16 joukkueen kaksinkertainen sarja

[Ia]

Halutaanko me oikeasti Veikkausliigaan lisää esim. Hakan kaltaisia päättömiä virityksiä? Ainakin itsellä tuommoisien joukkueiden seuraaminen tuntuu lähinnä ajanhukalta, ja vähentää kiinnostusta liigaan.

Lähtökohtaisesti Veikkausliiga ei ole tuote vaan seura. Oleellista ei ole kiinnostaako sinua Haka vaan se, kiinnostaako Valkeakoskella Haka. On tärkeää että liigassa on paljon paikallisesti kiinnostavia seuroja, jotka keräävät alueellaan rahaa, yleisöä ja mediahuomiota. Veikkausliigapaikka on seuralle parasta mahdollista markkinointia. Siksi olisi tärkeää, että Veikkausliiga-status löytyisi mahdollisimman monelta seuralta

[TPS100]

Lähtökohtaisesti Veikkausliiga ei ole tuote vaan seura. Oleellista ei ole kiinnostaako sinua Haka vaan se, kiinnostaako Valkeakoskella Haka. On tärkeää että liigassa on paljon paikallisesti kiinnostavia seuroja, jotka keräävät alueellaan rahaa, yleisöä ja mediahuomiota. Veikkausliigapaikka on seuralle parasta mahdollista markkinointia. Siksi olisi tärkeää, että Veikkausliiga-status löytyisi mahdollisimman monelta seuralta

Olikohan tämä Haka esimerkki ihan tosissaan heitetty? Seurahan on ihan klassikko Suomessa ja kaupungin kokoon suhteutettuna yleisömäärä erinomainen, liigan parhaita. On pelannut eurokentilläkin. Toki pienen kaupungin joukkueena ei ole helppoa ja mahdollista aina menestyä yhtä hyvin, mutta hienosti on kahdella ylimmällä sarjatasolla pelannut vuosikymmeniä. Kannattajat taisivat olla vielä seuraa pelastamassa, kun Sedulta loppui rahat ja kiinnostus.

[TPS100]

Nykyisen sarjajärjestelmän aikana seuroista on lähtenyt pelaajia siirtokorvauksella erittäin hyviä määriä.


Pitäisi laskea loppusarjojen keskiarvot kokonaisuudessaan, mutta pientä signaalia on toiseenkin suuntaan.
Mutta kysymyksenä: mikä saa uskomaan, että kiinnostus nousisi jollain muulla sarjajärjestelmällä merkittävästi?

Toki niinkin. Sitä emme voi koskaan tietää, ei ole mahdollista toteuttaa rinnakkaistodellisuutta. Voimme vain spekuloida asialla ja etsiä argumentteja eri suunnista. Itse uskon Laatikon perusteluihin vahvasti ja oletan, että sillä malilla KOKO Suomen jalkapallo siitä hyötyisi. Nykyinen järjestelmä on tehty muutamien suurten seurojen näkökulmasta. Hyvin harva hyötyy, suurin osa häviää.

[Pasi Nyrkki]

Lähtökohtaisesti Veikkausliiga ei ole tuote vaan seura. Oleellista ei ole kiinnostaako sinua Haka vaan se, kiinnostaako Valkeakoskella Haka. On tärkeää että liigassa on paljon paikallisesti kiinnostavia seuroja, jotka keräävät alueellaan rahaa, yleisöä ja mediahuomiota. Veikkausliigapaikka on seuralle parasta mahdollista markkinointia. Siksi olisi tärkeää, että Veikkausliiga-status löytyisi mahdollisimman monelta seuralta

Ymmärrän pointtisi, enkä sano etteikö noin olisi, mutta kyllähän Veikkausliiga on tuote myös, joka onnistuessaan tuo katsojia sekä ruudun äärelle, että katsomoihin. Näkisin myös, että jos Veikkauliigan brandiarvo on kunnossa, on tuo mainitsemasi Veikkausliiga-status vielä isompi boosti seurojen omalle markkinoinnille.

Eikä tarkoitukseni todellakaan ole sanoa, että markkinointi tai junnutoiminnan kehittäminen olisi mitenkään helppo homma, mutta en vain suostu uskomaan seurojen pitkäjänteisen toiminnan yhtäkkiä ottavan harppausta kun liiga-status vaihtuu.

