8v8 vaihe ja kiire pallon kanssa, keinoja asian kehittämiseen?

[Nigel Kugelschfeir]

Tässä vaiheessa kun 8vs8-vaihe on vielä aika tuore niin se voi auttaa aloittajan ongelmaan että kasaa ensin sen optimikokoonpanon ja kun saavat varmuutta pelaamiseen niin alkaa sitten kokeilemaan muita juttuja. Ei kuitenkaan ehkä liikaa kannata alkaa sekoilemaan kun muutenkin on paljon uutta. Mutta tosiaan ainakin tytöissä näyttää sille että noissa kilpapuolen peleissä samat vetää pelit alusta loppuun samoilla pelipaikoilla. Oma lapsi oli viime pelin kokonaan maalissa.

[Tino Asprilla]

Joo kyllä mäkin olen nähnyt paljon kilpajoukkueita jossa aika pienenä löytyy se optimikokoonpano ja paras pelipaikka.

Mut samalla kaikki arkijärki ja varmaan tietokin sotii sitä tapaa vastaan.

Se hallinta ja sen tunne on meissä aikuisissa ja kyllähän se on aika raflaavaa katsoa kun 10v vetää jalkapalloa siten kun sitä kuuluu pelata. Mutta, en mä tiedä miten se hyödyttää pitkässä juoksussa.

Ja ylipäätään voisko ajatella 10v vaiheessa et se peli on indikaattori yksilötaidon kehitykselle? Jos siellä annettaisikin kehuja kuljetuksista, laadukkaista syötöistä jne. Ihan sama vaikka se on kaaosta ja sekamelskaa ja tulis pataan, mut jos ipanat kehittyy niissä palloasioissa, niin silloin on hyvä.

Toki pelaamisessa pitää joku perus rakenne olla että syöttäminen ja kuljettaminen on mahdollista. Se on se vaikea osuus itselle arpoa mikä on sopiva suhde.    

[jarmal]

Jatkumona omaan avaukseen. Sain keskusteltua muutaman pojan kanssa hieman enemmän aiheesta ja aiheen sivusta. Vastaus oli se mitä olin jo uumoillut eli isoimpana pelkona on se, että miten pelikaverit reagoi jos menetän pallon varsinkin alimpana pelaajana. Mitään syyttelyä ei ole tapahtunut, mutta silti asiaa pelätään. Uskon, että johtuu ihan iästä mutta myös luonteesta.

Tämä tieto oli lohdullinen ja pystytään nyt valmennuksessa tämä asia huomioimaan. Virheiden pelkoa pitää pystyä mitigoimaan ja saada pojat vielä paremmin ymmärtämään, että niitä pitää tulla jotta voidaan kehittyä.

Toisiin keskusteluihin, niin pelipaikkoja pitää kierrättää mahdollisimman pitkään vaikka tietyt luontaiset pelipaikat muodostuvat. Tämä auttaa myös poikien nostamaan asiaan eli koetaan ja ymmärretään tiettyjen pelipaikkojen haasteet ja ns. kuumotus. Esimerkiksi topparina pitää pystyä rakentamaan ja haastamaan pallollisena vaikka kaverin kärki paineistaa.

[Laeski]

Tänään olin todistamassa P10 (2015 syntyneet) peliä jossa toisella joukkueella kakkosveska istui koko pelin penkillä. Pelaajilla fiksatut pelipaikat, opetettu pelaamaan vahvasti käsillä ja treenattu kovasti kulmatilanteita. Yhdelläkään pojista ei muista erottuvia taitoja ja kunnon taistelufutista. Tällä hetkellä pärjäävät kovalla tasolla mutta ei tuo pidemmän päälle opeta mitään.

