16 joukkueen kaksinkertainen sarja

[Tölkkivaari]

16+16 olisi symmetrisempi mutta olisiko 26 ottelua kaudessa perustellumpi Ykkösessä?

Nykyisin on 27 peliä, joten voisi kuvitella 26 olevan aika sama. Ainakin olisi kaikille kauden alussa tiedossa, että kuinka monta peliä tulee.

[Ameobi]

Kansallisessa liigassa voi seurata elävää esimerkkiä, kun sarjan kokoa pienennetään, jotta rahat menisivät muutamalle seuralle ja pelin taso nousisi kuin taikaiskusta. Ei ole toiminut vähää alusta ja Klubi lähti heti lauluun europeleistä, kuten myös KuPS. Myöskään yleisömäärät eivät ole käytännössä kasvaneet, vaikka ns. kovia pelejä on enemmän. Ilmoitetuissa luvuissa voi olla kasvua, mutta nämä eivät ole vertailukelpoisia lähimenneisyyteen, jolloin ilmoitettiin eri tavalla. Noin 100-300 ihmistä matseissa käy.

Laajan sarjan peräpään tai alemman keskikastin "heikko taso" ei ole mikään este kärkipään joukkueiden tason nousemiselle.

Koko vuoden otteluohjelma tietoon tammi-helmikuussa ja tarpeeksi joukkueita. Saa suorittaa.

[ExtraJack]

Olisiko sitten hirveän iso synti, että huhtikuussa otteluita saisi pelata tekonurmikentällä hieman kevennetyin lisenssivaatimuksin, mikäli nurmea ei saada kuntoon? Sitten vielä toukokuun alkuun 1-2 vieraspeliä ja nurmi kuntoon toukokuun puolesta välistä eteenpäin.

Maaliskuun maajoukkueikkuna pitää huolen siitä, että nykyjärjestelmällä kausi alkaa aina huhtikuussa (tai korkeintaan joskus ~30.3.). Marraskuun majuikkunan jälkeenkään ei ole mielestäni kovin fiksua jatkaa, ellei esim. siihen 16 joukkueen sarjaan siirrytä. Painetta siis korkeintaan siihen että nurmi olisi kunnossa toukokuun aikana, ihan kauden alkuun se on lähes mahdotonta.

Ennenhän sai pelata tekonurmilla kevennetyin vaatimuksin, mutta en usko, että sitä halutaan enään tehdä, koska Lahtea lukuunottamatta kaikilla liigassa mahdollisesti ensi kaudella pelaavilla on tekonurmet (Oulullakin heti kun stadion on valmis). Tuon mahdollistaminen olisi kuin ottaisi askeleen taaksepäin olosuhdekehityksessä. Eikä nurmikenttä joukkueille haluta antaa vieraspelejä alkukauteen, koska huonoista olosuhteista ei haluta palkita. Nurmikentillä ei vaan pysty pelaamaan pitkää kautta ja tulevaisuudessahan niitä ei tule olemaan yhtäkään Veikkausliigassa.

[Laatikko]

Ykkösliiga kärsii useista ongelmista. Brändäys on heikkoa: ei omia nettisivuja (herran vuonna 2025), viestintä on surkeaa ja median huomio on olematonta. Tämä johtaa siihen, että Ykkösliiga jää monelle satunnaiselle katsojalle tuntemattomaksi, ja seurojen näkyvyys jää pieneksi – mikä heikentää myös sponsorisopimuksia.

Ykkösliigan joukkuemäärä tulisi kasvattaa 10:stä 14.

Kilpailullisuuden lisääminen – useampi joukkue tarkoittaa enemmän erilaisia kohtaamisia ja monipuolisempaa sarjaa. Kauden lopun tilanteet ovat mielenkiintoisempia, kun tippuvia ja nousevia seuroja on useampi.

Nousumahdollisuuden realistisuus – useampi seura voi tavoitella nousua Veikkausliigaan, mikä tekee sarjasta kilpailukykyisemmän ja houkuttelevamman niin pelaajille kuin sponsoreille.

Reservijoukkueet pois Ykkösliigasta

Ykkösliigan joukkueista nykyään liian moni on reservijoukkueita. Tämä heikentää sarjan arvoa monella tavalla:

Reservijoukkueilla ei ole oikeutta nousta Veikkausliigaan. Tämä tekee kaudesta epäselvän, koska osa joukkueista ei voi koskaan tavoitella sarjan huippua.