Olikohan tämä Haka esimerkki ihan tosissaan heitetty? Seurahan on ihan klassikko Suomessa ja kaupungin kokoon suhteutettuna yleisömäärä erinomainen, liigan parhaita. On pelannut eurokentilläkin. Toki pienen kaupungin joukkueena ei ole helppoa ja mahdollista aina menestyä yhtä hyvin, mutta hienosti on kahdella ylimmällä sarjatasolla pelannut vuosikymmeniä. Kannattajat taisivat olla vielä seuraa pelastamassa, kun Sedulta loppui rahat ja kiinnostus.

Niin, Haka on hieno seura, mutta ainakaan urheilullisesti toiminta ei ole pääsarjatasolla. Siinä ei ole mitään vikaa, ja mielelläni näkisin heidät pelaavan enemmissä määrin oman kylän pojilla vaikka sitten jossain alemmalla sarjatasolla.

[tamme auto]

Sellainen niinku Valioliiga 20 joukkueen 2 kertainen sarja ja 38 ottelua kaikille. Alkaisi jyvät erottua akanoista ja hyviä pelejä kokoajan

Joukkueet voisi olla.

HJK
Ilves
Inter
Honka
Tampere United
JJK
KuPS
Jaro
TPS
SJK
KPV
MP
HIFK
JäPS
KuPS
VPS
RoPS
Haka
MIFK
Gnistan

[barbarian]

Kyllä. 16 joukkueen sarja (Suomen olosuhteissa) on nähdäkseni syvältä jalkapallon DNA:sta ja historiasta kumpuava oletusratkaisu, ja todistustaakka jonkinlaisen muun sarjajärjestelmän puolesta on oikeastaan niillä jotka jotain muuta järjestelmää ajavat.

Yksikään vasta-argumentti ei ole vakuuttanut eikä yhtään oikeasti merkityksellistä uhkakuvaa ole osattu 16 joukkueen sarjalle osoittaa. Aika lailla jokaiseen 16 joukkueen sarjaa vastaan esitettyyn argumenttiin voi sanoa vain että "entä sitten?".

* 16 joukkueen liigaan ei riitä laadukkaita seuroja! – Entä sitten? Jokaisessa, myös nykyisessä, joukkuemäärässä sarjan hännillä on joukkueita, joiden tasoa voi pitää riittämättömänä sarjaan. Ei ole mitään "Veikkausliiga-tasoa", vaan taso muodostuu mukana olevista joukkueista. Tämä argumentti on täysin järjetön.

* Stadioninen laatu ei riitä, tulee lisää perunapeltoja ja hökkelikatsomoita! – Entä sitten? Lisenssivaatimukset ovat jatkossakin voimassa, ja vaikka sieltä väleistä liigaan puikkelehtisikin jokin putkikatsomoinen ja kuravellikenttäinen pikkuseura, mikä se tästä aiheutuva negatiivinen seuraus olisi, kenen jalkapallotoimijan arkeen se seuraus tarkalleen ottaen vaikuttaisi ja miten, ja olisiko tämä niin merkittävä asia, että se riittää torppaamaan ajatuksen 16 joukkueen sarjasta?

* Yhä useammat pienet kyläseurat pelaisivat liigaa! – Entä sitten? Aika lailla sama vastaus kuin edellä. Liigassa tulee pelata urheilullisin mittarein parhaat jengit, jotka täyttävät lisenssivaatimukset. Seuran markkina-alueen koolla, brändiarvolla tai muulla ei ole tässä mitään merkitystä.

* Pelaajia ei riitä 16 pääsarjaseuran tarpeisiin! – Entä sitten? Ja riittäähän niitä. Meinaatteko että jokin joukkue vetäisi kahdeksan pelaajan avauskokoonpanolla kun eivät saisi pelaajia sitten mistään? Jos pelaajat taas eivät ole riittävän hyviä sarjaan, silloin kyseinen joukkue luultavasti putoaa sarjasta. Voidaan argumentoida, että nykyisessäkään sarjajärjestelmässä viimeiseksi jäävien seurojen pelaajat eivät ole riittävän hyviä Veikkausliigaan. Muutenhan seurat pärjäsivät paremmin eivätkä putoaisi.

* Suomalaisten seurojen talousjohtaminen ja pitkäjänteisyys ei riitä! – Entä sitten? Ei varmasti riitäkään, mutta tämä on ehkä urpoin syy vastustaa sarjajärjestelmäuudistusta. Suomalaista jalkapalloa ei missään olosuhteissa pidä lähteä kehittämään niin, että järjestelmillä paikataan surkeaa ja lyhytkatseista seurajohtamista. Tässä on ihan sama mekanismi kuin edelläkin, että paskasti johdettu seura kyllä putoaa tai menee konkurssin sarjajärjestelmästä riippumatta. Sarjajärjestelmä ei ole missään tilanteessa syy siihen, vaan syy on silloin kaikissa tapauksissa vain ja ainoastaan se huono johtaminen.

