Kansallinen Ykkönen 2025 - 4. kierros (3.-4.5.)

[prefect]

Ilveksen ja Hongan konttaaminen yllättää, mikä tietysti sarjan kannalta on piristävää.

Suomalaisen naisjalkapallon kannalta tämä alkaa olla lähinnä katastrofi kun sekä TPS että ONS ovat jo vajonneet sille tasolle ettei kukaan odota näkevänsä niitä edes kansallisen nousukarsinnoissa.

Kansallisessa liigassa on kolme joukkuetta sillä tasolla missä suomalaisen naisjalkapallon kuuluisi olla ja syynä on yksinkertaisesti raha. Vain kolmella joukkueella on varaa maksaa lähes kaikille pelaajille jotain mitä voisi hyvällä tahdolla kutsua palkaksi. Mitä vähemmän laji kiinnosta ja mitä vähemmän sitä Suomessa seurataan, sitä vähemmän rahaa siinä pyörii. Itse asiassa rahaa pyörii niin vähän että vain yksi Kansallisen liigan joukkue rahoittaa toimintaansa pääosin itse eikä takana ole vahvan paikallisen identiteetin omaavaa mesenaattia jonka kanssa sovitaan kauden alussa miten paljon tappiota oman kylän joukkue saa tuottaa.

Tällä hetkellä naisjalkapallossa ollaan rehellisesti sanottuna sillä tasolla että pelejä tulevat katsomaan ja niistä maksavat lähinnä vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja poika/tyttöystävät. Näillä ei kovin kaksista toimintaa rahoiteta eikä kehitetä.

Toinen harha liittyy siihen minkä takia yleisön kuvitellaan ottelua seuraavan. Esimerkiksi viime kaudella Kansallisessa Liigassa pelanneiden Ilveksen ja Hongan pelien katsojat eivät tulleet suinkaan katsomaan Kansallista Liigaa vaan Ilveksen/Hongan ottelua. Nyt kun Ilves ja Honka putosivat ykköseen, ei näiden yleisö suinkaan jäänyt Kansallista liigaa seuraamaan vaan siirtyi joukkueensa mukana ykköseen. Jos siirtyi edes sinne. Merkittävä osa vähintään vähensi otteluiden seuraamista ja jos ykköseen pudonnut joukkue kompuroi sielläkin niin katsominen loppuu äkkiä kokonaan.

Nyt ollaan siinä tilanteessa että Kansallista liigaa seurataan Suomessa enää Helsingissä (vaikka yksi neljästä joukkueesta inttää olevansa Vantaalta) ja neljässä maakuntakeskuksessa. Miten paljon sponsorointi kiinnostaa yrityksiä kun kyseessä on laji jonka mainoseuroille ei saa mitään vastinetta Espoossa, Tampereen, Turun ja Oulun talousalueilla? Ihan minimivaatimus merkittäville sponsorisopimuksille on näkyvyys kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Juuri tästä syystä Kansallista liigaa ja ykköstä yritetään profiloida epätoivoisesti ikään kuin yhdeksi sarjaksi mitä ne eivät ole. Meillä on Briotech Kansallinen Liiga ja sitten se divari jota ei sponsoroi Briotech eikä kyllä kukaan muukaan.

[harkkapilli]

Tänään Ilves oli kyllä helisemässä Lahtea vastaan ekalla puoliajalla,  toisella paransivat selvästi.

Kuinkahan paljon tuota helisemistä selitti aiempiin otteluihin verrattuna poikkeuksellinen puolustuslinja? Avauksessa linja oli siis 39 Mikkonen - 19 Kallio - 40 Juvonen - 88 Laine. Jostain syystä aiemmat ottelut topparina avannut Itälinna aloitti penkiltä. Kallio on pelannut aiemmat ottelut vasempana laitapakkina. Nyt laidassa aloitti Mikkonen, joka vaikuttaisi olevan hyökkäävämpi vaihtoehto ja onkin tehnyt aiemmissa otteluissa hyvää jälkeä hyökkäyspäässä. Itälinna vaihdettiin toppariksi tauolla ja laitaan siirtyneen Kallion tilalle tuli 66. minuutin jälkeen Jämsä, joka on profiililtaan ehkä myös enemmän laituri kuin laitapakki. Harjoituspeleissä ja nuorten maaotteluissa laitapakkina edukseen esiintynyt Lotta Hakola ei ole pelannut vielä minuuttiakaan Ykköstä tällä kaudella ja ei ole näkynyt penkilläkään. Edellinen ottelu tulospalvelussa on U17-tyttöjen voitokas Englanti-maaottelu 20.3.

