Jair Bolsoaarnio
Poissa
Suosikkijoukkue: Vous ne me prendrez jamais vivant
|
 |
Vastaus #925 : 19.11.2025 klo 16:54:30 |
|
Just näin mä tosiaan kirjoitin.
Niin kirjoititkin. Olet sitä mieltä ettei KuPS välttämättä tarvitse uutta stadionia, eikä Kuopiolla ole muka "varaa" siihen eikä se ole välttämättä järkevää. Olet siis olosuhdeparannuksia vastaan. Miten muuten sen voisi ymmärtää?
|
|
|
|
|
Muuttunut Mies
Poissa
|
 |
Vastaus #926 : 19.11.2025 klo 17:08:53 |
|
Niin kirjoititkin. Olet sitä mieltä ettei KuPS välttämättä tarvitse uutta stadionia, eikä Kuopiolla ole muka "varaa" siihen eikä se ole välttämättä järkevää. Olet siis olosuhdeparannuksia vastaan. Miten muuten sen voisi ymmärtää?
...
Mun mielestä myös kohtuuttomien isoja olosuhdeparannuksia pitäisi tämän kokoisessa maassa miettiä vähän enemmän järjellä kuin sillä, että halutaan pakottaa seurat kuluttamaan rahaa.
"...pakottaa seurat kuluttamaan rahaa." olisi tietysti voinut muotoilla järkevämmin. ... Pointtini olikin se, että ... Pointtini olikin se, että kun joitain kriteerejä nostetaan johtaa vääjäämättä siihen, että yhä harvemmat pystyvät edes yrittämään, vaikka urheilullisesti saattaisivat sen saavuttaa ja haluta minibudjetilla isompia haastaa. On se minusta jalkapalloromantikkona vähän kurjaa, että jos joku piskuinen seura nousisi urheilullisin keinoin ylempiin peleihin, mutta heitä ei sinne päästetä koska ei ole varaa rakentaa tarpeeksi isoa katsomoa tms on vaan typerää.
Hyvänä esimerkkinä mielestäni tämä mun uefan pelejä ei saa viedä seuran omalle kotikentälle kun suurseurojen primadonnat ansaitsevat parempaa.
joitain kriteerejä nostetaan johtaa vääjäämättä siihen, että yhä harvemmat pystyvät edes yrittämään, vaikka urheilullisesti saattaisivat sen saavuttaa ja haluta minibudjetilla isompia haastaa. On se minusta jalkapalloromantikkona vähän kurjaa, että jos joku piskuinen seura nousisi urheilullisin keinoin ylempiin peleihin, mutta heitä ei sinne päästetä koska ei ole varaa rakentaa tarpeeksi isoa katsomoa tms on vaan typerää.Hyvänä esimerkkinä mielestäni tämä mun uefan pelejä ei saa viedä seuran omalle kotikentälle kun suurseurojen primadonnat ansaitsevat parempaa. "kun joitain kriteerejä nostetaan johtaa vääjäämättä siihen, että yhä harvemmat pystyvät edes yrittämään," olisi pitänyt lisätä saba "...kriteerejä nostetaan väkisin.." Jos sinä nyt et ymmärrä vieläkään mitä sanon niin minun älykkyyteni yrittää selventää loppuu kesken. Kuopio tuli esimerkkinä mukaan jonkun muun toimesta ja kommentoin sitä ihan hypoteettisesti tietämättä mikä siellä on tilanne.
|
|
|
|
|
ginger baker
Poissa
Suosikkijoukkue: Derrick Favors
|
 |
Vastaus #927 : 20.11.2025 klo 01:38:36 |
|
Tykkään kyllä myös tuosta loppusarjasta, jossa sarjan kärki kohtaa keskenään. Jokainen peli on huipputärkeä ja voimasuhteet svingaavat kierros kierrokselta. Eiköhän me tuularit tuo systeemi nopeasti omaksuta, itse opin ainakin.
