Maapisteet-topikki

[harkkapilli]

Maapisteet ovat nyt siis 0.750?

Koostuuko nämä siis seuraavasti tällä hetkellä?

KuPS  0.250 + 0.125
HJK   0.250
Ilves 0.125

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Koostuuko nämä siis seuraavasti tällä hetkellä?

KuPS  0.250 + 0.125
HJK   0.250
Ilves 0.125

Näin minä ainakin sen laskin.

[Ameobi]

Oikein laskettu. Voi seurata lukemaa myös virallisilta sivuilta, jos epäröi yhtään:

https://www.uefa.com/nationalassociations/uefarankings/country/?year=2026

[Kosmoksen Härkä]

Luxemburgilla menossa 'kaikkien aikojen eurokausi' - pisteitä plakkarissa nolla (0). Kuusi matsia pelattuna, kaksi lähti jo lauluun, ja on hyvin mahdollista, ettei jäljellä olevat saalista ollenkaan pisteitä. Melko harvinaista ylipäänsä olisi jäädä kokonaan ilman maapisteitä, vaikka olisit joku sanmarino tms.

[1/2-aika]

Luxemburgilla menossa 'kaikkien aikojen eurokausi' - pisteitä plakkarissa nolla (0). Kuusi matsia pelattuna, kaksi lähti jo lauluun, ja on hyvin mahdollista, ettei jäljellä olevat saalista ollenkaan pisteitä. Melko harvinaista ylipäänsä olisi jäädä kokonaan ilman maapisteitä, vaikka olisit joku sanmarino tms.

Mistä ihimeestä nämä sanmarinot ja varsinkin andorrat näitä pisteitä oikein vetää?
Luxin bussi-, ratikka,- ja taksikuskeilla tosiaankin huono vuosi, mutta onhan sielläkin muuan suomalaisjoukkue käynöt tippumassa.

[tmu1988]

Luxemburgilla menossa 'kaikkien aikojen eurokausi' - pisteitä plakkarissa nolla (0). Kuusi matsia pelattuna, kaksi lähti jo lauluun, ja on hyvin mahdollista, ettei jäljellä olevat saalista ollenkaan pisteitä. Melko harvinaista ylipäänsä olisi jäädä kokonaan ilman maapisteitä, vaikka olisit joku sanmarino tms.

Kuusi ottelua ja kaikista häviö? Onko siellä ollut superjengejä vastassa kaikilla

[Kosmoksen Härkä]

Superjengit:
Drita (Kos) (UCL)
Atlètic Club d'Escaldes (And) (ECL)
Dila Gori (Geo) (ECL)

e. Yleensä aina sieltä vähintään joku tasuripiste tulee, vaikka olisit joku vitun sanmarino, kun esim. 1. osa on jo ratkaissut otteluparin (tjeu: Ilves).

[meh]

Vähän yllättävää kyllä, kun Luxembourg ei nyt kuitenkaan ole mikään San Marinon kaltainen kääpiövaltio, vaan asukkaita on selvästi enemmän kuin vaikkapa Islannissa. Taitaa tosin olla niitä harvoja maita, joissa futis on vähemmän suosittu laji (esim. pyöräilyyn verrattuna).

[Lubins Fred]

Harmittavasti Fäärsaaret vei keskinäiset mittelöt voitoin 1-0-3 ja otti kivasti Suomea kiinni.

Harmi, mutta sinänsä eivät ole ottaneet tässä vaiheessa Suomea kiinni sen enempää, kun tämän vuoden kerätyissä pisteissä ollaan tasoissa eli molemmilla 0,750. Ero Färsaariin on 2,375 pistettä, mutta ensi vuonna meiltä putoaa iso pistepotti ja heiltä pieni, joten tiukkaa on ensi vuonna. KuPS:n ja HJK:n toivoisi nyt suorittavan hyvin.