Katsojien sitoutumisen heikentyminen – satunnaiset fanit eivät aina ymmärrä reservijoukkueiden asemaa, mikä laskee kiinnostavuutta ja yleisömääriä.

Brändin ja sponsorien arvon lasku – reservijoukkueet eivät ole itsenäisiä brändejä, joten ne eivät tuo liigan näkyvyyttä ja kaupallista arvoa yhtä tehokkaasti kuin itsenäiset seurat.

Poistamalla reservijoukkueet Ykkösliigasta sarja muodostuu itsenäisistä, ammattilaismaisesti toimivista joukkueista, jotka kilpailevat realistisista nousumahdollisuuksista ja houkuttelevat katsojia sekä sponsoreita.


Keskeinen askel Ykkösliigan kehittämisessä on tuoda se saman organisaation alle Veikkausliigan kanssa.

Konkreettiset hyödyt:

Brändin vahvistaminen – yhtenäinen visuaalinen ilme ja viestintä lisäävät sarjan tunnistettavuutta.

Median ja sponsorien huomio – yhtenäinen paketti lisää näkyvyyttä ja taloudellista arvoa.

Taloudellinen turva ja laskuvarjoraha – yhtenäinen organisaatio mahdollistaa laskuvarjorahan käyttöönoton putoaville seuroille, mikä estää talouskriisit ja tukee realistista nousua.

Nykyisin Ykkösliigan näkyvyys on todella heikkoa. Googlekin sekoittaa jatkuvasti Ykkösen kanssa.
Kun sarja tuotaisiin Veikkausliigan organisaation alle, se saisi näkyvyyttä, uskottavuutta ja yhtenäisen markkinoinnin. Tämä puolestaan hyödyttäisi seuroja, katsojia ja koko suomalaisen jalkapallon tulevaisuutta.

[Pasi Nyrkki]

Tämä ei ole Hakan ongelma vaan kaikkien muiden seurojen.
Se että tällä Veikkausliigassa on joidenkin mukaan jollain mittareilla pieniä tai huonoja seuroja kertoo vain siitä, että monet isommat ja "paremmat" seurat tekevät hommansa huonosti.

En ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta voin koittaa avata omia "mittareitani":

Veikkausliiga on kasvattajasarja, joten huono pääsarjaseura Suomessa on sellainen, joka ensinnäkin tietenki pärjää huonosti, mutta ei myöskään pysty tai yritä kasvattaa pelaajia, vaan sinnittelee sarjassa lähinnä ulkkariarvoilla ja onnistuneilla valmentajavalinnoilla. Noiden seurojen päämäräätön räpistely lähinnä heikentää  katselukokemusta ja uskottavuutta tuotteena.

Toki se on sitten eri asia pitäisikö Suomen sisäisissä siirroissa isojen maksaa enemmän korvauksia, ja näin kehittää yleistä tasoa. Ja siis tietenki pitäisi, mutta miksi näin ei tapahdu. Syyllisiä lienee sekä isoissa että pienissä, en tältäkään kantilta laittaisi suoraan jomman kumman syyksi heikkoa menestystä kansainvälisissä peleissä.

[QuincyOsei]

En ole missään nimessä asiantuntija, mutta tartun tuohon argumenttiin siitä, miten pääsarjassa olisi joukkuemäärän lisääntyessä heittopusseja ja näin ollen pelin taso heikentyisi ja tämä ei palvelisi ketään. Jos nyt mietitään top-sarjoja, niin nekin tuppaa pääosin olemaan "yhden tai kahden jengin" sarjoja. Toki ei ole mielekästä suoraa verrata veikkausliigaa näihin sarjoihin, mutta eipä se "heittopusseja" vastaan pelaaminen esim. viime kaudellakaan PSG:tä heikentänyt.

Omasta mielestäni olisi parempi, jos pääsarja olisi näkyvillä ja läsnä useammassa kaupungissa, vaikka keskimääräinen taso hieman laskisikin. Lisäksi systeemi olisi mahdollisimman selkeä ja samanlainen kuin suomalaisille satunnaiskatsojille tutuissa sarjoissa.

