• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Tekonurmi Liigassa

Aloittaja wenrer, 25.09.2007 klo 09:45:32

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Mielipiteesi siitä, että Veikkausliigapelejä pelataan tekonurmella?

Tekonurmi on hyvä, se parantaa pelin laatua.
75 (5.5%)
Ei se luonnonnurmelle pärjää, mutta kelpaa ihan hyvin.
345 (25.5%)
Kelpaa pohjoisessa, jossa on pitkä talvi.
378 (27.9%)
Kelpaa hätätilakorvikkeeksi.
204 (15.1%)
Ihan sama, ei kiinnosta.
20 (1.5%)
Tekonurmet tulisi sallia vain harjoituskentillä.
249 (18.4%)
Kaikki tekonurmet pitäisi hävittää mahdollisimman nopiasti.
84 (6.2%)

Äänestäjiä yhteensä: 1346

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 20.04.2013 klo 23:56:48
Turun seurat, HJK, Jaro, VPS, MIFK, RoPS, MYPA, Honka, KuPS ainakin näin 10 sekunnin miettimisellä, kun otetaan huomioon mainitsemani siirtymäaika sekä hallien käyttö varakenttinä.
VPS - vaikka hyvää taloudellista tulosta tekeekin niin ei voi kustantaa kenttiään
MYPA - samaan suuntaa, tosin tulos ei ole vielä hyvä
Honka - palkanmaksu ensin
MIFK - ehkä mahdollinen
RoPS, Jaro - ei toivoakaan
KuPS, JJK (todennäköisempi onnistuja) - riippuu löytyykö lompakosta pohjaa
HJK, TPS, Inter - mahdollinen <- ainoat kolme seuraa, jotka eivät nojaa talkoovoimiin, nojaavat tosin verorahoihin

e. niin kauan kun verorahat ovat oletusarvoisesti käytössä on pakko tehdä kompromisseja.

Savon keisari

#501
Mitä sinä nyt selität? Minä puhuin nyt paikoista joissa on käytännössä olosuhteet jo valmiina tuollaiseen. Jos et nyt esim. sattunut tietämään, niin TPS ja Jaro jo nyt hyödyntävät varakenttiä. Ahvenanmaalta löytyy 1000 katsojan halli, samoin Vaasassakin on myös halli vaikka toki Vepsun stadionkin muovitetaan. Muilla sitten onkin muovi. Honka varmasti löytää pääkaupunkiseudulta jonkun kentän.

Mitään hirveitä summia tai panostuksia varakenttiin ei ole tarkoituskaan laittaa tai pitää turhan korkeaa vaatimustasoa, ykkösprioriteetti on se, että päästään aloittamaan sarja pelikelpoisissa olosuhteissa, toki tietysti se on seuran itsensä intresseissä saada yleisöolosuhteita kehitettyä, joko panostamalla varakenttäänkin tai pyrkimällä pääsemään mahdollisimman aikaisin oikealle kentälleen.

Led It Be

#502
[uutinen]Ylpeyttä alhaisellakin tasolla

Bokma valitsee kanttinissa paikan ikkunan vierestä, ja hakee teetä ja voileipää.
Hollannin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Jong Hollandin edustusjoukkueen ottelu Wieringermeeriä vastaan on alkamassa kahden tunnin päästä. Seuran toppatakkiin pukeutunut mies jakaa pöytiin monistettuja otteluohjelmia. Yleisöä saapuu paikalle reilut 500.
"Ensi kaudella pelaamme todennäköisesti uudessa amatöörisarjassa. Meidän täytyy vain sijoittua hyvin tänä vuonna", Bokma sanoo ja osoittaa seinällä olevaa isoa sarjataulukkoa.
Siihen seuralla on hyvä mahdollisuus. Mutta se ei viime kädessä määritä sitä, mistä Jong Hollandissa on kyse. Eikä se, ettei seura ole ikinä pystynyt kasvattamaan yhtään Eredivisie-tason pelaajaa.
Hollannissa on toimiva seurajärjestelmä. Alkmaarinkin kokoisessa kaupungissa on AZ:n alapuolella kuusi toimivaa amatööriseuraa, joilla kaikilla on omat erinomaiset harjoituskeskuksensä.
Hollannissa seurat muodostavat pyramidin. Jokaisella seuralla on oma roolinsa, jokainen tietää oman paikkansa. Ajatus toimii kaikissa ikäluokissa. Ajaxit ja Feyenoordit pelaavat junioreissa keskenään parhaiden sarjassa, amatööriseurat ovat omalla tasollaan.
"Me olemme suurin piirtein keskellä sitä pyramidia", Bokma toteaa.
Jong Holland on pääsääntöisesti harrasteseura. Se järjestää toimintaa juuri sen itsenäs tasoisille pelaajille. Keskeisinpänä piirteenä seurojen välillä tuntuu olevan ylpeys omaa seuraa kohtaa, ei kateus toisia kohtaan.
Lahjakkaimmat juniorit päätyvät isompiin seuroihin, jotka pystyvät tarjoamaan paremmat mahdollisuudet kehittymiseen. Kenenkään liian kovaa tai liian vähäistä motivaatiota ei katsota pahalla, sillä jokainen löytää oman paikkansa.