Se että "jokainen peli on huipputärkeä" (loppusarjassa) syö myös samalla niiden kauden aiempien pelien merkitystä. Ongelma ei tietenkään ole läheskään niin suuri, kuin pudotuspeleihin perustuvissa järjestelmissä, mutta pelkässä kaksinkertaisessa sarjassa, jossa kaikki pelaavat saman verran otteluita on se suuri hienous, että jokaisella pelillä kauden alusta loppuun on yhtä suuri merkitys. Eli mitataan oikeasti sitä, mikä joukkue on koko kauden paras joukkue, eikä sitä mikä on viimeisen kahden kuukauden paras joukkue, mikä korostuu ikävän paljon kaksinkertaisessa loppusarjassa.
|
|
|
|
|
Kardooni
Poissa
|
 |
Vastaus #928 : 20.11.2025 klo 12:27:16 |
|
Se että "jokainen peli on huipputärkeä" (loppusarjassa) syö myös samalla niiden kauden aiempien pelien merkitystä. Miksi tämä on mielestäsi huono asia? Eiköhän ihmisiä kiinnosta alkukauden aikana enemmän vastustaja ja mukava kevätsää (jos sellaista plisi nykyään) kuin viiden kuukauden päästä ratkaistava mestaruus. Ongelma ei tietenkään ole läheskään niin suuri, kuin pudotuspeleihin perustuvissa järjestelmissä, mutta pelkässä kaksinkertaisessa sarjassa, jossa kaikki pelaavat saman verran otteluita on se suuri hienous, että jokaisella pelillä kauden alusta loppuun on yhtä suuri merkitys. Miksi tämä on mielestäsi hienoa? Ja jos vetoat yleisömääriin tai muuhun oikeaan dataan jalkapallossa, niin pyydän viittaamaan lukuihin eikä mutuiluun.
|
|
|
|
|
straiter
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Rotkäppchen Sektkellerei Freyburg
|
 |
Vastaus #929 : 20.11.2025 klo 15:52:17 |
|
Loppusarjan peleihin saataisiin kivasti enemmän panosta, jos alkusarjan jälkeen nollattaisiin pisteet 
|
|
|
|
|
blackhawk
Poissa
Suosikkijoukkue: TPS, Suomi, Everton
|
 |
Vastaus #930 : 20.11.2025 klo 15:56:22 |
|
Kausina 1980-1983 pisteet puolitettiin alkusarjan jälkeen (puolikkaat pyöristettiin ylöspäin). Sillä haluttiin kasvattaa loppusarjan merkitystä.
|
|
|
|
|
Toffo
Poissa
Suosikkijoukkue: VPS
|
 |
Vastaus #931 : 20.11.2025 klo 16:27:17 |
|
Kausina 1980-1983 pisteet puolitettiin alkusarjan jälkeen (puolikkaat pyöristettiin ylöspäin). Sillä haluttiin kasvattaa loppusarjan merkitystä. Kaudella 1990 Futisliigassa pelattiinkin sitten ihan rehdit pudotuspelit. Kiima oli valtaisia, mm. Haka-Kuusysi 5.9.1990 keräsi 446 katsojan yleisömeren. (Kaksiosaisissa loppuotteluissa toki oli sitten populaa 4200 ja 6200)
|
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
 |
Vastaus #932 : 20.11.2025 klo 17:03:47 |
|
Kausina 1980-1983 pisteet puolitettiin alkusarjan jälkeen (puolikkaat pyöristettiin ylöspäin). Sillä haluttiin kasvattaa loppusarjan merkitystä.
