TB-sarjat 2025

[Slither54]

Täällä kun kovasti arvostellaan surkeaa tasoa läpi sarjojen niin pakko heittää ilmoille kysymys siitä mitä pelaajat haluavat harrastukseltaan? Onko kukaan muistanut kysyä heiltä?

Meillä on kaksi pelaajaa talossa ja heiltä kun kysynyt tavoitteista on vastaus ollut luokkaa ”vaikka pääsisin Kansalliseen ei siitä saa ko verkkarit ja 150€/kk käyttörahaa”. Tuosta voi vetää johtopäätöksen siihen että nämä nuoret ymmärtävät realiteetit ja siksi panostus lukioon, yliopistoon nähdään paljon parempana panostuksena tulevaisuuteen kuin jalkapallo.

Tämä saattoi olla se asia, jonka itse opin viimeisellä valmennuskeikalla. En nyt sano, että olisin jotenkin keskimääräistä tasoa parempi/vaativampi valmentaja, mutta realiteetit iskivät kasvoille aika kovaa. Ei ole ihan hirveästi merkitystä sillä, mikä vaade valmentajalta tulee, mikäli sitä ei ole edes teoriassa mahdollista siirtää pelaajille. Ymmärsin samaan aikaan pelaajien näkökulmaa ja sain nähdä niitä ongelmia, joita varmasti koetaan myös muualla korkeammalle tähtäävissäkin seuroissa. Kyse on seuratoimijoiden vision ja pelaajien ajatusten välisestä kuilusta, mikä on vielä aika huikeaa, kun seuran päätoimisesti toiminnasta vastaava henkilö oli hyvin aktiivisesti mukana minunkin valmentamieni nuorten toiminnassa keskustelutasolla.

Tuo mainitsemasi esimerkki on tietyllä tapaa merkittävä ja kertoo keskimääräisen pelaajan todellisuudesta aika monellakin tasolla. Tämä vastaus kuitenkin jää sanomatta, kun keskustellaan niiden seuratoimijoiden kanssa. Siellä vastataan vähän enemmän siihen suuntaan, mitä ajatellaan valmentajan/seuratoimijan haluavan kuulla. Samassa seurassa nuoremmassa ikäluokassa valmentajat tekivät suurta työtä sen eteen, että kävivät kehityskeskusteluja pelaajien kanssa. Erityisesti päävalmentajana toiminut henkilö oli innoissaan, kun pelaajien taso riitti verrattain kohtuullisen korkealle tasolle ottaen huomioon seuran yleisen tason. Itse näin joukkueen toimintaa jonkin verran hyvinkin läheltä ja oli kovin vaikeaa keskustella tämän valmentajan kanssa, koska jokin joukkueen toiminnan kokonaisuudessa ei oikein tuntunut kohtaavan. Lopulta viimeisin keskustelu apuvalmentajana olleen isän kanssa vahvisti epäilykseni siitä, mikä pelaajien todellinen motivaatio lajia kohtaan oli ja sanotaanko vaikka näin, että ero valmentajan ja pelaajien maailmassa oli aivan valtava. Riippumatta siitä, millaisia fyysis/teknis/lajitaitoja pelaajille on kehitetty, tämä ero on kaikkein merkittävin asia, joka ratkaisee sen, mihin pelaaja voi päästä. Kyseisessä joukkueessa voisi hyvinkin olla useita pelaajia, jotka voisivat leventää tulevaisuudessa naisten ylimpien sarjojen tasoa, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tästä joukkueesta kovin montaa pelaajaa ei tulla koskaan näkemään Naisten Kakkosta korkeammalla.

[Tekonurmi]

Voisiko meillä olla lopulta useampia motivoituneita pelaajia jos he näkisivät jalkapallouran taloudellisesti houkuttelevampana kuin verkkarit ja 150€/kk. Toki uskoisin, että korvaukset joissakin seuroissa ovat muutamia satasia tätä suurempia myös peruspelaajille mutta kuitenkin.

Todennäköisesti vain KuPS ja Åland ovat seuroja, joissa jollakin tavalla pelaaja pystyy maksamaan vuokransa ja syömään. Varmasti myös HJKssa muutaman pelaajan osalta.

On hienoa, että päätoimisten määrä seurojen taustoissa lisääntyy, kun tulee toimitusjohtajia, urheilujohtajia, viestintäihmisiä ja päätoimisia ja osa-aikaisia valmentajia.

Tässä yhteydessä voidaan kysyä, että onko meillä tosiasiassa pelaaja keskiössä vai muut tekijät. Ja asia koskettaa lopulta koko polkua nuorista aikuisiin.

