FC Schalke 04 2007/08: Dat is Schalke!

[Dieter Bohlen]

Luin juuri, että Brasilian sarjan yksi kovimmista nimistä on siirtymässä Schalkeen. Kyseessä on Zé Roberto - Botafogon 10-pelaaja.

Brassiahan ne ovat nyt tuomassa, mutta siinä on vielä omat esteensä tiellä. Zé Robertoa kun ei tunneta kovinkaan helppona persoonana ja Schalkella alkaa olla tuolle paikalle tunkua, mikä on muun muassa saanut johtokunnan jäsenen Olaf Thonin kyseenalaistamaan siirron tarpeellisuuden. Ilmaisena brassia voisi kuitenkin harkita hankittavaksi, jos samaan aikaan tungosta kevennetään odotetulla tavalla parilla kolmella miehellä tammikuun ja tulevan kesän aikana. (Mimoun Azaouagh on ainakin häipymässä, Gustavo Varelasta jouduttaneen luopumaan ja Levan Kobiashvilinkin kohdalla on omat epäilyksensä ilmassa.) Rakiticiakin voisi harkita siirrettäväksi Kuranyin viereen kärkeen, ellei sitten markkinoilta löydy tammikuussa sopivaa kärkimiestä, joka ei painisi missään afonsoalvesja£14m-hintaluokassa.

Katsotaan siis, josko manageri Müller hankkii uuden diivan Gelsenkircheniin. Kaikki eivät ole ajatuksesta haltioituneita, mutta eivätpä he olleet sitä Westermann, Rakiticin eikä etenkään Jonesin kohdalla...

[Dieter Bohlen]

Ennakko: Energie Cottbus - FC Schalke 04

Perjantai-ilta saa täyttymyksensä tovin kuluttua, kun Itä-Saksassa käynnistyy kierroksen ensimmäinen ykkösliigakamppailu Cottbusin ja Schalken välillä. Viime vuonna Schalke oli ensimmäinen kolmesta joukkueesta, jotka kykenivät voittamaan Cottbusin kahdesti kauden aikana. Tuolloin kevään 0:2 kotivoiton lisäksi Lausitzista käytiin hakemassa täydet pisteet maalein 2:4. Voitto-osumasta vastasi kauden ensimmäisellän Christian Pander.

Tänään Pander ei ole kuitenkaan matkassa mukana, vaan Saksan maajoukkuemies joutuu olemaan sivussa niin tänään kuin ensi viikolla Chelseaakin vastaan. Isku on kova etenkin Mestareiden liigan osalta, mutta hieman valoa tilanteeseen tuo Mladen Krstajicin pelikuntoisuus. Serbin myötä Schalkella on käytettävissään edelleen kaksi kelvollista laitapakkia vasemmalla laidalla, kun myös Heiko Westermannia voidaan peluuttaa tuolla. Aiempien kierroksien vaikeaan tilanteeseen ei siis pitäisi enää joutua.

Muutoin uusia poissaoloja ei ole, vaan niiden sijaan Mesut Özilin osalta on kuultu mukavia uutisia. Nuorukainen on tänään jalkavaivojensa jälkeen taas pelikunnossa ja kokoonpanossa. Myös tiistaina Pokalissa pelikieltoaan kärsinyt Zlatan Bajramovic on taas käytettävissä.

Panderin ollessa sivussa vasempana laitapakkina aloittanee tänään Westermann, sillä Slomka halunnee ajaa Krstajicin sisään Bordonin rinnalle topparin tontille. Puolustuslinjassa ei siis muita muutoksia tiistaiseen olisi, kun Manuel Neuerin edessä esiintyvän miehistön täydentää oikealla brasilialainen Rafinha.

Keskikentällä on vaikeampi sanoa, kuka tänään pelaa ja kuka aloittaa penkiltä. Jermaine Jones on vielä toistaiseksi välttynyt korttitilin täyttymiseltä, mutta nyt se on yhden lapun päässä, että pelin mittainen panna iskisi. (Sama tilanne vaivaa myös Bordonia.) Kuitenkin voisi olettaa Jonesin aloittavan tänäänkin, ellei Slomka sitten taivu Zlatan Bajramovicin kannalle. Mahdollista olisi myös peluuttaa Carlos Grossmülleriä oikealla laidalla Bajramovicin vastatessa vasemmasta, jolloin Jonesia voitaisiin säästellä tulevaan Hampuri-peliin. Kävi miten kävi, Fabian Ernst kuitenkin jatkaa keskikentän pohjalla.

Kärkien takana - oli kyse sitten 4-3-3:sta tai 4-4-2:sta - on paikka avoinna ja tarjolla on sekä Ivan Rakiticia että Grossmülleriä. Mikäli Grossmülleriä ei sijoiteta alemmaksi keskikentällä, aloittanee uruguaylainen kymppipaikalla ja Rakitic saa tyytyä vaihtopenkkiin. Mieluummin näkisin kuitenkin Rakiticin aloittavan tuolla paikalla ja Grossmüllerin siirtyvän alemmaksi, mutta se on luonnollisesti Slomkan päätettävissä.

Kärjessä aloittaa taas kerran Kevin Kuranyi, jonka pariksi löydettäneen Gerald Asamoah. Peter Lövenkrands ei varmastikaan ole vielä 100 prosentin kunnossa, mikä puoltaa Asan peluuttamista. Sören Larsenia taas on syystä tai toisesta vaikea kuvitella Kuranyin rinnalle ja Halil Altintopista ei ole saatu uutta tietoa nyt vähään aikaan. Kaipa gelsenkircheniläissyntyinen turkkilainen sieltä lasaretilta joskus palaa kentille.

Schalken toivoisi avaavan tänään seuraavalla miehistöllä:

--------------- Neuer --------------------
Rafinha -- Bordon -- Krstajic -- Westermann
------------------------------------------
----------------- Ernst -------------------
Grossmüller -------------------- Bajramovic
---------------- Rakitic -------------------
-------------------------------------------
--------- Kuranyi ------ Asamoah ----------

Pelin kulku lienee noudattamassa tuttua kaavaa, eli Schalken täytyy painaa päälle ja Cottbus yrittää rikkoa vierailijoiden peliä mahdollisuuksien mukaan ja iskeä vastaan. Tänään täytyisi puolustuksessa olla etenkin keskustassa hereillä juuri tästä syystä, jotta typeriä takaiskumaaleja ei saataisi omiin. Toisessa päässä sitten rakennellaan maltilla ja huolellisesti ja kyetään aukaisemaan ketsuppipullo.

[enska]

Kuranyi kolme viikkoa vempassa. Tätä juhlistamaan hän oli lähtenyt Kölniin jonkun mehudiskon avajaisiin. Onkohan Jägermeisterit kaatunut kurkusta alas paremmalla tarkkuudella mitä herran viimeistely-yritykset kentällä.

[Dieter Bohlen]

Otteluraportti: Energie Cottbus  -  FC Schalke 04 1:0 (0:0)
1:0 Bassila 46'

Toivottua rotaatiota ei tullut nähtyä tälläkään kertaa juuri lainkaan, sillä perjantaisessa Cottbusin illassa kentälle löntysteli lähes identtinen miehistö edelliseen peliin verrattuna. Christian Pander oli toki odotetusti poissa ja hänen paikkansa vasempana laitapakkina otti Heiko Westermann. Lisäksi flunssastaan toipunut Peter Lövenkrands syrjäytti taasen Ivan Rakiticin keskikentältä, joten Schalke palasi 4-4-2:sta takaisin 4-3-3:n käyttöön. Keskikentän pohjalla Jermaine Jonesille ei suotu huilivuoroa, vaan mies heitettiin yhtä vaille täyden varoitustilinsä kanssa avaukseen.