* Loppukaudesta tulisi vähemmän merkityksellisiä pelejä! – Entä sitten? Jalkapallossa pelataan jokaisessa ottelussa voitosta. Jos jonkin seuran kannattajakulttuuri on niin heikolla pohjalla, että yleisöä ei kiinnosta vähää alusta sarjataulukon näkökulmasta merkityksetön peli, sitten pitää vain jatkaa työtä kannattajakulttuurin kehittämiseksi eikä luoda keinotekoisia ja kestämättömiä asetelmia, joilla otteluiden merkitystä näennäisesti lisätään. Tämä argumentti ei eroa mielestäni siitä, kuin jos joku vaatisi että tasapeliin päättyvät ottelut pitäisi ratkaista rangaistuskuljetuksilla. Veikkausliiga-seurojen pitäisi osata tarinallistaa otteluita ja kohtaamisia riippumatta sarjataulukon tilanteesta ja panoksesta ja jatkaa pitkäjänteistä työtä tällaisen vahvan kannattajakulttuurin rakentamiseksi. 16 joukkueen sarja tarjoaisi hyvät edellytykset edistää tällaista osaamista, kun sarjan joukkueissa olisi myös enemmän pysyvyyttä ja siten enemmän edellytyksiä rakentaa minkä tahansa kahden joukkueen välisiin kohtaamisiin tarinaa ja kulttuuria.

* Veikkausliigan pelin keskimääräinen taso laskisi! – Entä sitten? Mitä merkitystä Veikkausliigan pelin keskimääräisellä tasolla on, mikä mitattava negatiivinen seuraus tällä olisi ja mikä tarkalleen ottaen on se konkreettinen uhkakuva, joka tästä seuraisi ja kenelle?

[Dirk Kuyt]

Sarjajärjestelmien jatkuvat rukkaukset syövät lajin uskottavuutta suuren yleisön ("tuulareiksi" kutsuttujen) silmissä. Jatkuvaa potkupallottelua kun Suomi jatkaa vuodesta toiseen sen ideaalijärjestelmän etsimistä.

Se on se, kun kuvitellaan sarjajärjestelmän olevan se taikaseinä, jonka avulla liigan suosio lähtee nousuun ja sarjajärjestelmästä saadaan sitten kätevä syntipukki sille, miksi syksyllä yleisömäärät putoaa. Kun Pera torin kalakukkojonossa luulee jalkapallokauden päättyneen runkosarjaan tai joku siipiravintolan mainos julistaa jalkapallokauden jo päättyneeksi, niin kyllähän tällaisilla otannoilla voidaan vetää jo analyyttinen johtopäätös, että loppusarjoja ei osata markkinoida ja ainoa oikea tapa on kaksinkertainen sarja, jotta se Pera ymmärtää jo maaliskuussa merkata googlekalenteriinsa sen marraskuussa pelattavan Jippo pelin.

Noh, tää liikehdintä tän kuudentoista joukkueen sarjan puolesta on sen verran äänekästä, että eiköhän se jossain määrin heijastele myös seuratoimijoiden ajatuksia tai kulkeudu eri väyliä sinnekin päin (esim. siihen työryhmään joka kehittelee ykkösliigaa ja ykköstä), joten ennen pitkää näitä 16 joukkueen kahta ylintä sarjaa kokeillaan. Sit ollaankin ihan mietaana, kun kendoliiga alkaa edelleen syyskuussa, säät kylmenee edelleen syksyisin, ihmiset virittyy vapaa-ajan aktiviteeteissaan syysmoodiin edelleen elosyyskuun vaihteessa ja jossain kaksinkertaisessa kuudentoista joukkueen Veikkausliigan KuPS-Jippo pelissä on ihan yhtä vähän yleisöä kuin eilisessä SJK pelissä, ellei kyseisessä Jippo ottelussa ratkea mestaruuden kohtalo.

Sit taas istutaan alas ja löydetään sarjajärjestelmästä joku uusi valuvika, joka on juurisyy jalkapallon vähäisellä suosiolle, ja lähdetään etsimään sitä sarjajärjestelmää, jolla jalkapallon yleisömäärät saadaan vihdoin muun Euroopan tasolle…

[13ergkamp]

Mutta kuten Veikkausliigan taso -otsikossa on keskusteltu, niin onko sillä loppujen lopuksi väliä.
Olennaisempaa olisi saada kunkin seura saada se oma tekeminen sille tasolle, että yleisö tulee katsomoon. Ei jääkiekonkaan puolella puhuta paljoa tasosta, vaan markkinoinnista ja brändeistä. Ei keskivertoa urheilukatsojaa kamalasti kiinnosta pelin taso, etenkin kun suurin osa ihmisistä ei osaa sitä arvioida.

