Forumilla kun on paljon keskusteltu siitä, onko Friis ainoa johon oli varaa tai onko liitolla varaa hankkia uutta päävalmentajaa/tiimiä. Mielestäni ehdottomasti on, mutta se edellyttää Palloliiton talouden tervehdyttämistä radikaalisti, joka toki on muutenkin tarpeen. Numerot eivät mielestäni varsinaisesti mairittele Ari Lahtea, jonka puheenjohtajuutta on pitkälti perusteltu talousosaamisella.
Palloliiton taloudesta kiinnostuneille, tilinpäätökset löytyvät tältä sivulta:
https://www.palloliitto.fi/toimintakertomukset-ja-tilinpaatoksetEn ole asiantuntija, mutta vilkaisin silti. Otin esille 2017 (Pertti Alajan viimeinen kausi) vs 2024 (Viimeisin Ari Lahden kausi) numerot ja amatöörin silmääni pistivät esimerkiksi:
Henkilöstökulut
2017: -5,5M€
2024: -11,5M€
(samaan aikaan palkkojen keskimääräinen kehitys Suomessa on käsittäkseni ollut vain +17,7% 2017->2024)
Matka- ja majoituskulut
2017: -4,4M€
2024: -8,8M€
Varsinaisen toiminnan kulut ja muut kulut yhteensä
2017: -18,5M€
2024: -37,1M€
Varainhankinta
2017: +14,7M€
2024: +20,7M€
Tilikauden tulos:
2017: +0,8M€
2024: -1,3M€
Ana lyysiOma pääoma on kasvanut 1,85 miljoonasta eurosta 9,34 miljoonaan euroon. 2018–2023 toiminta on siten ollut erittäin kannattavaa, ja voittoja on kertynyt runsaasti puskuriksi. Koronavuodet ja EM-kisojen luoma buumi ovat vaikuttaneet omilla tavoillaan paljon. Toisaalta myös velat ovat kasvaneet
Vuosi 2024 on kuitenkin ollut raskaasti tappiollinen. Operatiivinen riski: Vaikka tällä hetkellä varallisuutta on kohtuullisen suuri puskuri (9,3M€ omaa pääomaa) aiempien vuosien voitoista, näin suuri tappio syö puskuria nopeasti. Tärkein kysymys tulevaisuuden kannalta on: onko toiminnan kulurakenne muuttunut pysyvästi kannattamattomaksi? Jos tappiollinen kehitys jatkuu, se syö kertyneen varallisuuden muutamassa vuodessa.
Rakennekriisi ratkaistava välittömästi: Kustannukset ovat kasvaneet 2017-2024 kaksi kertaa nopeammin kuin tulot.
Kulut kasvoivat +100 % (18,5 M€ -> 37,1 M€)
Varainhankinta (merkittävä osa tuloista) kasvoi vain +41 % (14,7 M€ -> 20,7 M€)
Vuonna 2017 malli toimi vielä. Kulut olivat 18,5 M€ ja tulot olivat hieman enemmän, tuottaen +0,8 M€ voiton.
Vuonna 2024 tämä malli on hajonnut täysin. Palloliitto on rakentanut itselleen 37,1 miljoonan euron kulurakenteen, mutta se ei ole onnistunut kasvattamaan tulopohjaansa (kuten varainhankintaa) samassa suhteessa. Laiva on karilla ja vaarassa upota. Se tekee nyt rakenteellista tappiota 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuskuri on pettänyt täysin suhteessa tulonhankintakykyyn.
Konkurssin riski ei toki ole välitön. Kyseessä on ikäänkuin urheiluauto joka on kiihdyttänyt 300km/h vauhtiin mutta moottori on lauennut ja nyt auto liikkuu pelkän liike-energian voimalla eteenpäin.
Oleellista on miten tilanne ratkaistaan välittömässä lähitulevaisuudessa. Joko:
- Palata lähemmäs vuoden 2017 tasoa, mikä tarkoittaisi todennäköisesti valtavia henkilöstövähennyksiä (koska henkilöstökulut ovat suurin yksittäinen kuluerä).
tai
- Kasvattaa tuloja ja löytää nopeasti uusia tulonlähteitä tai tehostaa varainhankintaa massiivisesti.
2024 lopulla Palloliitossa järjestettiin muutosneuvottelut joiden piirissä oli koko henkilöstö. Työtehtäviä vähennettiin, mutta myös luotiin uusia. Karkean arvion mukaan (aiemmin n. 150 ja tällä hetkellä ilmoitettu n. 140) kysessä on 10 nettotyöntekijän poistuminen. Keskimäärin 11 500 000 € / 150 työntekijää = 77k€ per työntekijä vuodessa * 10 = 770k€ säästö vuodessa. Jos vähennetyt olivat pääasiassa matalapalkkaisia suorittavan tason työntekijöitä, todellinen säästö on pienempi. Jos tätä verrataan 2024 tulokseen, muutosneuvottelut ovat olleet merkittävä askel mutta eivät yksinään riitä kääntämään toimintaa voitolliseksi.
Ehdotukseni ratkaisuksi, joka myös mahdollistaa uuden päävalmentajan (tiimeineen, esimerkiksi +0,5M€ kustannus vuodessa nykyiseen verrattuna) palkkaamisen:
Suunnitelma "KUSTANNUSKURI 2025"Tavoite: Muuttaa -1,3 M€ tulos +0,5 M€ tulokseksi (+1,8M€ tehostus vuodessa).
Muutosneuvotteluiden vaikutusta ei huomioida, koska sitä ei tiedetä.
- Välitön 1,5 M€ leikkaus (n. 17 %) matkabudjettiin. Etäkokoukset oletukseksi, matkustuspolitiikan radikaali tiukennus ja kaiken ei-välttämättömän matkustamisen jäädyttäminen.
- Ostopalveluiden, hallinnon kulujen ja projektien välitön kriittinen analysointi ja vähintään 0,3 M€ leikkaus, todennäköisesti runsaasti enemmän. Kun organisaatio paisuu nopeasti, keskitytään usein uusien asioiden tekemiseen ja aloittamiseen, jolloin kulukontrolli ja tehokkuus jäävät helposti toissijaiseksi. Ostopalveluissa on helposti usein palveluita jotka ovat kivoja, muttei välttämättömiä. Hallinnon kulut kasvavat helposti jos kukaan ei valvo niitä. Kokous- ja edustuskulut, illalliset ja tilaisuudet, toimistotarvikkeet, kalusto, brändituotteet (omaan käyttöön) jotka helposti ostetaan kalliimmalla tutusta paikasta kilpailuttamatta. Projektit, usein suuri musta aukko. Kasvuvaiheessaa/buumissa aloitetaan helposti paljon projekteja, mutta kaikkia ei lopeteta riittävän aktiivisesti, vaikka ne eivät tuottaisi tulosta.
Kuulisin mielelläni myös asiantuntevampien forumistien tulkintoja.
