Nyt on hyvä väli käydä läpi Evertonin syksy 2007, kun vuoden viimeinenkin ottelu on pelattu. Mitä Evertonin alkukausi on pitänyt sisällään? Mitkä ovat olleet huippukohtia ja milloin Toffees on vetänyt matalalentoa? Miten peli on kehittynyt alkukauden hakemisesta ja miten uudet hankinnat ovat onnistuneet? Ovatko entiset pelaajat nostaneet tasoaan vai kadonneet rivistöstä? Ja tietysti, kenties tärkeimpänä, miten matka jatkuu. Kaikkiin näihin kysymyksiin olisi tarkoitus seuraavassa vastata ja paljon muutakin mahtunee tajunnanvirtaan. Katsotaan mitä tästäkin taas syntyy.
ValioliigaSe tärkein kilpailu Evertonin näkökulmasta kuitenkin, vaikka euroherkkuakin on ollut kauden aikana tarjolla. Kausi 2007 alkoi Evertonin osalta pelottavissa merkeissä. James Vaughan ja Tim Cahill olivat loukkaantuneet harjoituskaudella ja luvassa oli pitkät sairauslomat, eikä siirtoikkunakaan ollut tuonut merkittäviä vahvistuksia. Kuitenkin ensimmäisistä kahdesta ottelusta Toffees poimi täydet kuusi pistettä, Wigan Goodison Parkilla ja Tottenham White Hart Lanella. Odotukset alkoivat olla jälleen korkealla, mutta materiaalin kapeus ja heikkous alkoivat näkyä seuraavissa otteluissa.
Ottelu Readingiä vastaan Madejski Stadiumilla oli Evertonin kannalta masentava. Peli oli luokatonta ja puolustusvirheellä lahjoitettu maali toi Readingille kotivoiton, Everton ei päässyt maalikehikoita lähemmäs ja paikat olivat muuten todella harvassa. Seuraava ottelu Blackburnia vastaan kotona ei juurikaan paremmalta näyttänyt, tasapeli erittäin huonolla esityksellä ei paljon lohduttanut. Siirtoikkuna sulkeutui tässä välissä ja vierasotteluun Boltonia vastaan Everton sai juoksutettua kolme uutta pelaajaa ja yhden paluumuuttajan Reebok Stadiumin nurmelle. Tuloksena oli viime hetken taisteluvoitto heikolla pelillä, eikä kukaan nelikosta Yakubu, Jagielka, Pienaar ja Gravesen vaikuttanut suoranaiselta sateentekijältä.
Kauden kuudennessa ottelussa Manchester United saapui Goodison Parkille ja Everton oli latautunut. Hallitseva mestari ei saanut montaakaan hyvää paikkaa Toffeesin puolustaessa tiukasti ja luoden muutaman hyvän maalintekopaikan. Ottelusta jäi kuitenkin luu käteen, kun United vei pisteen erikoistilannemaalilla. Seuraava ottelu Villa Parkilla oli taas tuttua melankoliaa. Aston Villa rankaisi puolustusvirheistä Evertonin hyökkäyspelin ollessa luokatonta. Tehoton Middlesbrough kaatui Goodison Parkilla, mutta paluu arkeen tuli nopeasti. St. James Parkilla Everton hävisi maali-iloittelun Newcastlea vastaan ja Liverpool otti pisteet Goodison Parkilla kiistanalaisen tuomarityöskentelyn sävyttämässä ottelussa.
Kymmenen ottelua oli takana ja kausi vaikutti ennemmin taistelulta alemmassa keskikastissa kuin eurosijoilla, mutta yhdennestätoista ottelusta alkoi muutos. Everton oli Merseysiden derbyn jälkeen pelannut UEFA Cupin ottelun Larissaa vastaan ja tuossa ottelussa Tim Cahill oli palannut vakuuttavalla tavalla Toffeesin riveihin. Sama vakuuttavuus oli aussin otteissa myös Derbyä vastaan Pride Parkilla. Valioliigan heikoin seura kaatui helposi vierasottelussa. Seuraavaksi Brimingham saapui Goodisonille. Everton meinasi vielä lahjoittaa pisteen vieraille hukkaamalla paikkoja ja päästämällä Brumin tasoihin, mutta Lee Carsleyn komea tykitys viimeisillä minuuteilla vapautti Evertonin ja Vaughan iski vielä yliajalla lisäosuman.