Ote Urheilulehden artikkelista: "Kone joka pyörii" (tällä tarkoitetaan hollantilaista jalkapallokoneistoa)
[/uutinen]

Jos vaatimustaso on liian kova, niin sitten voi toteutaa ambitioita alemmalla sarjatasolla. Ohessa toimiva malli Hollannista. Ei tarvitse väkisin rimpuilla mukana, jos ei pysty täyttämään timantinkovia huippuseuran vaatimuksia. Jalkapallon pelaamista ja jalkapallon kehittämistä voi tehdä alemmillakin sarjatasoilla, palvelen koko suomalaisen jalkapallon etua.

Homman nimi on vähän kuin Nokian Stephen Elop sanoi aikanaan: "Öljynporaus lautta on tulessa. Hypätkää!"

Suomalaisen jalkapallon tie ylöspäin kohti menestystä on kyseenalaistaminen, vaatimustason jatkuva kasvattaminen kaikessa tekemisessä. Mukavuusaluueelta pois siirtyminen. Kritiikin antaminen ja sen kestäminen ja kuunteleminen. Jatkuva haastaminen. Uuden ulottuvuuden etsiminen.

Sen verran olen perehtynyt esim. hollantilaiseen jalkapallon, niin kun tajusi millä tasolla tekeminen on siellä, niin se oli täydellinen kulttuurishokki. Täysin hämmästyttävää meininkiä. Jonka ymmärtäminen räjäytti tajunnan vähän samaan tapaan kuin Pukin tekemä maali Espanjaa vastaan.

Lainaa
Itseasiassa minä ymmärrän täysin näitten tekonurmi miesten ajatuksen. Sinällään ihan realistinen lähestymistapa. Kysessä on kuitenkin koko ajan laajempi kokonaisuus kuin pelkkä alusta. Halutaanko pistää olosuhteet samalle tasolle kuin kilpailija maissa tai jopa edelle. Halutaanko taistella paikasta auringossa, joka tarkoittaa paikkaa arvokisoissa ja säännöllistä menestymistä Euroopan kentillä. Kauden pituus ja siihen liittyvä asianmukainen nurmi on vain yksi pala isoa kokonaisuutta.

noshitsherlock

Lainaus käyttäjältä: Led It Be - 21.04.2013 klo 00:15:09Sen verran olen perehtynyt esim. hollantilaiseen jalkapallon, niin kun tajusi millä tasolla tekeminen on siellä, niin se oli täydellinen kulttuurishokki. Täysin hämmästyttävää meininkiä. Jonka ymmärtäminen räjäytti tajunnan vähän samaan tapaan kuin Pukin tekemä maali Espanjaa vastaan.

Suomalaisen jalkapallon suurin katastrofi on se, että kaikki nämä tajuajat ja oikeinymmärtäjät ovat kosketuksissa jalkapalloon vai nettifoorumien kautta. Kun kaikki tämä tietotaito saataisiin siirrettyä kentille ja teoiksi suurten puheiden sijaan...

Savon keisari

Sen verran vielä, että 2016, jolloin Suomi on mukana EM-lopputurnauksessa ja kuukauden verran pidetään taukoa ja kautta joudutaan pidentämään haastavampiin olosuhteisiin, pitää olla tietynlainen ehdoton takaraja. Jo tänä vuonna, viimeistään ensi vuonna, pitää lyödä lukkoon ne olosuhde- ja muut vaatimukset jotka ovat tuolloin edellytyksenä liigalisenssin saamiselle. Tässä on sitten aikaa varautua niin seuroilla kuin muilla sidosryhmillä (tietysti kaupungit tärkeimpänä), tehdä päätöksiä sen suhteen halutaanko panostaa kehityksen kelkassa pysymiseen tai heittää hanskat tiskiin. Näin saadaan myös vähän kartoitettua tilannetta että monta joukkuetta liigassa pelaa. Tietysti tässä on myös esim. kunnianhimoisilla ja hommansa hyvin hoitavilla ykkösen seuroilla tilaisuus ottaa hommasta vaari.

werner

Palloliiton ratkaisu arvokisavuosille lienee 2-kierroksinen sarja + 1-kertaiset 6 joukkueen jatkosarjat eli yhteensä 27 ottelua kaudessa. Onnistunee ilman suuria haasteita.

Led It Be

Lainaus käyttäjältä: Jalkapalloministeri - 21.04.2013 klo 00:22:20
Suomalaisen jalkapallon suurin katastrofi on se, että kaikki nämä tajuajat ja oikeinymmärtäjät ovat kosketuksissa jalkapalloon vai nettifoorumien kautta. Kun kaikki tämä tietotaito saataisiin siirrettyä kentille ja teoiksi suurten puheiden sijaan...
Tämä on suurelta osalta Palloliitosta kiinni. Haluaako se palkata osaajia organisaation asianmukaisten ja kaikille avoimien rekrytointien kautta. Vai haluaako se jatkaa perinteisen puuhastelun parissa.

Savon keisari

Minä todella toivon, että Palloliittoon synnytetään vakavastiotettava huippujalkapalloyksikkö ja sen keulahahmoksi Jari Litmanen. Hänellä on varmasti järkeä päässä ja selkeät visiot jotka pystyy myymään laajemmallekin yleisölle, mutta myös maailman huipputason huippu-urheilijan ajatusmaailma joka on erilainen mikä tavallisella mukavuusalueeseen tyytyvällä pulliaisella. Jotain hyötyä "suhmuroinnistakin".

Led It Be

#508
Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 21.04.2013 klo 00:23:55
Tietysti tässä on myös esim. kunnianhimoisilla ja hommansa hyvin hoitavilla ykkösen seuroilla tilaisuus ottaa hommasta vaari.
Mikäli Ykkösen seurat pääsevät noin 5 vuodessa samalle tasolle olosuhde ynnä muussa kehityksessä kuin missä tällä hetkellä ovat Veikkausliiga seurat, niin sitten voi olla tyytyväinen. (niiden osalta)

Tarvitaan yhtä laadukas organisaatio ja tälle toimitusjohtaja viemään ykkösen seuroja eteenpäin. Tarkoitan tällä sitä, että esim. Timo Marjamaa (tai Marjamaan kaltainen henkilö) toimii "PAF-liigan" toimitusjohtajana ja "PAF-liigalla tulee vähintään samantasoiset" sivut kuin Veikkausliigalle. Ja "PAF-liigan" toiminta viedään 5 vuodessa sille tasolle missä Veikkausliiga on nyt. (niin sanotuilla kaikilla mittareilla, enkä tarkoita tässä yleisömäärää)

Get the picture?

(Joka taas tarkoittaa sitä, että Veikkausliiga seurat eivät voi jäädä tälle tasolle, vaan niiden on otettava askeleita eteenpäin.)

Savon keisari

Ykkösessä on esim. SJK, jolla on ns. tekemisen meininki. Ensinnäkin suomalaisessa jalkapallossa sidosryhmätyö on ihan keskeinen alue, jolla osaaminen ja tekemisen onnistuminen on keskeisessä asemassa siinä, millä tasolla seura toimii ja pystyy toimimaan, kun varsinkin kaupungit niin keskeisesti ovat touhussa mukana.

Edelleenkään tämä ei ole mikään "joko/tai" -kysymys, ihan kuin ykkösen ei senkin pitäisi yhtä lailla ottaa edistysaskelia, tässä vaiheessa tärkeimpänä on saada se sille tasolle, että kärkipää on niin urheilullisesti kuin muutenkin toiminnan ammattimaisuuden puolesta tasoa, jolla on valmiudet siirtyä täysammattimaisesti toimivaan pääsarjaan.

Jalkapallo on urheilua, mutta isossa kuvassa lyhyen aikavälin "urheilulliset pikavoitot" ei ole menestyksen, kokonaisvaltaisen sellaisen, avain. Liigasta voisi aivan hyvin pudottaa pari paskinta pois jos se siitä on kiinni, siis kylmästi vaikka ei-urheilullisin perustein. Se on oikeastaan nykytasolla Suomen kokoiseen maahan sopivampi määrä jos edelleen, korostan, puhutaan tavoitteellisesta ja vakavastiotettavasta ammattilaisjalkapallosta. Täällä kaiken maailman hihhulit hehkuttavat Ruotsin 16 joukkueen sarjaa, mutta huomautan, että 10/16 on enemmän kuin 5/9 (asukasmiljoonat).

Ja korostan vielä, että kukaanhan ei ole kieltämässä etteikö jalkapalloa voisi harrastella puoliammattimaisena tai vaikka täysin harrasteena. On kuitenkin kohtuutonta vaatia että huipputason pitäisi säälistä jarruttaa kehitystään näiden takia.

Lasun hehkuttamassa "Hollannin mallissa" tuo on juuri keskeisin menestystekijä ja hienoin asia, että jokainen seura tietää, ymmärtää ja hyväksyy oman paikkansa hierarkiassa eikä sitä mitenkään häpeile, vaan päin vastoin on ylpeä siitä. Ja tietysti jos on urheilullisia, taloudellisia ja muita edellytyksiä nousta urheilullisesti korkeammalle tasolle, niin sitten niin tehdään.

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 21.04.2013 klo 00:05:14
Mitä sinä nyt selität? Minä puhuin nyt paikoista joissa on käytännössä olosuhteet jo valmiina tuollaiseen. Jos et nyt esim. sattunut tietämään, niin TPS ja Jaro jo nyt hyödyntävät varakenttiä. Ahvenanmaalta löytyy 1000 katsojan halli, samoin Vaasassakin on myös halli vaikka toki Vepsun stadionkin muovitetaan. Muilla sitten onkin muovi. Honka varmasti löytää pääkaupunkiseudulta jonkun kentän.
varakenttäjärjestelmä on hyvä idea pidentääkseen veikkausliigaa, mutta pitäisikö sitä sitten pakottaa, että nurmikentillä pelaavat jengit pelaisivat tekonurmilla kesäkuu-elokuu (jolloin nurmet ovat kohtuullisessa kunnossa) välisen ajan ulkopuolella? Omiin kenttiin joukueiden vaikutusmahdollisuudet ovat sikäli edelleen pienet, että niiden maksaja on veronmaksaja. Listasinkin miten olisi ne joukkueet, joilla olisi edes teoreettisia mahdollisuuksia omaan kenttään (mitä voi pitää tyhjänpanttina juuri niin monta tuntia päivässä kuin tarvitsee) ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Edelleen jääkiekkopuolelta: kuinka monta sm-liigan jäähallia olisikaan jäänyt rakentamatta, jos niitä ei jatkuvasti käytettäisi aamusta iltaan varsinaisen joukkueen ulkopuoliseen toimintaan?

Savon keisari

#511
Ei tietenkään pitäisi pakottaa. Ihan ykkösasia on tämän ottelusiirtopelleilyn lopettaminen, kai nyt siitä olet samaa mieltä? Jos jollain joukkueella on massia vetää vaikka koko 8 kuukautta luonnonnurmella niin sitten on.

Ymmärrät nyt varmaan senkin, että keskeistä siinä, missä jotkut läskijonnet harjoittelevat ei ole se, onko siinä ympärillä ammattilaisjoukkueen mitat täyttävä ammattilaisstadion.

Kai myös ymmärrät sen, että jos liigalla olisi omat vaatimukset + Palloliiton tukipolitiikka olisi mitä on, olisi sillä omat vaikutuksensa siihen, minkälaisia päätöksiä poliittiset päättäjät tekevät?
Tuo turvakaukausvertuaksesi on vähän omituinen vaikka periaatteen ymmärränkin. En kuitenkaan ole kovin tarkkaan sitä seurannut, mutta eikös siinäkin nyt ihan hyvä peruste puolesta ole myös se, että se niin ikään lisää myös lasten turvallisuutta samoin kuin että nämä nuorison idolien aivotärähdykset ja muut loukkaantumiset saadaan vähenemään yms.?

Muovikenttien leviämisen pysäyttämistä liiga-alustoina voidaan sitäkin myydä paljon paremmin, mitä esim. Jari Litmanen on jo tehnyt. Esim. juuri sillä, että nurmella pelaaminen loppupeleissä edesauttaa pelaajien, joista jokainen joskus on ollut lapsi ja juniori, kehittymistä kansainvälisen vaatimustason jalkapalloilijaksi.

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 21.04.2013 klo 00:52:40
Ei tietenkään pitäisi pakottaa. Ihan ykkösasia on tämän ottelusiirtopelleilyn lopettaminen, kai nyt siitä olet samaa mieltä? Jos jollain joukkueella on massia vetää vaikka koko 8 kuukautta luonnonnurmella niin sitten on.

Ymmärrät nyt varmaan senkin, että keskeistä siinä, missä jotkut läskijonnet harjoittelevat ei ole se, onko siinä ympärillä ammattilaisjoukkueen mitat täyttävä ammattilaisstadion.
toki nuo siirrot pitäisi lopettaa ja siihen varakentät ovat mahdollinen ratkaisu - toinen on sanktioida siirrot ja sitä kautta painostaa joukueita.

tuohon toiseen niin toki... harmi vain, että verorahoin rakennettuja halleja tahdotaan myös läskijonnejen käyttöön ja niin pitkään kuin yksikään joukkue ei pelaa omalla stadionillaan omilla rahoilla, niin on turhaa olla purematta ruokkivaa kättään.

Led It Be

Tuo edellä mainittu artikkeli päättyy näin:

[uutinen]Ron Jans vie kahvikuppinsa huoneen toisessa päässä olevaan pieneen keittiönurkkaukseen. Kättelee hyvästiksi ja sulkee oven perässään.
Kuva on jo selvä.
Arvokisapaikka Suomelle olisi kiva. Myös se, että joku seura menestyisi hyvin Euroopassa. Ja, että Suomi oisi oikeasti Euroopan kymmenen parhaan joukossa.
Mutta ne voivat lopulta olla vain seurausta siitä, että on toimiva jalkapallokoneisto.[/uutinen]

Savon keisari

Varakenttäjärjestelmästä vielä: jos seuralla sitten ei ole edellytyksiä ajaa/ kaupungilla halua rakennuttaa, varakenttää, niin sitten ei ole ja varakenttä on etsittävä kauempaa. Tämäkin osaltaan löisi vähän löylyä sille, että poliitikot olisivat motivoituneempia tekemään päätöksiä olosuhdekehityksen puolesta omassa kaupungissaan.

Thalian

Toistanpas tämän viestin, kun se varmaan meni ohi luonnonurmen puolustajilta aiemmin:

Mun on oikeasti tosi vaikea ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua, että luonnonnurmi on joku oikotie onneen. Kaikki, mitä minä tiedän valmentamisesta, lähtee siitä, että pohjat tehdään junnuna ja siellä opitaan peli. Vanhemapan sitten opiskellaan enemmän taktisia juttuja ja siinä vaiheessa on tekniikan opettelu vähän jo myöhäistä. Kun tässä tiedetään, että junnut treenaavat jo nyt suurimman osan ajasta joko hiekalla tai tekonurmilla, niin mikä on nyt se mekanismi, että edustusjoukkueen tarpeisiin tehty luonnonurmi, jota ne junnut eivät pääse edes koskemaan ikinä, nyt nostaa sitä pelaajien tasoa? En yksinkertaisesti keksi tätä mekanismia ja sitä ei myöskään ole täällä kukaan vielä avannut.

Tähän jos saisi jonkun vastauksen, niin voidaan taas jatkaa keskustelua.

Savon keisari

#516
Niin, tietysti olisi hyvä jos Jari Litmanen itse kertoisi. Minä en epäile etteikö hän tietäisi mistä puhuu, mutta olisi silti mielenkiintoista kuulla.

