Mistä rahat uuteen päävalmentajaan (Palloliiton talous)

[HomeTeamHeroes]

Forumilla kun on paljon keskusteltu siitä, onko Friis ainoa johon oli varaa tai onko liitolla varaa hankkia uutta päävalmentajaa/tiimiä. Mielestäni ehdottomasti on, mutta se edellyttää Palloliiton talouden tervehdyttämistä radikaalisti, joka toki on muutenkin tarpeen. Numerot eivät mielestäni varsinaisesti mairittele Ari Lahtea, jonka puheenjohtajuutta on pitkälti perusteltu talousosaamisella.

Palloliiton taloudesta kiinnostuneille, tilinpäätökset löytyvät tältä sivulta: https://www.palloliitto.fi/toimintakertomukset-ja-tilinpaatokset

En ole asiantuntija, mutta vilkaisin silti. Otin esille 2017 (Pertti Alajan viimeinen kausi) vs 2024 (Viimeisin Ari Lahden kausi) numerot ja amatöörin silmääni pistivät esimerkiksi:

Henkilöstökulut
2017: -5,5M€
2024: -11,5M€
(samaan aikaan palkkojen keskimääräinen kehitys Suomessa on käsittäkseni ollut vain +17,7% 2017->2024)

Matka- ja majoituskulut
2017: -4,4M€
2024: -8,8M€

Varsinaisen toiminnan kulut ja muut kulut yhteensä
2017: -18,5M€
2024: -37,1M€

Varainhankinta
2017: +14,7M€
2024: +20,7M€

Tilikauden tulos:
2017: +0,8M€
2024: -1,3M€

Ana lyysi

Oma pääoma on kasvanut 1,85 miljoonasta eurosta 9,34 miljoonaan euroon. 2018–2023 toiminta on siten ollut erittäin kannattavaa, ja voittoja on kertynyt runsaasti puskuriksi. Koronavuodet ja EM-kisojen luoma buumi ovat vaikuttaneet omilla tavoillaan paljon. Toisaalta myös velat ovat kasvaneet

Vuosi 2024 on kuitenkin ollut raskaasti tappiollinen. Operatiivinen riski: Vaikka tällä hetkellä varallisuutta on kohtuullisen suuri puskuri (9,3M€ omaa pääomaa) aiempien vuosien voitoista, näin suuri tappio syö puskuria nopeasti. Tärkein kysymys tulevaisuuden kannalta on: onko toiminnan kulurakenne muuttunut pysyvästi kannattamattomaksi? Jos tappiollinen kehitys jatkuu, se syö kertyneen varallisuuden muutamassa vuodessa.

Rakennekriisi ratkaistava välittömästi: Kustannukset ovat kasvaneet 2017-2024 kaksi kertaa nopeammin kuin tulot.
Kulut kasvoivat +100 % (18,5 M€ -> 37,1 M€)
Varainhankinta (merkittävä osa tuloista) kasvoi vain +41 % (14,7 M€ -> 20,7 M€)

Vuonna 2017 malli toimi vielä. Kulut olivat 18,5 M€ ja tulot olivat hieman enemmän, tuottaen +0,8 M€ voiton.

Vuonna 2024 tämä malli on hajonnut täysin. Palloliitto on rakentanut itselleen 37,1 miljoonan euron kulurakenteen, mutta se ei ole onnistunut kasvattamaan tulopohjaansa (kuten varainhankintaa) samassa suhteessa. Laiva on karilla ja vaarassa upota. Se tekee nyt rakenteellista tappiota 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuskuri on pettänyt täysin suhteessa tulonhankintakykyyn.

Konkurssin riski ei toki ole välitön. Kyseessä on ikäänkuin urheiluauto joka on kiihdyttänyt 300km/h vauhtiin mutta moottori on lauennut ja nyt auto liikkuu pelkän liike-energian voimalla eteenpäin.

Oleellista on miten tilanne ratkaistaan välittömässä lähitulevaisuudessa. Joko:
- Palata lähemmäs vuoden 2017 tasoa, mikä tarkoittaisi todennäköisesti valtavia henkilöstövähennyksiä (koska henkilöstökulut ovat suurin yksittäinen kuluerä).
tai
- Kasvattaa tuloja ja löytää nopeasti uusia tulonlähteitä tai tehostaa varainhankintaa massiivisesti.