(...)

Taso on aika huono argumentti, koska pitäisi tietää, mitä sillä tarkoitetaan.
Esimerkiksi Maltalla on kaikilla mittareilla paskaa jalkapalloa, mutta silti yleisö löytää katsomoihin ja pitää.

Jep, olisi pitänyt määritellä konteksti tarkemmin.

Itsekin olen ollut juuri tuota mieltä Veikkausliigan taso -otsikossa, ja nimenomaan yleisön mielenkiinnon näkökulmasta, ja juuri noilla argumenteilla.

Mutta tällä kertaa näkökulma oli tason vaikutus kansalliseen kilpailukykyyn eurokentillä ja kansalliseen pelaajatuotantoon. Jossain vaiheessa alettiin "paaluttaa", että liigapelien pitäisi valmistaa eurokentille ja liian isot tasoerot eivät palvele tässä.
Toisaalta, jos pystytään pitämään yllä tempoa osassa otteluita, niin hidastempoisemmat ottelut voivat toimia otteluruuhkassa palauttavina harjoituksina
Tune: 2024 Ilves - IFKM.

Miksei tätä voitaisi ottaa huomioon otteluohjelmaa laadittaessa? Europelien väleihin otteluita oletettuja häntäpään porukoita vastaan?

[Chuck]

Stadion olosuhteita voi kehittää ja liigapaikka tuo painetta päättäjille rakentaa vaadittavat olosuhteet. Nurmikentät on pitkän kauden kannalta se suurin ongelma. Ne ei vaan ole keväällä kunnossa ja sellaisia rahoja ei ole, että ne ikinä olisi keväällä kunnossa. Niistä pitäisi siis päästä eroon. Pitäisi laittaa samat vaatimukset kuin tekonurmillekkin, että pitää olla viimeisen päälle kunnossa tai ei saa pelata. Sillä saisi Lahteen, Jyväskylään ja Poriin vähän painetta.

Olisiko sitten hirveän iso synti, että huhtikuussa otteluita saisi pelata tekonurmikentällä hieman kevennetyin lisenssivaatimuksin, mikäli nurmea ei saada kuntoon? Sitten vielä toukokuun alkuun 1-2 vieraspeliä ja nurmi kuntoon toukokuun puolesta välistä eteenpäin.

Maaliskuun maajoukkueikkuna pitää huolen siitä, että nykyjärjestelmällä kausi alkaa aina huhtikuussa (tai korkeintaan joskus ~30.3.). Marraskuun majuikkunan jälkeenkään ei ole mielestäni kovin fiksua jatkaa, ellei esim. siihen 16 joukkueen sarjaan siirrytä. Painetta siis korkeintaan siihen että nurmi olisi kunnossa toukokuun aikana, ihan kauden alkuun se on lähes mahdotonta.

[Pasi Nyrkki]

Kyllä. 16 joukkueen sarja (Suomen olosuhteissa) on nähdäkseni syvältä jalkapallon DNA:sta ja historiasta kumpuava oletusratkaisu, ja todistustaakka jonkinlaisen muun sarjajärjestelmän puolesta on oikeastaan niillä jotka jotain muuta järjestelmää ajavat.

Yksikään vasta-argumentti ei ole vakuuttanut eikä yhtään oikeasti merkityksellistä uhkakuvaa ole osattu 16 joukkueen sarjalle osoittaa. Aika lailla jokaiseen 16 joukkueen sarjaa vastaan esitettyyn argumenttiin voi sanoa vain että "entä sitten?".

16 joukkueen liigaan ei riitä laadukkaita seuroja! – Entä sitten?
Stadioninen laatu ei riitä, tulee lisää perunapeltoja! – Entä sitten?
Yhä useammat pienet kyläseurat pelaisivat liigaa! – Entä sitten?
Pelaajia ei riitä 16 pääsarjaseuran tarpeisiin! – Entä sitten?
Suomalaisten seurojen talousjohtaminen ja pitkäjänteisyys ei riitä! – Entä sitten?
Loppukaudesta tulisi vähemmän merkityksellisiä pelejä! – Entä sitten?
Veikkausliigan pelin keskimääräinen taso laskisi! – Entä sitten?

