Tuosta lainatusta kohdasta vielä. Samaa mieltä, että pelillisen kehittymisen näkökulmasta on ehkä kuitenkin parasta päästä pelaamaan säännöllisesti mahdollisimman kovia joukkueita vastaan, vaikka käteen ei jäisikään tuloksellisesti juuri mitään. Tosin tätä hieman samaa keskustelua on käyty myös Huuhkajien kohdalla, jossa on tuotu esille sellainenkin näkökulma, että C-liigassa pelaaminen ja mahdollisten onnistumisten kerääminen ei ole välttämättä huono asia joukkueelle, joka käy läpi jonkinlaista pelaajasukupolven vaihtumista. Helmarien kohdallakin tuo pelaajarungon uudistuminen on jollain tavalla ajankohtainen asia, mutta ei ehkä aivan niin isossa mittakaavassa kuin Huuhkajien kohdalla.
Kyllähän niitä onnistumisia voi katsoa myös paljon pienemmässä näkökulmassa kuin että voitetaan otteluita ja sitä yritetään toki nykyään vähän tehdäkin. En oikein osaa tiivistää onnistumis- ja itseluottamuskeskustelua oikein muuten kuin että samalla kun tässä on otettu askeleita "eteenpäin" ollaan päädytty aika monimutkaisten asioiden äärelle ja näiden käsitteleminen ei ole aina helppoa ja toisaalta ei myös aina johda siihen, että kehittyminen on yhtään sen parempaa kuin aiemminkaan. Samalla itseään kehittäessä voi oppia myös vähän pahoja tapoja. Esimerkiksi henk. koht. kokemuksella kun aletaan miettimään pelaajana/valmentajana liikaa ennen ottelua, että kumman todellisuudessa ottelu pitäisi voittaa, voidaan helposti päätyä tilanteeseen, jossa B-lohkossa oletuksena on lohkovoitto ja ne voitot eivät tuo sitä onnistumisen tunnetta. Jos tämän yhdistää ehkä vallalla olevaan hieman varovaiseen ajatteluun A-lohkossa pelaamisesta ja tappiot tuovat lähinnä epätoivoa, niin siitä oravanpyörästä on vaikeaa päästä pois.
Tietysti katsojina otteluiden katsominen on sitten aina eri asia ja sekin kannattaa huomioida, että niin kauan kuin Helmarit vetää hissillä ees taas, niin niitä pelejä tulee sitten molemmissa sarjoissa vuoron perään. Se, että kumpi on järkevämpi sarja pelata, keskustelun aiheena nousee varmasti esiin tulevinakin vuosina. Toisaalta, kun sarjan muoto on se, että aina noustaan tai vähintään karsitaan, niin muutoksia tulee väkisinkin. Tarkoituksella häviäminen vaikka näissä karsntapeleissä puolestaan olisi aika ilkeää faneillekin.
Tässä nykyisessä valtavan datan maailmassa on lopulta hyvä välillä yrittää suoraviivaistaa omaa ajatteluaan. Sekä pelaajana, valmentajana että katsojana. Syvällisemmät keskustelut luovat sitten oman mausteensa tähän hommaan, mutta lähtökohdan pitää olla se, että tämä pari Tanskaa vastaan pitää haluta voittaa ja lopputuloksella määritetty liigapaikka otetaan vastaan ja jatkot mietitään sitten sen mukaan. Kumpikin tulos on kehittymisen kannalta hyvä, mutta vain eri tavoin.
