Yhteenveto kaudesta 2008-2009Ennen kautta Interin materiaali näytti vahvalta, vaikkei keskikentälle taaskaan mitään todellisia vahvistuksia saatu. Uuden valmentajan johdolla Inter osti Mancinin, Muntarin ja Quaresman, joista jälkimmäisen osto 30 miljoonalla aiheutti suurta vihaa, tietäen/ arvaten Quaresman tason. Suuria keskusteluja käytiin Frank Lampardin saapumisesta Milanoon, mutta englantilaisen kirjoittaessa jatkosopimuksen, haaveet kuopattiin. Suurin kysymys olikin, voisiko tällä materiaalilla voittaa sen kauan kaivatun CL-pystin. Mourinho vaikutti kuitenkin ehdottomasti oikealta mieheltä Interin peräsimeen.
Inter aloitti taipaleensa vieraspelillä Sampdoriaa vastaan. Odotettuun tasapeliin venyttiin Zlatanin maalilla. Seuraavan pelin piti olla helppo peli heikkoa Cataniaa vastaan. Pelissä uudet pelaajat tulikin hyvin mukaan Quaresman tehdessä maalin ja Muntari näytti todellisen osaamisensa läppäisemällä Tedescoa naamaan. Maicon onnistui jälleen hyvin ja alkukaudella hän olikin Interin vahvimpia pelaajia Zlatanin ja Cesarin ohella. Mancinkin pääsi kentälle, joskin mies pelasi aivan liian vähän tällä kaudella.
Eurotaival alkoi Kreikan pääkaupungissa, jossa Inter sai vastaansa Panathinaikosin. Alkukäteen helpoksi odotettu peli ei ensimmäisellä puoliskolla vaikuttanut aivan niin helpolta, mutta brassikaksikko Adrianon ja Mancinin maaleilla juhlittiin hyvää europelien aloitusta. Koko joukkue Quaresmaa ja Figoa lukuun ottamatta pelasi hyvin ja ansaitut 3 pistettä matkasivat Milanoon. Inter pelasi vielä kaksi ottelua ennen Milanon derbyä. Torinosta haettiin 3-1-vierasvoitto ja Lecce kukistui El Jardineron maalilla. Huomattavaa näissä kahdessa pelissä oli erityisesti Mancinin, Adrianon ja Ibran otteet. Myös keskikentällä ahkeroineet Cambiasso ja Zanetti täyttivät paikkansa paremmin kuin hyvin.
Alkukauden suurin ottelu, Milanon derby, alkoi sinimustin lasein katsottuna varsin heikosti. Inter oli täysin helisemässä ja Kaka, Ronaldinho ja Pato pyörittivät peliä niin kuin halusivat. 36. minuutilla Milanin hallinta tuo tulosta, kun majava puskee ensimmäisen maalinsa Milanille. Maalinkin jälkeen Milanin konkarit pitivät pallon itsellään ja alakerrassa Zlatanin kurissa. Jo pelin alkuvaiheessa toivoin Adrianoa kentälle Zlatanin kanssa ja 59. minuutilla brassi pääsi näyttämään osaamistaan. Väkivahva Adriano loi hämminkiä niin kuin Shefki konsanaan. Inter sai tilanteita luotua punamustien maalille, mutta Burdisson punainen kortti pilasi loppukirin. Kokonaisuudessaan melko munaton esitys Interiltä.
Uefa Cupin finaaliinkin päässyt Werder Bremen tuli seuraavaksi vieraskentällä vastaan ja Weseristä haettiin tasapeli. Maalintekoon päässyt Maicon nosti johtomaalin Tim Wiesen yli. Interillä oli täydellinen ote pelistä, mutta hetken hallinta Bremenille tuottaa tulosta ja Pizarro laittaa tarkasta keskityksestä pallon häkkiin. Tasapeli oli kuitenkin hyvä tulos milanolaisille. Kahdesta ensimmäisestä vieraspelistä 4 pistettä, ei ollut yhtään huonompi tulos. Erityisesti sydäntä lämmitti juurikin Maiconin osallistuminen hyökkäyksiin.
Bolognaa vastaan Inter haki helpohkon 2-1-voiton Zlatanin ja Adrianon maaleilla. Kaikki varmasti muistavat Zlatanin uskomattoman
kantapäällä tehdyn maalin. Samoihin aikoihin julkistettiin 2010 MM-kisojen karsintapelien pelaajaluetteloita ja 14 Interin jätkää oli kotimaidensa A-maajoukkuelistoilla. Lisäksi Bolzoni ja Balotelli pääsivät Italian U-21 mukaan.
Seuraavaksi vastaan asettui Roma ja pelistä odotettiin jopa vaikeampaa kuin Milan-pelistä. Viisi minuuttia ehditään pelata, kun Zlatan käy tekemässä illan ensimmäisensä.