2024 lopulla Palloliitossa järjestettiin muutosneuvottelut joiden piirissä oli koko henkilöstö. Työtehtäviä vähennettiin, mutta myös luotiin uusia. Karkean arvion mukaan (aiemmin n. 150 ja tällä hetkellä ilmoitettu n. 140) kysessä on 10 nettotyöntekijän poistuminen. Keskimäärin 11 500 000 € / 150 työntekijää = 77k€ per työntekijä vuodessa * 10 = 770k€ säästö vuodessa. Jos vähennetyt olivat pääasiassa matalapalkkaisia suorittavan tason työntekijöitä, todellinen säästö on pienempi. Jos tätä verrataan 2024 tulokseen, muutosneuvottelut ovat olleet merkittävä askel mutta eivät yksinään riitä kääntämään toimintaa voitolliseksi.

Ehdotukseni ratkaisuksi, joka myös mahdollistaa uuden päävalmentajan (tiimeineen, esimerkiksi +0,5M€ kustannus vuodessa nykyiseen verrattuna) palkkaamisen:

Suunnitelma "KUSTANNUSKURI 2025"
Tavoite: Muuttaa -1,3 M€ tulos +0,5 M€ tulokseksi (+1,8M€ tehostus vuodessa).
Muutosneuvotteluiden vaikutusta ei huomioida, koska sitä ei tiedetä.

- Välitön 1,5 M€ leikkaus (n. 17 %) matkabudjettiin. Etäkokoukset oletukseksi, matkustuspolitiikan radikaali tiukennus ja kaiken ei-välttämättömän matkustamisen jäädyttäminen.
- Ostopalveluiden, hallinnon kulujen ja projektien välitön kriittinen analysointi ja vähintään 0,3 M€ leikkaus, todennäköisesti runsaasti enemmän. Kun organisaatio paisuu nopeasti, keskitytään usein uusien asioiden tekemiseen ja aloittamiseen, jolloin kulukontrolli ja tehokkuus jäävät helposti toissijaiseksi. Ostopalveluissa on helposti usein palveluita jotka ovat kivoja, muttei välttämättömiä. Hallinnon kulut kasvavat helposti jos kukaan ei valvo niitä. Kokous- ja edustuskulut, illalliset ja tilaisuudet, toimistotarvikkeet, kalusto, brändituotteet (omaan käyttöön) jotka helposti ostetaan kalliimmalla tutusta paikasta kilpailuttamatta. Projektit, usein suuri musta aukko. Kasvuvaiheessaa/buumissa aloitetaan helposti paljon projekteja, mutta kaikkia ei lopeteta riittävän aktiivisesti, vaikka ne eivät tuottaisi tulosta.

Kuulisin mielelläni myös asiantuntevampien forumistien tulkintoja.

[HomeTeamHeroes]

Palloliiton budjetoidut tuotot vuodelle 2026 ovat noin 39,5 miljoonaa euroa ja budjetoidut kulut noin 40,0 miljoonaa euroa.

Ei näytä kauhean hyvältä kun jo budjetissa on puolen miljoonan tappio. Kulut vain kasvavat, yt-neuvotteluistakin huolimatta .

[Tsei Tsei]

Palloliiton budjetoidut tuotot vuodelle 2026 ovat noin 39,5 miljoonaa euroa ja budjetoidut kulut noin 40,0 miljoonaa euroa.

Ei näytä kauhean hyvältä kun jo budjetissa on puolen miljoonan tappio. Kulut vain kasvavat, yt-neuvotteluistakin huolimatta .

No ei kai tuo mitenkään poikkeuksellista ole? Esim. miesten A-maajoukkueella ei ole kotipelejä keväällä ja ei ole tulossa mitään rahoja arvokisoistakaan. Eikä kai voi olettaa, että budjetti ei pitäisi, vaan että se on realistinen? Huonohan se on budjetoida voittoa, jos se ei ole realistista?

[HomeTeamHeroes]

No ei kai tuo mitenkään poikkeuksellista ole? Esim. miesten A-maajoukkueella ei ole kotipelejä keväällä ja ei ole tulossa mitään rahoja arvokisoistakaan. Eikä kai voi olettaa, että budjetti ei pitäisi, vaan että se on realistinen? Huonohan se on budjetoida voittoa, jos se ei ole realistista?

Tarkoitinkin lähinnä että kulut kasvavat n. 3M€ vuoteen 2024 verrattuna (37,1->40) olettaen että budjetti ei ylity. Myös tulot budjetoitu 2,5M€ suuremmiksi kuin 2024 jolloin esim. Englanti vieraili loppuunmyydyllä stadikalla.

Tuntuu vain A) aika optimistiselta suunnitelmalta joka helposti pyörähtää huomattavasti huonommaksi, sekä B) jos toiminta yt-neuvotteluidenkin jälkeen on tappiollista, jotain konkreettista pitäisi tehdä jotta kotimaisen jalkapalloilun tulevaisuus ja liiton toiminta turvataan. Eli nimenomaan, etenkin jos realistinen budjetti osoittaa toiminnan olevan tappiollista.

[Juuninho]

Eikös Ari valittu Pöllöliiton johtoon siksi, että häneltä löytyisi sitä rahulia ja yritysyhteyksiä (= lisää manimania).

Ari, avaa lompakko.

[W.A. Watanabe]

Hieman koomista vaatia päävalmentajaa ulos palloliiton talouden kontekstissa koska Friisin ulostaminen nyt tietäisi sitä ettei ainakaan olisi rahaa nimekkääseen valmentajaan vähään aikaan. Toki Lehkosuotahan tässä ajetaan kaverihinnalla sisään mutta siinä tapauksessa otsikko on sitäkin oudompi.

Naljailut sikseen, pitemmällä aikavälillä voidaan miettiä onko kv huippunimeen investointi sitä mitä palloliiton pitäisi rajallisella budjetillaan tehdä. Ehkä tämän hetken nuorien ollessa kokeneita konkareita voisi Hodgson-tyylisen vanhemman valtiomiehen palkkaaminen tulla kysymykseen. Sitten siis kun Friisin ja Lehkosuon projektit on ensin ajettu maaliin.

Yleisesti rahaa pitäisi käyttää infraan ja valmennukseen ihan koko kentän leveydeltä ja sitten vasta miettiä näitä päävalmentaja-asioita. Näen että huippunimestä on hyötyä vasta sitten kun on kasassa pitkään yhdessä ollut runko josta pitää puristaa vielä ne ekstratehot ulos. Friis on ehkä jonkinlainen hybridi niin hyvässä kuin huonossakin kun omaa kv tason osaamista mutta on palkattu nokian saappaisiin heiluttamaan talikkoa sukupolvenvaihdoksen keskelle.

[Switek]

Eikä ne ole puuhamassa konferenssilligan finaalia Suomeen?
Tuohon vaan lipun hinnat taivaisiin ja esim kaljamyynti kokonaan järjestäjän toimesta. Eiköhän tuosta nyt Suomen palloliittokin jotenkin osingoille pääsisi.
Toki ei se nyt tähän hätään ehdi.

Toki tuosta samaa mieltä, että rahalla asiaa ei voida ratkaista kun se ei todennäköisesti tule aitoon huippunimeen riittämään kuitenkaan. Oleellisempaa on onnistunut rekry.

Korkeintaan Suomi voisi ostaa puikkoihin juuri tuollaisen kokeenemman konkarin pätkäsopparilla yksittäisiin karsintoihin. Tuolloinkin taas ongelma on se, että joukkueen pitää olla silloin niin hyvä, että on mahdollisuus kisoihin materiaalin puolesta edetä.
Ihan turha palkata jotain uutta Hodgsonia tai mitä vaan Mourinhoa sinne vetämään jotkut yksittäiset mm-karsinnat läpi, jos lohko ja sen hetken joukkueen tason on sellainen että kisoihin meno on täysin epärealistista.

[LariAhti]

Irlannin FA oli velkaa 70M€ ja Irlannin hallitus antoi 20M€ ilmeisesti ylimääräistä tukirahaa ja nyt taas peli kulkee, voittivat Portugalin ja Unkarin ja ovat MM-jatkokarsinnassa. Paljonko Palloliitolla on nyt velkaa?

[Quattro10]

Eikä ne ole puuhamassa konferenssilligan finaalia Suomeen?
Tuohon vaan lipun hinnat taivaisiin ja esim kaljamyynti kokonaan järjestäjän toimesta. Eiköhän tuosta nyt Suomen palloliittokin jotenkin osingoille pääsisi.
Toki ei se nyt tähän hätään ehdi.