Lisäksi ainakin henkilökohtaisella tasolla on jotenkin siistimpää ja ainutlaatuisempaa, jos sama joukkue kohdataan vain kahdesti kauden aikana nykyisen mahdollisen neljän sijaan. Liian usein kohtaamalla otteluista katoaa jonkinlainen hohto.

[Kurkiaura]

Itse kannatan 16 + 16 mallia, mutta muutoksen aikaperspektiivi pitää miettiä tarkkaan, että hommassa olisi tolkkua.

Lienee melko varmaa, että 16 joukkueen liiga avaisi mahdollisuuksia ainakin muutamille paikkakunnille kehittää toimintaansa, koska isompi liiga paitsi avaa mahdollisuuksia nousta liigaan, niin myös ennen kaikkea parantaa valtavasti mahdollisuuksia myös säilyä liigassa pitkäaikaisesti. Tämä puolestaan antaa selkänojaa ja uskottavuuttaa koko seuran toiminnan kehittämiseen, mutta se ottaa aikaa ja resursseja.

Siksi muutoksen aikaperspektiivi olisi tärkeää määrittää hyvissä ajoin. Kun asiasta tehtäisiin päätös hyvissä ajoin etukäteen, esimerkiksi ilmoitettaisiin, että liiga laajenee vuonna 2030, antaisi se seuroille aikaa luoda strategiat ja markkinoida visiotaan myös paikkakuntiensa luottamushenkilöille. Samalla olisi myös aikaa laittaa olosuhteita kuntoon vähitellen, eikä kertarysäyksellä, kun joka paikkaan ei kuitenkaan olla rakentamassa uutta stadionin, eikä ole tarvettakaan.

Kuten edellä todettiin, tuo tasosta huolehtiminen on jossqkin määrin outo ajatus. Jatkossakin liian huonot joukkueet tippuu ja uusia tulee tilalle. Ja niitä heittopusseja on oikeastaan Saksaa ja pienin varauksin Espanjaa lukuunottamatta joka ikisessä liigassa.

Veikkausliigan ongelma, toki erityisesti tällä kaudella, on ollut liigan jakautuminen kahtia niin, että keskikastin joukkueita on ollut 1-2 ja muuten on ollut ainoastaan kärkijoukkueet ja putoamistaistelu. Isompi liiga toisi enemmän tulosvarianssia, mikä on tärkeää myös niiden kovasti odotettujen vedonlyöntimarkkinoiden näkökulmasta.

[Pasi Nyrkki]

En minä ainakaan tason tippumista itsessään pelkää, vaan sitä, että Veikkausliiga brändäytyy entistäkin enemmän puuhastelusarjana, jos puuhastelijoiden määrää nostetaan. Niin kuin aiemmin sanoin, ihan eri asia olisi jos siellä olisi jotain jaroja odottamassa nousua.

Veikkausliigassa on tällä hetkellä vain Ilves, jolla on kokonaisvaltaisesti paketti kasassa: viihdyttävä, toimiva pelitapa, kotimainen kiinnostava joukkue sekä melko toimiva markkinointi ja pelitapahtuma. 1/12 joukkueesta on todella heikko suhde, mutta 1/16 vielä huonompi.

[Pavejasa]

Veikkausliigassa on tällä hetkellä vain Ilves, jolla on kokonaisvaltaisesti paketti kasassa: viihdyttävä, toimiva pelitapa, kotimainen kiinnostava joukkue sekä melko toimiva markkinointi ja pelitapahtuma. 1/12 joukkueesta on todella heikko suhde, mutta 1/16 vielä huonompi.

Jos tämä on se, mitä odotat Veikkausliigan organisaatiolta, jotta voit ottaa sen varteenotettavaksi liigajoukkueessa, niin aika kauan saat odottaa. Mitä esimerkiksi Jaron, HJKn, SJKn, Gnistanin hommista puuttuu päästäkseen kategoriaan?

[HomeTeamHeroes]

16+16 ja liigaan nousee kaksi ykkösliigan parasta suoraan kolmannen karsiessa, jotta saadaan enemmän vaihtuvuutta ja resursseja levitettyä laajemmalle, sen sijaan että 1-2 hissijoukkuetta sahaa yhden nousijan ja yhden karsijan paikalla jatkuvasti. Ykkösliigan joukkueet lisäksi jakamaan liigajoukkueiden kanssa solidaarisuusrahoja.