Äsken tuli käytettyä verbiä "löntystellä" ja aivan syystäkin. Jo ottelun ensiminuuteista lähtien huomasi, kumpi oli tullut pelaamaan ja kumpi ei. Cottbusilta kesti alle kolme minuuttia saada ensimmäinen tilanne Manuel Neuerin maalille, mutta Jermaine Jonesin onnistui vielä pistää itsensä Christian Bassilan vedon tielle. Seuraavien kolmen minuutin aikana puolestaan Neuer joutui venymään kahdesti täyteen mittaansa estääkseen isäntäjoukkueen maalintekoaikeet.

Suurta huolta Cottbusin vahvahko alku ei vielä aiheuttanut, noita oli nähty aiemminkin, mutta Manun ollessa hereillä luotto oman maalin puhtaana säilymiseen oli vahvaa. Isäntien ollessa kevyesti niskan päällä, pääsi Schalkekin ensimmäiseen tilanteeseensa, kun ottelua oli takana kymmenisen minuuttia. Fabian Ernstin pitkä pallo keskikentältä tavoitti pystyyn juosseen Peter Lövenkrandsin, joka pelasi puolustajan ulos tilanteesta ja lähti kokeilemaan vetoa. Ongelmaksi vain koitui se, että juutti oli siirtänyt pallon oikealle puolelleen ja joutui ampumaan heikommalla jalallaan. Tutulla osoitteella tietysti.

Lövenkrandsin tilanteen jälkeen uskalsi jo odottaa parempaa, mutta eihän sieltä mitään tullut. Seuraavat kymmenen minuuttia mentiin Cottbusin määrätessä pitkälti pelin kulun, joskaan tilanteita se ei saanut itselleen luotua. Vaarallisimmasta paikasta tämän reilun 20 minuutin tapahtumaköyhän pelailun aikana vastasi Schalken Carlos Grossmüller, jonka vapaapotku aiheutti hetkellistä sekaannusta ja panikointia isäntien rangaistusalueella. Lopulta puolalaistoppari Mariusz Kukielkan onnistui siivota peliväline maaliviivan tuntumasta väljemmille vesille ja ottelu säilyi maalittomana.

Puolen tunnin kohdalla peliin tuli jälleen eloa. Isäntien tanskalaiskärki Dennis Sörensen sai pallon reilut 20 metriä Schalken maalista ja lähti kokeilemaan vetoa kohti takakulmaa hieman kauempana maalistaan olleen Manuel Neuerin ylitse. Veto olikin hyvä, Neuer ei siihen yltänyt, mutta ylärimaa pitemmälle Sörensen ei palloa saanut. Vielä heikommin tanskalainen osui vain muutamaa hetkeä myöhemmin, kun kärkipari Rangelov keskitti pallon oikealta laidalta takatolpalle täysin tyhjään tilaan suoraan Sörensenin jalkaan. Rafinhan väistöliike hyökkääjän edessä sekoitti kuitenkin miehen pasmat ja ohjaus suuntautui karkeasti yli.

Schalke ei tuhlannut tuon jälkeen kovinkaan montaa sekuntia, vaan käynnisti nopeasi oman hyökkäyksensä. Maalipotkun jälkeen pallo pelattiin parilla syötöllä Kevin Kuranyille oikeaan laitaan, joka jatkoi sen lähes välittömästi viistosti pystyyn eteenpäin rynnänneelle Peter Lövenkrandsille. Tanskalaisella näytti olevan tyhjä baana edessään ja itse kukin alkoi odottaa jo varmaa maalia, kunnes Schalke-pelurin ensimmäinen kosketus pilasi koko mahdollisuuden. Lyhyt sekaannus pallon kanssa viivästytti Lövenkrandsin vetoa riittävästi, jotta Cottbusin brassipakki Vragel da Silva ehti liukua pallon tielle ja veto painui sivuverkkoihin. Kulmaa Schalke ei kuitenkaan tilanteesta saanut, mistä hermostuneena Kevin Kuranyi sai keltaisen liian rajusta tuomaritoiminnan kritisoinnistaan.

Viisi minuuttia tästä ja oli jälleen Schalken vuoro. Kuninkaansiniset saivat vapaapotkun 25 metrin päästä maalista, täydelliseltä Pander-etäisyydeltä, mutta ilman Panderia. Pallon taakse asettui kolmikko Grossmüller - Lövenkrands - Bordon ja hetken näytti siltä, että tanskalaiskärkimiehen sisäkierteisellä vasurilla lähdettäisiin tavoittelemaan Kuranyin päätä. Lopulta palloon lähti kuitenkin antamaan vauhtia alkukaudesta hehtaaripyssyillään vituttanut Bordon. Tällä kertaa sihti oli melkein kohdillaan, joskin siitä saa kiittää sopivaa kimmoketta Cottbusin muurista. Sentit eivät kuitenkaan olleet Schalken puolella, vaan maalin sijasta brassikipparin pommi tyytyi lähinnä helisyttämään maalikehikkoa seuraavien minuuttejen ajan. Paluupalloon ensimmäisenä ehtinyt Kuranyi ei saanut kasattua ajatuksiaan tarpeeksi nopeasti ja miehen viimeistely-yritys painui ohi maalin ja Ystävyyden stadionilla vetäydyttiin tauolle maalittomassa tasatilanteessa.

Toiselle puoliajalle Schalke-luotsi Mirko Slomkalta olisi toivonut vaihtoja ja etenkin kärkitrion oikealla laidalla häärineen Gerald Asamoahin olisi saanut ottaa pois. Slomka ei kuitenkaan lähtenyt vielä näin aikaisessa vaiheessa vaihtamaan, vaan luotti siihen, että alakynnessä ensimmäisen puolikkaan ollut ja kovin vaisusti esiintynyt joukkue pystyisi vielä kääntämään ottelun itselleen silkan lähtökohtaisen tasoeron turvin.

Alku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin toivottua laatua. Ensimmäinen minuutti, ensimmäinen erikoistilanne isännille ja pian pallo onkin maalissa. Ervin Skelan vapaapotku ei ollut järin vaarallisen oloinen, se oli hieman turhan kaukaa, se näytti liitelevän kaikkien ylitse Schalkereiden jalkaan, mutta siitä edespäin kaikki olikin vastoin odotuksia. Heiko Westermann ja Jermaine Jones eivät saaneet päätettyä kuka tekee mitäkin, vaan kaksikko ryntäsi toisiaan päin, hukkasi pallon täysin vapaana seisovalle Christian Bassilalle, jolta ei vaadittu kovinkaan suurta temppua ottelun avausmaalin viimeistelemiseen. Manuel Neuerilla ei - mitä kumma kyllä mediassa ei satuttu edes spekuloimaan - ollut tilanteessa minkäänlaisia mahdollisuuksia, vaan maali menee täysin Schalken puolustuksen ja eritoten Westermannin piikkiin.

Tämän viime kaudelta niin tutun kuvion - aikainen takaiskumaali toisen puolikkaan alkuun - jäljiltä olisi pitänyt jo arvata, mitä tuleman pitää. Jälkiviisaana voi todeta, että niinhän se sitten menikin. Maalinsa jälkeen Cottbus vetäytyi tiukasti kuoreensa ja lähti turvaamaan otettaan kauden ensimmäisestä täydestä pistepotistaan. Schalke puski ja puski, mutta se ei löytänyt tietään tiiviin itäsaksalaismuurin lävitse millään. Oman vastuunsa tästä sai kantaa joukkueen niin kovin mielikuvitukseton ja ajatusköyhä peli. Vasen laita oli jälleen kerran unohtunut tyystin ja oikealla Rafinha oli helppo ottaa kolmella miehellä pois pelistä. Gerald Asamoah päätti vielä vaikeuttaa tilannetta ankkuroimalla pelipaikastaan huolimatta itsensä tukevasti keskustaan Carlos Grossmüllerin ja Kevin Kuranyin tielle. Niinpä Schalkelta vietiin käytännössä katsoen ne pienetkin mahdollisuudet murtaa isäntien puolustusmuuri.

