Elokuun alku tarkoittaa tänä vuonna myös kansainvälisten futisestradien ykkösen, eli saksalaisen kakkosen alkua. Palloilulliselta tasoltaan se ei loista, glamour on kaukana ja suurin osa osallistuvista porukoista vaikuttaa olevan täynnä erilaisia daijuja, sillä lähihistorian osalta kilpailua on vaikutettu käytävän lähinnä voittamisen välttämisen ja taulukossa sulamisen saralla. Se onkin tämän homman suola: edessä on taas yksi raivostuttava, sekopäinen ja täysin ennalta-arvaamaton kausi sekundapalloa pääsääntöisesti päheissä puitteissa. Kaksi yleisömagneettia ryömi männä kaudella itsensä toki väliaikaisesti takaisin yläkertaan, mutta sieltä saatiin ylhäältä ja alhaalta muutama oikein menevä bileporukka näihin bailuihin messiin. Hyvää shittiä on taas luvassa.
Let's fucking go..!Vanhana ja kauhtuneena skribenttinä en vaivaudu [taaskaan] määrääni enempää tarinoimaan alkavasta kaudesta, mutta keskustelun alustamiseksi ajattelin muutamia haja-ajatuksia hakata paskan androidluurini näppäimistön kautta eetteriin.
---
HOLSTEIN KIELRanskalainen visiitti yläkerrassa on ohi, nyt palataan keltamustien paskaseurojen lyömisestä arkeen. Kesän markkinoilla ovi on käynyt varsinkin ulospäin tiuhaan ja valtaosa pohjoissaksalaisten tutummista nimistä on vaihtanut maisemaa. Esimerkkeinä mainittakoon nipponilaistykki Machino, ex-kapteeni Holtby sekä kuninkaansiniseen paitaan palannut Becker. Valkkua kanavan varrella ei kuitenkaan lähdetty vaihtamaan, mikä on häivähdys ilahduttavasta realismista näissä ympyröissä. Rapp on painanut hyvää duunia ja onnistui siinä, missä isomman profiilin anfangit ja wernerit eivät. Matalampi profiili, uusi etabloituminen vankasti kakkosessa ja nuorten kaiffarien sisäänajo on taatusti oikea filosofia Kielin kaltaiselle seuralle.
VfL BOCHUMRuhrin alueen harmaa hiirulainen sai ansaitsemansa lähdön mentaliteetilleen paremmin sopiviin ympyröihin. Saksan paras stadion, Saksan paras stadionolut, ikoninen stadionhymni... valitettavasti vain bochumilaisten ympäröimänä. Siellä oltiin olevinaan taas niin kuninkaita maalivahdin sukellettua kabinettivoiton Köpenickistä, poliisikyrpä Heckingin päsmäröidessä puikoissa ja baijerilaisten raharössien kompuroidessa ystävysten keskinäisessä. Kauden päätös oli sitten balsamia sielulle. Uusi kausi ja VfL? En ole vaivautunut perehtymään. Enkä aio vastaisuudessakaan.
SV ELVERSBERGZweitelaisglamourin saarlandilaiskehto. Silmätippakeisarin subventoima poppoo on painanut vuosikausia urheilullisesti hyvää duunia ja meinasi kruunata sen ykköseen nousulla. (Tämä olisi kyllä sinänsä maistunut, sillä parempaa ykkösessä ei ansaita, mutta toisaalta olin henkilökohtaisista syistä sympaattisen Heidenheimin kelkassa.) Tänä kesänä maaseutumotarin varrella on painettu resettiä, kun leipätyön onnistumisista seuraa kiitettiin aikamoisella talenttikuppauksella valmennuksesta kapteeniin, ykköskärkeen ja isoon osaan puolustuksen ykköslinjasta. Sellaista se on.
SC PADERBORN 07Äärikonservatiivisen maalaiskaupungin etolankäryinen orkesteri on vakiintunutt Zweitessa säännölliseksi
subtopperiksi kärkikaluston läheisyyteen. Varmaan paderbornilaisista on tälläkin kaudella kiusaamaan isompiaan, mutta kesällä seurasta kupattiin [taas] materiaalin terävin kärki ja valmennuksesta menneet vuodet vastannut Mallorcan putkaveikko Kwasniokin lähti NRWn toiseen paskasta oluesta tunnettuun
Domstadtiin kilipukkien ruoriin. Siellä on nyt aikamoinen noviisi ruorissa, mutta Paderin varrelta on ponnahtanut menneinä vuosina liuta uusia nimiä saksalaiseen valmentajakaruselliin Breitenreiterista lätsähattuun tai nyt Kwasniokiin. Eli eiköhän tämäkin osaa asiansa.