Pakko kyllä ihailla Islannin menoa. Nyt sijalla 31 ja vahvaa eurokautta vetävät taas, kun keränneet jo 1,250 pistettä. Lisäksi heiltä putoaa ensi vuonna heikko pistekausi. Varmaan ovat pian TOP 30 paremmalla puolella. Eikö sinne voisi joku VL:n toimistosta tai Palloliitosta mennä vakoilemaan, että mitä ihmettä siellä pienessä maassa tehdään niin hyvin. Joskus voisi ottaa mallia muistakin kuin Espanjasta.

[Jema Pelle]

Islannin nousu on ollut hämmästyttävä. 2022 Euroopan neljänneksi huonoin eli 52. Tämän johdosta menettivät yhden europaikan. Tuosta eteenpäin hurjaa tykittelyä.

Sattumaa vai onko tuolla kääritty hihat ja ruvettu hommiin?

[harkkapilli]

Eikö Islannin suotuisia jalkapallo-olosuhteita ole selitetty ainakin osittain sillä, että vulkaanista maalämpöä on tarjolla yli oman tarpeen ja suunnilleen joka kylästä löytyy lämmitettyjä kenttiä/halleja? Toki tuossakin pitää edelleen rakentaa ne liikuntapaikat ja saada kansalaiset pelaamaan jalkapalloa tai liikkumaan muuten lapsesta asti. Tuossa islantilaiset ovat onnistuneet kyllä mainiosti.

[A47]

Pakko kyllä ihailla Islannin menoa. Nyt sijalla 31 ja vahvaa eurokautta vetävät taas, kun keränneet jo 1,250 pistettä. Lisäksi heiltä putoaa ensi vuonna heikko pistekausi. Varmaan ovat pian TOP 30 paremmalla puolella. Eikö sinne voisi joku VL:n toimistosta tai Palloliitosta mennä vakoilemaan, että mitä ihmettä siellä pienessä maassa tehdään niin hyvin. Joskus voisi ottaa mallia muistakin kuin Espanjasta.

Onhan tämä jo pääosin tiedossa, mutta ei vain jostain syystä ole edes yritetty matkia Palloliiton toimesta. Islantihan on selvästi panostanut kahteen asiaan: harjoitusolosuhteet ja valmentajien koulutus. Harjoitusolosuhteet on laitettu sellaiseen kuntoon, että kaikkialla maassa on mahdollisuus treenata laadukkaasti keleistä riippumatta. Valmentajien koulutukseen taas on panostettu niin paljon, että Islannissa taisi muistaakseni ola nykyään eniten koulutettuja jalkapallovalmentajia väestöön suhteutettuna. On aika no brainer, että jos investoinnit laitetaan oikeasti lisäarvoa tuottaviin kohteisiin, niin myöskin tulosta tulee.

Suomessa mieluummin laitetaan Palloliiton vähäisetkin varat liian pöhöttyneeseen orgnisaatioon ja kaikenlaisiin doereihin, sen sijaan, että seurojen arkea helpotettaisiin ja panostukset keskitettäisiin ruohonjuuritasolle. Mielestäni valmennuskoulutuksiin osallistumisen kynnystä tulisi madaltaa, jotta saataisiin mahdollisimman iso joukko ihmisiä lajin parista jatkamaan pelaajauran jälkeen myös valmentajina. Ja talviharjoittelun olosuhteet ovat edelleen Suomessa surkeassa jamassa, jos haluamme kehittyä entistä paremmaksi jalkapallomaaksi. Olosuhteiden heikkous tai puute ei saisi koskaan olla pelaajien kehitystä estävä tekijä, oli pelaajan kotipaikkakunta mikä tahansa.

[Triangelikostaja]

Suomessa mieluummin laitetaan Palloliiton vähäisetkin varat liian pöhöttyneeseen orgnisaatioon ja kaikenlaisiin doereihin, sen sijaan, että seurojen arkea helpotettaisiin ja panostukset keskitettäisiin ruohonjuuritasolle. Mielestäni valmennuskoulutuksiin osallistumisen kynnystä tulisi madaltaa, jotta saataisiin mahdollisimman iso joukko ihmisiä lajin parista jatkamaan pelaajauran jälkeen myös valmentajina. Ja talviharjoittelun olosuhteet ovat edelleen Suomessa surkeassa jamassa, jos haluamme kehittyä entistä paremmaksi jalkapallomaaksi. Olosuhteiden heikkous tai puute ei saisi koskaan olla pelaajien kehitystä estävä tekijä, oli pelaajan kotipaikkakunta mikä tahansa.

