Kysymyksiä / Vastauksia jalkapallosta

[Tähtirinta]

Itse heittäsin omat rahani Kaitsu Pahlmanin suuntaan, jo ihan sen takia että Pahlmanin maalimäärät ovat sen verran isommat (joku 80 maalia) Mestaruussarjassa Atikiin verrattuna. Lisäksi Atikin maalit maajoukkueessa jäivät aika vähiin (7 kpl) vaikka iso osa niistä osui stadikalle. Mutta Pahlman teki noin 6-7 maajoukkuemaalia myös stadikalla.

Myös Aatos Lehtonen voi mahtua top 5:een, mutta siellä on muutama kausi alla jo ennen stadikan valmistumista. Pentti Styck voi olla yllättävän korkealla tässä listalla. HIFK:n tykki 30-luvulta eli Holger Salin tai joku Olof Strömsten voidaan unohtaa tästä listauksesta, koska valtaosa urasta meni Bolliksella ennen stadikan valmistumista.

Jonkin verran noita Mestaruussarjan ottelutietoja on vielä dokumentoimatta kenttätiedon osalta. Myös Suomensarjaa sekä cupia pelatiin stadikalla joten sekin tuo lisämausteensa, jos tätä haluaisi oikeasti lähteä selvittämään.

Voi se olla joku muukin. Tosin ennen pelattiin vähemmän pelejä.

HJK:n kotikentät[65]

    Kaisaniemen kenttä 1907–1908
    Eläintarhan kenttä 1909–1914
    Töölön pallokenttä 1915–1998
    Helsingin olympiastadion 1939–2000
    Töölön jalkapallostadion 2000–

Ihan noin suoraviivaisesti Klubin kotikentät eivät sentään mene. 1950- ja 60-luvuilla seurat pelasivat ristiin myös Bolliksella ja 50-luvulla Velodromilla, varsinkin kun HJK pelasi tuolloin kolme kautta Suomensarjaa. 90-luvullakin käytettiin jonkin verran Bollista stadikan ohella.

[Giantkilleri]

Jonkin verran noita Mestaruussarjan ottelutietoja on vielä dokumentoimatta kenttätiedon osalta. Myös Suomensarjaa sekä cupia pelatiin stadikalla joten sekin tuo lisämausteensa, jos tätä haluaisi oikeasti lähteä selvittämään.

Ihan noin suoraviivaisesti Klubin kotikentät eivät sentään mene. 1950- ja 60-luvuilla seurat pelasivat ristiin myös Bolliksella ja 50-luvulla Velodromilla, varsinkin kun HJK pelasi tuolloin kolme kautta Suomensarjaa. 90-luvullakin käytettiin jonkin verran Bollista stadikan ohella.

Aivan niin, ei tämmöisen tiedon selvittäminen ole ihan helppoa, kun muuttujia on paljon.

Jonkun HJK:n kaikkien otteluiden tulosten, kenttien ja ehkä maalintekijöidenkin, selvittäminen voi olla kuitenkin mahdollista, sillä HS on nyt digitoituna Kansalliskirjastossa vuoteen 1979 asti.

Joten siitä vaan peli kerrallaan lähtee selvittämään. Luultavasti jokaisesta sarjaottelussa on tehty uutinen. Jossakin kohtaa plärääminen sitten loppuu...

[Giantkilleri]

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986573?term=HJK&page=7

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986582?term=HJK&page=9

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986567?term=HJK&page=8

Tuohon malliin.

[Tähtirinta]

Aivan niin, ei tämmöisen tiedon selvittäminen ole ihan helppoa, kun muuttujia on paljon.

Jonkun HJK:n kaikkien otteluiden tulosten, kenttien ja ehkä maalintekijöidenkin, selvittäminen voi olla kuitenkin mahdollista, sillä HS on nyt digitoituna Kansalliskirjastossa vuoteen 1979 asti.

Joten siitä vaan peli kerrallaan lähtee selvittämään. Luultavasti jokaisesta sarjaottelussa on tehty uutinen. Jossakin kohtaa plärääminen sitten loppuu...

HJK:n kaikki ottelut ja maalintekijät muutamaa Suomensarjan ottelua lukuunottamatta on selvitetty.