Chelseaa vastaan Stamford Bridgellä Everton oli ajoittain hädässä, mutta Cahill kiitti kotijoukkueen tuhlailusta ja tasoitti ottelun lopussa. Seuraavaksi Roy Keanen Sunderland saapui Goodison Parkille ja ottelusta odotettiin kotijoukkueen helpohkoa voittoa. Numerot 7-1 tulivat kuitenkin shokkina varmasti kaikille. Tappioton sarja jatkui maalittomalla tasapelillä Fratton Parkilla. Kotijoukkue Portsmouth hallitsi peliä, mutta Evertonin puolustus kesti loppuun asti. Seuraavaksi hallittu kotivoitto Fulhamista Yakubun hattutempulla ja kolme pistettä lähti Evertonin mukaan myös West Hamin Upton Parkilta.
Joulun alla Everton kohtasi Manchester Unitedin jälleen, tällä kertaa Old Traffordilla. Steven Pienaarin käsittämätön sekoilu omalla rangaistusalueella päästi Ronaldon ratkaisemaan ottelun pilkulta ja United otti täydet kuusi pistettä Evertonilta kaudella 07/08. Kotiottelussa Bolton kaatui vakuuttavasti ja toiveita oli ettei Arsenal veisi kaikkia pisteitä Goodisonilta. Toisin kävi, loistavan avauspuolikkaan jälkeen Everton sortui jälleen yksilövirheisiin ja Gunners poistui voittajana. Syksyllä 2007 Everton keräsi Valioliigasta kymmenellä voitolla, kolmella tasapelillä ja seitsemällä tappiolla 33 pistettä, sijoittuen kuudenneksi.
UEFA CupEvertonin euroseikkailu alkoi Ukrainalaista Metalist Kharkiviä vastaan. Kotiottelussa Everton jäi Andy Johnsonin käsittämättömän pilkkusähläilyn jälkeen 1-1 tasapeliin ja tuska oli suuri ennen vierasottelua. Metalist Stadiumilla kotijoukkue siirtyi jo 2-1 johtoon, mutta Everton käänsi ottelun lopulta 3-2-voitoksi hienolla loppukirillä. Edessä oli lohkovaihe, josta tuli yllättäen neljän ottelun riemumarssi. Larissa kaatui hienolla pelillä Goodisonilla, FC Nürnberg hävisi kahdella loppupuolen maalilla easyCredit Stadiumilla, Cahill upotti Zenitin Goodison Parkilla loppuhetkillä ja AZ Alkmaar DSB Stadionilla ei onnistunut pysäyttämään reservipainotteista Evertonia. Keväällä Everton jatkaa UEFA Cupia kohtaamalla Norjan mestari Brannin.
Carling CupEverton aloitti urakkansa Carling Cupissa vierasottelulla Sheffield Wednesdaytä vastaan. Pöllöt kaatuivat lopulta mukavin 3-0-numeroin, vaikka avauspuolikas oli Evertonilta saamatonta ja tuskaista pelaamista. Seuravalla kierroksella ottelu Lutonia Kenilworth Stadiumilla oli vielä tuskaisempi, vasta Tim Cahillin jatkoaikamaali vapautti Toffeesin League One -seuran piinasta. Puolivälierässä Everton haki voiton Upton Parkilta West Hamin jäädessä jalkoihin 2-1-numeroin. Kaksiosaisissa välierissä Everton kohtaa tammikuussa Chelsean.
FA CupEverton arvottiin maailman vanhimmassa seurajoukkueturnauksessa Oldhamia vastaan. Kolmannen kierroksen ottelu pelataan Goodison Parkilla viides tammikuuta.
TaktiikastaMoyes aloitti kauden peluuttamalla Evertonia 4-4-2-ryhmityksessä. Alkukauden otteluissa keskikentän keskustan muodosti kaksi puolustavaa pelaajaa ja peli oli lähes poikkeuksetta järkyttävää persroiskintaa. Tim Cahillin palattua Moyes vaihtoi ryhmityksen 4-5-1:ksi, joka on ollut siitä eteenpäin Evertonin useimmin käyttämä muodostelma. Peli on parantunut huomattavasti, kun keskikentällä on ollut vain yksi puhtaasti puolustava pelaaja (Carsley) ja neljä melko hyökkävää pelaajaa (Osman, Arteta, Pienaar ja Cahill). Loukkaantumiset ovat kuitenkin talvella sotkeneet pakkaa siinä määrin, että Moyes on joutunut tekemään kompromissejä, mikä useimmiten on tarkoittanut Phil Nevillen pelaamista keskikentällä toisena puolustavana pelaajana. Manchester Unitedia vastaan Moyes oli käytännössä pakotettu kahden kärjen taktiikkaan loukkaantumisten takia. 4-3-1-2 toimi yllättävänkin hyvin kovaa vastustajaa vastaan ja ryhmitys olisi mielenkiintoista nähdä käytössä keväälläkin joissakin otteluissa.