[Nigel Kugelschfeir]

Jos hommasta haluaa rahaa niin ne tavoitteet pitää olla korkeammalla kuin  joku kansallinen liiga ja toisaalta pitää myös haluta pelata futista enemmän kuin mitään muuta. Naisfutiksen rahavirrat nousee kuitenkin koko ajan ja ammattipelaajia tulee olemaan 10 vuoden päästä huomattavasti enemmän kuin nyt. Varmasti yleistyy naisissakin se että lähdetään johonkin ulkomaiseen akatemiaan yhä nuorempana.

[Pelaaja222]

Jos hommasta haluaa rahaa niin ne tavoitteet pitää olla korkeammalla kuin  joku kansallinen liiga ja toisaalta pitää myös haluta pelata futista enemmän kuin mitään muuta. Naisfutiksen rahavirrat nousee kuitenkin koko ajan ja ammattipelaajia tulee olemaan 10 vuoden päästä huomattavasti enemmän kuin nyt. Varmasti yleistyy naisissakin se että lähdetään johonkin ulkomaiseen akatemiaan yhä nuorempana.

Otetaan todennäköisyyslaskenta käyttöön:
Kumpi on todennäköisempää kun nuori valitsee:
1. Laitan kaikkeni kouluun, haen lääkikseen ja pääsen sinne. Palkka jo erikoistuessa 6-numeroinen vuositasolla kun jaksaa tehdä privaa viran ohella
2. Laitan kaiken futikseen pääsen maailmalle pelaamaan ammatikseni, saan sukanvarteen jotain ja luen sitten uran jälkeen itselleni ammatin.

Tähän vielä päälle vertailu elinikäisestä kumulatiivisesta ansiosta. Entä jos ammattiura ei urkenekaan?

[Nigel Kugelschfeir]

Jos pääsemässä lääkikseen niin kannattaa sinne mennä. 99% ikäluokasta ei pääse sinne. Suurimalle osalle se akateeminen ura on ihan yhtä epävarma kuin urheilu tai mikä vaan ura.

[Sun mutsis]

Jos huomioidaan USA:n yliopistosarjat, muutaman kotimaisen seuran tarjoamat pikkurahat ja jopa puoliammattilaisuus, pohjoismaiden puolitutut ammattilaissarjat, ulkomaiden suuret huippuammattilaissarjat sekä pienemmät maat kaiken maailman Unkari-, Kreikka-, Portugali- jne. -akseleilla, on noita taloudellisesti nipin napin kestäviä yhtälöitä yllättävän paljon.

Mutta sitten pitää olla valmis vaihtamaan maisemaa, aktiivisesti pyrkiä eteenpäin ja miettiä opinnot vastaamaan tilannetta. Ei kaikilla ole varmasti sellaista intoa eikä tarvitsekaan olla.

Mm. USA:ssa opiskelee ja pelaa laajalla skaalalla pelaajia junnumaajoukkuetasosta perusalueleiritasoon, joten sopivasti verkostoitumalla ja mahdollisuuksia hakemalla reittejä kyllä on. Kansallinen ykkönen tai liiga tuntuu näistä aika lailla tylsimmältä optiolta, ellei yleisömäärät ja yleismeininki parane edes pesäpallomaiselle tasolle.

[Pelaaja222]

Jos pääsemässä lääkikseen niin kannattaa sinne mennä. 99% ikäluokasta ei pääse sinne. Suurimalle osalle se akateeminen ura on ihan yhtä epävarma kuin urheilu tai mikä vaan ura.

hmm, korkea-asteen tutkinnon suorittaa koko ikäluokasta n 41%, naisten osuus korkea-asteen suorittaneista on n 60% eli karkeasti yli 50% naisita suorittaa korkea-asteen tutkinnon. Eli sanoisin että 50% todennäköisyys päästä opiskelemalla ihan asialliseen tulotasoon. Jalkapallossa uskallan väittää todennäköisyyden olevan matalampi.

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään naisten pallosarjaa jota voisi sanoa ammattilaissarjaksi. Miehissäkin niitä taitaa olla tasan kaksi (Veikkausliiga ja SM-Liiga). Karu totuus on, että edelleen monessa pallosarjassa naiset joutuvat maksamaan pelaamisesta ylimmälläkin sarjatasolla, viimeisimpänä esimerkkinä Aurora-Liiga jossa pelaajat joutuvat maksamaan keskimäärin 1500€/kausi pelaamisestaan.