En nyt ihan nää miten pelin keskimääräinen tasonlasku olisi miltään kantilta positiivinenkaan asia. Saati sitten lisääntyneet muukalaislegioonat tai televisiotulojen jakaminen yhä useammalle pitkäjänteiseen työhön kykenemättömälle seuralle.

Vaikka mainitsemaasi todistustaakkaa ei 16 joukkueen sarjajärjestelmän puolustajilla olisikaan, niin mielenkiinnolla kuuntelen vasta-argumentteja. Oikeastaan olisin ihan tyytyväinen jos joku muuttaa mieleni, koska 16 joukkuetta olisi kyllä aika symppis ajatus.

Vaikka täällä on tarkoitus keskustella Veikkausliigasta, niin nostaisin esille myös Ykkösliigan. Sen taso on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka se on itse asiassa kasvattajasarja ylimmälle sarjatasolle. Vähän sellainen muna-kana-ongelma, mutta ei liigalle ole mitenkään yhdentekevää minkätasoisia joukkueita sieltä alempaa pukkaa.

Tätä olen myös hakenut takaa. Tuohon mainitsemaani Haka-esimerkkiin olisi voinut käyttää melkein kaikkia ykkösliigaseuroja.

[Kuku]

Vaikka täällä on tarkoitus keskustella Veikkausliigasta, niin nostaisin esille myös Ykkösliigan. Sen taso on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka se on itse asiassa kasvattajasarja ylimmälle sarjatasolle. Vähän sellainen muna-kana-ongelma, mutta ei liigalle ole mitenkään yhdentekevää minkätasoisia joukkueita sieltä alempaa pukkaa.

[barbarian]

En nyt ihan nää miten pelin keskimääräinen tasonlasku olisi miltään kantilta positiivinenkaan asia. Saati sitten lisääntyneet muukalaislegioonat tai televisiotulojen jakaminen yhä useammalle pitkäjänteiseen työhön kykenemättömälle seuralle.

Tarkensinkin jo ylle argumentteja.

Pelin tason lasku tarkoittaisi tässä tapauksessa liigan keskimääräistä tasoa. En oikein ymmärrä mitä merkitystä on Veikkausliigan keskimääräisellä tasolla, se on mielestäni aika teoreettinen ja akateeminen käsite jolla ei ole juuri mitään merkitystä mihinkään. Veikkausliigan kansainvälinen kilpailukyky riippuu kärkipään joukkueiden tasosta eikä sarjan keskimääräisestä tasosta. Jos joku osaa osoittaa mekanismin, jolla 16 joukkueen sarjaan siirtyminen heikentäisi nimenomaan näitä kärkipään joukkueita, niin olen valmis kuuntelemaan.

En näe realistisena uhkakuvana, että 16 joukkueen liiga lisäisi merkittävästi muukalaislegioonien määrää. Mikä olisi se mekanismi, joka tähän johtaisi? Millaisista muukalaismääristä tässä tapauksessa sitten puhuttaisiin, ja miltä nämä luvut vaikuttaisivat esim. hg-sääntöjen puitteissa? Mielestäni Suomessa ulkomaalaispelaajiin liittyy lähinnä sellainen ongelma, etteivät seurat osaa tai halua tehdä ulkomaalaishankintojaan tutuiksi edes hc-kannattajilleen viestinnällisiä ja markkinoinnillisia kanaviansa hyödyntäen. Tämä on se, mikä aiheuttaa muukalaislegioonistumista, eikä ulkomaalaispelaajien läsnäolo joukkueissa sinänsä.

Jos televisiotulojen jako useammalle seuralle huolestuttaa, olisi älyllisesti rehellistä vaatia nykyisen joukkuemäärän alentamista. Miksi nykyinen joukkuemäärä olisi tv-tulojen jakautumisen kannalta juuri täydellinen? Nähdäkseni tv-tulot kuitenkin joka tapauksessa kuuluvat liigassa pelaaville seuroille joukkuemäärästä riippumatta, ja pidän itse tätä aika irrallisena kysymyksenä joukkuemäärän arvioimisesta.

[Raahaaja]

Nyt loppusarjoissa käynyt vähemmän yleisöä – entä sitten?

Nähdäkseni mestaruussarjan pidentämisessä on tavoitteena kasvattaa laadukkaiden pelien määrää. Kun hyvätasoiset joukkueet pelaavat keskenään parantaa se osaltaan näiden joukkueiden osalta tasoa, mahdollisesti vaikuttaa pelaajamyynteihin, ja yleiseen imagoon. Se, että yleisön kiinnostus ei aina seuraa perässä, on paljon laajempi ongelma, eikä sitä voi selittää pelkästään sarjajärjestelmän heikkouksilla.