Jalkapallon pelaaminen on kuitenkin jalkapallon pelaamista, ja ehkä Litmanenkin ajatteli juuri isompaa kuvaa: jos suomalainen futis kokonaisuudessaan muuttuu "tekonurmijalkapalloksi", siis jossa huipputasoa myöten missä ei enää mitään perusasioita opetella, muuttuu jalkapalloksi jossa ratkaisut niin isossa kuin pienessä kuvassa tehdään siltä pohjalta, että pelataan tekonurmella, ei se tietysti ole ideaalitilanne niiden pelaajien kannalta, joilla on kunnianhimoa ja edellytyksiä ulkomaiden ammattilaissarjoihin tai kansainvälistä menestystä tavoitteleville kotimaisille seurajoukkueille, kun ovat kasvaneet kulttuuriin ja omaksuneet toimintatavat ja ratkaisut jossa jalkapallon pelaamisessa kaikki tehdään siltä pohjalta että pelataan tekonurmella. Mitä Litmanen siis korosti: nurmi ei saa ajautua siihen asemaan, että se on poikkeusolosuhde.

Led It Be

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 21.04.2013 klo 01:11:27
Mun on oikeasti tosi vaikea ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua, että luonnonnurmi on joku oikotie onneen.
Kyllä ne juniorit pelaa nurmikentilläkin heti kun ne on kunnossa. Tekonurmethan on nimenomaan käytössä synkinpänä talvikautena, kun pakkasta on toistakymmentä astetta ja lunta puoli metriä.

Vastaus kysymykseen:
Jos mennään detail tasolle ja tuodaan tähän nyt mukaan ns. hollantilaiset opit. Niin siellä Cruyff ja kumppanit arvioivat pelaajien potkutekniikka pelkällä korvakuulolla. Toisin sanoen kerrotaan tarinaa, jossa nämä ruohokenttien mestarit arvioivat erään Hollannin Liigassa pelaavan pelaajan tekniikan huonoksi pelkästään kuuntelemalla jalan kosketuksen palloon.

Esimerkkinä toinen tarina. Barcelona oli kriisissä ja maalivahti ja puolustus päästi paljon maaleja pelissä. Cruyff ei ollut enää Barcelonan leivissä, mutta häntä käskettiin arvioimaan missä on vika kun peli ei kulje. Cruyffin ohje oli, että maalivahdin pitää sijoittua 1 metrin verran ulommas maaliltaan kuin tähän asti. Ja kas kummaa tämä ratkaisi ongelman.

Miksi pitää pelata oikeilla nurmilla?
Siksi, että viime kädessä suomalaisen seuran menestys Euroopassa saattaa ratketa siihen miten syötöt on ajoitettu. Miten pelaajat on sijoittuneet suhteessa toisiinsa. Minkälaisella voimalla syötöt annetaan. Miten suoritetaan hallittu liukutaklaus nurmella, ettei syöksytä vastustajan ohi.

Kuten Savon Keisarikin sen sanoi, niin suuressa kuvassa on kysymys siitä, että koko peli ja sen hienovaraiset nyanssit ajatuvat täysin eri raiteille eurooppalaisen jalkapallon kanssa. Tähän voidaan ottaa jopa vertaus aina niin rakkaaseen jääkiekkoon. Amerikassa pelataan pienessä kaukalossa ja Euroopassa pelataan isossa kaukalossa.

Yksi iso osa, jota ei pidä vähätellä on ihan koko lajin uskottavuus Suomessa. Psykologisesti lähdetään aina takamatkalta, jos edes olosuhteet eivät ole samalla tasolla kuin vastustajilla.

leeremick26

Lasu keepin' the 4/20 alive!

Savon keisari

Tulee mieleen vähän se sketsi Ihmisten puolueesta koskien ajattelun ulkoistamista. Jopa Jari Litmasenkin ajatukset muuttuvat kasaksi höyryävää paskaa kun "Led It Be" on samoilla linjoilla?