On tietenkin totta että huippuja soisi tulevan enemmän kuin nyt mutta jos näkymät ovat pelaajille mitä ovat niin kyllä moni nuori on erittäin rationaalinen päätöksenteossaan mikä näkyy suoraan panostuksen tasossa.
 

[Pelaaja222]

Jos huomioidaan USA:n yliopistosarjat, muutaman kotimaisen seuran tarjoamat pikkurahat ja jopa puoliammattilaisuus, pohjoismaiden puolitutut ammattilaissarjat, ulkomaiden suuret huippuammattilaissarjat sekä pienemmät maat kaiken maailman Unkari-, Kreikka-, Portugali- jne. -akseleilla, on noita taloudellisesti nipin napin kestäviä yhtälöitä yllättävän paljon.

Mutta sitten pitää olla valmis vaihtamaan maisemaa, aktiivisesti pyrkiä eteenpäin ja miettiä opinnot vastaamaan tilannetta. Ei kaikilla ole varmasti sellaista intoa eikä tarvitsekaan olla.

Mm. USA:ssa opiskelee ja pelaa laajalla skaalalla pelaajia junnumaajoukkuetasosta perusalueleiritasoon, joten sopivasti verkostoitumalla ja mahdollisuuksia hakemalla reittejä kyllä on. Kansallinen ykkönen tai liiga tuntuu näistä aika lailla tylsimmältä optiolta, ellei yleisömäärät ja yleismeininki parane edes pesäpallomaiselle tasolle.

USA:n yliopistosarjat ovat minusta loistava vaihtoehto motivoituneelle pelaajalle jolla on virtaa myös opiskella tosissaan pelaamisen ohessa. Ei taatusti helpoin reitti mutta antaa hyvät eväät peliuran jälkeiseen elämään.

[Nigel Kugelschfeir]

Kyllä nyt jotkut tradenomin paperit saa pienemmälläkin panostuksella. Ongelma on ennemminkin siinä että jos koulun lisäksi pitää käydä töissä niin ei siinä paljoa futaamiselle jää aikaa tai jaksamista.

[Slither54]

Kyllä se ongelma taitaa olla enemmän siinä, että keskimääräisellä foorumistilla voi olla aika vaikeaa saada omaa ajatuksen juoksuaan samalle tasolle näiden nuorten kanssa. Tradenomin tai monen muunkin ammatin paperit varmasti saa pikkaisen helpommalla, mutta se on täysin eri asia haluaako kaikki sitä tehdä sen varjolla, että panostaa kansallisen tason futikseen. Erityisesti tyttöjen puolella on aika paljon niitä, jotka haluavat panostaa täysillä siihen, mitä ikinä tekevätkin ja siihen yhtälöön joku puolivillaisesti hoidettu koulu ei oikeen tuppaa sopimaan. Aika harva puolestaan niistä, jotka eivät tätä tee, tuskin päätyvät myöskään kansallisen saatikka kansainvälisen tason huippujalkapalloilijoiksi.

Tietenkin tähän asiaan on mahdollista vaikuttaa ja yksi niistä on varmasti erilaisten vaihtoehtojen tarkempi tutkiminen. Aika moni nuori tuskin omaa kovin laajaa tietopankkia erilaisista vaihtoehdoista, joista muutamaa on täälläkin mainittu. Loppu on sitten sekä seuratoiminnan tasolla, että kotona kiinni lähinnä keskustelemisesta ja sitä kautta johdattelemisesta, mikäli tällä tavoin halutaan saada lisää jalkapalloon panostavia nuoria aikuisia. Mutta se ei onnistu, mikäli kuilu on luokkaa, joka oli mainitsemassani oikean elämän esimerkissä.

[Pelaaja222]

Kyllä se ongelma taitaa olla enemmän siinä, että keskimääräisellä foorumistilla voi olla aika vaikeaa saada omaa ajatuksen juoksuaan samalle tasolle näiden nuorten kanssa. Tradenomin tai monen muunkin ammatin paperit varmasti saa pikkaisen helpommalla, mutta se on täysin eri asia haluaako kaikki sitä tehdä sen varjolla, että panostaa kansallisen tason futikseen. Erityisesti tyttöjen puolella on aika paljon niitä, jotka haluavat panostaa täysillä siihen, mitä ikinä tekevätkin ja siihen yhtälöön joku puolivillaisesti hoidettu koulu ei oikeen tuppaa sopimaan. Aika harva puolestaan niistä, jotka eivät tätä tee, tuskin päätyvät myöskään kansallisen saatikka kansainvälisen tason huippujalkapalloilijoiksi.