Suomalaisen naisjalkapallon kannalta tämä alkaa olla lähinnä katastrofi kun sekä TPS että ONS ovat jo vajonneet sille tasolle ettei kukaan odota näkevänsä niitä edes kansallisen nousukarsinnoissa.

Kallistun itsekin tuolle kannalle, että isommassa kuvassa asia on varmasti näin. Oletan nimimerkki Timonin tarkoittaneen kuitenkin, että ihan vain Ykkösen sarjatilannetta ajatellen kärkeen ennakoitujen Hongan ja Ilveksen vaikeudet tekevät Ykkösestä kyllä todella jännittävän sarjan tällä hetkellä. Sen voin itsekin allekirjoittaa, vaikka toki kummankin joukkueen pitäisi lähtökohtien puolesta olla ihan muualla kuin Ykkösen alemmassa keskikastissa. Tilanteen kehittymistä on jännittävä seurata. Varsinkin kun riskinä on tosiaan näivettyminen, jos paluu liigatasolle ei onnistukaan nopeasti. Molemmilla joukkueilla myös on useita pelaajasopimuksia, joissa seuraava kausi on optiovuosi. Voisin kuvitella, että niiden optioiden toteutumisen ehtona on joukkueen paluu Kansalliseen Liigaan.

[Timoni]

Kyllä, alkukaudesta alkavan dominanssin sijaan tasaista ristiinpelaamista, niin se on piristävää.

Samaa mieltä, että Espoo, Tampere, Turku ja Oulu pitäisivät olla Kansallisessa liigassa valtakunnalisen kattavuuden vuoksi. Eivät  toisaalta pitäisi olla, kun eivät ole panostaneet riittävästi. Ehkä tämä supistettu Kansallinen voi tuoda kaivattua tervettä kilpailua ja kunnianhimoa organisaatioihin.

Luottoni Ilvekseen ja Joonas Laurikaiseen on kova. Kaikki muu kuin yläloppusarjaan tai karsintasarjaan, vai mikä sen Kansallisen kokonaisuuden välisarjan nimi nyt onkaan, pääseminen, olisi katastrofaalinen pettymys.

[Virheä]

Suomalaisen naisjalkapallon kannalta tämä alkaa olla lähinnä katastrofi kun sekä TPS että ONS ovat jo vajonneet sille tasolle ettei kukaan odota näkevänsä niitä edes kansallisen nousukarsinnoissa.

Kansallisessa liigassa on kolme joukkuetta sillä tasolla missä suomalaisen naisjalkapallon kuuluisi olla ja syynä on yksinkertaisesti raha. Vain kolmella joukkueella on varaa maksaa lähes kaikille pelaajille jotain mitä voisi hyvällä tahdolla kutsua palkaksi. Mitä vähemmän laji kiinnosta ja mitä vähemmän sitä Suomessa seurataan, sitä vähemmän rahaa siinä pyörii. Itse asiassa rahaa pyörii niin vähän että vain yksi Kansallisen liigan joukkue rahoittaa toimintaansa pääosin itse eikä takana ole vahvan paikallisen identiteetin omaavaa mesenaattia jonka kanssa sovitaan kauden alussa miten paljon tappiota oman kylän joukkue saa tuottaa.

Tällä hetkellä naisjalkapallossa ollaan rehellisesti sanottuna sillä tasolla että pelejä tulevat katsomaan ja niistä maksavat lähinnä vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja poika/tyttöystävät. Näillä ei kovin kaksista toimintaa rahoiteta eikä kehitetä.