Aikansa tahkottuaan Schalke oli saada tasoitusosuman erikoistilanteesta, mutta Jermaine Jonesin ei onnistunut puskea palloa etukulmalta sisään. Pian tämän jälkeen Slomka suoritti ensimmäiset vaihtonsa, kun Kevin Kuranyi täytyi ottaa loukkaantumisen vuoksi kentältä Peter Lövenkrands sai puolestaan tehdä tilaa viimein kuntoutuneelle Mesut Özilille. Özil toikin Schalken peliin heti lisää virtaa ja oli rakentelemassa Jonesille uutta mahdollisuutta vain paria minuuttia myöhemmin. Jones pääsi tälläämään paristakympistä, mutta Bordonin tavoin hänkään ei osunut ylärimaa edemmäksi. Tälläkin kertaa ensimmäisenä kakkospalloon pääsi Schalken pelaaja, mutta Sören Larsenin hiirulaismaisessa puskuyrityksessä ei ollut tarpeeksi voimaa eikä osoitetta yllättääkseen Gerhard Tremmeliä Cottbusin maalilla.

Slomka suoritti vielä vartti ennen loppua viimeisen vaihtonsa, muttei syystä tai toisesta osannut taikka uskaltanut ottaa varsinaista ongelmatekijää, Asamoahia pois. Ivan Rakiticin tullessa Schalkella oli käytännössä katsoen nyt viisi pelaajaa yhdessä sumpussa keskikentän keskustassa, mikä ei suinkaan lisännyt kuninkaansinisten mahdollisuuksia ampua tasoitusmaali alhaalla makaavien cottbusilaisten verkkoon. Schalke tyytyikin lähinnä pyörittelemään palloa tehottomasti, lämmittelemään Tremmeliä Rafinhan keskityksillä ja odottelemaan erikoistilanteita, joita muutama saatiinkin, mutta joista ei seurannut yhtikäs mitään. Loppuhetkillä Schalke ottikin lähinnä entistä vahvemmin takapakkia aiemmasta, kun kapteeni Marcelo Bordon puhui itselleen kauden viidennen keltaisen korttinsa, jonka vuoksi on sivussa seuraavasta pelistä sarjakakkosta Hampuria vastaan.

Täysin turhaa, täysin hyödytöntä - aivan kuten Schalken esitys Cottbusin illassa, josta tuliaisena ansaittu tappio ja medialle lisää materiaalia kirjoituksiinsa.

Mielipide

Paskaa, mikä paskaa. Siinä kaikki.

Vain neljää pelaajaa näytti kiinnostavan pelaaminen perjantaina, tai siis ainakin avauksen kavereista. Manu torjui kaiken, mikä torjuttavissa oli, Jones näytti yrittävän taas koko pelin ajan ja Ernstiäkään ei käy liiemmin moittiminen. Rafinha jaksoi tällä kertaa rehkiä koko ottelun ajan, mutta jäi auttamatta liian yksin Asamoahin hylättyä paikkansa kentällä ja lähdettyä keskustaan lonkkaa vetämään. Vaikka senkään vuoksi koko syytä ei voi kaataa Asamoahin niskaan, niin joukkueen henkisen latauksen - tai siis sen puutteen jälkeen - se oli kenties merkittävin yksittäinen ongelmatekijä Schalken umpisurkeassa esityksessä. Toimillaan Asamoahin onnistui jumittaa Schalkelta täysin koko keskustan peli sekä käytännössä katsoen tukkia myös oikea laitakin täysin. Mikä ei ole kovinkaan järkevä idea Panderin puuttuessa vasemmalta.

Tätä kautta Cottbusilla oli sitten kaikki mahdollisuudet korvata selkeä tason puute kovalla taistelulla ja hakea sitä kautta piste tai useampi. Lopulta niitä tuli täydet kolme Schalke-puolustuksen hölmöiltyä toisen puoliajan alussa.

Tässä vaiheessa on nyt vaikea sanoa, mihin suuntaan Slomka on viemässä Schalkea. Tarkoittaen tietenkin tapaa, jolla Slomka nostaa Schalken syvältä suosta takaisin ylös. Tasan vuosi sitten Schalke oli täsmälleen samassa tilanteessa, silloin ongelmien ratkaisemiseksi kehitettiin kolme temppua. Ensimmäiseksi pelaajat julistivat täydellisen lehdistöboikotin, haastatteluja ei annettu, kenellekään ei pukahdettu. Joukkue vaikeni täysin, jotta se sai keskittyä rauhassa sisäisten ongelmiensa korjaamiseen. Tällä kertaa olisi mukava pistää taas yksi tuollainen boikotti pystyyn, ongelmiahan sieltä löytyy taas henkiseltä puolelta median ristitulen käydessä yhä voimakkaammin päälle. Harmi vain, että tällä kertaa tuota ei taida olla mahdollista toteuttaa. Vaikka se auttaisikin paljon.

Toinen ratkaisu tuolloin tuli Slomkan taholta: Frank Rost penkille, Manuel Neuer maaliin. Loppu onkin historiaa, jota kirjoitetaan edelleen. Nerokas veto, jolla Slomka kaappasi joukkueen haltuunsa, Rost ajettiin nurkkaan ja alas vahvasta asemastaan joukkueen sisällä. Tuloksena siirto Hampuriin talvella ja Schalke sai rauhan joukkueeseensa viimein.

Kolmas ratkaisu tuli kannattajilta, jotka järjestivät 19:04 Schweigesekunden-tempauksen, jossa Bayernia vastaan käydyn ottelun ensimmäiset minuutit käytiin lähes täydellisen hiljaisuuden vallitessa. Ottelun avausmaali - Schalkelle - ei rintamaa murtanut, mutta kellon käydessä kohti tärkeitä lukuja 19 minuuttia ja 04 sekuntia, Arenalla alkoi olla vähitellen ääntä. Ajassa 19:04 kohosi huuto, ajassa 19:06 Arenalla räjähti. Levan Kobiashvili ampui kaukaa pallon ohi Oliver Kahnin, Schalke meni 2:0 johtoon ja vaikka ottelu lopulta päättyi tasapeliin, oli Schalken marssi kohti sarjakärkeä alkanut. Seuraavista kahdestatoista sarjapelistä tuloksena kymmenen voittoa ja kaksi tasuria. Kunnes Lövenkrandskin loukkaantui...

Tuosta pelistä tuli maanantaina siis kuluneeksi tasan vuosi. Tiistaina on edessä jälleen yksi huippukamppailu, kun Mestareiden liigassa asettuu vastaan Chelsea. Schalkelta puuttui vuosi sitten riveistään Lincoln ja muutama muu avainpelaaja, kun nousu kohti korkeuksia alkoi. Tällä hetkellä sivussa ovat Kevin Kuranyi, Christian Pander, Levan Kobiashvili ja tukku muita pelaajia. Mahdollisesti myös muutama perjaintaina kentällä käynyt, sillä Slomka totesi pukukoppisaarnassaan, että muutama Cottbusia vastaan pelannut kaveri ei minuutteja Chelseaa vastaan näe. Olisiko luonnollinen jatkumo tuonut Gerald Asamoahin - jo eräänlaisen Schalke-ikonin - samaan tilanteeseen kuin samaa statusta kantaneen Frank Rostin tasan vuosi sitten? Lähteekö viimeisetkin Rudi Assauerin luottomiehistä vähitellen joukkueesta?

Erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä on ilmassa useampiakin ja lähiaikoina niihin saadaan vastaukset. Nyt punnitaan jälleen Slomkaa, joka on saanut tukea viime päivinä myös seurapresidentti Josef Schnusenbergiltä. Onnistuessaan... niin. Ehkä lienee parempi, ettei näin yömyöhäsellä enää karata tämän pidemmäksi.

[Eki83]

Joko Diitter on lähettänyt IS-Arvaajalle kiukkuista palautetta Manuel "Gelsenkirchenin imuri" Neuerin lyttäämisestä?

[Balla]

Joko Diitter on lähettänyt IS-Arvaajalle kiukkuista palautetta Manuel "Gelsenkirchenin imuri" Neuerin lyttäämisestä?

Oli muuten erittäin asiapitoinen kirjoitus... 

[Dieter Bohlen]

Joko Diitter on lähettänyt IS-Arvaajalle kiukkuista palautetta Manuel "Gelsenkirchenin imuri" Neuerin lyttäämisestä?

En lue lainkaan suomalaisen median saksalaista jalkapalloa koskevia kirjoituksia. Sattuneista syistä.

Toki olisi mukavaa, jos Gelsenkirchenin kultapojasta kirjoittanut vajakki sattuisi joskus vaikka vierailemaan Saksan puolella kyselemässä aidon jalkapallokansan ja todellisten asiantuntijoiden mielipiteitä Manusta, eikä vain vääntäisi sivujen täyttämiseen menevää tuubaa näkemänsä viidentoista sekunnin koosteen perusteella. Jos ei kykene näkemään 21-vuotiaan kaverin luokkaa muutamalta virheeltä, täytyy olla pahasti hukassa. Mitä toki suomalaiset urheilutoimittajat poikkeuksetta ovatkin...

[Eki83]

"Pekka Franck on suomalainen vapaa urheilutoimittaja, joka on toiminut pitkään urheilulehti IS Veikkaajan kirjeenvaihtajana Saksassa, jossa hän on asunut toistakymmentä vuotta."

[Dieter Bohlen]

"Pekka Franck on suomalainen vapaa urheilutoimittaja, joka on toiminut pitkään urheilulehti IS Veikkaajan kirjeenvaihtajana Saksassa, jossa hän on asunut toistakymmentä vuotta."

Joo, ei hetkauta suuntaan eikä toiseen.

Sitä voisi nimittäin odottaa, että Franck olisi myös nähnyt niitä Neuerin otteita säännöllisemminkin. Silloin täytyisi olla liikkeellä varsin vahvalla lääkityksellä tai puhtaasti provosointimielessä, jotta Neueria vastaan voidaan hyökätä.

[Balla]

Toisaalta voihan sinunkin lääkityksesi olla pielessä ja/tai lasit paskaiset, veikkaisin molempia... 

OT: Onkos sinulla Didi bännioikeuksia?

[Alan]

"Pekka Franck on suomalainen vapaa urheilutoimittaja, joka on toiminut pitkään urheilulehti IS Veikkaajan kirjeenvaihtajana Saksassa, jossa hän on asunut toistakymmentä vuotta."

Niin muistaakseni joskus viime vuosina Franck on esittänyt tietämystään Bundesligasta kirjoittamalla jättimäisen jutun Bundesligan silloisesta "ykköstähdestä" Owen Hargreavesista. Siinä sitä Pekan asiantuntijuutta. Mutta ei se mitään, Ekin ikuisille itkuille saksalaisten huonoudesta annetaan säälistä peukkutuopit.

[Eki83]

Mutta ei se mitään, Ekin ikuisille itkuille saksalaisten huonoudesta annetaan säälistä peukkutuopit.

 

Pyydän anteeksi, jos siitä on aiheutunut mielipahaa, kun en ole aina jaksanut täysin varauksetta hehkuttaa penkki-Podolskia ja Saksan "maailman parhaita" maalivahteja.

[marstravolta]

Tänään on tosi kyseessä Schalkella. Pakkovoiton paikka tai CL-pelit jäävät tähän. Panderia ja Keviniä taitaa tulla ikävä...

[Herstein]

Haluaisin lisätietoa Neuerin paskuudesta 

[marstravolta]

Itse haluaisin lisätietoa herra Böhleniltä siitä, miksi eilisessä Chelsea-pelissä oli niin hyvä tunnelma? Oliko lippujen hintoja laskettu vai mitä?

[Balla]

Itse haluaisin lisätietoa herra Böhleniltä siitä, miksi eilisessä Chelsea-pelissä oli niin hyvä tunnelma? Oliko lippujen hintoja laskettu vai mitä?

Pelipäivinä Gelsenkirchenin juomaveteen sekoitetaan vähän tiukempi satsi aineita. 

[Dieter Bohlen]

Itse haluaisin lisätietoa herra Böhleniltä siitä, miksi eilisessä Chelsea-pelissä oli niin hyvä tunnelma? Oliko lippujen hintoja laskettu vai mitä?

Ei, eikä siellä liiemmin ollut perustyypin sieniliigakatsojatkaan mihinkään kaikonneet. (Nordkurvessakin kuulemma näitä istukaajottamänäänpeliä-tapauksia... )

Erona aiempaan - siis Valenciaa vastaan käytyyn otteluun - oli lähinnä se, että tällä kertaa joukkueen esitys ei jättänyt tietylle porukalle paljoa aikaa ajatteluun. Schalke pelasi vailla nimimiehiään helvetin hyvää jalkapalloa, täsmälleen seuran näköistä sellaista. Taistelua, intohimoa ja tahtoa vauhdikkaassa pelissä, joka varmasti neutraalinkin katsojan silmiin oli miellyttävää katsoa. Siinä keskittyivät sitten ihastelemaan kuninkaansinisten pallottelua ja unohtivat viheltää omille, itkeä harhasyötöistä ja epäonnistuneista laukauksista, ja keskittyivät sen sijaan pitämään ääntä niiden kannattajien kanssa, jotka sitä säännöllisesti harrastavat. Sama ilmiö kuin Helsingin Olympiastadionilla maaotteluissa, kun A-katsomo silloin tällöin löytää katkarapuleiviltä kätensä ja unohtaa estonsa mölyämällä kuin pahinkin rahvaan väestön edustaja. (You only sing when you're winning.)

Eilisestä hyvästä tunnelmasta suurin kiitos kuuluu siis tuttujen aktiivikannattajien lisäksi joukkueelle ja sen todelliselle ryhtiliikkeelle. Toivottavasti tuo kantaa myös Hampuri-otteluun saakka, jolloin saadaan nauttia vieläkin upeammasta tunnelmasta .

Pelipäivinä Gelsenkirchenin juomaveteen sekoitetaan vähän tiukempi satsi aineita. 

Oletko sattunut koskaan ajattelemaan Lähetä-nappulaa painettuasi, että nyt taisi tulla sittenkin harvinaisen hyödytön ja tasoton viesti?

[Balla]

Oletko sattunut koskaan ajattelemaan Lähetä-nappulaa painettuasi, että nyt taisi tulla sittenkin harvinaisen hyödytön ja tasoton viesti?

Jos kirjoitteluni noin paljon häiritsee, niin poista ihmeessä viestini, lienee jo tuttua... Tai jos oikein virpoo, niin räpsäytä bännit.

[enska]

Itse haluaisin lisätietoa herra Böhleniltä siitä, miksi eilisessä Chelsea-pelissä oli niin hyvä tunnelma? Oliko lippujen hintoja laskettu vai mitä?

