Ilves:
Ennakko-odotus: Pidin itse ennakkoon Ilvestä lohkon yhtenä nousijasuosikkina (1). Lähtökohta kuitenkin on, että Ilves on suomen johtavia seuroja ja ovat panostaneet myös junioriputkeensa ja hankkineet sinne nuoria hyviä pelaajia myös muualta. Myös valmennus oli siellä jo lähtökohtaisesti mintissä, joten kuului ehdottomasti omissa papereissani kärkikaksikkoon
Kausi: Aloitti hyvin, mutta sitten koki yllättäviä tappioita ja kärsi paljon loukkaantumisista. Paransi peliään jatkuvasti niin kuin parhaiten valmennetut joukkueet tekevätkin. Selkeästi sarjan paras joukkue ja ainoa jolla olisi aidosti eväitä pelata ja menestyä ykkösliigassa. Syyskierroksella joitakin alkukaudella loukkaantumisista kärsineitä avainpelaajia palasi riviin (mm. Suvanne), joka näkyi kyllä myös loppukauden suorituksissa. Tosin alkukaudella maaleja mättänyt Väisänen palasi takaisin, mutta taisi loukkaantua uudestaan.
Pelitapa: Nojaa vahvaan pallonhallintaan ja korkeaan prässiin. Ei ehkä sarjan parhaita yksilöitä, mutta kollektiivina sarjan pelillisesti paras joukkue. Pelin isot linjaukset ovat säilyneet läpi kauden ja siinä on nähty pieniä ottelukohtaisia viilauksia. Perusmuoto ollut 4-1-3-2, jossa rakenteluvaiheessa toinen pakki nostanut ylemmäksi. Prässänneet lähtökohtaisesti 4-1-3-2 muodossa. Pystynyt tulemaan myös pallon kanssa prässin alta ulos vaikka työkalupakista on löytynyt myös suoraviivaisempia vaihtoehtoja.
TPV:
Ennakko-odotus: Ennakkoon veikkasin TPV:tä top 5:een (4), mutta näin hyvä suoritus oli itselleni pienoinen yllätys. Kokenut joukkue, jonka ainoa kysymysmerkki oli liike ja konkareiden motivaatio.
Kausi: Pelannut tasaisen kauden, johon ei ole suurempia notkahduksia mahtunut. Ei pelillisesti lähelläkään Ilvestä, mutta kokemus ja erinomaiset yksilöt ovat mahdollistaneet pisteet myös silloin kuin peli ei ole kulkenut. Yläkerrassa kokenut ja taitava nelikko Toijala, Kostiainen, Dieter ja Bullock ovat sarjan vaarallisin nelikko ja pystyvät taikomaan maaleja vaikka peli ei muutoin kulkisikaan. Vaarallinen erikoistilanteissa ja pystynyt hyödyntämään hyvin sitä erikoisosaamista. Varmasti ylitti oman maali- ja pisteodottamansa selkeästi – jos sellaisia olisi mitattu.
Pelitapa: Vahva ja kamppailuvoimainen joukkue, jossa on laatua joka linjassa. Pelitapaan ei ola kauden aikana tullut isoja muutoksia mutta ovat kuitenkin sitä hieman varioineet jonkin verran ottelukohtaisesti. Keskikentällä pyrkineet usein puolustamaan miesorientoituneesti. Perusmuoto on ollut 4-1-3-2 tai 4-1-2-3. Ei ottanut isoja riskejä pelin avaamisessaan vaan pallo kyllä lensi nopeasti hyökkääjille mikäli vastustaja pystyi antamaan painetta TPV:n alakertaan.
HJS:
Ennakko-odotus: Ennakkoon veikkasin HJS:ää nousukahinoihin (3). Joukkueen runko säilyi vahvana edelliskaudesta ja kauden mittaan myös vahvistivat joukkuetta muutamalla kovan luokan vahvistuksella (Auvinen, Lamberg).
Kausi: Isossa kuvassa ehkä pienoinen pettymys ennakko-odotuksiin, jonka voi kyllä vielä korjata nousukarsinnoissa, mutta jotenkin vaikea nähdä HJS:n pärjäävän ja Hongalle ja myöhemmin mahdollisesti VJS:lle, jos sattuu Hongan yllättämään – mihin en kyllä millään usko.
