Eli lyhyesti sanottuna, eiköhän tuossa ole tavallaan molemmat osapuolet oikeassa. Kyllä siinä riski on, ja kivahan se olisi jos siellä yksi kunnon toppari enemmän pelaajistossa nyt istuisi. Mutta toisaalta paljon helpompi huudella hankintojen perään jos itse niistä ei maksa senttiäkään.
Viime kaudella poolilla oli onneakin loukkaantumisten kanssa ja toivotaan, että tämä jatkuu myös keväällä. Helposti tulee vain kauhuskenaariot mieleen missä Endo vetää topparina ja siihen ei pahemmin löydy luottoa.
Juuri näin. Itsekin olen varmaan viimeksi eilen huudellut lisähankintoja. Mutta kuten todettua, on netissä yleisesti aika hassua, miten vähän me fanit jaksamme miettiä asioita kokonaisuuden kannalta. Alkaen nyt vaikka akuutista oikean pakin paikan tilanteesta. Bradley on loukkaantunut koko kaudeksi, Frimpong taas pätkittäin. Frimpongin ei pitäisi olla loukkaantumisherkkä, mutta on sitä tällä kaudella ollut. Bradley on aina loukkaantumisherkkä. Molempia pelaajia käsittääkseni arvostetaan fanien keskuudessa. Gomez, Endo, Jones ja Szoboszlai voivat myös pelata tuota paikkaa.
Laskemalla 1+1+1+1 jne tuosta ei nyt ihan heti synny mielestäni tilannetta, jossa kannattaisi maksaa isot rahat korvaavasta pelaajasta. Alkaen nyt vaikka siksi, että sitten meillä olisi kolme oikeaa pakkia. Ja kuten Lord Bendtner totesi ja listaili, kukaan ei ole tainnut about ikinä tykätä noista hätävarahankinnoista. Ts. suunnilleen yhdestäkään ei ole ollut hyötyä.
Jos Konate loukkaantuu, Gomez ja Gravenberch voivat pelata topparina. Endo tietysti myös. Taas syntyy tilanne, jossa ehkä ei kannata tuhlata muutamaa kymppimilliä johonkin vähän sinne päin olevaan varapelaajaan? Hyvät pelaajat maksavat paljon, eivätkä usein ole tammikuussa kaupan ja huonot pelaajat ovat huonoja. Veikkaan, ja on nähtykin, että joku "huono" pelaaja on monesti heikompi vaihtoehto kuin peluuttaa vaikka Gravenberchiä topparina.
Seuralla lienee pääsääntöisesti ollut linja, että pahoissakin paikoissa pelaajia hankitaan vain, jos se sopii strategiaan. Tai sitten on hankittu täysin pähkinöillä/lainalla joku Arthur tai Kabak. Nämä jälkimmäiset eivät siis tunnetusti ole onnistuneet. Tammikuun "kompromissihankintoja" ei ole juuri tehty. Ihan eri genre, mutta esimerkiksi Crystal Palace oli käyttämässä n. 100 miljoonaa puntaa Strand-Larseniin, Brennan Johnsoniin ja Dwight McNeiliin. Ei ole vertailukelpoista tietenkään, mutta jonkinlainen osoitus myös siitä, mihin 100 milliä voisi tammikuussa helposti upottaa. City on hankkinut viimeisen kahden tammikuun aikana yhteensä 200 miljoonalla pelaajia, joiden väittäisin olleen enemmän opportunistisia kuin osa isompaa suunnitelmaa. Ihan hyviä pelaajia toki, jotka olisivat sitten taas Liverpoolissa tunnetusti voineet ollakin osa suunnitelmaa. Mutta tämä nyt lähinnä osoituksena erilaisista lähestymistavoista.
Liverpoolin lähestymistapa on näillä pelimerkeillä varmaan kyllä tarkoittanut sitä, että on saatu lopulta tehtyä parempia rekryjä, mutta kenties joinakin kausina on menetetty mahdollisesti muutama piste miehistön koosta johtuen. Tuskin kuitenkaan oikeasti ratkaisevia pinnoja juuri sillä kaudella, mutta ehkä keskimäärin voisi olla joku pytty enemmän vaikka koko Kloppin kaudella, jos, jos ja jos..
Itse olen jonkin verran kiinnostunut internetin "keskustelukulttuurista". Tietysti lähinnä Twitteriä tulee seurattua. Ja se nyt lienee yksi paskimmista alustoista ja ryöpyttää minulle varmaan juuri niitä juttuja, joista provosoidun. Niissä kanavissa, joita seurailen, mielipiteet kuitenkin muodostuvat tosiaan aika jännällä, mutta ehkä odotetulla tavalla. Eli tunnepitoisesti, ilman kovin pitkää tai laajaa perspektiiviä, kiivaasti, vaihtoehdottomasti ja tavallaan myös vastuuttomasti. On esimerkiksi aika absurdia väittää, ettei kenties koko lajin paras utj ja isojen seurojen osalta koko tämän nykyaikaisen johtamisen pelikirjan luonut Edwards tietäisi asioita paremmin kuin nimimerkki Pesso Pöytyän kylästä.
Ei se tietenkään kaikkea tiedä paremmin kuin me fanien väkisinkin joskus oikeaan osuva parviäly, mutta aika usein viisauden alku on oman tietämyksensä rajallisuuden tunnustaminen. Mikä taas on fanikunnassa aika harvinaista. Jännää on lähinnä se, että monesti ei jätetä edes mahdollisuutta sille, että ehkä tämä oudolta näyttävä ratkaisu onkin loppupeleissä nerokas. Ja tämä epäusko vieläpä toistuu vuodesta toiseen. Klassinen esimerkki on se kausi, kun VVD, Matip ja Gomez kaikki loukkaantuivat koko kaudeksi ja Liverpool sijoittui lopulta kolmanneksi. Jos olisi käytetty silloin tammikuussa vaikka 100 miljoonaa uusiin ja tavallaan kuitenkin isossa kuvassa tarpeettomiin toppareihin, olisi paremman tuloksen saavuttaminen siltä kaudelta varmaan ollut arpapeliä.
Lienee varmaan aika vahvasti niin, että yksi pelaaja ei esimerkiksi edes yhden kauden mitassa tee useinkaan kovin isoa eroa. Messi ehkä. Ja Salah viime kauden formissaan ehkä. Mutta kuten Liverpoolin tämä kausi on osoittanut, esimerkiksi loistavasti pelanneet Szoboszlai tai Ekitike eivät ole riittäneet korjaamaan kurssia, kun koko joukkueen peli on ollut heikkoa. Huippupelaajien hyöty realisoituu varmaan yleensä enemmänkin koko joukkueen ja kauden mitassa kuin koskien yksittäistä pelaajaa tai jotain muutaman viikon tai kuukauden jaksoa. Tiettävästi Liverpool yritti sitä Geertruidaa hankkia, eli kyllä tilanne sitten myös toimistolla varmaan nähtiin jossain määrin hankalana. Mutta Geertruidan etu olisi varmaan nimenomaan ollut siinä, että olisi ollut käyttökelpoinen monella paikalla.