Edelleen se ainoa oikea sarjajärjestelmä. Sattumalta noina vuosina tehtiin myös kaikkein paras musiikki. Ja kesät olivat lämpimimpiä ikinä.  Ja sen jälkeen 1984-85 haluttiin kokeilla pudotuspelejä. Tuostahan heiluri sitten heilahti siihen, että 1986-1988 pelattiin vain 12 joukkueen kaksinkertainen runkosarja. "Pois tuollaiset loppusarjat ja muut humputukset, kaksinkertainen sarja on se ainoa oikea systeemi!". Sen jälkeen taas sitten kokeiltiin tasas loppusarjoja (1989) ja playoffeja (1990). "Tarvitaan lisää pelejä ja sarjan loppuun täytyy saada joku huipennus!" Sitten taas pelkkää sarjaa, tosin nyt kolminkertaisena. (1991 ja 1992) Sitten jatkosarjoja. (1993) Sitten pelkkä sarja, 14 joukkueella, kaksinkertaisena (1994 ja 1995). Sitten taas jatkosarjat 12 joukkueen liigassa (1996). Sitten pelkkä sarja, nyt 3 x 10 joukkuetta (1997, 1998.) Sitten taas jatkosarjojen vuoro (1999). Ei kun pelkkä sarja sittenkin, nyt 3 x 12. (2000, 2001.) Ei toimi, kokeillaas jatkosarjoja (2002). Ei kun, kyllä se pelkkä sarja on sittenkin parempi, kokeillaas taas 2x14 (2003-2005) Oho, meillä onkin yllättäen vain 13 joukkuetta, joten 2x13 (2006) Takaisin 2x14 (2007-2010). Pari joukkuetta jäi ilman lisenssiä, joten pelataas nyt sitten 3x12 (2011-2018) Liikaa pelejä, joten kokeillaas taas loppusarjoja ja tuo europlayoff näyttää jännältä (2019) Mikä hemmetti tämä covid oikein on? 2x12. (2020) Takaisin loppusarjoihin 2x12 + 1x6 (2021) Mutta eikö meidän pitäisi vielä kerran kokeilla myös europlayoffeja? (2022-2024) Ei ne europlayoffit oikein toimi, mutta voitaisiin pelata eri pituiset loppusarjat (2025-) Jos sarjajärjestelmän muutoksilla saataisiin suomifutis nousuun, niin ...
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.11.2025 klo 17:11:18 kirjoittanut Tiksa »
|
|
|
|
|
blackhawk
Poissa
Suosikkijoukkue: TPS, Suomi, Everton
|
 |
Vastaus #933 : 20.11.2025 klo 17:07:55 |
|
Edelleen se ainoa oikea sarjajärjestelmä. Sattumalta noina vuosina tehtiin myös kaikkein paras musiikki. Ja kesät olivat lämpimimpiä ikinä.  Tuostahan heiluri sitten heilahti siihen, että 1984-1988 pelattiin vain 12 joukkueen kaksinkertainen runkosarja. "Pois tuollaiset loppusarjat ja muut humputukset, kaksinkertainen sarja on se ainoa oikea systeemi!". Sen jälkeen taas sitten kokeiltiin tasas loppusarjoja (1989) ja tosiaankin jopa playoffeja (1990). "Tarvitaan lisää pelejä ja sarjan loppuun täytyy saada joku huipennus!" Sitten taas pelkkää sarjaa, tosin nyt kolminkertaisena. (1991 ja 1992) Sitten jatkosarjoja. (1993) Sitten pelkkä sarja, 14 joukkueella, kaksinkertaisena (1994 ja 1995). Sitten taas jatkosarjat 12 joukkueen liigassa (1996). Sitten pelkkä sarja, nyt 3 x 10 joukkuetta (1997, 1998.) Sitten taas jatkosarjojen vuoro (1999). Ei kun pelkkä sarja sittenkin, nyt 3 x 12. (2000, 2001.) Ei toimi, kokeillaas jatkosarjoja (2002). Ei kun, kyllä se pelkkä sarja on sittenkin parempi, kokeillaas taas 2x14 (2003-2005) Oho, meillä onkin yllättäen vain 13 joukkuetta, joten 2x13 (2006) Takaisin 2x14 (2007-2010). Pari joukkuetta jäi ilman lisenssiä, joten pelataas nyt sitten 3x12 (2011-2018) Liikaa pelejä, joten kokeillaas taas loppusarjoja