Tietenkin tähän asiaan on mahdollista vaikuttaa ja yksi niistä on varmasti erilaisten vaihtoehtojen tarkempi tutkiminen. Aika moni nuori tuskin omaa kovin laajaa tietopankkia erilaisista vaihtoehdoista, joista muutamaa on täälläkin mainittu. Loppu on sitten sekä seuratoiminnan tasolla, että kotona kiinni lähinnä keskustelemisesta ja sitä kautta johdattelemisesta, mikäli tällä tavoin halutaan saada lisää jalkapalloon panostavia nuoria aikuisia. Mutta se ei onnistu, mikäli kuilu on luokkaa, joka oli mainitsemassani oikean elämän esimerkissä.

Itseäni on hämmästyttänyt miten vähän puhutaan seuroissa erilaisista pelaajapoluista. Muuttuisiko tilanne jos nuoria naisia tuettaisiin koulun ja jalkapallon yhdistämisessä, kerrottaisiin millaisia mahdollisuuksia on yhdistää opiskelu ja pelaaminen jne.

[Johansoccer]

https://yle.fi/a/74-20186145

Kun Palloliittokin tunnistaa ongelmat eikä rahaa ole tulossa mistään suunnasta Suomessa naisfutikseen niin eihän tuo hirveän motivoivaa ole.

[Slither54]

Itseäni on hämmästyttänyt miten vähän puhutaan seuroissa erilaisista pelaajapoluista. Muuttuisiko tilanne jos nuoria naisia tuettaisiin koulun ja jalkapallon yhdistämisessä, kerrottaisiin millaisia mahdollisuuksia on yhdistää opiskelu ja pelaaminen jne.

No se varmaan johtuu seurapuolelta siitä, että ollaan lähinnä kiinnostuneita siitä teoreettisen oman seuran sisäisen pelaajapolun rakentamisesta, kun sekään ei sillä teoreettisella tasolla ole useimmissa kunnossa. Ja jossain tähän sitten lisäillään näitä yhteistyösoppareita Kansallisen Liigan ja Ykkösen/Kakkosen jengien välillä jne. Sitten ajoittain se kaatuu heikkoon ikäluokkaan, heikkoon valmentajaan tai vaikkapa seuran taloudelliseen ahdinkoon tms. ja homma pitää alkaa rakentaa alusta. Ellei Palloliitto ole sitten keksinyt uutta suosikkitermiä, mitä aletaan levittämään ympäriinsä.

Uskoisin, että aika monessa tapauksessa myös seuroissa ei olla kovinkaan tietoisia erilaisista vaihtoehdoista, varsinkin kun puhutaan kansallisten vaihtoehtojen ulkopuolisista mahdollisuuksista. Näihin saattaa olla tarve myös jonkinlaiselle kontaktille, mikä helpottaa tällaisen siirtymän tekemistä. Mutta jälleen kerran omia lahjakkuuksia ei haluttaisi oikein päästää kilpaileviin seuroihin Suomen sisälläkään, vaikka jollakin realistisella tasolla voisi olla parempi idea siirtyä opiskelemaan isompaan kaupunkiin ja treenaamaan isompaan seuraan. Uskoihin, että opiskelun ja pelaamisen yhdistäminen suurimmaksi osaksi taitaa liittyä nykyisissä käytännön keskusteluissa siihen, montako aamutreeniä pelaajille saadaan neuvoteltua myöhäisessä juniorivaiheessa.

Myös koulussa vaatimustaso on kasvanut määrällisesti (ei niinkään laadullisesti), millä saattaa olla aika merkittäviä vaikutuksia. Näistä ollaan varmasti tietoisia, mutta eihän seuratasolla voida opiskeluun hirveästi vaikuttaa. Toisaalta niiden luomista vaikutuksista nuorten jaksamiseen ei ole hirveästi dataa, mutta jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu vetää pitkää päivää koulutöiden parissa ja 4-7 tapahtumaa viikossa (tai mitä ikinä siitä tuleekaan) tavoitteellista harrastusta siihen päälle. Kun puhutaan vaikkapa lukiosta ja tiedetään, minkälainen merkitys tuosta vaiheesta kerätyllä osaamisella on tulevaisuuteen, niin ei mikään ihme, että suurin osa päättää lyödä hanskat tiskiin jomman kumman parissa. Tietenkin yhteistyöt vaikka yliopistojen ja seurajoukkueiden kanssa voisi olla kohtuullisen tuotokkaita, mutta tässä vaiheessa aika moni tekee jo päätökset koulun, ei jalkapallon ehdoilla. Toisaalta kiristyneet tukiehdot eivät myöskään edistä ihan hirveästi sitä, että esimerkiksi yliopistovaiheeseen voisi polttaa muutaman extravuoden sillä verukkeella, että haluaa panostaa jalkapalloon eli seuran maksettavaksi tämäkin lopulta jäisi, vaikka alkuvaiheessa tämä voisi olla kustannustehokkaampaa. Tietenkään parin viime vuoden leikkaukset eivät ihan hirveästi auta tämän mahdollistamisessa.