Iso seurauudistushan tehtiin, ja kyllä tuo näkyy jo parempien pelaajien tason nousuna. Esim nyt U21-ikäluokka. Toki varsinaisesti Veikkausliigan tasoon tämä ei näy, koska palkat on edelleen ihan perseestä eikä nuori voi tuudittautua ajatukseen, että saisi vaikka 10 tai 15 vuotta mukavan elintason pelaamalla kotimaista liigaa ammattilaisena.

[Lammio]

Islantihan on selvästi panostanut kahteen asiaan: harjoitusolosuhteet ja valmentajien koulutus.

Taisi olla vielä niin, että koulujen iltapäivätoiminta on yhdistetty koulutettujen valmentajien vetämään jalkapallotoimintaan. Puhtaalla mutulla sanoisin, että tässä on se ydinsyy, olosuhteet toki tukevat toimintaa.

Samaan aikaan meillä pohditaan mistä saataisiin urheiluhalleille käyttäjiä iltapäiviksi, miten saataisiin junnujen ammattivalmentajille enemmän tunteja (treenit vain iltaisin), ja miten saataisiin kustannuksia (ip+harrastus erikseen) alas ja ajankäyttöä perheystävällisemmäksi.

[Pallopoika6]

Onhan tämä jo pääosin tiedossa, mutta ei vain jostain syystä ole edes yritetty matkia Palloliiton toimesta. Islantihan on selvästi panostanut kahteen asiaan: harjoitusolosuhteet ja valmentajien koulutus. Harjoitusolosuhteet on laitettu sellaiseen kuntoon, että kaikkialla maassa on mahdollisuus treenata laadukkaasti keleistä riippumatta. Valmentajien koulutukseen taas on panostettu niin paljon, että Islannissa taisi muistaakseni ola nykyään eniten koulutettuja jalkapallovalmentajia väestöön suhteutettuna. On aika no brainer, että jos investoinnit laitetaan oikeasti lisäarvoa tuottaviin kohteisiin, niin myöskin tulosta tulee.

Suomessa mieluummin laitetaan Palloliiton vähäisetkin varat liian pöhöttyneeseen orgnisaatioon ja kaikenlaisiin doereihin, sen sijaan, että seurojen arkea helpotettaisiin ja panostukset keskitettäisiin ruohonjuuritasolle. Mielestäni valmennuskoulutuksiin osallistumisen kynnystä tulisi madaltaa, jotta saataisiin mahdollisimman iso joukko ihmisiä lajin parista jatkamaan pelaajauran jälkeen myös valmentajina. Ja talviharjoittelun olosuhteet ovat edelleen Suomessa surkeassa jamassa, jos haluamme kehittyä entistä paremmaksi jalkapallomaaksi. Olosuhteiden heikkous tai puute ei saisi koskaan olla pelaajien kehitystä estävä tekijä, oli pelaajan kotipaikkakunta mikä tahansa.

Juuri katoin ruudusta pävän otteluiden kohokohdat. Eksyin vahingossa ”takalaiton” pesissarjan pariin, missä seksikäs suklaa vieraili Joensuun mailan tiloissa.