Pelitapa: Muokannut jonkin verran peliään sarjan varrella ja pudottanut syyskierrokselle hieman prässitasojaan ja lähtenyt alkukaudesta poiketen useisiin peleihin puolustamalla korkeassa blokissa 4-1-4-1 muodossa. Hyökkäys suuntaan melko suoraviivainen ja eteenpäin pyrkivä joukkue ja hyökkäyspäässä myös laatua ja laajuutta. Nestori Meltoranta siirtyi syyskierroksen alussa Interiin, mutta ei ole isommin vaikuttanut joukkueen pelaamiseen. Pelin avaamisessa ei ottanut isoja riskejä vaan avasi mielummin isommalla mikäli vastustaja nosti prässitasojaan.
Kiffen
Ennakko-odotus; ennakkoon veikkasin Kiffeniä lohkon kärkitaistoon (2). Kokenut rutinoitunut joukkue, joka sai myös kauden mittaan hyviä korkeammalla tasolla meritoituneita vahvistuksia. (mm. Markhiev, Partanen). Toki Köse tippui rosterista jo alkukaudella.
Kausi: Iso pettymys. Ei päässyt missään vaiheessa sille tasolle, jolle tuolla materiaalilla olisi pitänyt päästä. Kiffeniä on monissa yhteyksissä kuvattu jalkapalloilijoiden hautausmaaksi ja ei sitä väitettä tänäkään vuonna kyetty epätodeksi osoittamaan. Yksittäisenä lupaavana pelimiehenä pitää nostaa 2006 syntynyt Maliki Salomon, jonka olisi syytä nyt nopeasti päästä eteenpäin. Loppukaudesta alkoi puhti ja into loppua kokeneella joukkueella ja se näkyi myös yläloppusarjan peleissä – vaikka viimeisessä pelissä murskasikin hampaattoman P-Iirot.
Pelitapa: Pelitavallista etua Kiffen ei tänäkään vuonna saanut. Pelitapa perustui hyvien yksilöiden suorituksiin. Perusmuoto oli 4-1-3-2 ja puolustuksellisesti joukkue vaihteli jonkin verran prässitasoja. Markhiev pelatessaan kykeni tuomaan omalla osaamisellaan laatua pelin rakenteluvaiheeseen ja Salomon uhkaa viimeiseen linjaan oikealla laidalla, mutta koko joukkueen kollektiivia jäin kaipaamaan ja jonkilaista ajatusta siitä mitä ja miten se halutaan saada aikaiseksi.
P-Iirot:
Ennakko-odotus:
Ennakko-odotukseni oli, että P-Iirot (5) taistelee sijoista 4-6 joten heidän suorituksensa oli pitkälti odotusten mukainen. Joukkue jonkin verran nuorentui edelliskaudesta, mutta oli kuitenkin melko rutinoitunut kakkosen kärkipään joukkue.
Kausi: On tyypillisesti tunnettu kovana kotijoukkueena, mutta syystä tai toisesta sitä ei tänä vuonna saatu kaivettua esiin. Pelasi melko tasaisen kauden – loppukautta lukuunottamatta jossa tuli monta tappiota putkeen. Siihen toki vaikutti se, että pelaajia oli loukkaantuneena ja lähti opiskelemaan, jolloin se arki muuttui, mutta pettymyksen puolelle kausi varmasti Raumalla koetaan ja varsinkin loppukauden sukellus aiheuttaa varmasti huolta tulevaisuudesta.
Pelitapa: P-Iirot oli aktiivinen ja suoraviivainen joukkue, joka pyrki prässäämään korkealta lähtökohtaisesti muodossa 4-1-3-2. Jonkin verran pieniä ottelukohtaisia variaatioita tässä oli havaittavissa. Kaiken kaikkiaan P-Iirot oli kamppailuvoimainen joukkue, jolla oli muutamia laatupelaajia lähinnä yläkerrassa. Hammar on laatupelaaja tähän sarjaan ja varmasti yksi sarjan parhaimpia pelaajia. Saa nähdä jaksaako kulkea vielä ensi kaudella Turusta Raumalle. Myös toinen Turun poika Urho Rouna pelasi kelpo kauden. Pelitavallisesti P-iirot ei isoa etua saanut, mutta ei siinä antanut myöskään tasoitusta muille. Ilman Turun suunnan yhteistyötä tulee elämästä vaikeaa – mielenkiintoista nähdä miten se jatkuu nyt kun näyttäisi siltä, että myös Turussa pelataan ensi kaudella kakkosta.
HPS:
Ennakko-odotus: Veikkasin, että HPS taistelee vahvasti sarjapaikasta (
Atlantiksen, Musan ja NJS:n kanssa. Joukkue oli koottu lähinnä nuorista junioreista nousevista pelaajista ja kolmosen pelaajista, joten lähtökohdat kauteen oli haastavat. Vielä kun talven harjoituspelit eivät antaneet osviittaa isoista harppauksista niin odotukset eivät olleet korkealla. Tosin tiedossa oli myös se, että pääkaupunkiseudulla on tarjolla hyviä pelaajia ja arjen tekeminen on HPS:llä kunnossa, joten uskoin sarjapaikkaan varsinkin kun Atlantis, NJS ja MUSa eivät kovin kummoisia joukkueita ole nekään, joten varmasti myös Paloheinässä ajateltiin, että säilyminen on mahdollista.