[bupa dukta]

Ei se kovin vaikeaa ole rakentaa ns. ihannekokoonpanoa jo pienten lasten joukkueessa. Mutta niin kuin monet sanoneet niin kaikkia paikkoja hyvä pelata. Jos on vähän pelaajia niin puoliajalla voi pyöräyttää paletin tai turnauksessa pelistä toiseen. Tuloksia ei saa niin hyvin kuin voisi saada, mutta eipä sillä väliä. Rakenne tulee jonkuverran ryhmityksen muodossa, mutta nopea eteneminen pystysuunnassa keskiössä. Kuljetuksia, haastoyrityksiä.
Eilen esimerkiksi huomasin harjoituksissa kun kilpajoukkueen yksi tyttö oli laitapelaaja ja laittoi melkein aina syötön takaisin alaspäin riippumatta siitä oliko edessä tyhjää tilaa mihin edetä vai ei. Varmaan opetettu liian varman päälle pelaamaan. Ite näkisin että tuota pallosta huolehtimista ehtii sitten vaikkapa 14v ylöspäin opettaa. Näissä lapsijoukkueissa olis varmasti hyödyllisempää ottaa tatsi eteen ja yrittää haastaa puolustajaa, jos ei onnistu niin sitten takaisinpäin syöttämällä.

[Gullit88]

Monet suosivat haastamista ja kuljetuksia. Tässä on lievä dilemma 8v8, kun tässä pelityylissä muu joukkue on passiivinen. Itse näkisin niin, että kyllä tämä vaihe on jo se, jossa peleissä harjoitellaan jo tunnistamaan kannattaako kuljettaa vai syöttää. Jo ihan kollektiivisestikin muutaman pelaajan voimin. Eli hahmotetaan, mitä peli tarjoaa.

Harjoitukset sitten on vähän eri painotuksella vielä varsinkin vaiheen alussa ja tasosta riippuen.

[erno]

Tuo varhaien pelipaikkojen tunnistaminen on dillemma johon syyllistytään vähän kaikkialla, mutta todellisuus on se että yhdestäkään U10 tai U11 ikäisestä pelaajasta ei voi tietää mikä hänen pelipaikaksi muodostuu jos jatkaa pelaamista vaikka U17 ikään saakka. Tärkeää se, että pelipaikat rotatoi jatkuvasti.

Itse suosin systeemiä jossa yksittäisessä pelitapahtumassa tai turnauksessa pelipaikat ovat verrattaen kiinteät, mutta pelitapahtumien ja turnausten välillä tapahtuu jokseenkin täysi rotaatio. Toki sit itselläkin on ne omat fiksaatiot, joista yksi on se että 8v8 tykkään siitä että keskimmäinen nelikko (topparit & kk) on pallollisesti hyviä pelaajia. Mulle on paljon tärkeämpää että saadaan käynnistettyä ja pelattua peliä, kuin se että toppari voittaa kaksinkamppailut. Lisäksi yleensä tykkään siitä jos joko toppari tai toinen kk on todella nopea pelaaja, kun haluaisin että toppareista vähintään toinen nostaa itteään, jopa ihan vihulaisen boksiin saakka säännöllisesti.

[Gambinamiäs]

Tuo varhaien pelipaikkojen tunnistaminen on dillemma johon syyllistytään vähän kaikkialla, mutta todellisuus on se että yhdestäkään U10 tai U11 ikäisestä pelaajasta ei voi tietää mikä hänen pelipaikaksi muodostuu jos jatkaa pelaamista vaikka U17 ikään saakka. Tärkeää se, että pelipaikat rotatoi jatkuvasti.

Itse suosin systeemiä jossa yksittäisessä pelitapahtumassa tai turnauksessa pelipaikat ovat verrattaen kiinteät, mutta pelitapahtumien ja turnausten välillä tapahtuu jokseenkin täysi rotaatio. Toki sit itselläkin on ne omat fiksaatiot, joista yksi on se että 8v8 tykkään siitä että keskimmäinen nelikko (topparit & kk) on pallollisesti hyviä pelaajia. Mulle on paljon tärkeämpää että saadaan käynnistettyä ja pelattua peliä, kuin se että toppari voittaa kaksinkamppailut. Lisäksi yleensä tykkään siitä jos joko toppari tai toinen kk on todella nopea pelaaja, kun haluaisin että toppareista vähintään toinen nostaa itteään, jopa ihan vihulaisen boksiin saakka säännöllisesti.