ja tuo europlayoff näyttää jännältä (2019) Mikä hemmetti tämä covid oikein on? 2x12. (2020) Takaisin loppusarjoihin 2x12 + 1x6 (2021) Mutta eikö meidän pitäisi vielä kerran kokeilla myös europlayoffeja? (2022-2024) Ei ne europlayoffit oikein toimi, mutta voitaisiin pelata eri pituiset loppusarjat (2025-) Jos sarjajärjestelmän muutoksilla saataisiin suomifutis nousuun, niin ... Neljän joukkueen pudotuspelit kaksiosaisina otteluina vierasmaalisääntöineen pelattiin myös 1984-1985. Kaudeksi 1986 palattiin perinteiseen sarjaan ilman pudotuspelejä. Kaudella 1990 tosiaan pelattiinkin kahdeksan joukkueen pudotuspelit kahdesta voitosta poikki. Paras kolmesta -sarjan kahdessa ensimmäisessä ottelussa vedettiin pilkut heti 90 minuutin jälkeen, jos tilanne oli tasan. Sarjan kolmannessa ottelussa pelattiin tasatilanteessa myös jatkoaika. Kausi 1990 olikin viimeinen kerta kun mestaruus on ratkaistu pudotuspeleillä. Huonoksi puoleksi todettiin mm. kauden aikainen päättyminen niillä joukkueilla, jotka eivät pudotuspeleihin selviytyneet. Yhdeksänneksi sijoittuneen Ilveksen osalta liiga päättyi jo elokuussa minkä jälkeen heillä oli edessä seitsemän viikon tauko ennen lokakuun puolivälissä pelattua Suomen Cupin finaalia. Kausien 1979-2002 aikana sarjajärjestelmää muutettiin jatkuvasti siten, että neljää peräkkäistä kautta pidempään ei samalla järjestelmällä pelattu missään vaiheessa. Useimmiten järjestelmää lähdettiin muuttamaan jo kahden kauden jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna tuo 24 vuoden jakso oli sarjajärjestelmän osalta pelkkää sekoilua vailla päämäärää. Pudotuspelit kopioitiin alunperin Ruotsista, jossa niitä käytettiin kausina 1982-1990. Eihän Palloliitto (tai Veikkausliiga) koskaan mitään itse ole keksinyt vaan kaikki on aina kopioitu muualta kuten loppusarjat, pisteiden puolitus, pudotuspelit, kolminkertainen sarja, europleijarit ja Ykkösliigan nousukarsintapleijarit.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.11.2025 klo 17:14:37 kirjoittanut blackhawk »
|
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
 |
Vastaus #934 : 20.11.2025 klo 17:09:04 |
|
^ Totta. Olin huolimaton. Korjaan.
Mutta jos rehellisiä ollaan, niin eiväthän ne loppusarjat olleet mitään menestyksiä noinakaan vuosina. Tässä esim. KuPSin yleisömäärät vuodelta 1980. Osaatteko arvata missä vaiheessa siirryttiin runkosarjasta (KuPS 8.) ylempään loppusarjaan (KuPS pysyi kahdeksantena)?
2049 3104 1753 2271 2576 2795 4357 2528 1896 2193 2929 738 583 619
|
|
|
|
|
Tähtirinta
Poissa
|
 |
Vastaus #935 : 20.11.2025 klo 17:57:18 |
|
Tuostahan heiluri sitten heilahti siihen, että 1986-1988 pelattiin vain 12 joukkueen kaksinkertainen runkosarja. "Pois tuollaiset loppusarjat ja muut humputukset, kaksinkertainen sarja on se ainoa oikea systeemi!".
Kyllä 1988 pelattiin kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen yksinkertainen Mestaruus- ja Karsintasarja. PPT muuten veti tuon kauden (27 peliä) ilman voittoa.
|
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
 |
Vastaus #936 : 20.11.2025 klo 18:00:38 |
|
Jos sarjajärjestelmän muutoksilla saataisiin suomifutis nousuun, niin ...