Kausi: Kausi alkoi kolmella tappiolla, mutta sen jälkeen alkoi pisteitä tulemaan. Alkukauden kompastelujen jälkeen joukkue osoitti kuuluvansa tälle tasolle ja pystyi kevätkierroksen lopussa voittamaan tärkeissä peleissä sen hetkiset päävastustajat NJS:n ja PPJ:n. Onnistuivat syksylläkin raapimaan tarvittavat pisteet ja saivat paikan yläloppusarjassa, jossa sitten yhtä ohipeliä lukuunottamatta osoittivat sinne myös kuuluvansa. Isoin haaste oli maalinteko. Kun joukkueesta löytyy yksi 5 maalin tekijä ja kaksi kolmen maalin miestä niin maalitekijää se selkeästi huutaa. Kärsi monien muiden joukkueiden tavoin avainpelaajien loukkaantumisista – varsinkin syksyllä, mutta onnistui kuitenkin parantamaan peliään kauden mittaan.
Pelitapa: Luotti pitkälti siihen pelitapaan, jolla nousi kolmosesta. Jonkin verran pudotti prässitasoja syyskierrokselle, mutta pallollisessa vaiheessa luotti omaan sapluunaansa. Puolustus suuntaan muoto oli pääasiassa 4-2-4 ja hyökkäys suuntaan 3-2-2-3.
PPJ:
Ennakko-odotus: Veikkasin, että PPJ (6) taistelee sijoista 5-6 P-Iirojen kanssa, mutta oli kaiken kaikkiaan pettymys.
Kausi: Jonkin verran kärsivät loukkaantumisista, joka hankaloitti alkukautta. Haajanen oli kauden onnistuja tekemällä ison määrän maaleja. Kokeneet Hakola ja Kahelin olivat isossa roolissa, mutta paikalla/ehjinä satunnaisesti.
Pelitapa: Aloitti kauden kolmen/viiden alakerralla, mutta muokkasi sitä kauden mittaan – liekö syynä ollut pelaajatilanne vai haettiinko sillä jotain muuta tiedä häntä. Kovin isoa muutosta itse tuloksiin sillä ei ollut. Ei saanut pelitavallisesti etua muihin ja oli pelillisesti ehkä sarjan isoin pettymys. En missään vaiheessa päässyt jyvälle mitä ja miten PPJ halusi hyökätä, muuten kuin luottaen avainpelaajien taikoihin. Nyt on PPJ:llä iso mietinnän paikka miten saada laatua toimintaan. PPJ:n kotikenttä on luokattoman huonossa kunnossa, joten toivottavasti saavat siihen pikimiten uuden alustan. Laaja ja ihan laadukas juniorituotanto kuitenkin takaa hyvän omavaraisuuden pelaajatuotannossa tulevaisuudessakin vaikka viime kaudet on kieltämättä olleet pettymyksiä.
MUSA:
Ennakko-odotus: Veikkasin Musaa (9) toiseksi putoajaksi. Joukkue ei merkittävästi vahvistunut nousun jälkeen joten ennakko odotukset eivät olleet kovin korkealla. Toki Lännen kolmonen on perinteisesti ollut kohtuullisen korkea tasoinen ja sieltä ei ole huonot joukkueet useinkaan nousseet, joten siinä mielessä uskoin Musan taistelevan säilymisestä ja lisäksi Jazz:in ylijäämäpelaajia ajattelin tippuvan Musan riveihin.
Kausi: Aloitti kauden todella hyvin ja oli alkukaudesta mukana jopa ihan kärkitaistoissa. Tosin pelin perusteella sitä ei olisi voinut olettaa ja ylitti kaikki ennustukset ja maaliodottamat alkukaudella. Peli oli pitkälti 1-2 miehen showta, jota sitten taikoivat pisteitä Musalle. Jostain syystä Simeonin peliaika väheni ja samalla myös Musa.n pisteet – en tiedä oliko kyseessä loukkaantuminen vai joku muu syy. Simeonin reilu 10 maalia pitivät kuitenkin Musan sarjassa.