1. FC MAGDEBURGChristian Titzin aikakausi päättyi kesällä ja nyt ihmetellään sinivalkoisten uutta suuntaa. Titz luotsasi derkut yltiörohkealla pallollaan lähes ykköseen asti, siinä missä Magdeburgia oltaisiin normaalioloissa odotettu muiden itäsaksalaisten tapaan tanakasti putoamiskamppailuun. Uusi luotsi Fiedler on nuorta sukupolvea ja monen muun ylemmissä ympyröissä nähdyn saksalaisluotsin tapaan badenwürttembergin nuorisoakatemioissa marinoitunut kundi, mutta kaikista näistä ei kehkeydy
taschentucheleita tai
bundeslapsia. Tällaista Elben varrella kuitenkin tarvittaisiin, sillä ei tuo Magdeburgin materiaali paperilla kauheasti vakuuta.
FORTUNA DÜSSELDORFKarsintamatsien trauma toissakaudelta tykyttää takaraivossa yhä. Menneellä kaudellakin kaikkien kompuroidessa ainesta oli enempään, vaikka siellä ei enää sellaista Tzolisin kaltaista ylikylän ukkoa ollutkaan. Kölniin lähteneessä islantilaistontussa ja lainamiehenä taas mestoilla heiluneessa Kownackissa Fortuna menetti pari avainmiestä, mutta Klaus Allofs on haalinut Rheinin varren ykköskaupunkiin liudan mielenkiintoisia uusia kasvoja ja Thiounen pragmaattisella kyllä kasataan mukava pino pisteitä. Ilmassa on tosin kysymyksiä siitä, onko harmaahko Thioune siltikään se oikea mies nostamaan punavalkoiset,
Altbierin ja
Die Toten Hosenin takaisin ykköseen. Itse kallistuisin enemmän 'kyllän' puoleen.
1. FC KAISERSLAUTERNKaiserslauternin talouslukemia en tähän hätään vaivautunut kaivamaan, mutta fiilis talvelta oli elämän laittaminen risaiseksi nousukiimoissa. Ragnar Achella näitä unelmia kai oli tarkoitus rahoittaa, mutta ukko ei lähtenytkään tammikuussa Italiaan ja siirtyi nyt kesällä puoleen hintaan Kölniin. Farssi ex-luotsi Anfangin ympärillä oli myös melkoista sirkusta, mutta pääasia oli
Lautren säilyminen kakkosessa nousun sijasta. Sitä suuruudenhullua sekoilua kukaan olisi kestänyt muussa tapauksessa. Lieberknechtissä ruorissa on monessa kylässä kovaa tulosta painanut asiamies ja kaaderiin on hankittu muutamia kieltämättä pätevän oloisia palasia. Kyllä sillä taas kärkikahinoihin pääsee, ellei Pfalzin sisäsiittolan ulkopuolelta paikalle saada asiansa osaavaa tilintarkastajaa.
KARLSRUHER SCChristian Eichner ja wanhat miehet. Karlsruhen seuralegenda on luotsina luottanut liigan vanhimpiin kuuluviin miehistöihin, vaan harvoilla resursseilla ei parane olla turhan nirso. Edeltävällä kaudella syyskauden puolesta aineksia oli paljon nähtyä parempaankin, mutta taloudellisten realiteettien nimissä ykköstykki Budu Sutsisatsisatsaa myytiin Heidenheimiin tammikuun ikkunassa ja kausi oli sen myötä taputeltu Badenissa. Tänä kesänä kaaderia on tähän mennessä pääasiassa nuorennettu, vaikka ykkösvahti Weißissa yksi harvoista freesimmistä kasvoista maisemaa Burnleyn suuntaan vaihtoikin. Haiskahtaa taistelulta taulukon alimman kolmasosan maastossa.
HANNOVER 96Hannoverissa on kesän aikana ollut saranaöljylle kysyntää, sen verran tiuhaan on ovi messukaupungissa käynyt. Avainmiehiä on lähtenyt maailmanmestari Zieleristä uransa päättäneeseen Halstenbergeriin, mutta vastavuoroisesti sisään on astellut liuta laadukkaalta vaikuttavia kavereita aloittaen omasta maajoukkuemiehestämme Benjamin Källmannista. Alasaksilaisten ykkösvärväys lienee silti Magdeburgista Maschseen rannalle hilattu uusi luotsi Christian Titz. Ei mitään käryä, mistä kroonisesti persaukinen H96 on taatelit näihin hankintoihin löytänyt, mutta lähtökohtaisesti sijoittaisin punanutut kauden kärkikaksikkoon. All-in in Hanoi.