Kaikki pelit + maalintekijät (SM, Suomensarja, Ykkönen, Kakkonen) on lähtökohtaisesti dokumentoitu, joten en suosittele kenekään lähtemään tekemään työtä uudestaan jos ei itse halua luopua vapaa-ajasta Ainoa mitä noista dokumentaatioista puuttuu on kenttätieto.

[Giantkilleri]

HJK:n kaikki ottelut ja maalintekijät muutamaa Suomensarjan ottelua lukuunottamatta on selvitetty.

Kaikki pelit + maalintekijät (SM, Suomensarja, Ykkönen, Kakkonen) on lähtökohtaisesti dokumentoitu, joten en suosittele kenekään lähtemään tekemään työtä uudestaan jos ei itse halua luopua vapaa-ajasta Ainoa mitä noista dokumentaatioista puuttuu on kenttätieto.

Onko ne tiedot netissä, kirjassa vaiko muuten vaan "ylhäällä"?

[Heppatiitti]

Wikipedian mukaan Aatos Lehtonen teki Klubille 109 maalia pääsarjassa, mutta näistä menee 66 aikaan ennen olympiastadionin rakentamista. Pentti Styck teki 98 maalia ja Atik Ismail 97. Styck ei maajoukkueessa maaleja tehnyt, sen sijaan tarkistin että Atik teki kuusi maaottelumaalia olympiastadionilla ja ainakin yhden ikimuistoisen Liverpoolia vastaan. Pahlman teki tietysti paljon enemmän maaleja, mutta niistä valtaosan HPS:lle. Wikipedian mukaan 74 pääsarjamaalia Klubille. Tähän sitten kaikki muut pelit, cupit, kansainväliset pelit jne...Arvaisin että Ismail tai Styck riippuen koti- ja vierasmatsien maalien suhteesta. Pallokentällä pelattiin myös matseja, mikä tekee tästä vielä hankalamman. Esim. Suomen cupin finaali 1981, jossa Atik teki kolme maalia pelattiin Bolliksella. Sanotaan kuitenkin että  oikea vastaus on Atik.

[Heppatiitti]

Wikipedian mukaan Aatos Lehtonen teki Klubille 109 maalia pääsarjassa, mutta näistä menee 66 aikaan ennen olympiastadionin rakentamista. Pentti Styck teki 98 maalia ja Atik Ismail 97. Styck ei maajoukkueessa maaleja tehnyt, sen sijaan tarkistin että Atik teki kuusi maaottelumaalia olympiastadionilla ja ainakin yhden ikimuistoisen Liverpoolia vastaan. Pahlman teki tietysti paljon enemmän maaleja, mutta niistä valtaosan HPS:lle. Wikipedian mukaan 74 pääsarjamaalia Klubille. Tähän sitten kaikki muut pelit, cupit, kansainväliset pelit jne...Arvaisin että Ismail tai Styck riippuen koti- ja vierasmatsien maalien suhteesta. Pallokentällä pelattiin myös matseja, mikä tekee tästä vielä hankalamman. Esim. Suomen cupin finaali 1981, jossa Atik teki kolme maalia pelattiin Bolliksella. Sanotaan kuitenkin että  oikea vastaus on Atik.

Maaottelut ja Suomen Cupin finaalit on helppo tarkastaa Olympiastadionin osalta. Pahlman nosti osakkeitaan kummasti. Peräti seitsemän maalia HPS ja HJK:n paidassa cupin finaaleissa stadikalla ja vielä kahdeksan maaottelumaalia Olympiastadikalla.

[voseli]

Onko ne tiedot netissä, kirjassa vaiko muuten vaan "ylhäällä"?

Digitoituna excel-taulukkomuotoon.

[Jääpoiju]

Mites nuoremmat, Hesa Cupia stadikalla pelanneet?

[FC KurPa]

Voisiko tuo Stadikan maaotteluiden maalikärki olla sitten Mikael Forssell, aika montaa onnistumista on tullut itsekkin todisteltua kyseisessä pyhätössä Miklulta.

Toki sotien jälkeen Suomi ja Ruotsi kohtasivat lähes vuosittain ja ilmeisesti aika usein juurikin stadikalla.
Ruotsihan murjoi Suomea tuolloin usein aika rujoin lukemin, joten löytyisikö tuo "maaliruisku" jopa länsinaapuristamme..? tuskin nyt kuitenkaan.