[Maakuntasatraappi]

En minä ainakaan tason tippumista itsessään pelkää, vaan sitä, että Veikkausliiga brändäytyy entistäkin enemmän puuhastelusarjana, jos puuhastelijoiden määrää nostetaan. Niin kuin aiemmin sanoin, ihan eri asia olisi jos siellä olisi jotain jaroja odottamassa nousua.

Valtavirtanäkemys puoli vuotta sitten oli, että Jaro on tämän kauden liigan huonoin joukkue joka ei tuo sarjalle kummoistakaan lisäarvoa ja tippuu suorana putoajana divariin (anteeksi Ykkösliigaan). Luullakseni luin apaut kaikki journalistisissa medioissa julkaissut Jaroa käsitelleet kausiennakkojutut ja ainoan linjasta selkeästi poikenneen ennusteen kirjoitti, öö, minä itte.

Mutta jos Jaro olisi jatkanut divariseurana - vaikka niinkin, että se nyt johtaisi sarjaa ja uhkaisi nousta suoraan - ei ketään valtakunnallisessa mediassa tai juuri forkallakaan kiinnostaisi ja tämä panos pääsarjaan olisi ainakin tällä erää jäänyt antamatta.

Ja joo, divarissa ei juuri ole "jaroja" eli seuroja joilla keskimäärin aloittaa tai vaihdosta tulee yhteensä 6-8 omaa kasvattia per sarjaottelu, mutta montako niitä on liigassakaan?

[Pasi Nyrkki]

Jos tämä on se, mitä odotat Veikkausliigan organisaatiolta, jotta voit ottaa sen varteenotettavaksi liigajoukkueessa, niin aika kauan saat odottaa. Mitä esimerkiksi Jaron, HJKn, SJKn, Gnistanin hommista puuttuu päästäkseen kategoriaan?

En minä toki sanonut "varteenotettavaksi", vaan pointti oli, että valtaosasta Veikkausliigajengeillä perusasiat kusee ainakin jollain osa-alueella jo muutenkin, ja osalla jengeistä kaikilla osa-alueilla, joten kokonaiskuva sarjasta on hyvin puuhastelumainen.

Ilves on esimerkki siitä, mihin isojen pitäisi pystyä,  ja Jaro taas siitä mihin kaikkien pienempien tulisi pyrkiä. Topiciin liittyvä huolenaihe tässä on se, että nuo muut pienet ovat kyllä todella kaukana Jaron tekemisestä, ja muutosta tarvittaisiin ensin siellä ja vasta sitten tulisi miettiä sarjan laajentamista tuohon muuten parempaan 16 joukkueeseen.

Valtavirtanäkemys puoli vuotta sitten oli, että Jaro on tämän kauden liigan huonoin joukkue joka ei tuo sarjalle kummoistakaan lisäarvoa ja tippuu suorana putoajana divariin (anteeksi Ykkösliigaan). Luullakseni luin apaut kaikki journalistisissa medioissa julkaissut Jaroa käsitelleet kausiennakkojutut ja ainoan linjasta selkeästi poikenneen ennusteen kirjoitti, öö, minä itte.

Tuohan kertoo vain lähinnä sen, ettei journalistit tienneet, mistä kirjoittavat. Foorumilla ilmapiiri ei tuollainen ainakaan ollut, ja kyllä porukka oli vakuuttunutta noiden viime syksyn nousukarsintojen jälkeen. Muistelen myös Strömien puhuneen kauden alla positiivissävytteisesti Jarosta podcastissaan.

[Maakuntasatraappi]

Ilves on esimerkki siitä, mihin isojen pitäisi pystyä,  ja Jaro taas siitä mihin kaikkien pienempien tulisi pyrkiä. Topiciin liittyvä huolenaihe tässä on se, että nuo muut pienet ovat kyllä todella kaukana Jaron tekemisestä, ja muutosta tarvittaisiin ensin siellä ja vasta sitten tulisi miettiä sarjan laajentamista tuohon muuten parempaan 16 joukkueeseen.

Aluksi disclaimer, että en luullakseni ole kanssasi kovinkaan eri mieltä mistään tähän topaasiin kirjoittamastasi.

Sitten sellaiseen käytännön asiaan, että vaikkapa Jarolla lienee ensi kaudella(kin) merkittävä riski (vaikka kuinka hyvää tekemistä seurana olisikin) tippua sinne kausi kaudelta synkeämmäksi menevään Ykkösliigaan...