HankinnoistaKesän siirtoikkunnassa Evertonin hankinnat painottuivat loppupuolelle, ainakin osin taloudellisista syistä, rahaa vaan ei ollut käytettävissä ennen elokuuta. Evertonin jättivät Pistone ja Wright ilmaisilla siirroilla sekä Naysmith ja Beattie, jotka siirtyivät Sheffield Unitediin £1 miljoonan ja vastaavasti £4 miljoonan hintoihin. Seuraan liittyivät seuraavat pelaajat:
Aiyegbeni Yakubu - Hyökkääjästä tuli Evertonin kautta aikain kallein hankinta, nigerialaisesta Toffees pulitti peräti £11.25 miljoonaa puntaa. Ensimmäisten otteluiden perusteella Yakubu vaikutti aivan järkyttävältä flopilta, mutta päästyään sisään joukkueeseen on maalisarakkeeseen tullut merkintöjä mukavaan tahtiin. Mikään sateentekijä Yakubu ei yksinään ole, mutta hyökkääjä joka tekee paikoista hyvällä prosentilla maalit on isonkin siirtosumman arvoinen.
Leighton Baines - Vasen pakki liittyi Evertoniin Wiganista arviolta £5 miljoonan hintaan. Baines on esiintynyt pirteäsi ja ollut varsinkin hyökkäyssuuntaan hyvä. Pienikokoisella pelaajalla on vaikeuksia isoja hyökkääjiä vastaan, mutta pystyy selvittämään tilanteet nopeudellaan. Hyvällä tekniikalla varustetulla pakilla on mahdollisuudet aina Englannin maajoukkueeseen asti, jos pystyy vielä aavistuksen parantamaan puolustuspeliään. Loukkaantumiset ovat vaivanneet, mutta vaikuttaa hyvältä hankinnalta.
Phil Jagielka - Sheffield Unitedista Evertoniin £4 miljoonan hintaan siirtynyt puolustaja pelasi alkukauden keskikentällä, missä esitykset olivat heikkoja. Tämän jälkeen Jagielka löysi itsensä usein penkiltä, mutta muiden loukkaantumiset avasivat jälleen tien avaukseen, tällä kertaa toppariksi. Topparina Jagielka on alkukangertelujen jälkeen pelannut hyvin, poislukien mustan vartin Arsenalia vastaan. Myös harvat ottelut oikeana pakkina ovat vaikuttaneet lupaavilta. Ehdottomasti arvokas rotaatiopelaaja ja mahdollisuuksia kehittyäkin on, hyvä hankinta.
Steven Pienaar - Etelä-afrikkalainen keskikenttäpelaaja saapui Evertoniin lainalle Dortmundista. Saksassa pieneen rooliin jäänyt pelaaja on osoittautunut loistokaappaukseksi Evertonille. Pienikokoisella pelaajalla kesti joitakin otteluita päästä sisään Evertonin pelitapaan, mutta sen jälkeen jälki on ollut loistavaa. Ollut jopa merkittävästi Artetaa näkyvämpi pelaaja keskikentällä ja on baskin edellä myös tehotilastossa. Puolusstussuuntaan hentoisella pelaajalla on ajoittain ongelmia, mutta hyökkäystehot ovat pitkässä juoksussa vaikeuksia suurempi hyöty. Arviolta noin £2 miljoonaa maksaisi Pienaarin ostaminen pysyvästi ja jos pahemaa loukkantumista tai muuta ikävää ei keväällä tapahdu on Pienaar kesällä Evertonin omaisuutta.
Stefan Wessels - Kakkos-Bundesligassa Kölnin penkille jäänyt maalivahti tuli vuoden lainasopimuksella Evertoniin paikkamaan loukkaantunutta Iain Turneria. Pääasiallisesti saksalainen on lämmittänyt penkkiä Howardin pelatessa. Pääsi muutaman kerran kokeilemaan jenkin ollessa loukkaantuneena ja hoiti tehtävänsä aivan kelvollisesti. Tuskin tulee jatkamaan Toffeesissa kevättä kauempaa, mutta taso riittää parempaan kuin kakkosbundeksen penkille.