[Forester]

Wikipedian mukaan Aatos Lehtonen teki Klubille 109 maalia pääsarjassa, mutta näistä menee 66 aikaan ennen olympiastadionin rakentamista. Pentti Styck teki 98 maalia ja Atik Ismail 97. Styck ei maajoukkueessa maaleja tehnyt, sen sijaan tarkistin että Atik teki kuusi maaottelumaalia olympiastadionilla ja ainakin yhden ikimuistoisen Liverpoolia vastaan. Pahlman teki tietysti paljon enemmän maaleja, mutta niistä valtaosan HPS:lle. Wikipedian mukaan 74 pääsarjamaalia Klubille. Tähän sitten kaikki muut pelit, cupit, kansainväliset pelit jne...Arvaisin että Ismail tai Styck riippuen koti- ja vierasmatsien maalien suhteesta. Pallokentällä pelattiin myös matseja, mikä tekee tästä vielä hankalamman. Esim. Suomen cupin finaali 1981, jossa Atik teki kolme maalia pelattiin Bolliksella. Sanotaan kuitenkin että  oikea vastaus on Atik.

Alkuperäinen kysymyshän oli, kuka pelaaja on tehnyt eniten maaleja Olympiastadionilla. Atik se voi hyvinkin olla, kun ottaa huomioon HJK- maalien lisäksi kauden 1977, jolloin hän pelasi Kiffenissä. Mustat Hurmurit pelasivat kotiottelunsa tuolloin Stadikalla. Atik teki sarjassa tuolloin 13 maalia, joista 8 Olympiastadionilla. Yhden niistä 'vierasottelussa' Klubia vastaan upeassa 3-0 voitossa, mitä olin myös paikan päällä todistamassa.

[voseli]

Ihan noin suoraviivaisesti Klubin kotikentät eivät sentään mene. 1950- ja 60-luvuilla seurat pelasivat ristiin myös Bolliksella ja 50-luvulla Velodromilla, varsinkin kun HJK pelasi tuolloin kolme kautta Suomensarjaa. 90-luvullakin käytettiin jonkin verran Bollista stadikan ohella.

Ja muutamia alkukierroksen otteluita 50-luvulla pelattiin myös pallokentän Saharassa.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Voisiko tuo Stadikan maaotteluiden maalikärki olla sitten Mikael Forssell, aika montaa onnistumista on tullut itsekkin todisteltua kyseisessä pyhätössä Miklulta.

Toki sotien jälkeen Suomi ja Ruotsi kohtasivat lähes vuosittain ja ilmeisesti aika usein juurikin stadikalla.
Ruotsihan murjoi Suomea tuolloin usein aika rujoin lukemin, joten löytyisikö tuo "maaliruisku" jopa länsinaapuristamme..? tuskin nyt kuitenkaan.

Suomen pelaajista Forssell on kärjessä 13 osumallaan. Litmanen teki 9, Pukki on tehnyt 9 ja Pohjanpalo 8.

e: Tarkastelin noita 40-60-lukujen Ruotsin antamia murskajaisia, eikä sieltä löytynyt Miklua kovempia maalintekijöitä. Aika monilla hattutemppujen tekijöillä nuo maalit olivat lähes ainoat onnistumiset maaottelutasolla.

[Heppatiitti]

Voisiko tuo Stadikan maaotteluiden maalikärki olla sitten Mikael Forssell, aika montaa onnistumista on tullut itsekkin todisteltua kyseisessä pyhätössä Miklulta.

Pelkät maaottelumaalit vain Olympiastadikalla alkoivat vaivaamaan ja nopeasti ruutupaperille tekemäni epävirallinen lista näyttää: 1. Todellakin Miklu 13 maalia. 2. Pukki 9. 3. Useampi mies kahdeksalla maalilla - eli Litti, Lehtovirta, Pahlman ja Jolle. Mutta tämä ei ole mikään virallinen tilasto.

Edit: Eläinlääkäri ehti ensin. Ja ihan samalta ei lista näytä, mutta nyt tämä saa olla.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Pelkät maaottelumaalit vain Olympiastadikalla alkoivat vaivaamaan ja nopeasti ruutupaperille tekemäni epävirallinen lista näyttää: 1. Todellakin Miklu 13 maalia. 2. Pukki 9. 3. Useampi mies kahdeksalla maalilla - eli Litti, Lehtovirta, Pahlman ja Jolle. Mutta tämä ei ole mikään virallinen tilasto.