Ei saada. Mut Ruotsin ja Norjan esimerkki vois toimia. Ruotsissa 18 vuotta putkeen 16 joukkueen 2-kertainen sarja  Norjassa 17 vuotta putkeen 16 joukkueen 2-kertainen sarja  Suomifutis olis satavarmasti paljon nykyistä paremmassa tilassa, jos täällä olis 2008/2009 siirrytty samalle linjalle kuin naapureissa.
|
|
|
|
|
Jair Bolsoaarnio
Poissa
Suosikkijoukkue: Vous ne me prendrez jamais vivant
|
 |
Vastaus #937 : 20.11.2025 klo 18:49:17 |
|
Jep. Hyväksi todettua ei kannata muuttaa. 
|
|
|
|
|
el mono
Poissa
Suosikkijoukkue: Kansanratio
|
 |
Vastaus #938 : 21.11.2025 klo 08:58:37 |
|
Ei saada. Mut Ruotsin ja Norjan esimerkki vois toimia.
Entä Tanskan? 
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #939 : 21.11.2025 klo 09:11:17 |
|
Edelleen se ainoa oikea sarjajärjestelmä. Sattumalta noina vuosina tehtiin myös kaikkein paras musiikki. Ja kesät olivat lämpimimpiä ikinä.  Ja sen jälkeen 1984-85 haluttiin kokeilla pudotuspelejä. Tuostahan heiluri sitten heilahti siihen, että 1986-1988 pelattiin vain 12 joukkueen kaksinkertainen runkosarja. "Pois tuollaiset loppusarjat ja muut humputukset, kaksinkertainen sarja on se ainoa oikea systeemi!". Sen jälkeen taas sitten kokeiltiin tasas loppusarjoja (1989) ja playoffeja (1990). "Tarvitaan lisää pelejä ja sarjan loppuun täytyy saada joku huipennus!" Sitten taas pelkkää sarjaa, tosin nyt kolminkertaisena. (1991 ja 1992) Sitten jatkosarjoja. (1993) Sitten pelkkä sarja, 14 joukkueella, kaksinkertaisena (1994 ja 1995). Sitten taas jatkosarjat 12 joukkueen liigassa (1996). Sitten pelkkä sarja, nyt 3 x 10 joukkuetta (1997, 1998.) Sitten taas jatkosarjojen vuoro (1999). Ei kun pelkkä sarja sittenkin, nyt 3 x 12. (2000, 2001.) Ei toimi, kokeillaas jatkosarjoja (2002). Ei kun, kyllä se pelkkä sarja on sittenkin parempi, kokeillaas taas 2x14 (2003-2005) Oho, meillä onkin yllättäen vain 13 joukkuetta, joten 2x13 (2006) Takaisin 2x14 (2007-2010). Pari joukkuetta jäi ilman lisenssiä, joten pelataas nyt sitten 3x12 (2011-2018) Liikaa pelejä, joten kokeillaas taas loppusarjoja ja tuo europlayoff näyttää jännältä (2019) Mikä hemmetti tämä covid oikein on? 2x12. (2020) Takaisin loppusarjoihin 2x12 + 1x6 (2021) Mutta eikö meidän pitäisi vielä kerran kokeilla myös europlayoffeja? (2022-2024) Ei ne europlayoffit oikein toimi, mutta voitaisiin pelata eri pituiset loppusarjat (2025-) Jos sarjajärjestelmän muutoksilla saataisiin suomifutis nousuun, niin ... Itse asiassa vain 1986-1987 normaalityylinen sarja pelattiin ja vuodeksi 1988 palasivat jälleen loppusarjat tuolloin tosin lyhennettynä vuosien 1979-1983 vastaaviin nähden ja alemman sarjan joukkueilta oli pääsy evätty pelaamaan korkeimpaan sarjaan. Sitten oli tietenkin aina, että ei edes noissa pudotuspelien suhteen sopimuskautta voitu pitää loppuun asti. Kuten esimerkiksi vuoden 1986 suhteen alun perin ajateltuna ja myöhemmin vuoden 1990 jälkeen vielä vuosille 1991-1992. Vaihtoehtoisesti pidemmät pudotuspelit olisi voitu pitää vaikka vuoden 1986 jälkeen kertaluontoisena vielä vuodeksi 1987 ja sitten luopua niistä. Tai jos kiire oli kuten oli tuolloin yleensä niin sitten jo suoraan vuodeksi 1986 niin ei olisi tarvinnut miettiä ja valittaa tulevaisuutta silloisesti. Toki sitten tuohon vuosien 1989-1990 pudotuspelien tuomiseen oli sekin kiireseikka, että yksinkertaisesti kai aika järkeville loppusarjojen pelaamiselle ja käytölle liiga-ajan jalkapallossa loppui työryhmältä sovittaa kesken. Mikäli kai olisi aika riittänyt niin sitten olisi vuosi 1990 liiga-ajan kunnon ensimmäisenä sellaisena muuna kuin hallinnollisesti pelattu loppusarjoilla vielä kerran vuosien 1988-1989 tapaan ja vasta vuosille 1991-1993 olisivat olleet tuo pudotuspelien sopimuskausien laitot tulleet kyseeseen.