Thomas Gravesen - Celticistä vuoden lainalle tullut keskikenttäpelaaja on toista kertaa urallaan Evertonin riveissä. Viimeksi tie vei Real Madridin riveihin, mutta tällä kertaa samanlaista nostetta ei ole uralle luvassa. Vaikutti alun loukkaantumisten ja pelituntuman puutteen takia täysin turhalta, mutta on pystynyt nostamaan tasoaan. Polvivamma tosin vaivaa jälleen, joten saa nähdä milloin Mad Dog saa seuraavan mahdollisuuden. Kevät menee Evertonissa, mutta jatkossa ei tanskalaiselle pitäisi olla tarvetta.
OnnistujatJoleon Lescott - Puolustaja on pelannut Evertonin jokaisessa kilpailuottelussa vuonna 2007 ja esitykset ovat olleet loistavia. Yhtään huonoa ottelua ei ole Lescottilta jäänyt mieleen, muutama keskikertainen. Ollut alkukaudella Valioliigan paras puolustaja ja onnistui murtautumaan Englannin maajoukkueeseenkin.
Steven Pienaar - Perustelut ylempänä.
Tim Cahill - Keskikenttäpelaajan paluu käänsi Evertonin kurssin syksyllä. Maaleja mukavaan tahtiin, hurja työmoraali ja sopivan vittumainen. Aivan loistava pelaaja.
Enemmän odotettiinIain Turner - Lupaavan skottiveskarin piti haastaa Howard ykkösveskarin paikasta, mutta aivan toisin kävi. Loukkaantuminen kesällä on pilannut koko syksyn ja tuskin piakkoin palatessaan saa mahdollisuutta Evertonissa. Loppukaudeksi jonnekin lainalle ja todennäköisesti kesällä pysyvällä siirrolla ulos.
Mikel Arteta - Keskikentän tähti on välkkynyt aikanaan, mutta aivan liian usein baski on jäänyt pimentoon laidalle. Turhia sukelluksia ja muutenkin hieman halutonta pelaamista. Ollut tosin silti Evertonin parhaimmistoa, mutta taidot riittävät paljon parempaan.
James Vaughan - Lahjakkaampi kuin Rooney, ei sitä ole mahdotonta uskoa, mutta loukkaantumiset estävät potentiaalin näkymisen. Paha olkapäävamma kesällä pilasi syksyn ja heti palatessaankin joutui sivuun reisivamman takia. Vaughan tarvitsisi aavistuksen kypsymistä, tällä hetkellä yrittää aivan liian kovaa ja keho ei kestä.
KevätTammikuun siirtoikkuna on kevään kenties merkittävin tapahtuma. Kolme avainpelaajaa lähtee puoleksitoista kuukaudeksi Afrikaan, Osman jatkaa tammikuun sairaslistalla ja Arteta on kolme ottelua pelikiellossa, joten materiaali tarvitsee ehdottomasti vahvistusta. Tämä on tiedostettu ja Moyes on kartoittanut keskikenttäpelaajia ja toivottavasti vahvistusta löytyy. Jos keskikentälle löytyy todellakin vahvistava pelaaja, eikä vain lisäsyvyyttä on Evertonin taistelu europaikoista hyvällä mallilla, Big Four menee menojaan, mutta Manchester City, Portsmouth, Aston Villa ja muut ovat haastettavissa. Lisäksi Everton tarvitsee vahvistusta valmennusosastolle. Alan Irvine lähti Prestoniin jo hyvän aikaa sitten, mutta uutta apulaismanageria ei vieläkään ole nimetty.
Everton on ensimmäistä kertaa mukana neljässä kilpailussa vuoden vaihtuessa. Cup-voittajien Cupin voittoon päättyneellä kaudella 84/85 Toffees lähti Liigacupista laulukuoroon jo syksyllä. Historiallisen kiireinen kevät on tulossa ja mahdollisuudet on vaikka mihin. Jostakin neljästä kilpailusta olisi europaikka saavutettava, jotta kautta voisi pitää onnistuneena. Toki kaikkein mukavinta olisi, jos kolmetoista ei olisikaan epäonnen luku, vaan kolmentoista vuoden pokaaliton kausi katkeaisi kevällä. Uskotaan, toivotaan...