Hetkinen, erno=minä
Itsellä sama, ekaa vuotta vedetään 8v8 ja 241-ryhmityksen toppareina tuntuu pelaavan melkein joukkueen pienimmät kaverit. Yhdessä keskikentän keskustan kanssa tuo sen struktuurin peliin ja pystytään avaamaan vähän rauhallisemminkin ja pitämään peliä hallussa. KK keskustan toisena tykkään peluttaa sellaista vahvaa mutta taitavaa kaveria, joka voittaa niitä kaksinkamppailuja ja pitää pallon omilla. Mutta topparien osalta pelinavaaminen ja pallovarmuus tuo hirveästi koko jengin peliin ja monissa peileissä fiksu ennakointi ja tilanteiden lukeminen on paljon parempaa puolustamista kuin pelkkä kaksinkamppailuvoima.

[erno]

Mutta siis mun kokemuksen pohjalta sä voit tässä systeemissä rotatoida pelaajia paljon pienemmillä sivuvaikutuksilla kuin taas systeemissä jossa sä opetat huonot jalkapalloilijat pelaamaan topparia ja istutat ne puoliväkisin sinne pärjäämään jotenkin. Mikä on siis se mitä yleisimmin näkyy. Tuo johtaa lähes 100% varmuudella siihen, että sulla seuraavaksi alemmassa joukkueessa pelureita jotka on pallotaidoltaan parempia kuin ne ylemmän ryhmän topparit, mutta sit kun sä otat niitä jengiin mukaan ja istutat ne tonne topparintontille niin se näyttää alkuun paljon huonommalta kuin mitä se on näyttänyt aikaisemmin. Mikä ei siis kuitenkaan johdu siitä että ne pelaajat olis huonompia, vaan ne on parempia, vaan ne laitetaan pelaamaan roolitusta joka on rakennettu sen varaan että olet huono pelaamaan jalkapalloa ja hyvä voittamaan kaksinkamppailuja. Mikä on siis täysi vastakohta yleensä sille mitä ne pykälää alemman ryhmän pelaajat paremman pään pelaajat edustaa.

Sitä paitsi siinä ei ole mitään väärää että lapset häviää jalkapallopelejä, vaan se on yksi tärkeimmistä taidosta mitä tämän lajin tulisi opettaa. Ja sillä on vielä vähemmän väliä jos vastustajajoukkueet tekee maaleja jalkapallopeleissä, sellaisissakin tilanteissa missä ne maalit johtuu osaltaan puolustajien fyysisestä heikkoudesta.

[Nipale]

RCDE:n pelitapaan taitaa kuulua ainakin 8v8 vaiheessa se että tietyt pelaaja parit vaihtavat paikkoja kesken pelin.. En ole muilla joukkueilla nähnyt tätä ainakaan niin selkeästi.
Esim keskikenttä tulee avauksen yhteydessä todella alas hakemaan palloa joka on merkki sille että toinen toppari vaihtaa keskelle.
Sitten muutaman minuutin päästä vaihdetaan takaisin. Musta ihan kivasti toimiva systeemi ja hämmentää sopivasti vastustajaa, toki
välillä tulee "turhaa juoksemista". Ja selkeästi vain 1-2 paria koko pelin aikana tekee tätä että kaikki eivät vaihtele paikkoja.

..Onko joku kuullut perusteluja tälle? Esim jos keskikenttä tuntee että alkaa painamaan niin tuleeko siksi välllä toppariksi huilaamaan, vai onko kyse vain jostain filosofisesta näkemyksestä missä halutaan että pelaajat oppii suht vapaasti liikkumaan kentällä ja etsimään tyhjiä tiloja. Toki tällainen vaihtaminen näyttäisi luovan niitä jo itsessään.