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #940 : 21.11.2025 klo 09:17:52 |
|
^ Totta. Olin huolimaton. Korjaan.
Mutta jos rehellisiä ollaan, niin eiväthän ne loppusarjat olleet mitään menestyksiä noinakaan vuosina. Tässä esim. KuPSin yleisömäärät vuodelta 1980. Osaatteko arvata missä vaiheessa siirryttiin runkosarjasta (KuPS 8.) ylempään loppusarjaan (KuPS pysyi kahdeksantena)?
2049 3104 1753 2271 2576 2795 4357 2528 1896 2193 2929 738 583 619
Runkosarjan tai sellaiseksi käsitettävän kokonaisuuden viimeinen ottelukierros oli 17.8.1980 mitä nyt KuPS pelasi viimeisen oman ottelunsa 14.8.1980. Mitalisarja alkoi 24.8.1980 ja KuPS:n oma ensimmäinen ottelu oli 28.8.1980. KuPS:n viimeinen ottelu osuikin Mitalisarjan viimeiseen ottelukierrokseen samalla myös nk. Mestaruuskierroksen Ratkaisevaan Ottelukierrokseen eli kun ei tietenkään Uusintaottelua Mestaruudesta tullut niin vuosi päättyi 5.10.1980 kaikilta osin. Tuon 2929 katsojaa 14.8.1980 pelatun ja keränneen KuPS-OPS-ottelun jälkeen mikäli tuo yleisömäärä vain täsmää niin sen jälkeen jokainen ottelu kuului tuossa Mitalisarjaan.
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
 |
Vastaus #941 : 21.11.2025 klo 09:22:21 |
|
Neljän joukkueen pudotuspelit kaksiosaisina otteluina vierasmaalisääntöineen pelattiin myös 1984-1985. Kaudeksi 1986 palattiin perinteiseen sarjaan ilman pudotuspelejä.
Kaudella 1990 tosiaan pelattiinkin kahdeksan joukkueen pudotuspelit kahdesta voitosta poikki. Paras kolmesta -sarjan kahdessa ensimmäisessä ottelussa vedettiin pilkut heti 90 minuutin jälkeen, jos tilanne oli tasan. Sarjan kolmannessa ottelussa pelattiin tasatilanteessa myös jatkoaika. Kausi 1990 olikin viimeinen kerta kun mestaruus on ratkaistu pudotuspeleillä. Huonoksi puoleksi todettiin mm. kauden aikainen päättyminen niillä joukkueilla, jotka eivät pudotuspeleihin selviytyneet. Yhdeksänneksi sijoittuneen Ilveksen osalta liiga päättyi jo elokuussa minkä jälkeen heillä oli edessä seitsemän viikon tauko ennen lokakuun puolivälissä pelattua Suomen Cupin finaalia.
Kausien 1979-2002 aikana sarjajärjestelmää muutettiin jatkuvasti siten, että neljää peräkkäistä kautta pidempään ei samalla järjestelmällä pelattu missään vaiheessa. Useimmiten järjestelmää lähdettiin muuttamaan jo kahden kauden jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna tuo 24 vuoden jakso oli sarjajärjestelmän osalta pelkkää sekoilua vailla päämäärää.