... jossa nykymenolla on lähivuosina (tai ensi kaudellakin, jos kolmostason ylemmän jatkosarjan matsit ja karsinta menevät mahdollisimman huonosti) realismia että ainakin 4/10 joukkueista on liigaseurojen kakkosjengejä (joiden kokoonpanot ja peluutus palvelevat ykkösjoukkuetta, eivät urheilullista menestystä pl. sarjapaikan säilyttäminen).

Kuudentoista joukkueen kaksinkertaisessa liigassa (yksi tippuu, yksi karsii tai vaikka tuon sijaan kaksi tippuisi suoraan, mikä olisi noinkin isolla joukkuemäärällä urheilullista) olisi ylöspäin pyrkivälle pikkuseuralla helpompi päästä turvalliseen keskikastiin ja vakiinnuttaa ja vahvistaa itseään liigaseurana. Eli pelata oikeasti urheilullisessa sarjassa, johon osallistumisesta saa oikeasti rahaa (n. 600 000 euroa tällä hetkellä).

---

Jos toiseksi korkeimmasta sarjatasosta tulee/tehdään epäurheilijamainen helvetti - jota se 20-prosenttisesti jo on -, niin eikö olisi isossa kuvassa etu, että kaikki edes jotenkin kynnelle kykenevät seurat olisivat sen yläpuolella 16 joukkueen liigassa (josta kaksi huonointa vuodessa aina tippuisi "helvettiin" ja sieltä kaksi nousisi?).

[Zazar]

Ehdotan, että kopioimme jatkossa maailmanmestarimaan eli Argentiinan sarjasysteemin. En keksi yhtään syytä, miksi meidän ei pitäisi seurata jalkapallomaailman pioneereja, jotka eivät koskaan jää laakereilleen lepäämään vaan tuovat yleisölle jatkuvasti ihmeteltävää vaihtamalla systeemiä joka vuosi.

Tänä vuonna mennään tällä:

- Pääsarjassa pelaa 30 joukkuetta, joille kullekin valitaan liigasta yksi derbyvastustaja. (Boca vs River, Racing vs Independiente, yms.)
- Pääsarjan joukkueet jaetaan kahteen 15 joukkueen lohkoon siten, että derbyviholliset ovat toisiinsa nähden aina eri lohkoissa.
- Kunkin lohkon kaikki joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Sen lisäksi toisen lohkon joukkueita vastaan pelataan kaksi matsia: yksi derbymatsi ja yksi peli satunnaisesti arvottua joukkuetta vastaan. Näin saadaan jokaiselle joukkueelle yhteensä 16 ottelua.
- Kummankin 15 joukkueen lohkon kahdeksan parasta, eli 16 joukkuetta pääsevät playoffeihin, ja pleijareiden voittajasta tulee turnauksen mestari.
- Tämä turnaus pelataan kahdesti vuodessa, kevät- ja syyskaudella - eli kauden aikana saadaan kaksi Argentiinan mestaria.
- Vuoden aikana ei kuitenkaan nähdä kaksia putoamisia. 30 joukkueen pääsarjasta putoaa kaksi joukkuetta - molemmat putoavat syyskauden päätteeksi, kun kevät- ja syyskauden liigavaiheiden pisteet on ynnäilty yhteen. Yksi putoajista on se joukkue, joka saa vähiten pisteitä kevät- ja syyskausien yhteistaulukossa. Toinen putoajista on se joukkue, jolla on pienin pisteitä per peli- lukema viimeisen kolmen vuoden ajalta.
- Divarissa pelaa 36 joukkuetta kahdessa 18 joukkueen lohkossa. Yksi nousupaikka menee lohkovoittajien välisen finaalin voittajalle, kun taas finaalin häviäjä joutuu playoffeihin lohkoissaan sijoille 2-8 sijoittuneiden joukkueiden kanssa joiden välillä ratkotaan toinen nousupaikka.

... pointtina tässä anekdootissa lähinnä, että ei Suomen sarjasysteemiveivaus ole mikään uniikki "vain suomifutiksessa" -tyylinen erityispiirre jollaisena sitä usein kuvataan, vaan ikuisesta tyytymättömyydestä omaan sarjasysteemiin kärsii enemmän tai vähemmän puolet maailman futismaista - moni niistä Euroopassakin. Toisena hyvänä esimerkkinä Belgia.