Tämäkin maali oli edellisen tavalla yksi Interin kauden kauneimmista maaleista. Jännitystä jatkuu toiselle puoliajalle asti, kunnes Inter karkaa ja lopulta numerot ovat todella selvät: 4-0. Muuta huomioitavaa pelistä oli ehdottomasti Quaresman surkea suoritus ja epäilykset huonosta hankinnasta vahvistuivat entisestään. Vaikka tässä pelissä hyökkäys näyttikin hyvältä, alkukauden hyökkäämisessä oli huomattavasti vähemmän mielikuvitusta kuin Mancinin aikana. Noh, Mourinho on Mourinho.
CL-pelit jatkuivat Anorthosis Famagustaa vastaan. Molemmista otteluista täydet pisteet olisi varmistanut Interin jatkoon menemisen. Ensimmäinen peli olikin melko helppo, mutta toisessa pelissä piste oli ihan hyvä suoritus. Todella huonoa tuuria 3-3-tasurissa oli, mutta silti Inter jatkoon pääsi. Pelien välissä pelattiin kaksi liigapeliäkin, joista molemmista todella paskalla pelillä 0-0-tasuri. Mourinho ei tuntunut tajuavan, että Interin peli toimii paremmin kahdella hyökkääjällä. Tämän jälkeen puhuttiinkin, että Muori saattaisi olla lähdössä.
Seuraava merkittävä ottelu oli Vanhaa Rouvaa vastaan. Ilmeisesti Mourinho luki foorumia laittaessaan tällä kertaa kaksi hyökkääjää aloitukseen. Helppo peli Interille joista kertoi laukaukset 16-5.
CL:ssä Inter pupelsi tuttuun tapaansa häviämällä Panathinaikosille 0-1. Onneksi pelillä ei ollut mitään merkitystä jatkoon pääsyä ajatellen. Otteluraporttiin kirjoittamani plussat ja miinukset kertovat kaiken oleellisen pelistä:
Loppuun vielä ruusuja ja risuja:
+Cambiasso
+Panathinaikosin kannattajat
+Loppuhulinat
-Mourinho
-Hiljaiset interistat
-PAO:n 10 miehen puolustus
CL:ssä mahdollisiksi vastustajiksi tulivat sitten joku viisikosta Barca, Liverpool, Bayern, Manu, Porto. Etukäteen povailimme Manun olevan huonoin vaihtoehto ja kukas sieltä sitten vastaan tulikin
Vuodenvaihteessa ja tammikuussa nähtiinkin Serie A:ssa vakuuttava Inter, joskin muutamia nukahduksia sattui sinne tänne(Näistä parhaana esimerkkinä 3-1-tappio Atalantaa vastaan). Toisessa pelissä Sampdoriaa vastaan Adriano myllytti kentällä sekä maalin, että parin ottelun pelikiellon. Naurettavaa paskaa; juuri kun mies oli vireessä hän sai pelikiellon. Ja tuntui taas siltä, että Adri on yhtä vihattu pelaaja kuin Materazzi. Punaisia kortteja ja pelikieltoja vaikkei olisi ansaittujakaan.
Tässä vaiheessa kohtasimme Torinon uudestaan ja dagakan plussat ja miinukset kertovat yllättävän paljon silloisesta Interin tilanteesta:
Jälleen kerran joutui melkein itkemään kun katsoi Interin matsia Torinon rupusakkia vastaan:
+ Figo oli hyvä ja onnistui rakentelemaan hyviä tekopaikkoja mutta joukkuekavereita ei kiinnostanut pistää mistään sisään
+ Ei hävitty
+ Lopussa oli jo tekemisen makua (miksi näin ei voitaisi pelata 90min ?)
+ Quaresma ulos UCL squadista
+ Santon oli jälleen hyvä. Hyviä nousuja ja toimivia kikkoja, lisää tätä!
- Quaresma oli umpisurkea. Olisi voinut ratkaista matsin Figon unelmapassista mutta päätti toimittaa pallon piippuhyllyille
- Perinteistä pään seinään hakkaamista. Hyökkäyspeli loisti poissaolollaan ensimmäisellä jaksolla
- Stankovicin loukkaantuminen
Erityisesti nuoren primavera-kasvatti Davide Santonin esitykset vakuutivat ja mies pelasikin loppukaudesta melko paljon ja paikkasi loistavasti Maxwellin ollessa sairastuvalla. Quaresma lähti samoihin aikoihin sumusaarille Chelseaan lainalle. Allekirjoittanut oli todella onnellinen tästä siirrosta.
Seuraava peli oli vakuuttava esitys Lecceä vastaan. 3-0-voitto oli tervetullut Torino-pelin jälkeisen pettymyksen häivytykseksi. Joukkueen parhaita pelaajia Cesar, Santon ja Ibra.