[Pallopoika23]

Ei Suomessa tämä toimisi. Jo nyt kendoliigamme seurat tekevät tappiota ja tv-sopimuksen arvo vain nousee.

Tähän on yksinkertaisempi ratkaisu: Poistetaan jatkosarjat ja pelataan nykymäärällä kolminkertainen sarja tai 14 joukkueen kaksinkertainen sarja.

[Seeteufel]

Tähän on yksinkertaisempi ratkaisu: Poistetaan jatkosarjat ja pelataan nykymäärällä kolminkertainen sarja tai 14 joukkueen kaksinkertainen sarja.

Jälkimmäisessä ei tule tarpeeksi otteluita eli rahaa.

Molempia on siis kokeiltu.

[Pasi Nyrkki]

Tarkensinkin jo ylle argumentteja.

Pelin tason lasku tarkoittaisi tässä tapauksessa liigan keskimääräistä tasoa. En oikein ymmärrä mitä merkitystä on Veikkausliigan keskimääräisellä tasolla, se on mielestäni aika teoreettinen ja akateeminen käsite jolla ei ole juuri mitään merkitystä mihinkään. Veikkausliigan kansainvälinen kilpailukyky riippuu kärkipään joukkueiden tasosta eikä sarjan keskimääräisestä tasosta. Jos joku osaa osoittaa mekanismin, jolla 16 joukkueen sarjaan siirtyminen heikentäisi nimenomaan näitä kärkipään joukkueita, niin olen valmis kuuntelemaan.

En näe realistisena uhkakuvana, että 16 joukkueen liiga lisäisi merkittävästi muukalaislegioonien määrää. Mikä olisi se mekanismi, joka tähän johtaisi? Millaisista muukalaismääristä tässä tapauksessa sitten puhuttaisiin, ja miltä nämä luvut vaikuttaisivat esim. hg-sääntöjen puitteissa? Mielestäni Suomessa ulkomaalaispelaajiin liittyy lähinnä sellainen ongelma, etteivät seurat osaa tai halua tehdä ulkomaalaishankintojaan tutuiksi edes hc-kannattajilleen viestinnällisiä ja markkinoinnillisia kanaviansa hyödyntäen. Tämä on se, mikä aiheuttaa muukalaislegioonistumista, eikä ulkomaalaispelaajien läsnäolo joukkueissa sinänsä.

Jos televisiotulojen jako useammalle seuralle huolestuttaa, olisi älyllisesti rehellistä vaatia nykyisen joukkuemäärän alentamista. Miksi nykyinen joukkuemäärä olisi tv-tulojen jakautumisen kannalta juuri täydellinen? Nähdäkseni tv-tulot kuitenkin joka tapauksessa kuuluvat liigassa pelaaville seuroille joukkuemäärästä riippumatta, ja pidän itse tätä aika irrallisena kysymyksenä joukkuemäärän arvioimisesta.

Toki, siinä missä on fakta, että itseäsi parempia vastaan pelaaminen kehittää eniten, ei nyt kuitenkaan voida yhtä vahvasti puhua että huonompia vastaan pelaaminen sitten kuitenkaan heikentäisi. Siksi ei esim. euromenestyken puutetta voi pistää suoraan heikkojen oman liigan vastustajien piikkiin. Mutta olisihan se ainakin omasta mielestä, omalla kilpapelikokemuksella hyvin loogista että kansainvälinen kilpailukyky  olisi jonkin - ehkä kuitenkin irrelevantin - verran parempi jos kärkijoukkueet pelaisivat toistuvasti kovia pelejä.
Pelin keskimääräinen taso tuskin on kenellekään syy katsoa juuri Veikkausliigaa, mutta olisihan se hyvin loogista, että katsojaluvut kasvaisivat kun joukkueet pystyisivät esittämään keskimäärin useammin näyttäviä yksilö- ja joukkuesuorituksia. Esim. turhauttuvat liian hitaat tai huonoon pelisentoon tulevat syötöt vähenisivät. Olisi keskimäärin enemmän pelaajia, jotka jo pallon saadessaan tietävät mitä tulevat tekemään ja kykenevät ottamaan sen mukaisen ensimmäisen kosketuksen. Esimerkiksi edellämainitut tietenkin myös johtaisivat siihen nopeampaan tempoon, mikä taas korreloi mm. viihdyttävyyden kanssa.