Toki tuosta samaa mieltä, että rahalla asiaa ei voida ratkaista kun se ei todennäköisesti tule aitoon huippunimeen riittämään kuitenkaan. Oleellisempaa on onnistunut rekry.

Korkeintaan Suomi voisi ostaa puikkoihin juuri tuollaisen kokeenemman konkarin pätkäsopparilla yksittäisiin karsintoihin. Tuolloinkin taas ongelma on se, että joukkueen pitää olla silloin niin hyvä, että on mahdollisuus kisoihin materiaalin puolesta edetä.
Ihan turha palkata jotain uutta Hodgsonia tai mitä vaan Mourinhoa sinne vetämään jotkut yksittäiset mm-karsinnat läpi, jos lohko ja sen hetken joukkueen tason on sellainen että kisoihin meno on täysin epärealistista.

Onnistuneeseen rekryyn omasta mielestä vaikuttaa pelaajisto myös paljon. Monet muitakin tarjouksia saavat skippaavat Suomen samalla palkalla ihan sen takia kun käyvät pelaajiston läpi kokevat ettei menestys ole kovinkaan todennäköistä. Mikäli olisi muutama pelaaja enemmän isommissa sarjoissa ja isoissa rooleissa, niin näyttäytyisi pesti eritavalla mahdollisuutena omankin uran jatkon kannalta.
Esim. Hodari tuskin olisi ikinä tarttunut ruoriin mikäli Hyypiää tai Litmasta olisi ollut.

[Erkki Rapala]

Irlannin FA oli velkaa 70M€ ja Irlannin hallitus antoi 20M€ ilmeisesti ylimääräistä tukirahaa ja nyt taas peli kulkee, voittivat Portugalin ja Unkarin ja ovat MM-jatkokarsinnassa. Paljonko Palloliitolla on nyt velkaa?

https://www-assets.palloliitto.fi/62562/1749161127-tilinpaatos_2024.pdf

Pitkäaikaisia velkoja
3 380,00

Lyhytaikaisia (erääntyy seuraavan 12 kk aikana)
Saadut ennakot 3 149 199,59
Ostovelat 1 220 106,75
Muut velat 376 519,07
Siirtovelat 3 491 657,24

Yhteensä 8 240 862,65

[RuhrJ]

Avausviestissä oli sinänsä ihan ansiokkaasti avattu Palloliiton taloustilannetta mutta mitä se nyt auttaisi jos lähdettäisiin tuplaamaan tai jopa triplaamaan päävalmentajan tienestit?

Ihan samanlaisia arpoja suurinpiirtein samanlaisilla CV:llä löytyisi, ei Friisin CV nyt ihan hirveästi kalpene esim tämän tutun listauksen https://financefootball.com/en/2024/04/05/best-paid-head-coaches-in-uefa-euro-2024/ häntäpään herroihin verrattuna.

[idänihme]

Avausviestissä oli sinänsä ihan ansiokkaasti avattu Palloliiton taloustilannetta mutta mitä se nyt auttaisi jos lähdettäisiin tuplaamaan tai jopa triplaamaan päävalmentajan tienestit?

Ihan samanlaisia arpoja suurinpiirtein samanlaisilla CV:llä löytyisi, ei Friisin CV nyt ihan hirveästi kalpene esim tämän tutun listauksen https://financefootball.com/en/2024/04/05/best-paid-head-coaches-in-uefa-euro-2024/ häntäpään herroihin verrattuna.

Eihän se palkan nosto automaattisesti mitään auttaisi mutta onnistunut valmentaja rekry kyllä potentiaalisesti tuo rahaa sisään ihan helvetin paljon. Johan noista talousluvuista näkee, miten paljon enemmän rahaa on tullut (ja vieläkin tulee) sisään kun kerran on päästy kisoihin ja saatu buumia aikaiseksi. Toki tällä kertaa se onnistunut valmentaja valinta oli halvin mahdollinen liiton oma mies muutaman kalliimman epäonnistumisen jälkeen. Jos äärimmäinen huippuvalmentaja olisi "menestyksen tae" niin taloudellisesti olisi varmaan järkevä heittää useampikin miljoona valmentajalle EM-karsintaprojektiin.