[Pikka]

Hieno ja tärkeä topikki. Avaukselle. Onhan tässä kannatettu 16 joukkueen liigaa jo 70-luvulta ilman vaihtoehtoja...

16+14 ja nykyinen kolmilohkoinen kakkonen siihen alle. Mahdollistaa liigatoiminnan pitkäjänteisen kehittymisen, mahdollistaa seurojen kehittymisen kakkostasolla ilman akuuttia putoamispelkoa ja mahdollistaa kakkosen lohkovoittajien suoran nousun.

Kaikki voittaa.

e. Niin tärkein unohtui eli Futisliiga ja ykkösliiga saman organisaation alle.

Tässähän tämä (+farmit max Kakkoseen, per lohko max 2-3kpl tasaisesti jaettuna Kakkosen lohkojen kesken). 14 joukkuetta / 26 ottelua riittäisi jo hyvin Ykköseen (toiselle sarjatasolle).

[Pasi Nyrkki]

-

Mielenkiintoista. Tämä oli sinulta kyllä hyvin selitetty. Ehkä yön yli nukuttuani olen valmis hyväksymään sarjan laajennuksen, eikä viimevuosien EIF:n ja FC Lahden aiheuttamat traumat enää kummittele päässäni.

[Jair Bolsoaarnio]

Tässähän tämä (+farmit max Kakkoseen, per lohko max 2-3kpl tasaisesti jaettuna Kakkosen lohkojen kesken). 14 joukkuetta / 26 ottelua riittäisi jo hyvin Ykköseen (toiselle sarjatasolle).

Farmien junnuille kakkonen voi olla täysin liian matala sarjataso, joten joistakin varsinaisista ykkösen seuroista tulisi käytännössä isojen farmeja.

[Tähtirinta]

Farmien junnuille kakkonen voi olla täysin liian matala sarjataso, joten joistakin varsinaisista ykkösen seuroista tulisi käytännössä isojen farmeja.

Tällä hetkellä taitaa olla max kolmen pelaajan lainarajoitus/joukkue. Tuon voisi laskea kahteen ja lainapelaajien määrän vaikka 5-6 kappaleeseen niin ei olisi niin iso ongelma.

[Jair Bolsoaarnio]

Tällä hetkellä taitaa olla max kolmen pelaajan lainarajoitus/joukkue. Tuon voisi laskea kahteen ja lainapelaajien määrän vaikka 5-6 kappaleeseen niin ei olisi niin iso ongelma.

Eli näin junnut ja loukkantumisista toipuvat saisivat vähemmän kovia pelejä. Eikö tasoa ole tarkoitus nostaa eikä laskea? Jos reservit kielletään toiselta sarjatasolta, nostaisin itse lainarajoituksen kymmeneen per joukkue.

[13ergkamp]

Ykkösliigan joukkuemäärä tulisi kasvattaa 10:stä 14.

Jos Veikkausliigaa ja toista sarjatasoa laajennetaan, mihin tarvitaan Ykkösliigaa
Eikö parempi olisi palata vanhaan kunnon Liiga -> Ykkönen -> Kakkonen jakoon.

Reservijoukkueet pois Ykkösliigasta

Kun nykymallissa kakkonen (12+10+12=36 joukkueen jälkeen) ei ole reserveille riittävän tasokas paikka, niin miten ihmeessä uuden systeemin ykkönen/kakkonen olisi (16+14/16=30/32 joukkueen jälkeen)?

Jos kahden korkeimman tason jälkeen olisi vielä yksi valtakunnallinen taso (ykkönen/kakkonen), niin reservijoukkueet pakkautuisivat siihen...
Pitäisikö miettiä oma reservisarja ja mikä sen arvo sitten olisi? Riittäisikö taso vaikkapa Klubille?

[Jair Bolsoaarnio]

Pitäisikö miettiä oma reservisarja ja mikä sen arvo sitten olisi? Riittäisikö taso vaikkapa Klubille?

Ei sen arvo ole mikään eikä sen taso riitä kenellekään jos reservisarja olisi käytännössä panoksetonta puistohöntsää.

Alankomaiden ja Belgian kakkostasoilla pelaa reservijengejä ihan sulassa sovussa muiden kanssa, joten ei pitäisi olla meillekään mikään mahdoton ajatus tosiasioiden hyväksyminen. SalPat ja muut joutuvat vaan olemaan sitten parempia.