Ulkomaalaispelaajissa tosiaan on se ongelma, että jäävät tällä hetkellä tuntemattomiksi eivätkä siten herätä tunteita. Mutta onhan siinä muutakin, arpoja on edelleen ihan liikaa ja vaihtuvuus on erittäin suurta varsinkin heikommissa seuroissa. Ulkomaalaishankintojen pitäisi tietenkin lähtökohtaisesti olla oikeita vahvistuksia, niin kuin Jarolla, että voisin pitää seuraa uskottavana pääsarjajoukkueena. Tai sitten SJK-tyyliin tuommoisia pidemmän tähtäimen projekteja.

Viimeisessä kappaleessa olet oikeassa, olisi loogista vaatia laskemaan joukkuemäärää, ja on todella vaikea sanoa mikä on oikea tasapaino esim. urheilullisen tason ja liigan tavoittavuuden osalta. Liian pienessä liigassa olisi tietenkin uhkana olla liian pienen piirin juttu.
Joukkuemäärä nyt kuitenkin on mitä on tällä hetkellä, ja nyt kun puhutaan sen nostamisesta, niin "todistusvastuu" on mielestäni niillä, jotka sitä haluavat. Ei alle 16 joukkueen sarjan puolustajien tarvitse todistaa miksi ei siirryttäisi vielä nykyistä pienempään, vaikka se voisi ihan hauska keskustelu sekin olla.

[Ia]

Jälkimmäisessä ei tule tarpeeksi otteluita  eli rahaa.

Jep. 16 joukkueen liigassa on sekin etu, että ottelumäärä per joukkue on liki täydellinen. Lisäksi kokonaisottelumäärä olisi 240, mikä on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämän hetken ennätys on 12 joukkueen kolminkertainen sarja, jossa kokonaisottelumäärä oli 198.

[Seeteufel]

Jep. 16 joukkueen liigassa on sekin etu, että ottelumäärä per joukkue on liki täydellinen. Lisäksi kokonaisottelumäärä olisi 240, mikä on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämän hetken ennätys on 12 joukkueen kolminkertainen sarja, jossa kokonaisottelumäärä oli 198.

Ja tota kolminkertaista sarjaa vihasivat forumilla "kaikki" ja seuratkaan ei tainneet tykätä, kun kotiotteluita oli eri määrä.

[blackhawk]

Ja tota kolminkertaista sarjaa vihasivat forumilla "kaikki" ja seuratkaan ei tainneet tykätä, kun kotiotteluita oli eri määrä.

Lisäksi otteluita oli seurojen mielestä liikaa.

[Toffo]

Kun hyvätasoiset joukkueet pelaavat keskenään parantaa se osaltaan näiden joukkueiden osalta tasoa, mahdollisesti vaikuttaa pelaajamyynteihin, ja yleiseen imagoon.

Ehkä parantaa, tai sitten ei. Mutta myös ne keskikastin ja alakerran joukkueet kehittyvät pelatessaan parempiaan vastaan, jolloin liigan kokonaistaso saattaakin nousta (tai sitten ei). Toisaalta kuvittelisi senkin kehittävän että "parhaat" kohtaavat useampia erilaisia joukkueita sen sijaan että lämivät vain keskenään. Kaikista otteluista on kuitenkin sama määrä pisteitä raavittavissa joten ketään vastaan ei voi löysäillä.

Paljonko ja mihin suuntaan eri sarjasysteemit sitten kehittävät sitä mystistä "tasoa", lienee vaikea tai mahdoton mitenkään luotettavasti mitata ja todentaa. Itse kaipaisin vain että järjestelmä on selkeä, tasapuolinen ja kiinnostava. Nykysysteemi ei ole mitään näistä.

Ja tota kolminkertaista sarjaa vihasivat forumilla "kaikki" ja seuratkaan ei tainneet tykätä, kun kotiotteluita oli eri määrä.

Eri määrä niitä on nytkin.

[newilled]

Luuen kyllä että 16 joukkueen sarja nimenomaan parantaa pelaajamyyntiä.
Ensinäkin nuoria on enemmän liigassa ja myös isot joukkueet hyötyvät kun uskaltavat peluuttaa nuoria jos vastus ei ole joka pelissä niin kova.

Maalejakin tulee enemmän kun välillä tulee vähän isompimaalisia voittoja ja statsit näyttää paremmalta jos maalikunkku on tehnyt pari hattutemppua ja 25 maalia kauden aikana liigassa.

[Tölkkivaari]

16+14 ja nykyinen kolmilohkoinen kakkonen siihen alle. Mahdollistaa liigatoiminnan pitkäjänteisen kehittymisen, mahdollistaa seurojen kehittymisen kakkostasolla ilman akuuttia putoamispelkoa ja mahdollistaa kakkosen lohkovoittajien suoran nousun.

