FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.02.2026 klo 10:12:22 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset:
 
Yhteys ylläpitoon: [email protected]

Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Akatemia toiminta suomessa. Onko sitä?  (Luettu 3096 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
kumikameli

Poissa Poissa


: 16.02.2026 klo 14:05:44

Mikä siis on Suomessa futisakatemia?
Itse ymmärrän sen niin että lähinnä seurat joiden edustusjoukkueet pelaavat pääsarjatasolla pitävät yllä akatemiota joissa lahjakkaimmat pelaajat
kehittyvät päästäkseen edustamaan edustusjoukkueessa kun aika on kypsä. Onko tämä akatemia nimitys vain keino rahastaa muka laadukkaammasta
valmennuksesta vai mikä käsitys ihmisillä on tästä akatemia villityksestä. Maailmallahan akatemiaan valitaan jo esim. 6-vuoden iässä pelaajia,
jotka sitten jauhautuvat siellä koneistoissa pelureiksi tai ikuisiksi lupauksiksi. Täällä tuskin vielä tuollaista touhua sentään on, vai onko?
Onko siis hieman ylihypetettyä tuo akatemia virittely jos jokaisessa perähikiän ponnistuksessa on ns. akatemia. Joku joka oikeasti tietää miten jossain akatemia toiminta
eroaa "normaalin" joukkueen toiminnasta, muuten kuin että ohjaus tapahtuu eri valmentajan toimesta, olisi mielenkiintoista kuulla. Sen ymmärrän että joukko laadukkaita aihioita pystyy luomaan vaadetasoa treenaamiseen mutta onko näissä suomen malleissa jotain vialla kun ei vaan oikein maajoukkuetapahtumissa lähde kulkemaan? Ketju siis lähinnä mielenkiinnosta junnufutista kohtaan, enkä missään nimessä halua arvostella minkään akatemian toimintaa koska tietotaso ei riitä sellaiseen.
Manselainen

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Tampere United


Vastaus #1 : 16.02.2026 klo 14:20:48

Mun nähdäkseni Suomessa sanaa Akatemia käytetään löyhästi kuvaamaan sellaista joukkuetta, joka a) harjoittelee kokonaisvaltaisesti jalkapallon ehdoilla ja b) houkuttelee alueen parhaat pelaajat mukaan.

Kohta a) on kohtuullisen helppo allekirjoittaa ja se on ihan hyvä lähtökohtaero perus kilpajoukkueeseen, jossa pelaajilla voi sit hyvin olla muitakin lajeja mukana, koska harjoituksia on ikävaiheesta riippuen 1-2 krt/vko vähemmän. Kohta b) on se mikä tuottaa ongelmia, koska usein meillä valitaan pelaajia, jotka voittavat otteluita/turnauksia juuri sillä hetkellä, vaikka pitäisi valita pelaajia, joilla on liikunnalliset ja lajitaidolliset pohjat siinä kunnossa, että näillä on edellytykset kehittyä huipulle aikuisina. Tää on yleisemminkin lajista riippumatta suomalaisen urheilun ongelma, että mennään 12-vuotiaana sinne, missä tulee menestystä 12-vuotiaana, eikä sinne missä on parhaat edellytykset kehittyä omalle huipulleen.

Ja tietysti silläkin on merkitystä, että Suomessa vanhemmat maksaa ihan järkyttäviä summia akatemiatoiminnasta siinä missä muualla tuo on joko täysin ilmaista (absoluuttiset huippuseurat) tai ainakin hyvin vahvasti subventoitua (seurat, jotka elävät kasvattaja-/siirtokorvauksista).
Nigel Kugelschfeir

Paikalla Paikalla


Vastaus #2 : 16.02.2026 klo 14:24:21

Ei. Ulkomailla akatemiat treenaa omissa harjoituskeskuksissa johon ei muilla ole asiaa, valmennusta on monella eri osa-alueella ja kilpailu on äärettömän kovaa. Lisäksi treeneihin järjestetään kuljetus ja toiminta ei maksa perheille kai paljon mitään. Toiminta on ainakin jollain tasolla integroitu koulujen kanssa jolloin ehtii molemmat hoitaa. Suomessa ei taida olla mitään noista, lähinnä HJK:n ja muutaman muun edariin on sellaista kilpailua että pääsevät valitsemaan pelaajia sinne.
Valonheitin

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 16.02.2026 klo 14:28:40

Ei. Ulkomailla akatemiat treenaa omissa harjoituskeskuksissa johon ei muilla ole asiaa, valmennusta on monella eri osa-alueella ja kilpailu on äärettömän kovaa. Lisäksi treeneihin järjestetään kuljetus ja toiminta ei maksa perheille kai paljon mitään. Toiminta on ainakin jollain tasolla integroitu koulujen kanssa jolloin ehtii molemmat hoitaa. Suomessa ei taida olla mitään noista, lähinnä HJK:n ja muutaman muun edariin on sellaista kilpailua että pääsevät valitsemaan pelaajia sinne.