[Tähtirinta]

Eli näin junnut ja loukkantumisista toipuvat saisivat vähemmän kovia pelejä. Eikö tasoa ole tarkoitus nostaa eikä laskea? Jos reservit kielletään toiselta sarjatasolta, nostaisin itse lainarajoituksen kymmeneen per joukkue.

Jos se reservijengi on Kakkosessa ja joillekin tarvii kovempia pelejä, niitä voidaan lainata ylemmäs. Jos reservijengiä ei ole Kakkosessa niin tuskin niitä tasokkaita nuoriakaan sitten nurkissa liikaa pyörii ja nekin harvat voidaan sitten lainata vaikka Kakkoseen.

Jos Veikkausliigaa ja toista sarjatasoa laajennetaan, mihin tarvitaan Ykkösliigaa
Eikö parempi olisi palata vanhaan kunnon Liiga -> Ykkönen -> Kakkonen jakoon.

Sitähän tuossa varmaan haetaan. Menee saivarteluksi mutta Ykkösliiga on se joka jää henkiin, ei viime kaudelle uutena sarjana perustettu Ykkönen. Kiitos Palloliiton nimisekoilun.

[Seeteufel]

Jos Veikkausliigaa ja toista sarjatasoa laajennetaan, mihin tarvitaan Ykkösliigaa
Eikö parempi olisi palata vanhaan kunnon Liiga -> Ykkönen -> Kakkonen jakoon.

Kun nykymallissa kakkonen (12+10+12=36 joukkueen jälkeen) ei ole reserveille riittävän tasokas paikka, niin miten ihmeessä uuden systeemin ykkönen/kakkonen olisi (16+14/16=30/32 joukkueen jälkeen)?

Jos kahden korkeimman tason jälkeen olisi vielä yksi valtakunnallinen taso (ykkönen/kakkonen), niin reservijoukkueet pakkautuisivat siihen...
Pitäisikö miettiä oma reservisarja ja mikä sen arvo sitten olisi? Riittäisikö taso vaikkapa Klubille?

Jos ykkösliigasta ja nykyisestä ykkösestä heitetään farmit vittuun, niin on siinähän melkein valmis määrä joukkueita toiseksi sarjatasoksi (5/22 on nyt farmeja)

[Jair Bolsoaarnio]

Jos se reservijengi on Kakkosessa ja joillekin tarvii kovempia pelejä, niitä voidaan lainata ylemmäs. Jos reservijengiä ei ole Kakkosessa niin tuskin niitä tasokkaita nuoriakaan sitten nurkissa liikaa pyörii ja nekin harvat voidaan sitten lainata vaikka Kakkoseen.

Kovempia pelejä saa jos koko reservijengi on ykkösessä.

[ExtraJack]

Jos Veikkausliigaa ja toista sarjatasoa laajennetaan, mihin tarvitaan Ykkösliigaa
Eikö parempi olisi palata vanhaan kunnon Liiga -> Ykkönen -> Kakkonen jakoon.

Kun nykymallissa kakkonen (12+10+12=36 joukkueen jälkeen) ei ole reserveille riittävän tasokas paikka, niin miten ihmeessä uuden systeemin ykkönen/kakkonen olisi (16+14/16=30/32 joukkueen jälkeen)?

Jos kahden korkeimman tason jälkeen olisi vielä yksi valtakunnallinen taso (ykkönen/kakkonen), niin reservijoukkueet pakkautuisivat siihen...
Pitäisikö miettiä oma reservisarja ja mikä sen arvo sitten olisi? Riittäisikö taso vaikkapa Klubille?

Pelaajakehityksen kannalta olisi katastrofi reservien kieltäminen. Ei nuorten lainaaminen toimi kunnolla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tietysti jos halutaan, että kaikki lupaavat nuoret lähtee ulkomaille akatemioihin, niin sitten kannattaa ehdottomasti kieltää. Onneksi monet liigaseurat ovat panostaneet pelaajaputkiinsa eivätkä nämä seurat missään tapauksessa halua niitä tuhota ja taatusti taistelevat niiden puolesta. Dirk Kuyt kirjoitti hyvän viestin aiheesta ja laitetaan se tähän alle.