Kaikki voittaa.

e. Niin tärkein unohtui eli Futisliiga ja ykkösliiga saman organisaation alle.

[Rikkiviisas]

Niin, Haka on hieno seura, mutta ainakaan urheilullisesti toiminta ei ole pääsarjatasolla. Siinä ei ole mitään vikaa, ja mielelläni näkisin heidät pelaavan enemmissä määrin oman kylän pojilla vaikka sitten jossain alemmalla sarjatasolla.

Tämä ei ole Hakan ongelma vaan kaikkien muiden seurojen.
Se että tällä Veikkausliigassa on joidenkin mukaan jollain mittareilla pieniä tai huonoja seuroja kertoo vain siitä, että monet isommat ja "paremmat" seurat tekevät hommansa huonosti.

Oma 16 joukkueen sarjan kannatukseni perustuu siihen, että se voisi mahdollistaa nykyistä mallia paremmin toisia seuroja isoista kaupungeista tai edes sen kaupungin ykkösseuran nousun Veikkausliigaan, jossa ei nousun jälkeen tarvitsisi heti taistella putoamispelkoa vastaan, kuten pienemmässä sarjassa. Tekemällä asiat maltilliset ja hyvin (esim. Gnistan) voisi pysyä keskikastissa, josta olisi aina mahdollisuus ottaa se askel ylöspäin tai kaiken mennessä nappiin olla korkealla.

Seurajohto voi kaikissa sarjajärjestelmissä perseillä, mutta sarjajärjestelmällä on mahdollista luoda tietynlaista "turvaa" ja mahdollisuutta kehittää omaa toimintaan eikä ottaa valtavia riskejä, joista on loputtomasti esimerkkejä. Lisenssijärjestelmä on auttanut paljon, nyt vielä sarjan uusiminen siten, että palkitaan vastuullisesta tekemisestä, niin Veikkausliigassa tulee olemaan isoja seuroja ja sitten aina välillä käväisee niitä pieniä seuroja, joissa asiat tehdään hyvin. Kuten kaikkialla muuallakin.

Nähdäkseni mestaruussarjan pidentämisessä on tavoitteena kasvattaa laadukkaiden pelien määrää. Kun hyvätasoiset joukkueet pelaavat keskenään parantaa se osaltaan näiden joukkueiden osalta tasoa, mahdollisesti vaikuttaa pelaajamyynteihin, ja yleiseen imagoon. Se, että yleisön kiinnostus ei aina seuraa perässä, on paljon laajempi ongelma, eikä sitä voi selittää pelkästään sarjajärjestelmän heikkouksilla.

Tästä ei ole vain mitään näyttöä.
Edellisen kerran kun Veikkausliigaa pienennettiin, niin seuraavalla kaudella kaikki europelijoukkueet tippuivat ensimmäisellä kierroksella. Sarjajärjestelmä ei vaikuita muissakaan Pohjoismaissa siihen, että kärkijoukkueet pärjäävät hyvin Euroopassa ja myyvät pelaajia.

Yleisömäärä on toki riippuvainen kaikesta muusta, joten se ei ole kovin kaksinen argumentti mihinkään suuntaan.

[dicknick]

Pitäisi laskea loppusarjojen keskiarvot kokonaisuudessaan, mutta pientä signaalia on toiseenkin suuntaan.
Mutta kysymyksenä: mikä saa uskomaan, että kiinnostus nousisi jollain muulla sarjajärjestelmällä merkittävästi?

Yhden (viimeisen) kierroksen yleisömäärä ei kerro juuri mitään. Mutta taas on ollut nähtävissä että runkosarjan päättyminen laski yleisömääriä. Mutulla väitän että todellisia vieläpä enemmän kuin ilmoitettuja.

Looginen ratkaisu tähän on enemmän runkosarjaa ja vähemmän eli ei lainkaan jatkosarjoja. Tämä taas vaatii lisäjoukkueita liigaan ja 16 joukkueella saadaan kaksinkertainen sarja.

[13ergkamp]

16+14 ja nykyinen kolmilohkoinen kakkonen siihen alle. Mahdollistaa liigatoiminnan pitkäjänteisen kehittymisen, mahdollistaa seurojen kehittymisen kakkostasolla ilman akuuttia putoamispelkoa ja mahdollistaa kakkosen lohkovoittajien suoran nousun.

16+16 olisi symmetrisempi mutta olisiko 26 ottelua kaudessa perustellumpi Ykkösessä?