Eikö Suomessa "akatemian" pelaajat maksa yleensä korkeampaa kausimaksua, kuin muut seuran junnut?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 16.02.2026 klo 18:36:37

Eikö Suomessa "akatemian" pelaajat maksa yleensä korkeampaa kausimaksua, kuin muut seuran junnut?

Suomen ainoassa "ulkomaan akatemiassa" eli RCDE:ssä ainakin hommat maksaa jo siinä U10 vaiheessa 250e/kk ja päälle voi tulla jatkuvasti esim. 600-800e matkalaskuja, koska jos valmentaja toteaa että "parin viikon päästä sitten mennään Tanskaan", niin sitten mennään.

Tämä siis nyt vaan alleviivaa että Suomessa ei oikeasti ole yhtään akatemiatoimintaa. Ensinnäkin Suomessa hommat maksavat ns. aivan liikaa perheille, joka karsii paljon pelaajia ja toisekseen meillä missään "akatemiassa" ei kunnolla olla pelaajakehityksessä mukana. Ensinnäkin arki voi pyöriä niin että harjoittelu ja koulu ei toimi yhtään yhteen, yksilöllistä kehitystä ei ole, jne. Tähän päälle sitten tulos ohjaa useimmiten paljon enemmän kuin pelaajakehitys. Tästä esimerkkinä kun muutama vuosi sitten katsoi isoimpien seurojen "akatemia"-ryhmiä, niin niiden pelaajisto oli puhtaasti alku vuonna syntyneitä ja useasti vielä vaihdettuja. Täälläkin hehkutettu erästä pk-seudun ja Suomen suurseuraa, jonka lasten valmennusta kehuttu maasta taivaiseen, niin silti tuonkin ryhmän pelaajista n.50% on vaihdettu ennen U13 ikää. Esim. tällä hetkellä U12 vaiheessa n.33% on jo vaihtunut vaikka tuo ikäluokka perustettu U10 vaiheeseen.
« Viimeksi muokattu: 16.02.2026 klo 18:39:57 kirjoittanut Jortsukka »
Henkilö

Paikalla Paikalla


Vastaus #5 : 16.02.2026 klo 20:13:27

Millaisesta pysyvyydestä puhutaan ulkomaisissa huippuakatemioissa?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #6 : 16.02.2026 klo 21:52:34

Millaisesta pysyvyydestä puhutaan ulkomaisissa huippuakatemioissa?

Täysin riippuvaista mistä maista/seuroista puhutaan, mutta esim. Tanskassa kun aloitetaan akatemiatoiminta, niin ainakin osalla seuroista on suoraan 3-vuoden soppari pelaajille. Siis kaikille jotka tuohon akatemiaan otetaan esim. Midtjylland ja muutama muu seura tämä.
Henkilö

Paikalla Paikalla


Vastaus #7 : 17.02.2026 klo 00:24:10

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla vertailua tuosta vaihtuvuudesta, esim tuosta u10-u13. Olen ymmärtänyt, että Tanskassa akatemiatoiminta alkaa myöhemmin, joten se on kai vähän huono nostaa tässä kohdin esiin.
Josse

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 17.02.2026 klo 22:10:38

Millaisesta pysyvyydestä puhutaan ulkomaisissa huippuakatemioissa?

Eiköhän näissä oikeissa Keski-Euroopan huippuakatemioissa pysytä junnuna juuri siihen saakka kun löydetään tilalle parempi.
Hegetsu

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 18.02.2026 klo 09:54:16

Lienee yhtä turhaa vertailla suomalaisia akatemioita espanjalaisiin kuin HJK:tä Barcelonaan? Eli meillä tuskin on sellaista akatemiatoimintaa missään, joka kestäisi vertailua Keski-Eurooppaan missään suhteessa (olosuhteet, koulun yhdistäminen lajiin yms.)

Omien junnujen seurassa alkoi aikanaan eriytetty kilpa tai "akatemia" toiminta ja jos sen plussia ja miinuksia miettisi näin "ei toiminnassa olleen" näkökulmasta niin ainakin seuraavia tulee mieleen verrattuna "normaaliin" kilparyhmään joka oli osa koko ikäluokkaa.