[Comfort]

RCDE:n pelitapaan taitaa kuulua ainakin 8v8 vaiheessa se että tietyt pelaaja parit vaihtavat paikkoja kesken pelin.. En ole muilla joukkueilla nähnyt tätä ainakaan niin selkeästi.
Esim keskikenttä tulee avauksen yhteydessä todella alas hakemaan palloa joka on merkki sille että toinen toppari vaihtaa keskelle.
Sitten muutaman minuutin päästä vaihdetaan takaisin. Musta ihan kivasti toimiva systeemi ja hämmentää sopivasti vastustajaa, toki
välillä tulee "turhaa juoksemista". Ja selkeästi vain 1-2 paria koko pelin aikana tekee tätä että kaikki eivät vaihtele paikkoja.

..Onko joku kuullut perusteluja tälle? Esim. jos keskikenttä tuntee että alkaa painamaan niin tuleeko siksi välllä toppariksi huilaamaan, vai onko kyse vain jostain filosofisesta näkemyksestä missä halutaan että pelaajat oppii suht vapaasti liikkumaan kentällä ja etsimään tyhjiä tiloja. Toki tällainen vaihtaminen näyttäisi luovan niitä jo itsessään.

Siis jos joukkue on varsinkin pienellä peliryhmällä liikenteessä eli vaikka yksi penkillä niin tuo pelipaikkojen vaihto tuo kyllä pientä huilaamista. Se on totta.

Kyllä meillä suositaan kuljettamista ja haastamista, jopa topparit tekee sitä prässistä huolimatta. Se kehittää itsevarmoja ja taitavia pelaajia. Se pelaaja kyllä vähentää niitä ihan itse, jos huomaa, että vastustajan hyökkääjä on tosi hyvä riistämään pallon.

Pelipaikkoja on hyvä vaihdella 8 v 8 iässä. Mikä mahdollisuus kehittää pelinlukuja ja liikettä. Toki jos joukkue haluaa vain menestyä niin pelipaikkoja jotkut kyllä sementoi.

[Nuorenanätti]

RCDE:n pelitapaan taitaa kuulua ainakin 8v8 vaiheessa se että tietyt pelaaja parit vaihtavat paikkoja kesken pelin.

..Onko joku kuullut perusteluja tälle?

Pelipaikkojen vaihtaminen pelitilanteen mukaan pitäisi olla jokaisen joukkueen pelikirjassa.

Arvaan, että kyse RCDE:llä ei ole pelaajien lepuuttaminen vaan se, että pelaajia ei opeteta jalkapalloilemaan niinkään pelipaikkojen kautta vaan pelitilanteiden tulkitsemisen kautta. Taas vain arvaan, kun sanon, että tämä saattaa olla yksi suurimmista valmennusfilosofisista eroista perinteisen suomalaisen joukkuevalmennuksen ja RCDE:n ideologian välillä.

Tuon toiminnan tavoite juniorijalkapallossa on kehittää pelaajien kykyä havainnoida, tulkita ja ratkaista pelitilanteita tiettyjen lainalaisuuksien puitteissa ihan itse. Joku sanoisi tätä peliälyksi.

Idea pelipaikkojen vaihdosta ei tietysti ole mitenkään uusi ja on ollut kuuminta hottia jo vähintään hollantilaisten total footballista lähtien. Nykyään isot pojat sanovat tätä virtausta ja tapaa ymmärtää jalkapalloa relationismiksi.

Luultavasti se, että vain osa RCDE:n pelaajista vaihtaa paikkaa pelitilanteiden mukaan johtuu siitä, että toiminta edellyttää juurikin sitä kykyä havainnoida, tulkita ja toimia pelitilanteen mukaan. Kaikilla sitä kykyä ei ole. Helpompaa on tököttää sillä paikalla, mihin valmentaja käski.