Täytyy vaan ihmetellä kuinka hyvät harjoitusolosuhteet ja stadionit tuollapäin on sopupelipalloon saatu. Tuossa kalpenee tosi monen futisjoukkue olosuhteet, ehkä jopa jokusen kiakkoliigankin.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

No niin, nyt on sitten yksi kokonainen maapiste kerättynä

[Nade]

No niin, nyt on sitten yksi kokonainen maapiste kerättynä

Ja heittämällä Bosnian ohi

[Rikkiviisas]

Taisi olla vielä niin, että koulujen iltapäivätoiminta on yhdistetty koulutettujen valmentajien vetämään jalkapallotoimintaan. Puhtaalla mutulla sanoisin, että tässä on se ydinsyy, olosuhteet toki tukevat toimintaa.
Samaan aikaan meillä pohditaan mistä saataisiin urheiluhalleille käyttäjiä iltapäiviksi, miten saataisiin junnujen ammattivalmentajille enemmän tunteja (treenit vain iltaisin), ja miten saataisiin kustannuksia (ip+harrastus erikseen) alas ja ajankäyttöä perheystävällisemmäksi.

Islannissa on hiukan alle 400 000 asukasta, joista noin 250 000 asuu Reykjavikin alueella.
Se helpottaa kummasti koulujen iltapäivätoiminnan yhdistämistä jalkapallotoimintaan ja hallejakin on helpompi lämmittää, kun käytössä on geoterminen energia. Islannissa tilastojen mukaan jalkapalloa harrastaa (tytöt ja pojat) jotain 25 000 ihmistä, joista siis suurin osa Reykjavikin alueella. Valmentajia voidaan aika helposti hyödyntää laajemmalla alueella.

Suomessa on 5,6 miljoonaa ihmistä, hyvin rauhallinen maaperä ja jalkapallon harrastajia on yli 160 000 eri puolilla maata.

Islanti tekee upeaa työtä ja suhteessa asukas- ja väkimäärään saavutukset ovat melkoista, mutta vaikka Palloliittoa voi ja pitää kritisoida monesta asiasta, niin onhan mittakaavaerot melkoisia. Joku Islannin malli jossain Kainuussa vaatisi aika paljon erilaista toimintaa.

[svedu]

Islanti tekee upeaa työtä ja suhteessa asukas- ja väkimäärään saavutukset ovat melkoista, mutta vaikka Palloliittoa voi ja pitää kritisoida monesta asiasta, niin onhan mittakaavaerot melkoisia. Joku Islannin malli jossain Kainuussa vaatisi aika paljon erilaista toimintaa.

Yksi syy menestykseen on myös resurssien huomattava keskittäminen joukkuelajeihin (futis ja käsipallo, mutta jossain määrin myös koris).
Tämän huomaa myös Islannin heikosta menestyksestä olympialaisesten yksilölajeissa. Talvi- ja kesäkisoista on kautta aikojen tullut 0-2-2 mitalia, joista  yksi käsipallosta.

[Rikkiviisas]

Yksi syy menestykseen on myös resurssien huomattava keskittäminen joukkuelajeihin (futis ja käsipallo, mutta jossain määrin myös koris).
Tämän huomaa myös Islannin heikosta menestyksestä olympialaisesten yksilölajeissa. Talvi- ja kesäkisoista on kautta aikojen tullut 0-2-2 mitalia, joista  yksi käsipallosta.

Hyvä lisäys ja unohtui.
Valtakunnallisesti on panostettu (mikä on varmasti kansanterveydellisestikin järkevää) joukkuelajeihin ja tämän lisäksi maaperä suosii hallilajeja, jonka ohella monet lajiliitot tekevät itsekseen hyvää työtä ja käsittääkseni myös yhteistyötä.

[Dirk Kuyt]

Islannissa on hiukan alle 400 000 asukasta, joista noin 250 000 asuu Reykjavikin alueella.
Se helpottaa kummasti koulujen iltapäivätoiminnan yhdistämistä jalkapallotoimintaan ja hallejakin on helpompi lämmittää, kun käytössä on geoterminen energia. Islannissa tilastojen mukaan jalkapalloa harrastaa (tytöt ja pojat) jotain 25 000 ihmistä, joista siis suurin osa Reykjavikin alueella. Valmentajia voidaan aika helposti hyödyntää laajemmalla alueella.

Suomessa on 5,6 miljoonaa ihmistä, hyvin rauhallinen maaperä ja jalkapallon harrastajia on yli 160 000 eri puolilla maata.