[LariAhti]

Muistan hyvin minkälaisen ihmetyksen sai aikaan se kun Richard Möller Nielsen tuli maajoukkueen päävalmentajaksi, mies joka oli pari vuotta aikaisemmin valmentanut Tanskan euroopanmestariksi. Ei sitä voinut uskoa todeksi miksi se tuli juuri tänne kun olisi voinut mennä minne tahansa muualle. Piti hierasta ihan silmiä ja usko maajoukkueeseen nousi hetkessä eri tasolle ja samaan aikaa Litmanen oli lyönyt läpi Hollannissa ja muitakin suomalaisia alkoi päästä enemmän ulkomaille. Joku vastaava isonimi voi tullakin kun vaan saadaan nuo pikkuhuuhkajat eurooppaan isompiin seuroihin ja suuremmille minuuteille ja vastuulle.

[kokistuoppi]

Helposti tunnutaan ajatteleva, että vaihtoehtoina on kallis ulkomainen valmis huippunimi tai sit joku viidestä suomalaisesta vaihtoehdosta. Jalkapalloa pelataan (fifa-kriteereillä, eli maajoukkueiden määrää laskien) yli 200:ssa maassa, eikä suomalainen tietotaito lajin suhteen varmasti yllä edes top50:een. Helposti silti aina yksi floppaava ulkomaalainen kääntää monien ajatukset siihen ettei ulkomaiset koutsit toimi.

Siihen tarvitaan tietenkin rekrytaitoa, että löytyisi Suomelle sopiva, jollakin tavalla meritoitunut, maajoukkuefutiksen metkut tunteva ja silti saatavissa oleva valmentaja jostakin. Friis oli paperilla monella tapaa hyvä, ja jo hänen palkkauksensa vaikutti siltä että jollakin tavalla on kerrankin katsottu ulkomaille muutenkin kuin helpommin löydettävien nimien osalta (mutta kuinka perusteellisesti lopulta, mene ja tiedä). Kun nyt pitkästä aikaa on haettu vähän tuntemattomampi nimi oikein Tanskasta (tai periaatteessa Saksasta) asti, eikä tämä sitten onnistu pestissään, niin on minusta kuitenkin sen perusteella kohtuutonta todeta ettei kannata hakea “merta edempää kalaa” ja siten poissulkea 210/211 Fifan jäsenmaan jalkapalloilullinen tietotaito.

Usein toki perustellaan sillä, että valmentajan on tunnettava suomalainen pelaajamateriaali, jotta voisi menestyä. No, tämä taas rajaisi sitten vaihtoehdot Suomessa toimineisiin, eli siis pysymiseen pienissä piireissä, joissa ei tehdä tulosten perusteella mitään Euroopan tasolla huipputulosta pelaajatuotannossa jne. Rive toki tunsi materiaalin, ja siitä hänelle oli eittämättä apua. Yhtä helppo on kuitenkin myös löytää esimerkkejä toiseen suuntaan pienehköjen Euroopan maajoukkueiden osalta, jotka ovat menestyneet ulkomaalaisen koutsin johdolla, joka ei ole ko. maassa jalkapallo-oppejaan saanut. Lisäksi on muistettava, että suomalaiset maajoukkuepelaajatkin pelaavat lähinnä ulkomailla, joten ei heissä mitään niin maagista ominaispiirrettä ole, että vain omanmaalainen valmentaja sen tajuaisi. Päinvastoin, suomalaiset pelaajat tunnetaan yleisesti nöyrinä ja mukautuvaisina joukkuepelaajina, jotka eivät helposti ala kapinoida valmentajaa vastaan.

Tällä hetkellä minustakin Mika Lehkosuo olisi selkeä valinta Friisin korvaajaksi, varsinkin jos ja kun tanskalainen potkitaan pois kesken jonkun karsinta- tai kl-rundin, mutta näin “yleisellä tasolla” häiritsee, kuinka helposti kaikki Suomen ulkopuolinen maailma kuitataan “liian kalliina” valmentajavaihtoehtoina.  

[ifota]

Henkilöstökulut
2017: -5,5M€
2024: -11,5M€
(samaan aikaan palkkojen keskimääräinen kehitys Suomessa on käsittäkseni ollut vain +17,7% 2017->2024)

Sellainen sivuhuomiona, että 2020 Palloliitossa astui voimaan "seurojen palloliitto" eli organisaatio muuttui, joten 2017 ja 2024 luvuissa ei verrata omenoita omenoihin.

Muistelen Lahden sanoneen jossain haastattelussa PL:n laittaneen EM-kisarahoja kentälle tehden tarkoituksella tappiollisia tilikausia ja nämä kekkerit ovat päättymässä YT:den muodossa. En nyt tosin yhtään muista missä tämä haastattelu oli, joten en pysty tarjoamaan lähdettä.

Edit. Pystynpä sittenkin: https://open.spotify.com/episode/7btDXqm51MWNbigfZB61d0

[kilon_paino]

Palloliiton budjetoidut tuotot vuodelle 2026 ovat noin 39,5 miljoonaa euroa ja budjetoidut kulut noin 40,0 miljoonaa euroa.

Ei näytä kauhean hyvältä kun jo budjetissa on puolen miljoonan tappio. Kulut vain kasvavat, yt-neuvotteluistakin huolimatta .

Käsittääkseni nää tappiot on tarkoituksellisia panostuksia EM-kisojen rahoista, se mun mielestä sanottiin ihan strategiassa tai jossain. Sit kun lukee liiton konsernitilinpäätöstä, niin jalkapallosäätiöllä on 5MEur opo, sieltä liitto voi ensin ammentaa tarvittaessa.

edit: ifota ehtikin ensin.

[Savon keisari]

Niinhän se oli, että EM-kisapaikasta tuli poikkeuksellisen hyvät bonukset, mitkä sitten ihan tieten tahtoen pantiin "haisemaan" toiminnan kehittämiseen. Toki jonkinlaisena ajatuksena varmaan oli, että kisoihin päästäisiin jatkossakin.

[Soneran veteraani]

Suomessa on ongelmia pelaajakehityksessä ja jos johonkin panostetaan, niin sille puolelle. Tästä on lupaavia merkkejä eri ikäluokista, maajoukkueiden toiminnan osalta.

Kannatin ulkomaalaista valmentajaa miesten maajoukkueeseen ja sellainen on saatu. Tulokset eivät toistaiseksi ole tyydyttäviä. Maajoukkueen heikkouksien ja vahvuuksien kartoituksen perusteella näytti ja yhä näyttää siltä, että valittu toimintalinja oli ja on oikea, realistisesti ja käytössä olevien resurssien tarkoituksenmukaisen allokoinnin osalta mahdollisuuksia on tulevaan EM-turnaukseen ja MM-turnauksen karsinta tuli liian nopeasti. Riittävä ja nousujohtoinen valmistautuminen EM-karsintaan saadaan toteutettua Kansojen liigassa, samalla on oltava lohkossa vähintään toinen ja noustava B-liigaan. Mikäli näin ei käy, niin asioiden nopeuttamista pitää harkita.

Nythän tilannearvio on jo positiivisempi, pelaajakehityksen heikkouksista huolimatta nousevat ikäluokat ovat kärjeltään aiempaa jonkin verran terävämpiä, laajuus edelleen puuttuu. Samaan aikaan on hahmotettava, että vertailussa johonkin Ruotsiin tilanne on aivan masentava/karmea. Eipä silti, Ruotsikaan ei aivan toisella tasolla olevasta pelaajamateriaalistaan huolimatta ole kuitenkaan nuorten tai aikuisten maajoukkueissa loistanut.

Valmentajalla on merkitystä. Mikan oppimis- ja kehittymisprosessi johtaa hänet valmentamaan nykyisin valmentamiaan ikäluokkia myös aikuisissa. Mikan toiminnassa erityisen positiivista on, että hän ei ole jotenkin orjallisesti ajanut läpi vain omaa kulloistakin pelikäsitystään. Nuoret on valmistettu näihin otteluihin niin, että pelkän tuloksesta pelaamisen lisäksi on tarjottu valittujen pelitavallisten seikkojen osalta mahdollisuuksia jalkapalloilullisesti kehittyä siinä määrin kuin maajoukkuetoiminnassa voi kehittyä. Varsinainen työ tehdään seurajoukkueissa, mutta maajoukkue, joka pelaa muutenkin kuin pelon ja virheiden välttelyn kautta on hyvä paikka olla esillä.

Miesten pelit ovat kuitenkin eri pelejä ja pelitavan pitää taas evolvoitua Mikankin papereissa. Vaikea on nähdä, että nyt tarvittaisiin äkkinäistä breikkiä, kun asiat alkavat kehittymään siihen suuntaan, että miestenkin maajoukkueesta olisi jotakin iloa seuraavan viiden vuoden aikajaksolla.

[LariAhti]

Täytyy investoida jos aikoo ansaita, sellainen 5M€ laina näin alkuun ja rahat kiinni huippuvalkkuun ja sitten tuloutus 10M€ kisapaikasta niin 100% tuotto sijoitetulle pääomalle tienattu.

[Yanarii]

Niinhän se oli, että EM-kisapaikasta tuli poikkeuksellisen hyvät bonukset, mitkä sitten ihan tieten tahtoen pantiin "haisemaan" toiminnan kehittämiseen. Toki jonkinlaisena ajatuksena varmaan oli, että kisoihin päästäisiin jatkossakin.

Hämärä muistikuva, että Wales-tappion jälkeen Ari jossain haastatellussa sanoi jos ei suorasti, niin ainakin hyvin vahvasti rivien välistä, että pölliksessä oltiin budjetoitu 2024 kisoihin pääsy. Tätä ainakin selitti stadikan nurtsin laittaminen isolla rahalla kuntoon tuolloin maaliskuussa.

Kisapaikan jäämisen myötä henkilöstöä taidettiin karsia aika isollakin kädellä.

[Taktiikkapalaveri]

Palloliiton tulojen peruskauraa ovat A-maajoukkueiden ja erityisesti miesten eli Huuhkajien kotipelit. Helmaritkin taitavat nykyään tehdä ainakin nollatulosta omissa peleissään (ts. ottelutapahtumat kattavat majun menot). Stadikka pitäisi saada, jos ei täyteen, niin ainakin 80%:sti myydyksi. Valitettavasti Suomi ei ole urheilu- vaan voittokansaa. Paikalle tullaan, jos joukkueen oletetaan voittavan. Ottelutapahtumiin pitäisi siis panostaa joskin mahdollisimman kustannustehokkaasti. Paras tapa tähän olisi maajoukkuevalmentajien positiivinen näkyminen mediassa. Lippulaivatuotteiden eli Huuhkajien ja Helmarien Friis ja Saloranta ovat tässä suhteessa harvinaisen epäonnistuneita valintoja, perunan karismalla ja nihkeällä ulosannilla varustettuja marginaalisonneja. Nykypäivän iloinen ja hymyilevä Lehkosuo olisi merkittävä parannus tässä suhteessa (Helmareihin ilmeisesti seuraavana jonossa oleva Jonne Kunnas ei sitä olisi, Palloliitto huom!). 

Kisapikkojen budjetointi olisi samanlaista hölmöyttä kuin jos suomalaiset seurat laittaisivat budjettinsa tulopuolelle Mestareiden liigan tuotot. Realismia on, että kisoihin päästään korkeintaan joka kolmannessa karsinnassa miehissä ja joka toisessa karsinnassa naisissa, joskin kilpailu naisissakin kovenee ja kisamatkafrekvenssi harvenee.

Kulupuolella olisi syytä karsia aluevalmennuksesta. Se on täysin tarpeeton kuluerä, jolla ei ole minkäänlaista lisäarvoa. Aluevalmentajat ja -tapahtumat pois. Kyseenalaistaisin myös koko talenttivalmennusjärjestelmän: sillä on toki merkittävä valmentajia työllistävä vaikutus, mutta kuinka paljon nämä talenttivalmentajat ovat lopulta vaikuttaneet pelaajien potentiaalin realisointiin?  Majupelaajien pelaajapolkutarinoissa eivät talenttivalmentajat juurikaan loista. Useimmiten kiitellään ihan niiden lapsuusvaiheen valmentajien panosta, ei talenttivalmentajia. Järkevämpää olisi perustaa neljä ihan oikeaa sisäoppilaitostyyppistä akatemiaa, jonne kerättäisiin alueiden parhaat pelaajat harjoittelemaan yhdessä ja käymään koulua siinä samalla. Pelaajakehityksemme sukkaa juurikin 13-18-vuotiaissa eli yläkoulun ja toisen asteen aikana. Ikäluokittain tämä tarkoittaisi noin 100-150 pelaajaa per vuosi. Valtaosin tästä joukosta löytyisivät myös ikäkausimaajoukkueiden pelaajatkin, samalla pelaajavuoto ulkomaisiin akatemioihin tyrehtyisi, ja kotimaiset seuratkin voisivat saada pelaajia, joista maksettaisiin kuusi- ja seitsennumeroisia siirtokorvauksia.