Edit: Eläinlääkäri ehti ensin. Ja ihan samalta ei lista näytä, mutta nyt tämä saa olla.

Olet oikeassa, Litmasen maalimäärä on 8. Katsoin Wikipedian listauksesta Olympiastadionilla tehdyt maalit, mutta kun katsoin uudestaan, niin siellähän on merkattu vuoden 2001 Belgia-ottelu Stadikalle. Siitä siis virheellinen infoni.

[Hugh]

Miksi Helsingin seudulla on paljon pieni seuroja, joissa myös aktiivista junnutoimintaa ja sitten edari jossain divarissa, kun taas Esimerkiksi Tampereella suurin osa junnuista pelaa Ilveksessä eikä paljon muita kunnon junnutiimejä ole, siis siinä määrin kuin Helsingissä?

Onko joskus mennyt ns. kaikilla käpy HJK:hon, vai mikä ihme? Eikö HJK:lla ollut kaupunginosatoimintaa 50-80 -lukujen välissä?

Tämä on kyllä ihan mielenkiintoinen kysymys, enkä tiedä vastausta. Itse Helsingissä kasvaneena olen ennemminkin ihmetellyt asiaa niin päin, että miksi monissa muissa kaupungeissa on niin vähän seuroja, kun olen aina tottunut siihen, että Helsingissä ja Espoossakin on "jokaisella" kaupunginosalla (no, ei nyt ihan jokaisella) omat joukkueensa.

HJK:lla ei kuitenkaan ainakaan omien hatarien muistikuvieni mukaan vielä 80-luvulla kovin paljoa kaupunginosajoukkueita ollut. Tai ainakin muistelisin, että junnuna HerTossa emme kovinkaan usein Klubia kohdanneet, vaan vastustajina oli useimmiten Kontu, Viikingit, Valtti, Ponnistus, MPS ym. kaupunginosajengit.

Jotenkin tuli mieleen, että voiko tämä olla jotenkin seurausta niinkin kaukaa kuin sieltä ajalta ennen Helsingin suurta alueliitosta? https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos

Tässäkin voi olla jotain perää, monet helsinkiläiset urheiluseurathan on perustettu jo aikana ennen tuota alueliitosta. Esim. HerTo 1921, PiTa 1925, PuiU 1929 jne jne. Kaikilla vanhoilla kaupunginosajoukkueilla ei toki ole futista ollut alunperin seuran lajivalikoimassa, mutta joka tapauksessa urheiluseuroja on perustettu suuri määrä eri puolelle aluetta. Esim. Tampereella ilmeisesti ei ole näin siis tehty? Tietysti Helsinki on Suomen suurin kaupunki, mutta ei kaupungin kokokaan voi tässä kysymyksessä kaikkea selittää.

edit. Toki tuon alueliitoksen jälkeenkin useita uusia futisseuroja on syntynyt eri puolille Helsinkiä.

[turkistarhaaja]

No onhan nyt Tampereella Ilveksen lisäksi ainakin TPV, TKT, TamU, Ilves-Kissat mitä nopeasti tulee mieleen. Mutta toki esim 5v5-vaiheessa Ilveksen kilpajengissä on poikapuolella joku 60-80 pelaajaa ja kaupunginosajoukkueissa varmaan joku 300 päälle per ikäluokka niin ei siinä tietysti muille enää niin isoja määriä jää varsinkin kun ympäryskunnissa toimivista ainakin YIlves sekä Pirkkalan, Nokian ja Kangasalan jengit ovat nekin suht isoja.

Jaa tarkistuslaskennan jälkeen TKT näköjään on junnupuolella ihan kanveissa ja vain yksi jengi pelaa enää p17 kolmosta. Mikä on kun punainen aate ei enää Tampereella maistu?

[Giantkilleri]

Tässäkin voi olla jotain perää, monet helsinkiläiset urheiluseurathan on perustettu jo aikana ennen tuota alueliitosta. Esim. HerTo 1921, PiTa 1925, PuiU 1929 jne jne. Kaikilla vanhoilla kaupunginosajoukkueilla ei toki ole futista ollut alunperin seuran lajivalikoimassa, mutta joka tapauksessa urheiluseuroja on perustettu suuri määrä eri puolelle aluetta. Esim. Tampereella ilmeisesti ei ole näin siis tehty? Tietysti Helsinki on Suomen suurin kaupunki, mutta ei kaupungin kokokaan voi tässä kysymyksessä kaikkea selittää.

edit. Toki tuon alueliitoksen jälkeenkin useita uusia futisseuroja on syntynyt eri puolille Helsinkiä.