Toinen harha liittyy siihen minkä takia yleisön kuvitellaan ottelua seuraavan. Esimerkiksi viime kaudella Kansallisessa Liigassa pelanneiden Ilveksen ja Hongan pelien katsojat eivät tulleet suinkaan katsomaan Kansallista Liigaa vaan Ilveksen/Hongan ottelua. Nyt kun Ilves ja Honka putosivat ykköseen, ei näiden yleisö suinkaan jäänyt Kansallista liigaa seuraamaan vaan siirtyi joukkueensa mukana ykköseen. Jos siirtyi edes sinne. Merkittävä osa vähintään vähensi otteluiden seuraamista ja jos ykköseen pudonnut joukkue kompuroi sielläkin niin katsominen loppuu äkkiä kokonaan.

Nyt ollaan siinä tilanteessa että Kansallista liigaa seurataan Suomessa enää Helsingissä (vaikka yksi neljästä joukkueesta inttää olevansa Vantaalta) ja neljässä maakuntakeskuksessa. Miten paljon sponsorointi kiinnostaa yrityksiä kun kyseessä on laji jonka mainoseuroille ei saa mitään vastinetta Espoossa, Tampereen, Turun ja Oulun talousalueilla? Ihan minimivaatimus merkittäville sponsorisopimuksille on näkyvyys kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Juuri tästä syystä Kansallista liigaa ja ykköstä yritetään profiloida epätoivoisesti ikään kuin yhdeksi sarjaksi mitä ne eivät ole. Meillä on Briotech Kansallinen Liiga ja sitten se divari jota ei sponsoroi Briotech eikä kyllä kukaan muukaan.

Kerro minullekin mikä on se yksi jengi ilman paikallista mesenaattia? Olen harhaluulossa, että HPS, JypK ja PK-35 Helsinki pyörivät ilman yksittäistä taustapirua.

[Pyhä]

Kyllähän ykkönen on jo pitkälti ratkaistu ja TPS, Ilves ja Honka ovat jo ulkona neljän joukosta. Eroa neljänteen on jo kaksi tai kolme pistettä eikä pelejä ole enää jäljellä kuin 14...

[M13]

Nyt ollaan siinä tilanteessa että Kansallista liigaa seurataan Suomessa enää Helsingissä (vaikka yksi neljästä joukkueesta inttää olevansa Vantaalta) ja neljässä maakuntakeskuksessa. Miten paljon sponsorointi kiinnostaa yrityksiä kun kyseessä on laji jonka mainoseuroille ei saa mitään vastinetta Espoossa, Tampereen, Turun ja Oulun talousalueilla? Ihan minimivaatimus merkittäville sponsorisopimuksille on näkyvyys kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Juuri tästä syystä Kansallista liigaa ja ykköstä yritetään profiloida epätoivoisesti ikään kuin yhdeksi sarjaksi mitä ne eivät ole. Meillä on Briotech Kansallinen Liiga ja sitten se divari jota ei sponsoroi Briotech eikä kyllä kukaan muukaan.

Harha-askeleen pituus paljastuu päivä päivältä pidemmäksi. Juniorimaajoukkueiden palvelu liigan kustannuksella on huono tie. Sponsorit ja yleisö katoaa, liigan kehitys pysähtyy. Ei voisi paljon vähemmän liiga tällä hetkellä kiinnostaa ja se on paljon, kun liigaa tullut seurattua Laura Kalmarin ajoista alkaen. Ykkönen,kakkonen ja kolmonen tarjoaa tällä hetkellä paljon enemmän, ylpeyttä oman kylän joukkueesta. Jostain syystä liitto ei kykene itsekritiikkiin: majuja on hellitty vuosikausia ja liigan mielenkiinto on pudonnut vuosi vuodelta. Kaikki panokset sarjan kehittämiseen ja myös majut kiittävät parempien pelaajien myötä. Onneksi ykkönen vielä muistuttaa siitä, mistä jalkapallossa kysymys

[Pyhä]

M13 kommentti herätti tajuamaan, että tulospalvelusta katson ensin Ykkösen tulokset ja jos jaksan ja muistan, niin sitten Liigan. Vaikka Åland on Liigassa. Ykkönen on sarjana jostain syystä kiinnostavampi. Olisiko syynä suurempi määrä joukkueita.