Kenkää tulisi antaa myös UTJ:n ja majujen valmennustiimien välissä olevalle pöhöttyneelle väliportaalle. Kenkää pitäisi antaa myös Hyryläiselle itselleen, joskin Palloliitto toki tarvitsee pätevän urheilutoimenjohtajan. Eli siitä ei tulisi säästöä, toiminnan laadun nostamista kylläkin.

[HomeTeamHeroes]

Kisapaikan jäämisen myötä henkilöstöä taidettiin karsia aika isollakin kädellä.

Henkilöstön karsimisessa taisi olla kyse ennenkaikkea siitä että "Seurojen Palloliitto" saatiin ajettua läpi lupaamalla että kaikkien työpaikat säilyy, vaikkei se ollutkaan realistista loppujen lopuksi ja YT:t  pyöräytettiin vain viiveellä. Vai oliko aiemmin jo eri YT:t?

Mutu-tuntumalla lyhyesti urheilujärjestöjen yhdistämisissä taitaa aika usein olla kyse siitä että saadaan omaan kassaan valtion tuet, sen sijaan että ne jaettaisiin seuroille.

[kilon_paino]

Henkilöstön karsimisessa taisi olla kyse ennenkaikkea siitä että "Seurojen Palloliitto" saatiin ajettua läpi lupaamalla että kaikkien työpaikat säilyy, vaikkei se ollutkaan realistista loppujen lopuksi ja YT:t  pyöräytettiin vain viiveellä. Vai oliko aiemmin jo eri YT:t?

Mutu-tuntumalla lyhyesti urheilujärjestöjen yhdistämisissä taitaa aika usein olla kyse siitä että saadaan omaan kassaan valtion tuet, sen sijaan että ne jaettaisiin seuroille.

Siinä oli muistaakseni 5 vuoden siirtymäaika, kun päällekkäiset vanhojen piirien hallinnot ja muut työntekijät sai jatkoaikaa. Sitten työnkuvia muutettiin yt-neuvotteluissa ja joitakin taidettiin irtisanoa.

[Villahousu]

Stadikka pitäisi saada, jos ei täyteen, niin ainakin 80%:sti myydyksi. Valitettavasti Suomi ei ole urheilu- vaan voittokansaa. Paikalle tullaan, jos joukkueen oletetaan voittavan.

Aivan huikea analyysi, jonka eteen on varmasti tehty paljon ajatustyötä ja jonka viimeiset karsinnat osoittavat aukottomasti todeksi: eniten yleisöä (29k+) oli lohkon heikointa joukkuetta eli Hollantia vastaan ja vähiten taas lohkon parasta eli Maltaa vastaan (13k+). Kiitos!

[Petteri22]

Aivan huikea analyysi, jonka eteen on varmasti tehty paljon ajatustyötä ja jonka viimeiset karsinnat osoittavat aukottomasti todeksi: eniten yleisöä (29k+) oli lohkon heikointa joukkuetta eli Hollantia vastaan ja vähiten taas lohkon parasta eli Maltaa vastaan (13k+). Kiitos!

Omaa anal yysiäsi täydentää se seikka, että Hollanti-pelillä oli jokin merkitys, Malta-pelin panos oli olematon. Myös pelien ajankohdalla on erittäin paljon merkitystä. Peli kesäkuun alussa kesäisissä olosuhteissa vs lokakuun puolenvälin  parin asteen lämpö kalseassa säässä.
Hollanti peli viikonloppuna ja Malta tiistaina.
Jos pelit olisi olleet toisinpäin, olisi Malta-pelissä ollut 29k+ ja Hollanti-pelissä max. 15k. Tavan tallaaja jää kotiin huonossa säässä arkena, varsinkin jos peli tulee telkkarista.