Kauden toinen ottelua Milania vastaan oli yhtä jalkapallon juhlaa. Viihdyttävä peli, josta ei tempoa puuttunut. Ja sinimustin silmin katsottuna päättyikin vielä helvetin hyvin. Milanilta puuttui Kaka, joka helpotti Interin urakkaa huomattavasti. Parasta antia Interin riveissä esittelivät Zlatan ja Adriano. Adriano ei hävinnyt kaksintaisteluita kertaakaan ja Ibrakin oli useasti lähellä maalintekoa. 29. minuutilla Meazza räjähti, kun Adrianon käsivirheestä huolimatta tuomari hyväksyy maalin ja kotijoukkue siirtyi 1-0 johtoon. Ennen toista puoliaikaa Inter osuu toistamiseen Stankovicin maalilla. Loukkaantumisista kärsinyt serbi pelasi tällä kaudella hyvin, käytännössä aina, kun oli pelikunnossa.
Suurin koitos tähän mennessä tällä kaudella sai alkaa, Manun kukistaminen. Ylivoimaiselta tuntuva urakka näytti astetta helpommalta ensimmäisen pelin maalittoman tasapelin jälkeen. Pelistä päälimmäisenä jäi mieleen Muntarin ja muun keskikentän surkeus ja Santonin sekä Cesarin loistavat esitykset. Cambiasso joutui paikkailemaan keskikentällä muiden virheitä. Onneksi meillä on yksi El Chuchun kaltainen pelaaja.
Trilleri Romaa vastaan päättyi 3-3-tulokseen Interin vahvan comebackin ansiosta. Genoaa vastaan pelattu 2-0-voitto ennen ratkaisevaa Manu-peliä oli hyvä tulos ja nostatti varmasti itseluottamusta sinimustien leirissä. Ennen peliä, eniten kysymyksiä Interin leirissä muodostivat Davide Santon ja Zlatan Ibrahimovic. Riittäisikö Santonin taito maailman parasta pelaajaa vastaan ja Zlatanin tehokkuutta CL:ssä kyseenalaistettiin myös paljon.
Huono onni kohtasi jälleen Interin, kun Manua vastaan kolisteltiin lähinnä maalipuita. Neljä minuuttia pelin alusta Nemanja Vidic onnistuu tekemään illan ensimmäisen maalinsa. Missä lie Interin puolustus tuossa tilanteessa. Inter pääsi maalin jälkeen peliin mukaan ja lähellä maalia oltiin monesti. Zlatan puski 29.minuutilla pallon tolppaan ja 37. minuutilla Stankovic on lähellä yllättää Van Der Sarin kaukolaukauksellaan. Muitakin paikkoja oli ja tässä vaiheessa tasoitus olisi pitänyt tehdä. Manullakin oli omat paikkansa, mutta Julio Cesar oli tavalliseen tapaansa erinomainen.
Toinen puoliaika meni myös Interin tahtiin, mutta pallo ei yksinkertaisesti halunnut maaliin. Adrianokin kävi kolauttelemassa tolppaa. Laukaukset 17-15 kertovat Interin hyvästä pelistä, mutta tällä kertaa Manu vei voiton. Suuri pettymyt valtasi interistien mielen.
Onneksi otteet Italiassa jatkuivat kohtalaisen hyvinä Interin voittaessa Fiorentinan, Regginan ja Udinesen. Juventusta vastaan Inter hallitsi täysin ja peli uumoili jo mestaruuden varmistamista. Juventus onnistui kuitenkin tasoittamaan lisä-ajalla. Interin vakuuttava johto Serie A:ssa ei kuitenkaan ole missään vaarassa.
Samalla viikolla Inter onnistui tippumaan Cupista saadessaan turpaan Sampdorialta 3-0. Coppa Italiasta en halua sen suurempia tässä mainita. Inter ei sitä halunnut tänä vuonna voittaa ja oksettava esitys oli Interin taival. Genoa ja Roma sentään voitettiin (tosin ensimmäinen vähän tuurillakin) ja Sampdoriaa vastaan esitys oli umpisurkea. Harmi, ettei pysti ole Italiassa oikein arvossaan samalla tavalla kuin mm. FA-cup ja Copa del Rey.
Napolia vastaan oli ehkä hiukan Coppa Italian takia pettymystä ilmassa ja tappiohan tuosta pelistä tulikin. Tappiosta huolimatta Interin 7 pisteen johto näytti vakuuttavalta.
Kauden viimeiset 5 peliä menivät loppua odotellessa ja mestaruus varmistuikin jo ennen kahta viimeistä peliä milanolaisten voittaessa Sienan 3-0. Ainut jännitys viimeisissä peleissä piili Zlatanin mahdollisessa maalikuninkuuden voittamisessa, joka lopulta tulikin 25 maalilla.
Loppusanat: 4 scudettoa putkeen ja loppua voitoille ei näy. Toivottavasti ensi vuonna saamme viimein nauttia eurogloriaa. Loppujen lopuksi ihan hyvä maku jäi tästäkin kaudesta. Joukkue näyttää hyvältä, varsinkin kun Milito ja Motta on liittymässä vahvuuteen. Vielä pari muuta ostosta ja joukkue näyttää todella hyvältä.
PS. Pahoittelen typoja