Paikalla oli nyt myös vierasjoukkueen kannattajia toisin kuin Valencia pelissä jossa oli vain muutama kymmenen vierasfania.

[Dieter Bohlen]

Ennakko: FC Schalke 04 - Chelsea

Tietämys ja etenkään kiinnostus eivät millään riitä kertomaan Chelseasta yhtikäs mitään järkevää, joten parempi keskittyä siis päivän isäntiin. Schalkelle jäi edellisestä kotipelistä Valenciaa vastaan paljon hampaankoloon, sillä näennäisestä hallinnasta huolimatta tuloksena oli lopulta turhauttava 0:1 tappio. Ottelua ei kovin mielellään Gelsenkirchenissä muistella, eikä yksinään tuloksen takia. Tuo yksi ottelu riitti nimittäin näyttämään, mistä koko kilpailussa on kyse jatkopaikasta haaveilevien keskikastin joukkueiden osalta. Niin kovin pompöösi ja kiiltäväkuorinen rakennelma kuin Mestareiden liiga onkin, niin sisältä se on täysin mätä. Raskassarjalaiset pelaavat alusta alkaen vain sen verran, että saavat maksimoitua tuloksen ja varmistettua sopivan ajoissa paikkansa jatkokierroksilta. Pienemmille seuroille jää siinä sivussa rooliksi lähinnä pyristellä vastaan ja yrittää ottaa taloudellisesti mahdollisimman paljon irti kyseisestä kilpailusta, mikä tarkoittaa useimmiten törkeästi ylihinnoiteltuja lippuja ja event-hengen vahvistumista entisestään.

Niinpä tänäänkin kuvio loppuunmyydyllä Arena AufSchalkella on selkeä jo ennen ensimmäistäkään tosimielessä kentällä otettua askelta. Eräissä lähteissä jaksetaan puhua Arenan loistavasta tunnelmasta, mikä olisikin totta, jos vastassa olisi Energie Cottbus tai VfL Wolfsburg, mutta näin ei tänäisenä tiistai-iltana ole. Vastassa on Chelsea, lippujen hinnat normaalin nähden kolmin- tai nelinkertaisia ja katsomossa massoittain turisteja ja niin kutsuttuja katkarapukaartilaisia, jotka ovat tulleet katsomaan sitä suurta ja mahtavaa Chelseaa tai ovat ihan muuten vain eksyneet katsomoon, kun se nyt on Saksassa niin "in". Peli ei tietenkään tule olemaan se päätarkoitus, vaan se, että ollaan ylipäänsä Arena AufSchalkella sinä iltana, jona Chelsea tuli Lontoosta vierailemaan. Kyllä mahtaa työkavereita ketuttaa huomenna, kun Horst näyttää päälle sadan euron ottelupiljettiänsä Arenan pääkatsomoon.

Pelillisesti ottelun kulku on niin ikään ennalta määrätty. Chelsea on jo käytännössä varmistanut paikkansa jatkokierroksille ja nyt kyseessä on lähinnä tuon muodollisuuden lopullinen sinetöiminen. Pistetään siis pallo kertaalleen pömpeliin ja parkkeerataan venäläinen öljyrekka oman rangaistusaluuen eteen. Otetaan voitto ja lennetään takaisin kotiin Lontoon ja ympäristön luksusasuntoihin rentoutumaan ennen viikonloppuista seuraavan pikkuseuran retuuttamista. Simppeliä touhua.

Schalkella kyse on lähinnä siitä, että yritään roikkua kyydissä ja tönäistä se rekka sieltä kumoon. Se ei tule olemaan helppoa, sillä sitä se ei ole edes todellisille suurseuroille. Schalke ei näihin piireihin lukeudu, minkä lisäksi siltä on sivussa käytännössä katsoen joukkueen kaksi ehdotonta johtohahmoa ja hyökkäyspelin toivoa, Saksan maajoukkuemiehet Christian Pander ja Kevin Kuranyi. Kuin sokerina pohjalle myös keskikentän moottori ja alakerran tasapainottaja Fabian Ernst joutuu jättämään ottelun sivuun loukkaantumisen takia, kuten puolisen tusinaa muutakin pienempien roolien pelaajaa. Ei kovinkaan otolliset lähtökohdat huippuvirettä lähentelevää Chelseaa vastaan.

Oli miten oli, sillä mennään mitä on, oli se sitten vähän tai paljon. Schalke tulee tänään lähtemään taas pitkälti puolustuksen kautta. Viime perjantaina kotoisessa sarjassa homma ei toiminut, mutta vaihtoehtojen puuttuessa tyystin valmentaja Mirko Slomkan on vain luotettava siihen, että nelikko Rafinha, Marcelo Bordon, Mladen Krstajic sekä Heiko Westermann onnistuvat aiempaa paremmin. Tämän nelikon alapuolella tolppien välissä jatkaa näytönhaluinen Manuel Neuer.

Keskikentän pohjalla Ernstin puuttuessa häärii kaksikko Jermaine Jones - Zlatan Bajramovic. Puolustussuuntaan tässä ei hävitä optimaaliseen verrattuna paljoakaan, mutta Ernstin poissaolo tulee näkymään etenkin hyökkäyssuuntaan pelatessa, kun yhteyskanava puolustuslinjan ja yläkerran väliltä puuttuu. Tätä auttamaan Slomka on heittänyt rohkeasti kentälle - toki vaihtoehdot tässäkin kohtaa käytännössä nollissa - 19-vuotiaat Ivan Rakiticin ja Mesut Özilin. Näistä Rakitic tullee toimimaan hieman tottimaisena piilokärkenä, kun taas Özilin harteille jää vastuu rakennella peliä vasemmalla laidalla. Oikealla jatkaa Gerald Asamoah, jonka olisi suonut aloittavan tänään penkiltä.

Kärjessä huseeraa Sören Larsen, joka on tuolle paikalle ainoa vaihtoehto. Vaihtomiestä ei löydy, joten paranee toivoa tanskalaisen lasimiehen pysyvän kasassa.

Schalken avaus siis muotoa:

---------------- Neuer -----------------
Rafinha - Bordon - Krstajic - Westermann
----------------------------------------
---------- Jones ---- Bajramovic --------
----------------------------------------
Asamoah ------- Rakitic ------------ Özil
----------------------------------------
--------------- Larsen ------------------

Schalke tulee pelaamaan niinkuin Chelsea sallii. Käytännössä katsoen hyökkäyspeli on täysin kolmikosta Özil-Rakitic-Rafinha -harteilla, joten katsotaan, mihin tämä keskiiältään reilu 21-vuotias trio yltää.

Otteluraportti: FC Schalke 04  -  Chelsea 0:0

Ottelu pyörähti käyntiin vauhdikkaasti ja jo seitsemän minuutin pelin jälkeen nähtiin illan ensimmäinen huippuvaarallinen tilanne. Aivan kuten Lontoossa pari viikkoa aiemmin pelatussa ottelussa, tälläkin kertaa Chelsea oli karata nopeasti johtoon. Marcelo Bordonin epäonnistuneen purkupallon jälkeen Chelsea tarvitsi vain muutaman kosketuksen saadakseen pelivälineen Didier Drogballe avoimeen maalintekopaikkaan. Norsunluurannikkolainen katsoi nopeasti, miten ainoana pelaajana edessä ollut Manuel Neuer oli sijouttunut ja päätti lähteä sijoittamaan palloa Schalken maalin vasempaan alakulmaan. Nuori gelsenkircheniläisvahti huomasi kuitenkin Drogban aikeet ajoissa ja kykeni venyttämään kentän pintaan, pelastaen todellisella paraatipelastuksella Schalke takaiskulta.