1. FC NÜRNBERGFrankenissa taotaan tätä nykyä rahaa nuoristoon luottamalla. Kakkosliigasta käsinkin
Glubbin on onnistunut myydä parin menneen vuoden aikana nuoris lupauksia kymmenillä miljoonilla euroilla varakkaampiin seuroihin. Se on luonnollisesti maksanut urheilullisessa menestyksessä hieman, mutta vaikea tätä tietä on vääräksi kuvailla kroonisesti persaukisen ja uudesta stadionista haaveilevan seuran kohdalla. Kunhan luotsi Klose saa nuoret skulaamaan edelleen tarvittavan hyvin kakkosliigapaikan vakiinnuttamiseksi, näyttää homma keskipitkällä tähtäimellä ilahduttavan hyvältä Valznerweiherilla. Näillä eväillä on mielestäni hyvä lähteä seurahistorian seuraaviin 125 vuoteen.
HERTHA BSCTäällä ei ole paljoa nähtävää.
Big City Club se vain on väistämättömällä matkallaan kohti ensi kauden ykkösliigaan, sitä seuraavaa tattiliigakautta ja muutamassa vuodessa heilutellaan salaattilautasta Alexin kupeessa. "Berliiniä odottavat suuret asiat" lupailtiin Herthan mainoskampanjassa takavuosina ja sellaiselta se kyllä vaikuttaa. Valkku Leitlissa, kakkosliigan ylivoimaisessa palkkakuninkaassa - vuositasolla parisen megaeuroa - sekä parhaassa pelaajassa Reesessä, Fortunalle liian kalliissa Kownackissa ja muissa on kyllä sen verran laatua, että Hertha on oma nousukandidaattini numero yksi. Homman nimi vain on se, että ilman sitä nousua on kyllä vaikea kuvitella pääkaupunkilaisilla muuta exitiä kuin konkurssi ja lähtö Regionalligaan.
(P.S. Haista vittu, Paul Seguin..!)
SV DARMSTADT 98Darmstadtista on vaikea keksiä kauheasti sanottavaa. Ilman muutamaa suonenvetoa ykkösliigasta tipahtamista seurannut alamäki olisi saattanut kantaa aina kolmosliigaan asti, kuten tässä aivan taannoin jo kertaalleen kävikin. Paluumuuttaja Patric Pfeiffer on potentiaalisesti hyvä haku oman tasonsa keskuspuolustuksessa saavuttaessaan, mutta muuten hesseniläisnippu on forumin bremeniläisosaston suosikkia, valmentaja Florian Kohfeldtiä myöten tiivistettävissä yhteen äännähdykseen: 'uff'. Toisenlaisiakin aikoja Böllenfalltorilla on nähty.
SpVgg FÜRTHPaluu vanhaan nimeen apilalehden kylkeen, kiitos. Tällä haavaa Fürth tarjoaa lähinnä historian havinaa - kolminkertainen mestari ensimmäisen maailmansodan ympärillä -, mutta ei oikein mitään muuta. Hyökkäyksessä on yhä laatua yksilötasolla. Siinä se. Tavoitteena taatusti sarjapaikan säilyttämisen lisäksi lähinnä edes pinna Nürnbergiltä derbyissä, kun pitkästä pitkästä aikaa
Glubbin onnistui napata derbyissä lähimenneisyydessä fiiliksen puolesta menestyksekkäämmältä pikkunaapuriltaan kaksi voittoa.
FC SCHALKE 04"Ich ziehe durch die Straßen bis nach Mitternacht
Hab das früher auch gern gemacht
Dich brauch' ich dafür nicht
Ich sitz am Tresen, trinke noch 'n Bier
Früher war'n wir oft gemeinsam hier
Das macht mir, macht mir nichts
(...)
Verdammt, ich lieb dich
Ich lieb dich nicht
Verdammt, ich brauch dich
Ich brauch dich nicht
Verdammt, ich will dich
Ich will dich nicht
Ich will dich nicht verlier'n"Rakastan. Ja välillä vihaan. Samanaikaisesti. Ei mulla ole hajuakaan siitä, mihin tässä ollaan matkalla. Toivon vain seuran palaavan takaisin nuorisoon luottamisen pariin sekä skulaavan aggressiivista, hyökkäysorientoitunutta futista. Plus lukuisia onnellisia hetkiä eri stadioneilla tai matkalla niille oman porukan kesken.
(Schalke on tähän mennessä vahvistanut puolustustaan ja liigan paskin veskari Heekerenissä on toivottavasti historiaa, eli kaksi oleellisinta ongelmakohtaa on Frank Baumannin ja Ben Mangan toimesta ainakin yritetty fiksata. Nyt sitten Muslicille aseita hyökkäykseen - markkinoilta tai lasaretista - ja viheriöille. Persaukisena kaikki on vaan hankalaa ja aikaavievää. Realistisesti arvioituna lähes kaikki on mahdollista nousutaistelun alapuolelta aina putoamiseen asti.)