Pudotuspelit kopioitiin alunperin Ruotsista, jossa niitä käytettiin kausina 1982-1990. Eihän Palloliitto (tai Veikkausliiga) koskaan mitään itse ole keksinyt vaan kaikki on aina kopioitu muualta kuten loppusarjat, pisteiden puolitus, pudotuspelit, kolminkertainen sarja, europleijarit ja Ykkösliigan nousukarsintapleijarit.
Aikaisimmillaan kylläkin Suomessa oltiin ottaa pudotuspelit käyttöön jo ennenkin Ruotsia jalkapallossa. Vuosina 1976-1978 niistä tuskailtiin ja keskusteltiin jatkuvasti. Osin jopa noita vuosia ennenkin pitkälti siksi kun koripallossa ja jääkiekossa ne oli otettu käyttöön hyvällä menestyksellä sellaisenaan. Loppusarjat olivat niiden eräänlainen kompromissi ja vain juuri ja juuri ne otettiin käyttöön siinäkin vielä ensin tilapäisesti, että yleisömäärien putoamisen täytyi lakata siihen vuoteen milloin ne käyttöön otettiin eli vuodeksi 1979. Muuten ne olisivat tulleet vuodeksi 1980 tai viimeistään vuodeksi 1981. Pysähtyivät aluksi ja hetken olivatkin ihan hyvät loppusarjoilla, mutta siltihän niiden käyttö Suomessa jäi elämään. Etenkin kun loppusarjat eivät alkuinnostuksen jälkeen tuolloin osoittautuneet miksikään äärimmäisen huippuluokan yleisöautomaateiksi silloin.
|
|
|
|
|
blackhawk
Poissa
Suosikkijoukkue: TPS, Suomi, Everton
|
 |
Vastaus #942 : 21.11.2025 klo 10:05:51 |
|
Mutta jos rehellisiä ollaan, niin eiväthän ne loppusarjat olleet mitään menestyksiä noinakaan vuosina. Tässä esim. KuPSin yleisömäärät vuodelta 1980. Osaatteko arvata missä vaiheessa siirryttiin runkosarjasta (KuPS 8.) ylempään loppusarjaan (KuPS pysyi kahdeksantena)?
2049 3104 1753 2271 2576 2795 4357 2528 1896 2193 2929 738 583 619
Kaudella 1980 runkosarjassa pelattiin 11 kotiottelua. Sijoille 5-8 päätyneet pelasivat loppusarjassa kolme kotiottelua. Runkosarjan kahdeksas sija ja ylempään loppusarjaan pääsy varmisti KuPS:in säilymisen SM-sarjassa, joten yleisön kiinnostus loppui ilmeisesti siihen?
|
|
|
|
|
Pelle-Wermanni
Poissa
Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura
|
 |
Vastaus #943 : 21.11.2025 klo 10:06:29 |
|
Entä Tanskan?  12 joukkueen liiga vois kyllä toimia oikein hyvin Tanskan kokoisella Helsingin, Turun ja Tampereen rajaamalla alueella  HJK Ilves Inter TPS Gnistan Haka EIF PK-35 JäPS KäPa TamU PKKU
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.11.2025 klo 10:11:26 kirjoittanut Pelle-Wermanni »
|
|
|
|
|
el mono
Poissa
Suosikkijoukkue: Kansanratio
|
 |
Vastaus #944 : 21.11.2025 klo 13:27:37 |
|
Törkeää jättää Lahi pois, kun esim. Tammisaari, Järvenpää tai Kerava eivät osu tuon kolmion sisään  Ja olit varmasti tietoinen siitä, että matka teitä pitkin Köpiksestä Randersiin on melko lailla sama kuin Hesasta jonnekin vitun Nottajoelle. Onneksi Allsvenskania ei sentään pelata Tukholman, Göteborgin ja Malmön rajaamalla alueella, vaan joukkueita on mukana maan joka kolkasta 
|
|
|
|
|
faktat pöytähän
Poissa
|
 |
Vastaus #945 : 21.11.2025 klo 18:24:55 |
|
Entä sellainen systeemi jossa todella mitattaisiin tuloskestävyyttä ja kuka pysyy pisimpään huipulla: kolme vuotta kestävä kausi. Mikään ei vielä ratkeaisi syksyllä, voimasuhteet heittelisi mukavasti kun joku aloittaisi pitkän kirin toisen vuoden keskikesältä ja ekan vuoden keväällä dominoinut löytyisikin vasta keskikastista. Vastaavasti jos aloitat kuuden pelin tappioputkella niin valmentajaa ei välttämättä tarvitse lähteä vaihtamaan kun on 84 peliä aikaa kääntää kurssi. Ja voisihan sinne heitellä jotain kierrepalloja esim eka vuosi kaksinkertaisena, toisen vuoden syksyllä jatkosarjat etc. Palloliitto visioissaan voisi markkinoida "Se ei ole sprintti. Se on maraton" tai "Tältä tuntuu Veikkausliiga" ja joku Haile Gebrelesassien kuva perään.