Tämän jälkeen Schalke tiivisti hieman puolustustaan ja alkoi pelata varovaisemmin, pyrkien kontrolloimaan ottelun tapahtumia keskikentältä käsin, jottei Chelsealle tarjoutuisi mahdollisuuksia testata Neuerin virettä. Tässä isännät myös onnistuivatkin erinomaisesti, pysäyttäen lontoolaisvieraiden hyökkäykset hyvissä ajoin ennen maalia kerta toisensa jälkeen. Rauhallisempi pelitapa alakerrassa vaikutti luonnollisesti myös hyökkäyspäässä, minkä vuoksi Schalken ensimmäiset puolittaiset tilanteet syntyivät lähinnä vapaapotkuista. Mitään sen vaarallisempaa nämä eivät kuitenkaan aiheuttaneet Petr Cechin vartioimalla maalilla.

Kahdenkymmenen minuutin pelin jälkeen kuninkaansininen kone alkoi kuitenkin yhtäkkiseltään pyöriä. Vasempana laitapakkina pelannut Heiko Westermann sai pallon kentän puolivälissä ja lähti nopeasti nousemaan. Westermann sai pidettyä pallon hallussaan, ohitti parikin vastustajaa, kunnes antoi oikean jalkansa heilahtaa reilusta 20 metristä. Maailmaan eliittiin pelipaikallaan lukeutuvalle Cechille tämä ei ollut kuitenkaan liian paha pala, vaan tsekkivahti sai selvitettyä pallon yli päätyrajan. Seuranneesta kulmasta Sören Larsen ei osunut maalin sivuverkkoa pidemmälle.

Kuninkaansiniset saivat selkeästi puhtia näistä parista hyvästä tilanteesta ja joukkue alkoi painostamaan entistä voimakkaammin. Puolen tunnin kohdalla nähtiin Schalken seuraava suurtilanne. Jälleen kerran Heiko Westermann sai pallon itselleen vasemmalla laidallaan ja lähti ylöspäin. Puolustajapelaaja seilasi läpi Chelsea-kaluston aina vetopaikkaan asti ja lähetti kierteisen, mutta varsin voimakkaan pallon kohti Chelsea-maalin vasenta ylänurkkaa. Cech sai venyä tolppiensa välissä parhaimpaansa, jotta onnistui ohjaamaan pallon vielä yli päätyrajan. Kuten edellisessäkin tilanteessa, kulman antoi nuori Ivan Rakitic, joka löysi tällä kertaa kapteeni Bordonin ja tämän pään keskeltä. Brassitoppari pääsi puskemaan voimalla, mutta suuntaus oli hieman liian heikkoa tasoa ja peliväline sujahti yli yläriman.

Vain nelisen minuuttia myöhemmin ja Schalke oli vielä lähempänä maalintekoa. Cech ei saanut maalinsa edustalla Mesut Özilin antamaa kulmapotkua hyppysiinsä, vaan pompotteli pallon eteensä. Nopeiten tähän ehti reagoida Schalken Gerald Asamoah, joka nikkasi pallon päällään taakse pirteästi aloittaneelle Westermannille. Ex-bielefeldilänen yritti suoraan volleysta maalintekoa, mutta vierailijoiden brassipakki Bellettin onnistui saada jalkansa väliin maaliviivalla ja ottelu säilyi maalittomana.

Tunnelmattomana se ei sentään edennyt, sillä Schalken aggressiivinen ja taisteleva ilme olivat voittaneet taas hetkeksi katsomon puolelleen. Yleisön äänenpito siivitti Schalken urakkaa tämän pelatessa ajoittain kenties parasta jalkapalloansa tänä syksynä. Yleisön tuki olikin Schalkelle tarpeen, sillä vähitellen ottelun kova tempo alkoi viedä mehuja viime viikkoina jatkuvan tuplarasituksen alla olleista pelaajista. Tämä tarjosi Chelsealle loistavan mahdollisuuden painella johtoon aivan ensimmäisen puolikkaan loppuhetkillä. Joe Colen onnistui murtautua läpi Schalken keskikentän ja laittaa loistava pystysyöttö boksiin leikanneelle Drogballe läpi Schalke-puolustajien. Norsunluurannikkolainen pääsi toistamiseen ottelussa nokikkain Neuerin kanssa, jälkimmäisen selviytyessä tälläkin kertaa tilanteesta voittajana.

Toiselle puoliajalle Chelsea joutui vaihtamaan maalivahtia Cechin loukattua itseään, mikä luonnollisesti [kuninkaan]sinisten lasien takaa nähtynä ei harmittanut lainkaan. Tilalle tullut Carlo Cudicini ei ehtinyt kauaa odotella ensimmäistä haastetta. Schalkelle avautui mahdollisuus vastaiskuun Chelsean kulmapotkun jälkeen, eikä se jättänyt sitä käyttämättä. Neuerin nyrkkeilyn jälkeen pallon itselleen saanut Ivan Rakitic päätti järjestää yhdessä Mesut Özilin kanssa pienen näytöksen siitä, mihin nämä nuorukaiset parhaimmillaan pystyvät. Rakitic odotteli hieman muiden ehtivän täyteen vauhtiin ylhäällä, kunnes lähetti pallon viistosti pystyyn kohti vasemmalla kirmannutta Öziliä. Peliväline putosi suoraan tämän juoksuun 40 metrin lentonsa päätteeksi, minkä jälkeen Özil pelasi yhdellä kosketuksella Bellettin ulos tilanteesta ja pääsi juoksemaan kohti vastustajan maalia. Özil ehti aina rangaistusalueen rajalle asti, josta oli aikomus lähteä yrittämään vetoa. Veto sieltä toki lähtikin, mutta ratkaisevalla hetkellä kaksikin vastustajan pelaajaa ehti naputtaa nuorukaista jaloille, minkä seurauksena pallo ei päässyt matkaan optimaalisesti ja päätyi lopulta suoraan Cudicinin syliin.

Tästä hetkestä lähtien kentällä oli oikeastaan vain yksi joukkue. Chelsealla oli valtavia vaikeuksia ylipäänsä päästä Schalken puolustuskolmannekselle, matkan tyssätessä useimmiten keskikentän pohjan kaksikkoon Zlatan Bajramovic & Jermaine Jones tai näytä tukevien toppareiden nopeisiin nousuihin linjasta. Tilanne näytti erittäin mukavalta Schalken osalta ja maali alkoi lähestyä Rakiticin nokkela yritys lyhyestä kulmapotkusta päättyi kuitenkin Cudicinin torjuntaan ja Schalke sai lähteä yrittämään uudelleen.

Ilman Mesut Öziliä tosin, sillä nuorukainen loukkasi itsensä pian tuon tilanteen jälkeen ja joutui jättämään kentän Peter Lövenkrandsin edeltä. Özilin poistuminen kuvioista sotki hieman Schalken peliä, joskin lähinnä vain sen osalta, ettei tilanteita ja Chelsean puolustusta kyetty avaamaan yhtä tehokkaasti kuin aiemmin. Viimeisen vartin lähestyessä alkoi kuitenkin tapahtua. Schalke käynnisteli hyökkäystään vasemmalta laidalta ja Heiko Westermannin onnistui pelata pallo pystyyn laidalla ylöspäin ryntäävälle Lövenkrandsille. Tämä pääsi keskittämään vapaasti rangaistuspilkun kohdalle, jossa päineen oli kuitenkin välissä Chelsean pelaaja. Lontoolaisen purkuyritys ei ollut kuitenkaan täysin onnistunut, vaan pallo ajautui suoraan tilanteeseen nousevalle Rafinhalle. Tämä ohitti nopeasti vastaan rynnänneen puolustajan ja näki Cudicinin olevan turhan kaukana takakulmasta, jolloin tarjolla oli roikkupallolle loistava mahdollisuus. Pikkubrassin yritys leijaili kauniisti kohti takakulmaa, yli Cudicininkin, mutta mikä ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi, sitä ei tapahdu. Maalin sijasta pallo putosi ylärimaan ja kimposi siitä Sören Larsenille, jonka jatkoyrityksen Michael Essien puski väljemmille vesille metrin päästä omasta maalistaan.