Jalkapallossa on lopulta sama kasvukeskukset vs siltarumpuilijat asetelma, mitä kaikessa muussa yhteiskunnassakin. Toki sillä erotuksella, että jalkapallon maailmassa jokunen näistä ”kasvukeskuksista” sijaitsee alueilla, mitkä muussa yhteiskunnassa ovat siltarumpulaa.

Jalkapallosiltarumpuilijan maailmassa toki homman pitäisi mennä näin kuten yllä jo kuvataan: Kahdella ylimmällä sarjatasolla 16+16 joukkuetta, samalla Veikkausliigan tuottamat tv-rahavirrat pitäisi tietty jakaa näiden 32 joukkueen kesken tasan ja isompien joukkueiden farmiseurat pitäisi tietenkin kieltää ylimmiltä sarjatasoilta ettei vaan jonkun GBK:n hypoteettinen pääsarjaunelma karahda siihen karuun totuuteen että joku SJK:n ressutkin olisi parempi jengi kuin se GBK. Toki tätä kokonaisuutta, jossa maakuntien kyläseurat saa kaiken haluamansa ja isojen seurojen toimintaa lähinnä rajoitetaan, on kiva kutsua kompromissiksi. Kompromississa oikeasti yleensä molemmat eikä vaan toinen saa jotain.

Tähän naiiviin unelmaan kuuluu myös se argumentti, että eihän toi farmiseurojen kielto ylimmiltä sarjatasoilta mitään haittaa, kun jatkossa vaan Veikkausliigan isot seurat lainailee nuoret pelaajansa jonnekin Kokkolaan tai Mikkeliin omaan akatemiaan lähettämisen sijasta, ja kaikki jatkuu kuten ennallaan. Luonnollisesti sillä ei ole mitään väliä, että sillä Veikkausliiga-emoseuralla ja farmijoukkueella saattaa olla esimerkiksi sitä pelaajakasvatusputkea tukeva samanlainen pallonhallintaan tai agressiiviseen prässäämiseen perustuva pelifilosofia, yhteiset taustaresurssit (fysiikkavalmennus, lääkintä, fasiliteetit) ja jollain bussittavalla kyläseuralla ei mitään näistä.

Todennäköisesti toi farmiseurojen kieltäminen ylemmiltä tasoilta ei johtaisi muuhun kuin siihen, että ne seurat jotka on saaneet omaa akatemiaputkeaan jokseenkin houkuttelevammaksi menettää taas jatkossa enemmän pelaajiaan jonnekin Leccen, Hoffenheimin ja Nordsjællandin akatemioihin, kun Suomessa akateamiaputkella ei ole tarjota pelejä kuin jossain neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla tai sitten lainasopparia ykkösliigassa/ykkösessä yli sadan kilsan päässä. Helsingin seudulla tietty haitta on tässäkin pienempi. Klubi, Gnistan ja nousua takaisin parrasvaloihin tekevä Honka ryhtyvät vaan lainaamaan nuoria lupaavimpiaan pelaajia puolen kauden ja yhden kauden lainoilla jollekin KäPalle, PK-35:lle jne, ja koska nämä seurat ei olisi statukseltaan edes farmiseuroja, niin nehän voivat sitten nousta hisseilemään sinne unelmien 16 joukkueen liigaan. Sitten maalaisia taas vituttaa uudesta syystä.

Suomalainen jalkapalloväki on kyllä sillai hupaisaa, että samaan aikaan itketään toisaalta sitä, kun pelaajamateriaali on liian heikkoa eikä sitä saada myytyä riittävän kovaan hintaan ulkomaille ja niitä vähiäkin lupauksia karkaa jo teineinä ulkomaiden akatemioihin. Sitten, kun muutama seura saa vähitellen akatemiaputkeaan kuntoon, seurauksena ne akatemiajengit nousee ylempiin sarjoihin, ja jokunen suomalaisittain ihan mukavan hintainen myyntikin on jo nähty, niin johan alkaa kateellinen kitinä siitä, että pitäisi saada nuo akatemia jengit helvettiin tai edes mahdollisimman alas, kun eihän niistä nyt yhtään mitään hyötyä suomifutikselle tietenkään missään nimessä ole… Sarjatkin on vielä niin pieniä, ettei pienet kyläseurat mahdu enää mukaan, mitä nyt tälläkin kaudella siellä joku Maarianhamina ja Pietarsaari pelailee.