[Jessejepejanari]

M13 kommentti herätti tajuamaan, että tulospalvelusta katson ensin Ykkösen tulokset ja jos jaksan ja muistan, niin sitten Liigan. Vaikka Åland on Liigassa. Ykkönen on sarjana jostain syystä kiinnostavampi. Olisiko syynä suurempi määrä joukkueita.

Kansallisen liigan kokoa voisi nostaa hyvin kymmeneen ja ykkösen pitää samana. Kakkosesta on nousemassa uskottavia nippuja (Gnistan, SJK, VPS). Sitten näistä saisi hyvän, noin 20 seuran 10+10 systeemin, jossa molemmat sarjat on suht kova tasoisia. Nyt tuo ykkönen tuppaa tulla aika tiiviiksi. Minusta jo viime kaudella Gnistan olisi ansainnut paikan ykkösessä ja Honakki olisi voinut jäädä Ilveen kanssa liigaan, mutta ei voi mitään.

Näillä näkymin ykkönen on vuoden pari päästä äärimmäisen kova sarja ja liiga sitten on mitä on.

[Pyhä]

Itse nostasin Liigan 10 joukkuetta ja ykkösessä olisi sama 10 joukkuetta kuin yt. Helpottaisin myös kakkosesta nousua, joka on tällä hetkellä lähes mahdotonta. Liike voisi olla kaksi alas kaksi ylös.

Liiga voitaisiin pelata samalla systeemillä, mutta määrät olisivat kuusi joukkuetta ylemmässä ja neljä joukkuetta alemmassa jatkosarjassa. Runkosarjassa tulisi näin 14 sijasta 18 ottelua. Mestaruussarja voitaisiin sitten pelata kaksinkertaisena sarjana 10 ottelun määrällä. Näin joukkueille tulisi 28 ottelua. Karsintasarjaan tulisi 4 + 6 joukkuetta ja tämä olisi yksinkertainen sarja. Tällöin otteluita tulisi 27. Neljä parasta jatkaisivat seuraavan vuoden liigaan. Tässä on karsintasarjan suurin sudenkuoppa. Onko jopa todennäköistä, että liigan joukkueet selvittävät kaikki tiensä neljän parhaan joukkoon eikä tule yhtään vaihtelua.

Ykkösessä runkosarjassa joukkueille tulisi myös 18 ottelua. Kuusi parasta jatkaisivat karsintasarjaan ja näille otteluita tulisi 27. Ykkösen karsintasarjaan jäisi neljä joukkuetta, jotka pelaisivat kaksinkertaisen sarjan jolloin otteluita tulisi lisää 6 ja ottelumäärä olisi 24. Kaksi huonointa tippuisivat suoraan ja kahdesta paikasta Ykköseen pelattaisiin kaksiosaiset karsintaottelut kakkosen lohkojen voittajien ja parhaan kakkosen kesken arvottavilla ottelupareilla. Kakkosen joukkueiden ottelumäärä olisi näin maksimissaan 22. 

[prefect]

M13 kommentti herätti tajuamaan, että tulospalvelusta katson ensin Ykkösen tulokset ja jos jaksan ja muistan, niin sitten Liigan. Vaikka Åland on Liigassa. Ykkönen on sarjana jostain syystä kiinnostavampi. Olisiko syynä suurempi määrä joukkueita.

Minulla olisi paljon yksinkertaisempi selitys. Viimeisen viiden vuoden ajan HJK, KuPS ja Åland ovat muodostaneet aina sarjan kärjen ja vaikka muutaman kerran väliin on tunkenut joku special guest star kolmanneksi niin voittoa on turha hakea alle kuusinumeroisella pelaajabudjetilla ja puolen miljoonan luokkaa olevalla kokonaisbudjetilla.