Nykyisin Helsingin joukkoliikenne on kattava, mutta sata vuotta sitten niin ei ollut. Jo matkustusteknisistä syistä ei ollut kovinkaan helppoa kulkea HJK:n reeneihin sieltä täältä. Lapselle oli järkevää mennä lähialueen joukkueen toimintaan.

Bussiliikenteen historiaa.
https://www.kooen202.com/37385

Raitioliikenne toimi kantakaupungissa.

[Giantkilleri]

Wikipedian mukaan Aatos Lehtonen teki Klubille 109 maalia pääsarjassa, mutta näistä menee 66 aikaan ennen olympiastadionin rakentamista.

Pentti Styck teki 98 maalia ja Atik Ismail 97. Styck ei maajoukkueessa maaleja tehnyt, sen sijaan tarkistin että Atik teki kuusi maaottelumaalia olympiastadionilla ja ainakin yhden ikimuistoisen Liverpoolia vastaan. Pahlman teki tietysti paljon enemmän maaleja, mutta niistä valtaosan HPS:lle. Wikipedian mukaan 74 pääsarjamaalia Klubille. Tähän sitten kaikki muut pelit, cupit, kansainväliset pelit jne...Arvaisin että Ismail tai Styck riippuen koti- ja vierasmatsien maalien suhteesta. Pallokentällä pelattiin myös matseja, mikä tekee tästä vielä hankalamman. Esim. Suomen cupin finaali 1981, jossa Atik teki kolme maalia pelattiin Bolliksella. Sanotaan kuitenkin että  oikea vastaus on Atik.

Olympiadatadion vihittiin käyttöön 12.6. 1938. Avajaisissa pelattiin 20 min näytösottelu.

Sm-sarja kenttänä sitä ei käytetty 1938.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986266?term=Pallokent%C3%A4ll%C3%A4&term=HJK&page=8

[Giantkilleri]

Joku mainituista on kuitenkin oikea vastaus. On vaikea tehdä eniten maaleja Olympiastadionilla, ilman että kukaan huomaa sitä.

[Giantkilleri]

Digitoituna excel-taulukkomuotoon.

Onko julkisuudessa?

[Tähtirinta]

Olympiadatadion vihittiin käyttöön 12.6. 1938. Avajaisissa pelattiin 20 min näytösottelu.

Sm-sarja kenttänä sitä ei käytetty 1938.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986266?term=Pallokent%C3%A4ll%C3%A4&term=HJK&page=8

Käytettiin mm. HIFK pelasi neljä peliä stadikalla vuonna 1938.

[Giantkilleri]

Käytettiin mm. HIFK pelasi neljä peliä stadikalla vuonna 1938.

Ok, mutta ns ison kuvan kannalta sillä ei liene suurta merkitystä. Ainakaan sen selvittämisessä, että kuka on Stadionilla eniten maaleja tehnyt.

1939 otteluita oli jo enemmän.

[Billy the Badger]

Suomen pelaajista Forssell on kärjessä 13 osumallaan. Litmanen teki 9, Pukki on tehnyt 9 ja Pohjanpalo 8.

e: Tarkastelin noita 40-60-lukujen Ruotsin antamia murskajaisia, eikä sieltä löytynyt Miklua kovempia maalintekijöitä. Aika monilla hattutemppujen tekijöillä nuo maalit olivat lähes ainoat onnistumiset maaottelutasolla.

Börje Tapper 6, Sándor Kocsis 5, Péter Palotás 5, onko nuo kovimmat maajoukkuemaalien ulkomaalaiset.

[Tähtirinta]

Ok, mutta ns ison kuvan kannalta sillä ei liene suurta merkitystä. Ainakaan sen selvittämisessä, että kuka on Stadionilla eniten maaleja tehnyt.

1939 otteluita oli jo enemmän.

Tuo on kolmasosa sen kauden peleistä, kyllä se on jo aika merkittävä osuus. Ja liittyy Aatos Lehtoseen, joka on tuon kauden maalikuningas.