Tiksa

Lainaus käyttäjältä: ginikettu - 21.04.2013 klo 00:03:22
KuPS - riippuu löytyykö lompakosta pohjaa

Mä ihmettelen, että tätä ei ole kukaan sanonut ääneen: Meillähän on jo tällä hetkellä kaksi suunnilleen liigakelpoista stadionia, joista toisella (Savon Sanomat Areena) on tekonurmi ja toisella (Väinölänniemi) on luonnonnurmi. Toki Vänärillä ei ole kenttälämmitystä ja sijaitsee huonoissa luonnonolosuhteissa, joten kunnolliselle nurmelle siellä päästäisiin vasta kesäkuussa. (Ja sekin vaatisi vähän tsemppausta kentänhoitajilta.) Samoin Vänärillä kenttää ympäröivät juoksuradat, katsomosta puuttuvat kuppi-istuimet ja vip-aitiot eivätkä edustustilat ole muutenkaan kauhean kummoiset. Valotolpissa riittää kuitenkin luxeja jopa syksyn tv-peleihin ja katsomoissa paikkoja niille yleisömäärille mitä Kuopiossa käy.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Led It Be - 21.04.2013 klo 01:32:33
Kyllä ne juniorit pelaa nurmikentilläkin heti kun ne on kunnossa. Tekonurmethan on nimenomaan käytössä synkinpänä talvikautena, kun pakkasta on toistakymmentä astetta ja lunta puoli metriä.

Ehkä jossain mielikuvitusmaassa. Suomessa, ja veikkaan, että muuallakin maailmassa, junnut treenaavat ja pelaavat tosi suurelta osin nimenomaan tekonurmilla.

petteri72

#522
Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 20.04.2013 klo 23:56:48e. ja tässä nurmiasiassakin minä jotenkin nyt pidän Litmasta jonkinlaisena asiantuntijana, hänellä on aika laaja-alaista kokemusta luonnonurmista ympäri Eurooppaa kuten myös Suomen muoveista.

Litmanen ei tekonurmiasiassa ole mikään poikkeuksellinen asiantuntija. Litmasen blogissa on esitetty yhden uransa lopettaneen huippupelaajan mielipide, ei sen enempää eikä vähempää.

Totaalvoetbal

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 21.04.2013 klo 01:11:27
Toistanpas tämän viestin, kun se varmaan meni ohi luonnonurmen puolustajilta aiemmin:

Mun on oikeasti tosi vaikea ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua, että luonnonnurmi on joku oikotie onneen. Kaikki, mitä minä tiedän valmentamisesta, lähtee siitä, että pohjat tehdään junnuna ja siellä opitaan peli. Vanhemapan sitten opiskellaan enemmän taktisia juttuja ja siinä vaiheessa on tekniikan opettelu vähän jo myöhäistä.
Lopetin lukemisen tähän. Ei kai nykypäivänä enää ole tällaisia valmentajia joiden ajatusmalli on yllä mainitun kaltainen? Suorastaan järkyttävää.

Pelkästään se ettei ymmärretä pelialustan eron merkitystä kertoo jo omaa kieltään siitä millä tasolla suomalainen juniorijalkapallo on. Litmanen hollantilaisen futiksen kasvattina otti mielestäni erinomaisesti asiaan kantaa, huomioiden maamme sijainnista johtuvat olosuhdeongelmat. Toinen hyvä esimerkki on Interin Job Dragtsma, joka tiedostaa sen että tekonurmi soveltuu erinomaisesti hänen joukkueensa pelitavalle, mutta ei silti halua sellaista Veritakselle. Suomessa pitäisi antaa entistä enemmän painoarvoa niiden ihmisten puheille joilla on oikeasti tietotaitoa ja ymmärrystä jalkapalloa kohtaan.

Lasun kohdalta on sanottava, että jos tekstin tavaa huolella löytyy sieltä hieman myös asiaakin.

Fille

En itse ole mikään kovin suuri tekonurmien kannattaja, kun puhutaan pääsarjajalkapallosta. Toki esimerkiksi junioreille tekonurmi on sata kertaa parempi kuin hiekkakenttä, mutta kyllä muuten olen esimerkiksi juuri kuninkaan kanssa hyvin paljon samoilla linjoilla.

Eräs asia, joka hieman silti ihmetytää, on se, että miksi tekonurmia ei kastella. Omasta kokemuksesta voin sanoa pelattavauuden paranevan sateella huomattavasti ja muistuttavan jopa erittäin paljon luonnonnurmea siltä osin. Pallo liikkuu paljon nopeammin ja ottaa "nurmimaisia" pomppuja. Kuitenkin luonnonnurmiakin kastellaan, niin miksi niitä jäljitteleville tekonurmille ei tehdä samoin?