Viimeisessä valmennuspestissä keskustelin muutamien pelaajien kanssa joko lukion yhdistämisestä ja tavoitteellisesta pelaamisesta tai siitä, miten yhdistää pääsykokeet ja seuraavan vaiheen opiskelut lajin kanssa, jota on pelannut pienestä asti. Oma vastaukseni oli ymmärtäväinen ja sillä en varmasti tehnyt seuraa tyytyväiseksi, mutta veikkaan pelaajien painolastin keventyneen huomattavasti ainakin hetkellisesti omasta tulevaisuudestaan.

[Teleguy]

TB-Ykkösen viimeinen kierros oli tänään. Oliko yllätyksiä nousijoiden/putoajien joukossa?

[Keuko]

TB-Ykkösen viimeinen kierros oli tänään. Oliko yllätyksiä nousijoiden/putoajien joukossa?

B-lohkossa Hongan putoaminen kakkoseen lienee jonkinlainen yllätys. Samoin A-lohkossa Nokian putoaminen.

[Teleguy]

B-lohkossa Hongan putoaminen kakkoseen lienee jonkinlainen yllätys. Samoin A-lohkossa Nokian putoaminen.

Ehkä HPS:n putoaminen A-lohkossa mielestäni yllätys, kun juniorityötä heidän pitäisi myös tehdä jatkuvuuden ylläpitämiseksi.

[Trabantin vääntynyt mäntä]

Gnistanin T18 tytöt kaivoivat vaadittavan 2-0 voiton Valtin kakkosjoukkueesta ja varmistivat nousun ensi vuoden SM-karsintaan. Ottelua sai jännittää loppuun saakka. Gnistan hallitsi ottelua ja tontteja oli vaikka muille jakaa mutta pallo saatiin vain kerran maaliin. 85. minuutilla tuli sitten ottelun paketoinut toinen maali ja ansaittu nousu oli tosiasia.

[Airsystem]

TB-Ykkösen viimeinen kierros oli tänään. Oliko yllätyksiä nousijoiden/putoajien joukossa?

C lohkossa tasaista taulukkoa muokattiin varmaan eniten, kun häntäpäässä majailleet GBK ja ROPS varmistivat voitoillaan sarjapaikan ensi kaudelle.

Hänniltä nousseen ja sijalle 4 päätyneen ONS/2 ja maalierolla ratkaistun ensimmäisen putoajan (sija 10) FC sport yjn erottaa taulukossa 2 pistettä.

Jonkinlaisena yllätyksenä voidaan ehkä pitää kakkosesta nousseen herculeksen 2. sijaa ja kevään 2. sijalta 9 päätynyttä SeMiä. Lohkoon nousijat todennäköisesti lännen kakkosesta Esse IK ja pohjoisesta ONS-10.

Mielenkiinnolla odotetaan ensi kauden joukkue määrää kun ONS nousee Sm karsintaan ja 3 tippuu.

Voidaanko tästä jo päätellä että ensi kaudella sarjaa pelataan 3x10joukkueen voimin?

[andyjack]

Putoajissa suurin yllätys oli varmaankin HPS, joka on kuitenkin liigaorganisaatio ja junnujakin on runsaasti. Joukkueessa pelasi myös sekä -09 että -10 ikäluokan maajoukkuepelaaja. Toinen suuri pettymys, joka kyllä säilyi juuri ja juuri sarjassa, oli FC Lahti. Pelasivat keväällä vielä SM karsinnoissa ja nyt säilyivät niukasti. Kaikki nousijajoukkueet pelasivat hyvän syksyn ja nopeasti katsottuina (Gnistania ehkä lukuunottamatta) joukkueissa ei ole montaa yli-ikäiseksi jäävää eli voivat halutessaan jatkaa aika samalla pelaajarungolla.

Sarjaa tiivistetään 36 joukkueesta 30 pelaajan sarjaksi, joten sarjan tason luulisi nousevan ensi kaudella.