Pasi Rautiaista mukaillen: "Tää on vielä helkkarin pitkä, pitkä tää kausi"
|
|
|
|
|
13ergkamp
Poissa
Suosikkijoukkue: Slavia Sofia
|
 |
Vastaus #946 : 21.11.2025 klo 22:18:04 |
|
Entä sellainen systeemi jossa todella mitattaisiin tuloskestävyyttä ja kuka pysyy pisimpään huipulla: kolme vuotta kestävä kausi. Mikään ei vielä ratkeaisi syksyllä, voimasuhteet heittelisi mukavasti kun joku aloittaisi pitkän kirin toisen vuoden keskikesältä ja ekan vuoden keväällä dominoinut löytyisikin vasta keskikastista. Vastaavasti jos aloitat kuuden pelin tappioputkella niin valmentajaa ei välttämättä tarvitse lähteä vaihtamaan kun on 84 peliä aikaa kääntää kurssi. Ja voisihan sinne heitellä jotain kierrepalloja esim eka vuosi kaksinkertaisena, toisen vuoden syksyllä jatkosarjat etc. Palloliitto visioissaan voisi markkinoida "Se ei ole sprintti. Se on maraton" tai "Tältä tuntuu Veikkausliiga" ja joku Haile Gebrelesassien kuva perään.
Pasi Rautiaista mukaillen: "Tää on vielä helkkarin pitkä, pitkä tää kausi"
Niin tai sellainen, että joka syksy jaettaisiin pysti mutta pisteisiin laskettaisiin kuluvan ja kahden edellisen kauden pisteet!  Jokainen ottelu olisi panoksellinen, kun pisteitä kerättäisiin myös seuraaville kausille...
|
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #947 : 21.11.2025 klo 23:24:26 |
|
En tiedä tarkkaa lukua, mutta enemmän olisi tippunut ilman loppusarjoja.
No tätähän ei oikeasti voida tietää.
|
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
 |
Vastaus #948 : 22.11.2025 klo 05:46:49 |
|
Niin tai sellainen, että joka syksy jaettaisiin pysti mutta pisteisiin laskettaisiin kuluvan ja kahden edellisen kauden pisteet!  Jokainen ottelu olisi panoksellinen, kun pisteitä kerättäisiin myös seuraaville kausille... Älkää nyt saatana, kun ne liigatoimistolla kuitenkin lukevat tätä ... Lähimmäksi tuota taitaa päästä Brasilia, jossa tippuminen ratkaistaan viimeisen kolmen kauden pistekeskiarvolla tai jotenkin sinne päin.
|
|
|
|
|
Vorssander
Poissa
|
 |
Vastaus #949 : 22.11.2025 klo 05:56:16 |
|
Lähimmäksi tuota taitaa päästä Brasilia, jossa tippuminen ratkaistaan viimeisen kolmen kauden pistekeskiarvolla tai jotenkin sinne päin.
Tuo kolmen kauden keskiarvojärjestelmä on itse asiassa käytössä Argentiinassa, ei Brasiliassa. Tuo taidettiin ottaa käyttöön aika pian sen jälkeen, kun River Plate putosi historiansa ensimmäistä kertaa pääsarjasta vuonna 2011.
|
|
|
|
|
|
|
|