Islanti tekee upeaa työtä ja suhteessa asukas- ja väkimäärään saavutukset ovat melkoista, mutta vaikka Palloliittoa voi ja pitää kritisoida monesta asiasta, niin onhan mittakaavaerot melkoisia. Joku Islannin malli jossain Kainuussa vaatisi aika paljon erilaista toimintaa.

Pienessä mittakaavassa sama myös Färsaarilla, joiden viime aikaisia saavutuksia on lähinnä käyty argumentilla 5,6 miljoonaa suomalaista vs 55000 kalanpakkaajaa. Rekisteröityjä pelaajia siellä on 5600 (eli 3,5% Suomen pelaajamäärästä), joista miehiä ~4000. Eli aika moni Färsaarilla kylän raitilla vastaan tuleva parhaassa fyysisessä iässä oleva mies on suurehkolla todennäköisyydellä rekisteröity jalkapallon pelaaja. Seuroja sarjoissa päälle 30, joista 17 ykkösjoukkueita, loput kakkos- ja kolmosjoukkueita. Näistäkin varmaan kourallinen on sitten niitä, jotka pääsee napsimaan parhaat pelaajat. Eli väkilukuun suhteutettuna hyvä pelaajamäärä, ja pienuus tuo sen edun, että kun futis on maan ykkösjuttu, niin vähät resurssit voidaan näillä Atlantin saarilla keskittää tehokkaasti pienellä maantieteellisellä alueella, jos tahtoa löytyy. Islannilla se riittää maajoukkueeseen, joka skabailee Huuhkajien kanssa Pohjoismaiden nelossijasta, Färsaarilla yhteen fyysisellä kusipääfutiksella europeleissä isompiaan kaatavaan Klaksvikiin sekä maajoukkueeseen, jonka yleensä suuremmat kaataa, muttei millään pesäpallolukemilla.

Tietyssä mielessä tää pelkkä väkilukuun tuijottelu on vähän hölmöä. Jos vain se merkitsisi, niin futiksen mm-finaali olisi joka kerta Kiina vs Intia.

[Lubins Fred]

Tietyssä mielessä tää pelkkä väkilukuun tuijottelu on vähän hölmöä. Jos vain se merkitsisi, niin futiksen mm-finaali olisi joka kerta Kiina vs Intia.

Aika harva mitään väkilukuja tuijottaa, vaan lisenssipelaajien määriä.

Islannin kohdalta moni on nostanut jalkapallohallien määrän, mutta ei niitä nyt älyttömän paljoa ole. Ulkotekiksiä toki myös hyvä määrä. Suhteessa lisenssipelaajien määrään Suomessa on about saman verran jalkapallohalleja kuin Islannissa.
Islannin luvut vuonna 2018:

Indoor artificial pitches (football halls) in full size = 7
• Indoor artificial pitches (football halls) in half size = 6
• Outdoor artificial pitches in full size = 24
• Outdoor artificial pitches in half size = 6
• Outdoor mini-pitches with artificial turf = 154
• Outdoor natural grass pitches in full size = 148

Islannin liiton hyvä tiivistys menestyksen syistä:
https://www.ksi.is/library/contentfiles/Why%20is%20Icelandic%20football%20so%20successful%20recently%202018%20upd.pdf

[Chuck]