Tälle selitykselle on puolestaan hyvin yksinkertainen selitys. Suomessa on vain kolme seuraa joilla on varaa maksaa ainakin parhaille pelaajille sellaista palkkaa että ihan aikuinen nainenkin voi elättää itsensä pelaamalla jalkapalloa ammatikseen mikä nostaa pelin aivan toiselle tasolle iskän ja äiskän rahoilla eläviin teineihin ja juuri opintonsa aloittaneisiin verrattuna.

Ainoa varsinainen jännitys koko kansallisessa liittyy siihen onnistuuko tänä vuonna joku omalla osaamisellaan paikan kansallisessa lunastanut seura nostamaan itsensä kolmikon väliin mutta siinäpä se. Ellei oma jälkikasvu tai kaveri pelaa Kansallisen joukkueessa niin muutamaa kärkikamppailua lukuun ottamatta ottelut ovat yhtä jännittäviä kuin maalin kuivumisen katselu koska niissä ei ole mitään panosta kun pelataan sijoista 4 - 8 eikä tasokaan erotu ykkösen kärkiotteluista ainakaan edukseen. Aika harvaa kiinnostaa Kuopion ja Ålandin ulkopuolella ostettiinko tänä vuonna kärkipaikka perunalastujen, sijoitussalkun vai softafirman voitoilla. Puolet joukkueista ilmoitti jo kausiennakossa tavoitteekseen "sarjapaikan pitämisen" joten joo, tosi kiihkeää menoa luvassa. Ykkösessä on sentään jännitystä koska peleissä on panosta eikä kukaan osaa nimetä varmaksi tulevaa kärkikaksikkoa.

Pelaajabudjetti 2025 (kokonaisbudjetti)
Åland: 210 000 (542 000)
KuPS: 200 000 (450 000)
HJK: 165 000 (740 000)
...
Tähän valovuoden mittainen väli
..
VIFK: 60 000 (260 000)
HPS: 35 000 (196 000)
PK-35V: 23 000 (163 000)
JyPK 17 000 (85 000)
PK-35: 10 000 (120 000)

Sitä varalta että asia pitää vielä vääntää rautalangasta niin näiden viiden joukkueen yhteenlasketut pelaajabudjetit tekevät 145 000 mikä on 20 000 vähemmän kuin HJK:lla.

Onko jossain muuten julkaistu ykkösestä samat luvut kun näiden pitäisi kerran olla yhtä ja samaa kansallista kokonaisuutta?

[Vin Diesel]

Pelaajabudjetti 2025 (kokonaisbudjetti)
Åland: 210 000 (542 000)
KuPS: 200 000 (450 000)
HJK: 165 000 (740 000)

Aiemminkin pistänyt miettimään ja pistää nytkin: mihin HJKn naisissa kuluu tuo kokonaisbudjetin ja pelaajabudjetin erotus 575 000 €. Ehkäpä kokonaisbudjetista olisi varaa lohkaista isompi osuus pelaajien palkkoihin. (Ehkä tätä kulurakennetta on joku jo jossain avannutkin, itseltäni mennyt tämä ohi).

HJK.fi -sivuston mukaan joukkueessa on 25 pelaajaa ja tasaisesti jaettuna 165 000 € tarkoittaa kaudessa 6600 € / pelaaja (eli 550€/kk). Luulisi, että kokonaisbudjetti olisi helppoa pitää ennallaan ja kyetä silti kohdistamaan pelaajabudjettin vaikka tuplat nykyisestä.

Åland pärjää kuitenkin luvuilla pelaajabudjetti + 332 000 € ja KuPS luvuilla pelaajabudjetti + 250 000 €.

Kokonaisbudjettia ja mitään toimintaa ei kuitenkaan olisi ilman joukkuetta ja pelaajia. Pelejä ja pelaajia varten kai kansallisessa liigassakin toimitaan.