Seuraavat hetket paineltiin taas Schalken hallinnassa, Chelsea sai oman tilanteensa, mutta Neuer päihitti Drogban jo kolmannen kerran illan aikana. Muutoin ottelua sävyttivät enimmäkseen jatkuvat rikkeet, joiden vuoksi ottelun molemmat varoitukset nähtiin kahden minuutin sisään reilut viisi minuuttia ennen päätösvihellystä.

Nämä eivät kuitenkaan jääneet vielä viimeiseksi merkittäväksi tapahtumaksi ottelussa. Pari minuuttia ennen varsinaisen peliajan umpeutumista Ivan Rakitic väläytteli jälleen. Nuorukainen lähetti ottelun toisella silmiähivelevän kauniilla pitkällä syötöllään Peter Lövenkrandsin karkumatkalle vasemmalla kenttäpuoliskolla. Tanskalainen otti pari kosketus, ennen kuin tuikkasi pelivälineen kohti Cudicinin maalia. Italialainen ei yltänyt palloon, mutta eipä yltänyt pallo sen enempää maaliviivan paremmalle puolelle, vaan - kovin ominaisella tavalla viimeiselle parille viikolle - osui sisätolppaan ja kimposi siitä kentälle.

Schalken huomatessa onnen olevan tänään vastainen, veti se pillit pussiin ja varmisti itselleen loppuhetkillä tasapelipisteen lontoolaisvastustajistaan.

Mielipide

Likimain parasta Schalkea tällä kaudella ja monella tapaa samankaltainen esitys melkein tasan vuoden takaiseen Bayern-peliin verrattuna. Kuten tuolloin, myös tiistaina Schalken pelaajat löysivät taas viikkojen hapuilun jälkeen toisensa ja uskalsivat sekä osasivat pelata loistavasti yhteen. Valmentaja Slomkan suunnitelmia noudatettiin myöskin toivotulla tavalla, minkä ansiosta Chelsea oli selkeästi ottavana osapuolena liki koko 90 minuutin ajan. Niinäkin hetkinä kun vierailijat pääsivät painostamaan, hoiti tutulla tasollaan pelannut Manuel Neuer kaiken huolella ja varsin vaivatta.

Neuerin ohella erityisen vakuuttavia olivat muut Schalken nuoremman kaartin pelaajat. Rafinha, Heiko Westermann, Mesut Özil sekä Ivan Rakitic näyttivät kuuluvansa tälle tasolle ja pystyvänsä pelaamaan näitä otteluita. Etenkin viimeisenä mainitun kolmikon osalta kyseessä oli eräänlainen läpimurto-ottelu, sillä alkutaipaleen vaikeuksista Mestareiden liigassa ei ollut näkyvissä minkäänlaisia merkkejä, vaan jokainen suoriutui tehtävistään erinomaisesti. Etenkin herrat Westermann ja Rakitic, joista ensimmäinen loisti vieraalla pelipaikalla ja jälkimmäinen osoitti taas kerran pystyvänsä pelaamaan joukkueen pelinrakentajana, jos on tarvis. Ilahduttavaa oli myös havaita Özilin ja Rakiticin yhteispelin toimineen tälläkin kertaa. Toivottavasti Özil kuntoutuisi pikaisesti, jotta Slomka pääsisi taas peluuttamaan kaksikkoa uudessa 4-2-3-1 -systeemissään, joka tällä hetkellä vaikuttaisi olevan se uusi suunta Schalkessa. (Sitä puoltavat myös siirtohuhut Zé Roberton ja Albert Streitin osalta sekä huhut parin kolmen pelaajan poistamisesta talven siirtoikkunassa ruuhkaa aiheuttamasta.)

Muista pelaajista esille on nostettava tälläkin kertaa keskikentän pohjalla häärineet Zlatan Bajramovic ja Jermaine Jones. Bajramovic pelasi jälleen yhden erittäin vahvan pelin ja täytti Ernstin jättämän aukon mallikkaasti, osoittaen samalla, että tarvetta bosnialaisen palveluksille löytyy. Jones taasen oli - nyt tuntuu siltä, kuin tämän olisi sanonut aiemminkin - ilmiömäinen. Kentältä ei löytynyt varmastikaan kohtaa, jossa Jones ei olisi ottelun aikana käynyt. Kentältä ei löytynyt myöskään sellaista kohtaa, jossa Frank Lampardilla olisi ollut minkäänlaista sanottavaa mihinkään Jonesin pihdeissä. Englannin maajoukkuemies jäi täysin pimentoon Taistelusian uuden tulemisen rinnalla. Sen huomasi varmasti myös katsomossa istunut maajoukkueluotsi Joachim Löw, jolta Jones sai varsin mukavan ilmoituksen loppuviikosta: Nati-paita kutsuu. Jonesin maaotteludebyytti tapahtunee tulevalla maaottelutauolla, minkä ansiosta kentällä tullaan näkemään Schalke-väriä loukkaantuneiden Christian Panderin ja Kevin Kuranyin ollessa noista otteluista sivussa.

Loukkaantumistilanteesta puhuttaessa Rafinhakin sai pikkutällin tiistaina ja hetken aikaa näytti jo siltä, että pikkubrassi olisi lauantaisesta Hampuri-ottelusta sivussa. Perjaintaina kuitenkin osattiin jo kertoa, että Rafinha pystyy pelaamaan, minkä ansiosta Schalkella on jälleen käytettävissään peräti 15 tervettä kenttäpelaajaa Fabian Ernstin palatessa sairastuvalta loukkaantuneen Mesut Özilin tilalle. Tällainen miesvaje tarkoittaa myös sitä, että U19-joukkueesta pari miestä pääsee viikonloppuna haistelemaan hieman tunnelmaa Arenalle. Mutta ei mennä vielä siihen, eikä eksytä vielä Mestareiden liigan lohkotaulukon puolellekaan, vaan odotellaan tulevia pelejä ja katsellaan niiden jälkeen tilannetta. Silloin toivottavasti terveemmällä miehistöllä, sillä vuoden 2007 loukkaantumiskiintiö täyttyi jo aikoja sitten.

[Dieter Bohlen]

Jos kirjoitteluni noin paljon häiritsee, niin poista ihmeessä viestini, lienee jo tuttua... Tai jos oikein virpoo, niin räpsäytä bännit.

Äh, en mä niitä poistele, ellei kyse ole turhan räikeästä perseilystä.

Mutta joka tapauksessa olisi mukava lukea joskus jotain hieman asiapitoisempaa kamaa, rakkausrunot Rudille, Edille ja kumppaneille olisivat nekin mielekkäämpää lukemista kuin nuo sentteriin päättyvät herkkää mieltäni järkyttävät viestit .

[Ylliksen Mummo]

Hyvä peli Schalkelta tiistaina. Joukkue ansaitsi kunnioitukseni ja taisi olla vielä jonkin verran varamiehinenkin. 