Pelitapa: Pelitavallisesti kovin köyhää oli Musan pelaaminen ja perustui enemmän yksittäisten pelaajien kykyyn luoda uhkaa kuin koko joukkueen kollektiiviseen toimintaan. Puolustus suuntaan pelasivat alkukaudesta ihan kompaktisti, mutta hyökkäyspeliin olisi kaivannut jotain ajatusta ja variaatioita. Pelitavallisesti Musa oli kyllä sarjan toiseksi heikoin joukkue. Joukkue vaihtoi valmentajaa aivan loppusarjan kynnyksellä ja sai siihen vähän ryhtiä ja sai kairattua tarvittavat pisteet loppusarjasta säilyäkseen.
NJS:
Ennakko-odotus: Veikkasin, että NJS (7) tulee taistelemaan putoamisesta Atlantiksen, Musan ja HPS:n kanssa. Oma veikkaukseni oli, että Musa ja Atlantis putoavat, HPS on 8. ja NJS 7. Ajattelin, että Käpa yhteistyö pitää joukkueen kuivilla.
Kausi: Ilmeisesti kärsivät loukkaantumisista jonkin verran, mutta toisaalta siellä oli Käpa apuja parhaimmillaan 7 pelaajaa avauksessa. Valmentajaa ei käy kateeksi kun ovet käyvät kuin saluunassa kun pelaajia tulee ja menee. En tiedä kuinka paljon Käpa avut harjoittelivat NJS:n mukana, mutta voin kuvitella, että tuollaisessa ympäristössä ei sitä arjen tekemistä kovin tasokkaaksi saa ja ne jotka siellä treenaavat eivät järin iloisia ole kun peliin tulee useampi pelaaja oman ryhmän ulkopuolelta. Osa Käpasta tulleista pelaajista oli selkeitä vahvistuksia, mutta osa kyllä hiipui siihen samaan massaan, jossa oli suurin osa joukkueesta. Varsinkin alkukausi oli NJS:lle vaikea. Paransivat peliään syksyllä, mutta ei riittävästi. Vaikka peli paranikin syksyn mittaan niin ei riittävästi että se olisi aidosti riittänyt isompien kaatoon satunnaisia raapaisuja lukuunottamatta. Pelillisesti NJS ei kuitenkaan ollut kuskin paikalla niissäkään peleissä, joista pisteitä onnistui nappaamaan – ehkä Atlantista lukuunottamatta. Noutaja tuli ja paluu tälle tasolle tulee olemaan kyllä vaikeaa kun oma tuotanto on rajallista ja kolmoseen ei niin helposti pelaajia tie Helsingistä kuljeta
Pelitapa: Ei oikein missään vaiheessa löytänyt omaa pelitapaa vaan sitä muokattiin kauden mittaan. Itselleni ei se punainen lanka siellä taustalla oikein avautunut. Lähti kauteen melko rohkealla korkealla prässillä ja pudotti sitten prässitasoja kauden mittaan. Pelin avaamisessa maalivahtien rooli korostui varsinkin kun Collin oli maalilla. Hyökkäyksessä ei oikein löytynyt mitään selkää ajatusta. Ripatti oli Käpan avuista selkeä vahvistus.
Atlantis:
Ennakko-odotus: Odotin Atlantiksen (10) olevan sarjan heikoin, mutta en noin selkeästi. Lähtökohdat olivat tietysti hankalat kun uudet vastuulliset olivat saaneet joukkueen käsiinsä hieman ennen kauden alkua ja toki myös pelaajapuolella olivat auttamattomasti myöhässä saadakseen kasattua riittävän laadukasta ja laajaa joukkuetta. Toki ei valmennuskaan missään kohtaa vakuuttanut, joka toki sitten johti siihen mahalaskuun, joka kauden mittaan oli edessä. Kaiken kaikkiaan projekti oli jotenkin hähmäinen ihan alusta saakka. Liekö tällainen ”vuokrasarjapaikka” ihan hengen mukainenkaan. Joukkuehan oli erillinen saareke perinteisen Atlantiksen ulkopuolella ja sen oli alun perin tarkoitus toimia myös omalla nimellään, mikä ei sitten loppujen lopuksi palloliiton sääntöjen puitteissa onnistunut. Ne jotka hommaa pyörittivät olivat ikäänkuin "vuokranneet" sarjapaikan alkuperäiseltä Atlantikselta.
Kausi: Alkukaudesta niillä oli kuitenkin ihan OK pelaajia tähän sarjaan kun Viitanen, Thurling ja Markhiev olivat vielä rivissä. Loppukausi sitten menikin ihan säälittäväksi hupsutteluksi, joka ei ollut varmaan kellekään kivaa.
Pelitapa: Ei tässä kohtaa kovin relevanttia informaatiota varmaan kenellekään