[M13]

Kansallisen liigan kokoa voisi nostaa hyvin kymmeneen ja ykkösen pitää samana. Kakkosesta on nousemassa uskottavia nippuja (Gnistan, SJK, VPS). Sitten näistä saisi hyvän, noin 20 seuran 10+10 systeemin, jossa molemmat sarjat on suht kova tasoisia. Nyt tuo ykkönen tuppaa tulla aika tiiviiksi. Minusta jo viime kaudella Gnistan olisi ansainnut paikan ykkösessä ja Honakki olisi voinut jäädä Ilveen kanssa liigaan, mutta ei voi mitään.

14-15 joukkuetta liigaan, kaksinkertainen sarja. Ei yläloppu, alaloppu, karsinta, finaali tai playoff- sarjoja. Jalkapallo on oikein hyvä ja hieno laji.
Ykköseen vähän pienempi sarja, jotta kustannusrakenne järkevämpi.

No, ehkä tämä ei toimi kun silloin tällöin joku joukkue voittaa toisen suurinumeroisesti

[prefect]

Aiemminkin pistänyt miettimään ja pistää nytkin: mihin HJKn naisissa kuluu tuo kokonaisbudjetin ja pelaajabudjetin erotus 575 000 €. Ehkäpä kokonaisbudjetista olisi varaa lohkaista isompi osuus pelaajien palkkoihin. (Ehkä tätä kulurakennetta on joku jo jossain avannutkin, itseltäni mennyt tämä ohi).

Rahaa palaa yllättäviä määriä kun taustaorganisaatiossa on edes muutama aikuinen joille pitää maksaa ihan oikeaa palkkaa puhumattakaan hyvätuloisista toimitus- ym johtajista joita osakeyhtiöksi yhtiöitetty naisten edari vetää taatusti puoleensa miljoonasijoituksen jälkeen.
https://www.hjk.fi/artikkelit/naiset/hjk-yhtioittaa-naisten-edustusjoukkueen-omaksi-osakeyhtiokseen/

Veronmaksajien keskusliiton tuoreessa uutisessa keskituloinen tienaa jo 4000€/kk mikä tietää sivukulujen kera työnantajalle 60 000€ vuodessa per nuppi mutta toimari tuskin lähtee ihan näin pienellä summalla mukaan. Sitten hoidetaan 20-25 hengen pelireissut lentäen eikä nukuta missään jumppasalin lattialla vaan vähän paremmassa hotellissa niin äkkiäkös yksi puoli miltsiä menee.

Jos pelaajien palkkataso kuulostaa surkealta niin naisten ykkösenkin pelaajat ovat suorastaan huipputuloisia naisten jääkiekon korkeimpaan sarjatasoon verrattuna. En ole seurannut Auroraliigaa mutta HIFK:n menestysjoukkueen päätös olla hakematta enää lisenssiä (paitsi että sittenkin hakivat) herätti lukemaan YLE:n uutisen. 200 000€ on kyllä samaa luokkaa kuin HPS:n koko budjetti muuta jääkiekossa hallit ja varusteet taitavat maksaa reippaasti enemmän kuin jalkapallossa.

"HIFK oli HPK:n ohella ainoa seura, jossa liigassa pelaaminen oli viime kaudella naispelaajille ilmaista. Muissa joukkueissa pelaajat joutuivat maksamaan pelaamisestaan jopa tuhansia euroja. Suurin kausimaksu oli RoKin naisilla, jotka joutuivat pulittamaan pelaamisesta 3 300 euroa. Ensi kaudella tilanne on toinen. Myös HIFK:n pelaajat joutuvat maksamaan kausimaksuja."

"HIFK:n miesten liigajoukkueen pelaajabudjetti oli puolestaan SM-liigaseuroista tällä kaudella kaikkein suurin: 3,35 miljoonaa euroa. Naisten liigajoukkueen koko toiminnan budjetti oli noin 200 000 euroa, mikä on vähemmän kuin usean miesten pelaajan vuosipalkka."

https://yle.fi/a/74-20159319?