[Dieter Bohlen]

Ennakko: FC Schalke 04 - Hamburger SV

Hetken kuluttua pyörähtää Arena AufSchalkella käyntiin viikon toinen peli, kun isäntäjoukkue lähtee haastamaan kotoisen liigan huippukamppailussa sarjan kakkosta Hampuria. Chelsea-pelin jälkeen Schalkella on taas paljon näytettävää ja kotimaisesta liigasta kovinkaan paljoa parempaa tilaisuutta siihen ei löydy, kuin ottelusta Rafael van der Vaartin, Frank Rostin ja ennen kaikkea Huub Stevensin HSV:tä vastaan. Vanhat Schalke-tuttavat ja ennen kaikkea van der Vaart olivat keväällä niitä, jotka olivat romuttamassa Schalken haaveita Suuren unelman toteuttamisesta. Tuolloin huikeassa nousukunnossa ollut Hampuri kukisti puolikuntoisen ja varamiehisen Schalken Arenalla maalein 0:2, van der Vaartin vastatessa toisesta osumasta.

Tällä kertaa asetelmissa on hieman samankaltaisuutta. Hampuri porskuttaa niin kotimaassa kuin UEFA-Cupinkin puolella ja Schalke puolestaan pelaa jälleen kerran puolikuntoisilla varamiehillä. Valmentaja Mirko Slomkalla on täksi päiväksi käytettävissä ainoastaan 13 ykkösjoukkueen pelaajaa, sillä tiistaiseen satoon tasapelipisteen ohella kuului Mesut Özilin loukkaantuminen. Tämän lisäksi kapteeni Marcelo Bordon on pelikiellossa tänään korttitilin täyttymisen vuoksi. Fabian Ernst ja Rafinha sen sijaan pystyvät tänään pelaamaan, vaikkakaan täydessä kunnossa kaksikko ei välttämättä ole. Avaukseen molempia kuitenkin ollaan viemässä, sillä vaihtoehdot ovat muuten nollassa. Tai onhan joukkueeseen nostettu tätä viikonloppua varten kaksi pelaajaa seuran U19-junioreista. Kärkimies Dominique Wassi ja puolustaja Carlos Zambrano pääsevät ensimmäistä kertaa haistelemaan Bundesliga-tunnelmaa ja tiedä sitä, vaikka näistä ensin mainitun tie veisikin jopa kentälle asti ottelun loppuhetkillä. Kärjestä kun ei liikaa vaihtoehtoja löydy.

Ennen kuin Wassi mahdollisesta suorittaa debyyttinsä Bundesligassa, aloittaa Schalke kuitenkin suurimmaksi osaksi samalla miehistöllä kuin tiistainakin. Maalissa jatkaa siis Manuel Neuer ja puolustuslinjasta löytyvät herrat Rafinha, Heiko Westermann ja Mladen Krstajic. Kolmikon osalta mielenkiinto kohdistuu Westermanniin, jonka pelipaikasta ei vielä ole varmuutta. Vahvat otteet vasempana laitapakkina Chelseaa vastaan voisivat johtaa miehen jatkamiseen tuolla tontilla, jolloin Benedikt Höwedes todennäköisesti pääsisi mielipaikalleen toppariksi Krstajicin viereen. Tuota parempaa ratkaisuakaan on vaikea löytää, sillä tarjonta vasemman laitapakin tontille on muutoin todella heikkoa ja mieluummin siellä näkisi paikan hallitsevan pelaajan. Zambrano olisi toki sellainen junioripuolella, mutta hyppy Jerome Boatengia ja Ivica Olicia tai Piotr Trochowskia vastaan on kuitenkin turhan suuri.

Keskikentällä Schalke peluuttanee viittä miestä, tarkoittaen tosin Gerald Asamoahin ja Peter Lövenkrandsin putoamista "kärkimiesstatuksesta" pykälää alemmaksi. Kyseinen kaksikko miehittäisi tänään laidat keskikentän yläosassa Ivan Rakiticin hoitaessa keskustan. Alapuolella tervehtynyt Fabian Ernst ja Jermaine Jones muodostaisivat taas keskikentän pohjan ja kantaisivat ison vastuun van der Vaartin pysäyttämisestä.

Kärjessä jatkaa ilman viime hetkien loukkaantumista - mitä toivottavasti ei tule, sillä juutinkin kiintiö on jo täynnä - Sören Larsen.

Schalken toivottu avaus siis:

---------------- Neuer -------------------
Rafinha - Höwedes - Krstajic - Westermann
------------------------------------------
----------- Ernst ------ Jones ------------
------------------------------------------
Asamoah ------ Rakitic ------- Lövenkrands
------------------------------------------
--------------- Larsen -------------------

Miten ottelua tullaan viemään eteenpäin, sitä on vaikeampi sanoa. Eikä sillä niinkään väliä ole, kunhan muutama asia näkyy Schalken otteista: taistelutahto, vahva työmoraali, intohimo sekä peräänantamattomuus. Siinä kaikki, mitä teiltä vaaditaan, sillä siinä on kaikki, mitä voittoon tarvitaan.

[Dieter Bohlen]

Tjah, Albert Streit wird Schalker...

Se on virallista viimein! Frankfurtia toistaiseksi edustavasta keskikenttämiehestä tulee ensi kesästä lähtien gelsenkircheniläinen aina vuoteen 2012 asti, miksei sen ylikin. Hieman tässä kuviossa ihmetyttää juuri tuo sopimuksen alkaminen vasta kesällä, joskin tässä vaiheessa on vielä turha sulkea tammikuista siirtoakaan pois. Nythän on nimittäin selvää - minkä tosin Bruchhagenkin jo useampi viikko sitten myönsi - että Streit tulee joka tapauksessa lähtemään kauden päätteeksi, joten onko sitä järkevää lähteä retuuttamaan miestä mukana tuonne asti? Etenkään kun ottaa huomioon, että kannattajakunnassa tätä liikettä tuskin katsotaan niin hyvällä, Joneskin sai viime kaudella melkoisesti kritiikkiä siirtymisestään Schalkeen. Paine voi siis kasvaa bisneskaupungissa sen verran suureksi, että pientä lisäkorvausta vasten Streit saapuisi Ruhrille jo vuoden 2008 alussa.

Joka tapauksessa, tuli Streit sitten talvella tai kesällä, tämä siirto on erittäin tervetullut. Kölnin aikojen viime hetkistä lähtien mies on ollut huimassa vireessä ja tulee tuomaan kyllä merkittävästi lisää aseita Schalken hyökkäyspeliin. Oikea laita saadaan taas kuntoon, sillä Varela - joka lähtee suurella todennäköisyydellä Streitin edestä takaisin kotimaahansa - ei ole enää päässyt kevään jälkeen tolpilleen ja Asamoah ei tuota paikkaa kykene pelaamaan täysin toivotulla tavalla. Kuranyilla tulee olemaan jatkossa keskityspalloa, johon päätänsä tunkea väliin. Myös erikoistilanteissa, joissa Streit sekä Christian Pander kuuluvat molemmat kyseisen taiteenlajin ykkösnimiin Saksassa.

Eipä tässä sen enempää tarvinne kirjoitella, olipahan kertakaikkisen loistava uutinen. Katsellaan toki vielä, jos keväälle saapuisi...

 

[Alan]

Streit on kyllä loistava kaappaus Schalkelta. Frankfurtissa varmaan tykätään hyvää kun joukkueen kantava voima siirtyy Gelsenkircheniin toisen ex-pörssimiehen rinnalle. Streit on ainakin sivullekirjoittaneen silmissä ollut Bundesliigan parhaita hyökkääviä keskikenttäpelaajia jo sitten Kölnin aikojen. Streitin urakehitykselle voi tehdä hyvää päästä Eintrachtia suurempiin ympyröihin.