SC PREUSSEN MÜNSTERYliopistokaupungin sympaattinen traditioseura kruunasi menneiden vuosien huiman nousunsa menneellä kaudella ja säilytti itsensä kakkosessa. Aika harakiria se lopussa oli, kun valkku laitettiin kalkkiviivoilla luiskaan, mutta kaikkien aikojen suosikkini Christian Panderin ja kumppanien avulla SCP hoiti homman kotiin. Tätä enemmästä Hammerstraßen stadionremontin keskellä ei tänä kautenakaan haaveiltane. Verlistä luotsiksi hankittu Ende on mielenkiintoinen valinta ja tottunut operoimaan pienillä resursseilla. Kolmas kausi kakkosta Münsterissä miellyttäisi itseäni, vaan vaikeaa on.
EINTRACHT BRAUNSCHWEIGKahtena edeltävänä kautena Braunschweigissa on kaivettu syksyisin syvää kuoppaa ja lähestulkoon horjahduttu sinne itse kevään mittaan. Kaksi täpärää pelastumista, viimeksi karsinnoissa, on toki Eintracht resursseilla lähellä sitä odotettavaa tulosta, mutta perinneseura haluaisi luonnollisesti seilata välillä rauhallisemmilla vesillä. Tänä kesänä tätä on avitettu hankkimalla aikaisin monia potentiaalisia avainmiehiä, kevään sankareihin lukeutuvat ex-Schalke-lainat Hoffmann ja Tempelmann etunenässä. Ykkössyömähammas Philippe menetettiin toki Hampuriin. Eiköhän Hannoverin kupeessa taistella kuitenkin alusta loppuun tiukasti putoamista vastaan.
DSC ARMINIA BIELEFELDArminia oli alkukesästä yhden voiton päässä yhdestä kaikkien aikojen legendaarisimmista kausista saksalaisfutiksessa. Bielefeldissä on eletty aikamoista vuoristorataa, sillä siellä noustiin ensin kahdessa vuodessa kolmosesta ykköseen, säilyttiin liigassa ja valahdettiin suorilta vauhdeilta lähes neloseen saakka ennen mennyttä kautta. Keväällä Ostwestfalenissa huudeltiin yhä valkku Kniatin sukuelintä pölkylle, mutta paria kolmea kuukautta myöhemmin Berliini oli täynnä bielefeldiläisiä, kun kolmosliigamestariksi itsensä kruunannut Arminia löi ykkösliigalaisen ykkösliigalaisen perään ja raivasi tiensä DFB-Pokalin finaaliin. Siellä puhti ei enää riittänyt, mutta helvetti sentään, olipa temppu..! Hannoveriin lähteneessä '
Pokalschreck' Wörlissä ja Sankt Paulin naaraamassa laitapakki Oppiessa DSC menetti pari avainmiestä kesän aikana, mikä varmasti hidastaa loppukaudesta uskomattomilla kierroksilla pyörinyttä koneistoa. Silti tässä on taas sellaista tuntua, että Arminia saattaisi taas heilahtaa kerralla läpi ja nousta ykköseenkin. Helvetin sympaattiselle ja sekä kotona että vieraissa laadultaan erinomaiselle bielefeldiläiskannattajistolle sen kyllä soisikin.
SG DYNAMO DRESDENDDRn legendaarisin seura on täällä taas. Dresdenin ulkopuolella se ei kauheasti ilonkiljahduksia aiheuttane, sillä imposantista ulkokuorestaan huolimatta Dynamoa seuraa kaikkialle myös iso kuorma silkkaa kuonaa. Urheilullisesti
Elbflorenzin miehillä ei liene kakkoselle mitään annettavaa ja edessä on paluu sukkana takaisin kolmoseen. [Paikallisen] yleisön suuresta kiinnostuksesta huolimatta operaatio on sisäisten kärhämien ja menneisyyden [rikollisenkin] sekoilun takia yhä liian hataralla pohjalla, minkä takia sellaista Union Berlinin kaltaista tarinaa ei Dresdenissä pystytä lähitulevaisuudessakaan kirjoittamaan. Magdeburgin nykystatuksen saavuttamiseenkin on matkaa. Ennakkoon kiitokset lutuuripläjäyksistä itään, mutta kaikki natsit haistakoon Paul Seguinin ja bochumilaisten tavoin visvaista vittua.
---
Illalla Gelsenkirchenissä uutta kautta korkkaamassa. Tästä se lähtee taas. Kymmenisen kuukautta iloa, jännitystä, parkua, tuskaa... lähes kaikkea sitä, mitä ihmiselämän tunneskaalaan mahtuu. Kyllä saksalainen kakkosliigafutis on kliffaa.
Kakkonen on ykkönen!