Pienessä mittakaavassa sama myös Färsaarilla, joiden viime aikaisia saavutuksia on lähinnä käyty argumentilla 5,6 miljoonaa suomalaista vs 55000 kalanpakkaajaa. Rekisteröityjä pelaajia siellä on 5600 (eli 3,5% Suomen pelaajamäärästä), joista miehiä ~4000. Eli aika moni Färsaarilla kylän raitilla vastaan tuleva parhaassa fyysisessä iässä oleva mies on suurehkolla todennäköisyydellä rekisteröity jalkapallon pelaaja. Seuroja sarjoissa päälle 30, joista 17 ykkösjoukkueita, loput kakkos- ja kolmosjoukkueita. Näistäkin varmaan kourallinen on sitten niitä, jotka pääsee napsimaan parhaat pelaajat. Eli väkilukuun suhteutettuna hyvä pelaajamäärä, ja pienuus tuo sen edun, että kun futis on maan ykkösjuttu, niin vähät resurssit voidaan näillä Atlantin saarilla keskittää tehokkaasti pienellä maantieteellisellä alueella, jos tahtoa löytyy. Islannilla se riittää maajoukkueeseen, joka skabailee Huuhkajien kanssa Pohjoismaiden nelossijasta, Färsaarilla yhteen fyysisellä kusipääfutiksella europeleissä isompiaan kaatavaan Klaksvikiin sekä maajoukkueeseen, jonka yleensä suuremmat kaataa, muttei millään pesäpallolukemilla.

Tietyssä mielessä tää pelkkä väkilukuun tuijottelu on vähän hölmöä. Jos vain se merkitsisi, niin futiksen mm-finaali olisi joka kerta Kiina vs Intia.

Jos aivan järkyttävästi yksinkertaistaa, niin eihän se tosiaan teoriassa vaadi kuin joka ikäluokasta yhden ainoan huippupelaajan, että saadaan hyvä maajoukkue kasaan. Siinä on sitten 18-35-vuotiaista jo 11+7 pelaajaa kasassa. Toki näiden pitäisi vielä sitten jakautua sopivasti eri pelipaikoille ynnä muuta, mutta suhteellisen pienellä populaatiollakin on mahdollista ponnistaa korkealle, kunhan tähdet ovat oikeassa asennossa ja resurssit hyvin kohdennettuja.

Färsaarillahan oli käsipallojoukkue viime vuonna jossain EM-turnauksessakin, jossa väänsivät ihan hyvin isompiaan vastaan.

[Eiccu]

Aika harva mitään väkilukuja tuijottaa, vaan lisenssipelaajien määriä.

Islannin kohdalta moni on nostanut jalkapallohallien määrän, mutta ei niitä nyt älyttömän paljoa ole. Ulkotekiksiä toki myös hyvä määrä. Suhteessa lisenssipelaajien määrään Suomessa on about saman verran jalkapallohalleja kuin Islannissa.
Islannin luvut vuonna 2018:

Indoor artificial pitches (football halls) in full size = 7
• Indoor artificial pitches (football halls) in half size = 6
• Outdoor artificial pitches in full size = 24
• Outdoor artificial pitches in half size = 6
• Outdoor mini-pitches with artificial turf = 154
• Outdoor natural grass pitches in full size = 148

Islannin liiton hyvä tiivistys menestyksen syistä:
https://www.ksi.is/library/contentfiles/Why%20is%20Icelandic%20football%20so%20successful%20recently%202018%20upd.pdf

Hallien määrän vertailu ei kerro ihan koko totuutta. Suomessa talvikuukaudet ovat paljon talvisemmat ja lämmitettävätkin ulkotekonurmet ovat suuressa osassa maata usein muutaman kuukauden pois käytöstä riippuen vähän millainen talvi on. Islannissa valtaosa ulkotekonurmista lienee lämmitettyjä, koska lämmittäminen ei maksa mitään, eikä lämpötilat kylmimpinäkään kuukausina mene kovin paljon miinukselle.

[Dirk Kuyt]

Färsaarillahan oli käsipallojoukkue viime vuonna jossain EM-turnauksessakin, jossa väänsivät ihan hyvin isompiaan vastaan.

Voittivat U21 mm-pronssia tänä kesänä. Varmaan aika moni pelaaja vääntää junnuina molempia lajeja, ja valitsee sitten soveltuvamman. Ja onhan siellä näitä kahdessakin lajissa taitonsa näyttäneitä. Se, että toinen suosittu palloilulaji on Färsaarilla ja Islannissa käsis eikä kendo, on varmaan enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Omiaan tuottamaan näitä härkämäisiä ”Benjamin Källmaneja”, jotka pärjäävät ilmataisteluissa.