+ joukkue oma kokonaisuus eli muut eivät periaatteessa maksa kuluja
+ sitoutuminen hyvä koska ennen mukaan tuloa käyty keskustelut mitä vaaditaan (tämä koskee myös vanhempia)
+ vanhemmat pääsevät hämmentämään tekemistä vähemmän koska kyseessä yksi peliryhmä eli ei tarvitse huomioida muita samanikäisten peliryhmiä
+ toimintaan seuralla parempi fokus ja kontrolli
+ ikäryhmien yli parempi kontrolli eli pelaajia otetaan vanhemman ikäryhmän mukaan helpommin
+ mennään paremmin seuran periaatteiden mukaan
+ saadaan paremmin houkuteltua valmentajia
+ joukkueisiin tulee pelaajia muualtakin

- hinta on selvästi kovempaa eli se saattaa rajata osallistuja
- seura saattaa unohtaa muut ryhmät
- voi johtaa kustannusten nousuun muilla joukkueilla (enemmän päätoimisia valmentajia yms. joiden kustannuksia joudutaan vierittämään muillekin ryhmille)
- sitoo parhaat resurssit (valmentajat ja treeniajat) ja muut saavat "jämät"
- joukkueen menestys tuo pelaajia muualta ja ryhmistä tulee muukalaislegioonia ja menestyksen kadotessa häviää pelaajatkin

Isossa kuvassa kilparyhmien eriyttäminen toimii varmasti hyvin ja parantaa kilpailukykyä ja usein seurojen mahdollisuuksia pitää hieman pidempään kiinni hyvistä pelaajista.

Oma kokemus on, että ilman eriyttämistä pelillinen taso meillä olisi heikompi kilparyhmissä mutta se on sitten toinen asia mitä seuralta sitten oikeasti halutaan? Eli jos vaikka 1000 juniorin seura ja junnuista 200 pelaa liigaa, ykköstä tai kakkosta ja 800 alempia sarjoa, niin kenen etu silloin on seuran alla toimivat "akatemiat"?
Henkilö

Paikalla Paikalla


Vastaus #10 : 18.02.2026 klo 14:49:44

Jep, vertailu sinänsä huippuakatemioihin ei ole mielekästä, kun Suomessa niitä oikeita akatemioita ei edes ole. Alkoi vaan kiinnostaa huippuakatemioiden vaihtuvuus, kun Jortsukka tuossa vihjaisi siihen suuntaan, että eräässä seurassa valmennus/toiminta ei ole ainakaan hehkutusten arvoista, josta perusteena käytettiin vaihtuvuutta (u10-u13).
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #11 : 18.02.2026 klo 15:03:30

Jep, vertailu sinänsä huippuakatemioihin ei ole mielekästä, kun Suomessa niitä oikeita akatemioita ei edes ole. Alkoi vaan kiinnostaa huippuakatemioiden vaihtuvuus, kun Jortsukka tuossa vihjaisi siihen suuntaan, että eräässä seurassa valmennus/toiminta ei ole ainakaan hehkutusten arvoista, josta perusteena käytettiin vaihtuvuutta (u10-u13).

No kuten todettua tämä on täysin riippuvainen mihin maihin, mihin akatemioihin nyt haluaa verrata. Jossain maissa on valtava vaihtuvuus, jossain vähemmän. Jossain on enemmän pelaajia ja jossain vähemmän. Jos haluat narravitiin missä vaihtuu paljon, niin varmasti löytyy sellaisia paljon. Jos taas vähän, niin löytyy niitäkin. Esim. Brommapojkarna, joka pohjoismaiden johtavia seuroja niin vaihtuvuus on olemassa, mutta pääosin niin että heille tulee enemmän sisään pelaajia, kuin lähtee ulos.

Olen vieraillut akatemiassa(Espanjassa) missä entinen akatemian valmentaja sanoi että vaihtuvuus on todella isoa, koska parhaat(1-3 pelaajaa) menee sinne alueen korkeimpaan akatemiaan usein ja sitten taas alhaalta muutama tiputetaan ja tilalle tulee 5-6 pelaajaa. Toisaalta olen ollut samassa maassa toisessa akatemiassa missä vaihtuvuus oli hyvin pientä. Myös maan sisällä voi olla siis todella erilaisia käytäntöjä akatemioissa.