[Raian]

Täällä Pohjanmaalla on myös juuri siirrytty 8vs8-peleihin osan kanssa, muut pelaa 5vs5.
Koko 5vs5-aika on tämä joukkue mennyt pelipaikattomalla tyylillä, kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa. Puolustaessa valmentaja kuulutti "kohti palloa, kohti palloa".
No vastustaja ryhtyi/pystyi jossain välissä pelaamaan pitkää, jolloin osa osasi tai kehoitettiin myös varmistamaan. Välillä toki vastustaja oli läpi jatkuvasti. No eipä välitetty.

8vs8-maailmassa on lähtökohdaksi otettu, että nimetään vain yksi hyökkääjä ja yksi pohjapelaaja. Muiden odotetaan täyttävän tiloja, hakevan paikka ja tukevan pallollista. Noh on tuosta ehkä vähän peruutettu, koska vastustajat, jotka pelaavat jo selkeää systeemiä hajottavat meidät ja lannistavat pojat. Pohjapelaajia/nimettyjä puolustajia on välillä oltava kaksi.


Pohjanmaa nimetty... Edustusjoukkueen vaikutuksesta on pyritty opettelemaan hyvinkin pelipaikatonta pelitapaa. Katsotaan, miten kesä kohtelee tätä ideologiaa.

[Jortsukka]

Pelipaikkojen vaihtaminen pelitilanteen mukaan pitäisi olla jokaisen joukkueen pelikirjassa.

Arvaan, että kyse RCDE:llä ei ole pelaajien lepuuttaminen vaan se, että pelaajia ei opeteta jalkapalloilemaan niinkään pelipaikkojen kautta vaan pelitilanteiden tulkitsemisen kautta. Taas vain arvaan, kun sanon, että tämä saattaa olla yksi suurimmista valmennusfilosofisista eroista perinteisen suomalaisen joukkuevalmennuksen ja RCDE:n ideologian välillä.

Tuon toiminnan tavoite juniorijalkapallossa on kehittää pelaajien kykyä havainnoida, tulkita ja ratkaista pelitilanteita tiettyjen lainalaisuuksien puitteissa ihan itse. Joku sanoisi tätä peliälyksi.

Idea pelipaikkojen vaihdosta ei tietysti ole mitenkään uusi ja on ollut kuuminta hottia jo vähintään hollantilaisten total footballista lähtien. Nykyään isot pojat sanovat tätä virtausta ja tapaa ymmärtää jalkapalloa relationismiksi.

Luultavasti se, että vain osa RCDE:n pelaajista vaihtaa paikkaa pelitilanteiden mukaan johtuu siitä, että toiminta edellyttää juurikin sitä kykyä havainnoida, tulkita ja toimia pelitilanteen mukaan. Kaikilla sitä kykyä ei ole. Helpompaa on tököttää sillä paikalla, mihin valmentaja käski.

Nähnyt RCDE:n pelaamista muutamassa ikäluokassa ja aika iso ero tuossa pelaamisessa riippuen kuka valmentaa. Ei siellä ainakaan kauheasti vaihdella paikkoja tietyn valmentajan joukkueissa. Peli on myös täysin suoraan organisoitua ja 8vs8 vaiheessa jo avataan todella vahvoilla opetetuilla malleilla mallia "topparit leveälle, alempi kk tippuu väliin" siis joka kerta. Tuossa ei siis ole mitään tulkintaa tilanteiden mukaan vaan toteutuu riippumatta miten vastustaja prässää jne.

Olen vähän sitä mieltä, että Suomessa taas hurahdettu yhteen asiaan. Eli seuraava on nyt tämä pelipaikattomuus. Jos katsoo vaikkapa Espanjasta tulevaa ison akatemian U10 tai U11 jengiä, niin kyllä niissä on selvät pelipaikat. Toki pelaajien kyky pelin sisällä muokata sijoittumista suhteessa peliin on hyvällä tasolla, mutta ei siellä pelata mitään pelipaikatonta 7vs7 futista. En näe että meidänkään pitäisi sitä tavoitella. Meidän olisi hyvä löytää riittävä joukkuerakenne jotta voidaan kehittää pelaajia sen sisällä. En siis näe järkeväksi yliorganisoida joukkuetaktista pelaamista, mutta en myöskään että peli on täyttä kaaosta. Kuitenkin 9-11 vuotiaalle aika iso asia jo tuo peli muutenkin havainnoida ja prosessoida peliä, niin olisi hyvä luoda joku perusrakenne minkä sisällä sitten toimia.

[Nuorenanätti]

Olet minusta ihan oikeilla linjoilla näissä. En pidä sanasta pelipaikattomuus, koska se käytännössä tarkoittaa kaaosta, josta sitten esim. 11-vuotiaiden aivoilla pitäisi kollektiivina pystyä tulkitsemaan pelitilanteita ja toimimaan sen mukaan. Kaaosta ja valintoja on yksinkertaisesti liikaa lapselle, joka ei välttämättä vielä edes osaa valita hyllystä mieleistään jugurttia.

Puhun ennemmin pelipaikkojen rotaatiosta, jossa joukkueella on ryhmitys ja roolitus, mutta pelin sisällä pelipaikka ja rooli voi vaihtua tilanteen mukaan. Tässäkin on ihan tarpeeksi pähkäiltävää vielä loppuun asti kehittymättömille aivoille. Kaikki eivät tähän pysty. Eivätkä kaikki tule koskaan pystymään.

Ja en siis todellakaan tiedä RCDE:n valmennusfilosofiasta mitään. Lunhan arvailen. Pari peliä olen nähnyt yhdeltä ikäluokalta. Sen perusteella on hankala paljon yhteenvetoja tehdä.

[Tiksa]

Ensin muuten täytyy kiittää kaikkia kirjoittajia tässä osiossa. Tässä vuoden aikana lukenut näitä ketjuja ensimmäistä kertaa kunnolla.

Jännä vertailla miten Suomessa ja meillä ulkomailla tehdään asioita. (Meillä muuten siirrytään 5v5:stä 7v7:een. Mitkähän mahtavat olla hyödyt ja haitat verrattuna 8v8:iin?)

Harjoituksissa meilläkin tietenkin kaikki treenaa kaikkia paikkoja. Mutta peleihin meillä on kaikilla pelaajilla ollut kiinnitettynä pari ensisijaista pelipaikkaa. Esim. oma junnu on peleissä RW/LW tai maalivahti. Pelin sisällä pelipaikkoja ei yleensä (pysyvästi) vaihdella, mutta pelien välillä vaihdetaan. Ja seuraavaksi kaudeksi sitten uudet paikat.

Tässä on ollut ajatuksena, että kun peleissä treenataan muotopelaamisen ja havainnoinnin alkeita, niin sen homman oppiminen toimii paremmin kun pelaajilla on jo pikkuisen enemmän käsitystä mitä tietyllä pelipaikalla tehdään. Ei tarvitse joka peliä aloittaa sillä että muistutetaan esim sitä joka siinä pelissä pelaa puolustajana siitä mitä puolustajan pitää havainnoida ja miten tulkita pelitapahtumia ja mitä vaihtoehtoja puolustajalla on pelin avaamiseen.

Sen sijaan voidaan jossain pelissä harjoitella vaikkapa sitä että avataan peliä pääasiassa laitapelaajien kautta ja jossain toisessa pelissä että avataan keskikaistaa pitkin. Ja suht vakiintuneet paikat tarkoittaa sitä, että sitä ei edes tarvitse kertoa noin abstraktisti vaan että syötä tässä pelissä enemmän laitaan Leolle kuin keskelle Samille - paitsi tietenkin silloin kun havaitset että keskellä Samilla olisi runsaasti tyhjää tilaa edetä.

Harjoituksissa sitten opetellaan pelipaikkariippumattomasti henkilökohtaisia taitoja (paljon 2/1 vs 1 harjoituksia) sekä perusliikkumista "kolmiossa" rondo- tai pienpelityylisissä harjoituksissa.

[KVilho]

Nousi asia mieleen heti kun tämä keskustelu käynnistyi, mutta en halunnut hyvää keskustelua lähteä pilaamaan mahdollisesti täysin epäolennaisella ja väärällä näkökulmalla.

Avauksessa mainittu toppari - toppari tilanne joka varmasti näyttäytyy myös veskari - toppari tilanteessa muistuu ongelmana mieleen pojan joukkueen peleistä, kun juuri oli siirrytty 8v8 vaiheeseen. Valmentaja oli kieltänyt pitkät pallot ja muutenkin vain maata pitkin syöttäminen oli sallittua, kävi pelissä kuinka kävi.

Yksi asia mikä vähensi huomattavasti topparien ja laitojenkin pelaamista oli oikea peliasento. Jos toppari katsoo pelkästään hänelle kohta palloa syöttävää toista topparia jää näkökentän ulkopuolelle paljon riskejä. Nämä riskit kun pelissä tarpeeksi monta kertaa toteutuu niin menee sähläämiseksi ja roiskimiseksi.

Minkä ikäisenä olisi oikea hetki opettaa lapsi, joka jostain syystä ei ole tätä asiaa itse pihapeleissä hoksannut, oikeaan peliasentoon ja asettamaan näkökenttä niin että ihan oikealla laidassa näkyy pallollinen, pian syöttävä topaari ja vasemmassa laidassa oma vasen laita?

[Nigel Kugelschfeir]

Eiköhän sitä oikeaa peliasentoa pitäisi opetella kokoajan. Muutenkin ihan turhia nuo kiellot ja vain tiettyjen ratkaisujen salliminen. Futista on monenlaista ja pitäisi opettaa ennemminkin keksimään paras ratkaisu tilanteisiin. Joskus se on pitkä syöttö, joskus lyhyt syöttö,  joskus haastaminen. Toki siihen pitää puuttua jos joku potkii vain kärkkäreitä minne sattuu.

[KVilho]

Eiköhän sitä oikeaa peliasentoa pitäisi opetella kokoajan. Muutenkin ihan turhia nuo kiellot ja vain tiettyjen ratkaisujen salliminen. Futista on monenlaista ja pitäisi opettaa ennemminkin keksimään paras ratkaisu tilanteisiin. Joskus se on pitkä syöttö, joskus lyhyt syöttö,  joskus haastaminen. Toki siihen pitää puuttua jos joku potkii vain kärkkäreitä minne sattuu.

Oikeanlaista sijoittumista ja asentoa näkee  8v8 peleissäkin jo, mutta ääreisnäön hyödyntämistä vähemmän.

[Alaraajavamma]

Eiköhän sitä oikeaa peliasentoa pitäisi opetella kokoajan. Muutenkin ihan turhia nuo kiellot ja vain tiettyjen ratkaisujen salliminen. Futista on monenlaista ja pitäisi opettaa ennemminkin keksimään paras ratkaisu tilanteisiin. Joskus se on pitkä syöttö, joskus lyhyt syöttö,  joskus haastaminen. Toki siihen pitää puuttua jos joku potkii vain kärkkäreitä minne sattuu.

Tätä oon miettinyt itsekin monta kertaa. En tiedä onko vain oma kupla, mutta aika paljon on futisvuosien varrella kuullut pitkien ja/tai korkeiden syöttöjen demonisointia. Tai vähintäänkin ohjaamista suuntaan, jossa lyhyet maatapitkin menevät syötöt ovat oikeaa futista ja muu pelaaminen roiskimista.
Olen Nigelin kanssa samaa mieltä ja voin allekirjoittaa tuon viestin ihan täysin - myös peliasennon osalta.

[Nuorenanätti]

Minkä ikäisenä olisi oikea hetki opettaa...

Ah, muistelen kuinka joskus laajasti ihasteltiin Mika 'Mika' Lehkosuon tapaa ohjata HJK:n edustuksen nuorten pelaajien peliasentoa. On se kova, ajateltiin, tuonkin se osaa.

Oikea aika ohjata peliasentoa yms. teknistaktisia taitoja on suunnilleen samaan aikaan, kun lapsi saa ensimmäisen pallon. Minua ylipäätään enemmän kuin vähän hämmentää nykyvalmennuksen 'miettikää ite'-periaate, jossa lapselle ei varsinaisesti kerrota oikeita vastauksia vaan annetaan keksiä itse.

Onko ihan pakko, että kaikki pitää hoksata lapsena ihan ite vai voisiko sitä nuotteja opettaa ja niiden soveltaminen sitten jää pelaajalle. Siinäkin on ihan tarpeeksi.

Minun yksi suosikkisanontani on, että pitää tuntea säännöt, jotta niitä osaa rikkoa. Nyt periaatteesta lapsille kieltäydytään opettamasta yleisiä lainalaisuuksia ja 'sääntöjä', kuten vaikka topparin peliasentoa. Hei, me tehdään älykkäitä pelaajia, kato. Valtavasti aikaa menee siihen, että jokaisen lapsen pitää keksiä jalkapallo uudelleen. Oikeasti ei luoda älykkäitä pelaajia vaan pudokkaita, jotka eivät opi perusasioita silloin, kun niiden aika on. Tai sitten voi olla, että jatketaan ja opetellaan perusasioita HJK:n edustuksessa.

Niin, niin, getot ja pihapelit, joga bonito ja Suarezin hampaat.

[KVilho]

Ah, muistelen kuinka joskus laajasti ihasteltiin Mika 'Mika' Lehkosuon tapaa ohjata HJK:n edustuksen nuorten pelaajien peliasentoa. On se kova, ajateltiin, tuonkin se osaa.

Oikea aika ohjata peliasentoa yms. teknistaktisia taitoja on suunnilleen samaan aikaan, kun lapsi saa ensimmäisen pallon. Minua ylipäätään enemmän kuin vähän hämmentää nykyvalmennuksen 'miettikää ite'-periaate, jossa lapselle ei varsinaisesti kerrota oikeita vastauksia vaan annetaan keksiä itse.

Onko ihan pakko, että kaikki pitää hoksata lapsena ihan ite vai voisiko sitä nuotteja opettaa ja niiden soveltaminen sitten jää pelaajalle. Siinäkin on ihan tarpeeksi.

Minun yksi suosikkisanontani on, että pitää tuntea säännöt, jotta niitä osaa rikkoa. Nyt periaatteesta lapsille kieltäydytään opettamasta yleisiä lainalaisuuksia ja 'sääntöjä', kuten vaikka topparin peliasentoa. Hei, me tehdään älykkäitä pelaajia, kato. Valtavasti aikaa menee siihen, että jokaisen lapsen pitää keksiä jalkapallo uudelleen. Oikeasti ei luoda älykkäitä pelaajia vaan pudokkaita, jotka eivät opi perusasioita silloin, kun niiden aika on. Tai sitten voi olla, että jatketaan ja opetellaan perusasioita HJK:n edustuksessa.

Niin, niin, getot ja pihapelit, joga bonito ja Suarezin hampaat.

Tottakai on syytä opettaa oikealla hetkellä. En ole valmentaja, enkä ole ainkaan itse törmännyt tuommoiseen että oletettaisiin lapsen oppivan noita asioita ilman opastusta tai jopa kieltäydyttäisiin opettamasta.

Pointtina lähinnä se että tämä on yksi tapa tunnistaa lapset jotka ovat kiinnostuneita pelistä ja sen lainalaisuuksista, eikä vain pallosta. En usko että älykkäitä pelaajia voidaan luoda, ainakaan valmentamalla. Tämmöiset jutut on vaan otollisia tunnistaa semmoisia junnuja, vaikka en tässä yhteydessä "älykkyys" sanasta pidäkkään.