Kreikan voitto perustui vahvaan puolustuspeliin. Jopa niin, että yksi maali riitti aina pelin voittoon. Tai sitten tasapeli 0-0. Puolustus on paras puolustus. Saa käyttää.
Tämänhän se lähtökohta pitää olla.
Toki Backe ja toisinaan Rivekin ovat osoittaneet, että ihan seitsemällä puolustajalla ja totaalibussilla meneminenkään ei oikein toimi, edes puolustussuuntaan. Tanska-voitto kisoissa oli toki yksittäinen suuri anomalia.
Tiivis puolustaminen ja vahvuudet maksimoiva, vaaraa tuova (vasta)hyökkäystapa. Päälle erikoistilanneonnistuminen vähintään sille tasolle ettei niistä päästetä maaleja, mieluusti toki otettaisiin etua sillä että tehtäisiin itse niistä.
Riven zeniitissä 4-4-2-mallilla nää kaikki enimmäkseen toteutui, paitsi se oma erikoistilannetehokkuus. Mutta sentään niistäkään ei vuodettu omiin.