Se miksi otin nyt esimerkin Suomesta, niin kyseessä yksi suurimmista seuroista, nimeää toimintansa akatemioiksi ja pitää narratiivia että toiminta on täysin ylivertaista muihin kaikilla mittareilla. Jos näin olisi, niin silloinhan vaihtuvuus ei pitäisi näin isoa olla? Ja vaihtuvuus vain siis suurenee mitä vanhemmaksi mennään. Voin siis ottaa nyt mieleksesi vaikka ne U12-U14 ja todeta että ihan samalla tavalla pelaajat vaihtuu. Ja sitten jos haluat voin ottaa ulkomailta esimerkin seura X Espanjassa vaihtuuvuus oli samaa tai isompaa. Voin myös ottaa Tanskasta seuran X jossa vaihtuvuus oli 10-15% 3-vuoden aikana. Eli akatemiassa vaihtui 2-3 pelaajaa tuona aikana. Jos Tanskassa tämä onnistuu seurassa joka kasvattaa kymmenien miljoonien hintaisia pelaajia, niin luulisi että Suomessakin.

Unohtui sanoa, että Suomessa ei ainakaan kannattaisi ns. ottaa mallia jostain Espanjasta tai Sakasta näissä akatemia-asioissa, koska noissa maissa pelaajia on enemmän kuin Suomessa ihmisiä. Paljon paremmat esimerkit ja sellaiset "mitä voisimme tästä oppia" löytyisi vaikka sieltä Tanskasta tai Ruotsista.

Esim. Tanskasta voisi heti lähteä kopioimaan suoraan tai lähes suoraan:

- Koulujen ja urheilun(ei vain futiksen) yhteistyö/yhteen sovittaminen
- Isot seurat tekevät yhteistyö(tietenkin itseään ajatellen) paljon pienten seurojen kanssa ja luovat alueellisia keskuksia missä pelaajia kehitetään-> vain parhaat sitten valitaan näistä akatemioihin
- Pelaajille tehdään useamman vuoden sopimukset kun pääsevät akatemiaan-> ei maksa kuin muutaman euron vuodessa toiminta ja samalla sulla on ns. "turvallinen ympäristö kasvaa"
- Seuroilla hyvin selvä identiteetti millaista futista haluavat pelata
- Tämä identiteetti on mietitty vahvasti sen mukaan millaisia pelaajia halutaan kehittää

Toki Tanskassa toiminta helpompaa ihan maantieteellisten ja taloudellisten asioiden takia, mutta nuo kaikki voisi silti kopioida "suoraan". Ruotsista esimerkkiä voi ottaa myös Bromman tai vaikka Hammarbyn toiminnoista.
« Viimeksi muokattu: 18.02.2026 klo 15:12:26 kirjoittanut Jortsukka »
Henkilö

Paikalla Paikalla


Vastaus #12 : 18.02.2026 klo 15:26:31

Kiitos hyvästä ja informatiivisesta viestistä. Huomaathan, että minkäänlaista narratiivia minä en lähtenyt rakentamaan. Jäin miettimään tuota väitettä, että vaihtuvuus on merkki huonosta toiminnasta.
lutra lutra

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #13 : 18.02.2026 klo 16:27:56

Mua kiinnostaisi tietää, että missä tämä HJK:n ylivertaisuuden narratiivi on esillä. Ja miksi sitä seuraa ei voi mainita nimeltä, vaikka kaikki tietää mistä puhutaan?

Oma käsitys on, että siellä ollaan ihan kiinni realiteeteissä ja tiedetään, että parannettavaa riittää ja runsaasti. Toki en ole ns skenessä sisällä ja voin olla väärässäkin.

Toimintasuunnitelmassa on tietyt tavoitteet akatemian omavaraisuusasteelle, mutta myös avoimesti kerrotaan, että vuosittain haetaan uusia pelaajia seuran sisältä ja sen ulkopuolelta.

Se, että 2-3 pelaajaa vaihtuu vuodessa, luulisi olevan ihan tervettä kilpailun kannalta. Ja jos akatemiaan seuran ulkopuolelta sisään päästäkseen pitää olla selvästi lähempänä akatemian kärkeä kuin pohjaa, niin sinänsä on loogista, että seuraavana vuonna nämä pelaajat ei tipu pois sieltä. Sen sijaan liipasimella on ne kosa-toiminnan kautta mukaan päässeet pelaajat, jotka ei ole pystyneet kuromaan huippua kiinni. Siitä parissa kolmessa vuodessa kumuloituu se 30-50% vaihtuvuus.

Mun mielestä on ihan järkevää, ettei seura yritä P10-vaiheeseen haalia 50km säteeltä parhaita pelaajia ja laittaa ovet säppiin, vaan annetaan mahdollisuus treenata 1-3 vuotta lähempänä kotia ja siirtyä vähän myöhemmin akatemiaan, kun lähiseuran vaatimustaso ei enää riitä.

Aidon akatemiatoiminnan kannalta yhteistyö koulujen kanssa olisi tietenkin avainasemassa. Siitä olisikin kiva tietää, että onko tällaisia viritelmiä aiemmin yritetty ja mitkä ovat suurimmat esteet.

 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa