Hodgson valmis hylkäämään Huuhkajat

[Tresor]

- Niin, silloin todellakaan ei vielä ollut kyse vain Suomi-Portugali-asetelmasta, vaan myös Serbia oli vahvoilla, menettäen mahdollisuutensa kuitenkin viimeisen kierrospäivän tasapeliinsä Puolan kanssa. (Jäljellä vielä Serbian rästipeli Kazakstania vastaan, joka ei siinä tilanteessa enää ratkaissut mitään.)

Mutta mitäs tässä, sinulla on eri näkemys. Hyväuskoisempi, kuin minulla.

Kutsuisin itse sitä kyllä loogisemmaksi:
- Miksi riskeerata kisoihin pääsyllä tarpeettomasti, jos tarkoituksena on päästä irti kahlitsevasta sopimuksesta?
- Miksi tasapeli Portugalissa ja kisapaikasta jääminen olisi parempi näyttö kuin voitto ja kisapaikan saavuttaminen?

Ainoa selitys olisi, että sopimus Fulhamin kanssa olisi todellakin ollut ainakin neuvoteltuna ellei signattuna jo tuolloin viimeisenä peliviikonloppuna. Mutta miksi Hodgson sitten spekuloi Suomen valmentajuudella pari kuukautta ja katsoi vielä karsintalohkoarvonnat, jos asia oli jo selvä? En vain kykene näkemään tätä logiikkaa.

[Leuka2008]

Tällä perusteella voikin nostaa Mursun uuteen arvoon. Ei ole vaan aikaisemmin kelvannut perusteeksi.

Tämä omien muistikuvien pohjalta (voi olla vääriäkin):

Suomi-Englanti 0-0 (vastustajalla enemmän paikkoja)
Kreikka-Suomi 1-0 (saman verran)
Englanti-Suomi 2-1 (aika tasan/vastustajalla vähän enemmän)
Suomi-Saksa 2-2 (aika tasan, kumpikin tuhri täydellisen avopaikan)

Tuossa panokselliset ottelut samantasoisia/kovempia maita vastaan ekoissa karsinnoissa.

Suomi-Wales 0-2 (aika tasan/vastustajalla enemmän)
Jugoslavia-Suomi 2-0 (Suomella enemmän, Forssellia olisi tarvittu)
Italia-Suomi 2-0 (hyvä kun puolen kentän yli päästiin)
Suomi-Serbia 3-0 (Suomella enemmän)
Suomi-Italia 0-2 (näennäishallintaa, vastustajalla enemmän)
Wales-Suomi 1-1 (Suomella enemmän, päästettiin helppo maali)

Suomen pelaajien paikkojen tuhlailusta Walesissa ja Jugoslaviassa ekalla puoliajalla ei voi syyttää Mursua sen enempää kuin Hodgsonia Armenian tuhlailusta.

Vikoissa karsinnoissa peli oli jo sitten aivan hirveetä paskaa ja omissa soi huikeaan tahtiin, niistä ei sen enempää.

Olisiko Hodgsonin opeilla menty todennäköisemmin jatkokarsintaan EM2004-karsinnoissa?  Ehkä esim. Jugoslaviassa ja Walesissa olisi luotu pari paikkaa vähemmän, mutta toisaalta varmaa puolustusta ei olisi läpäisty niin kuin noissa peleissä kävi. Ne maalit tulivat huonosti organisoidun puolutuspelin takia. Palaan tähän aina siksi, että olen sillä kannalla, että Suomen kaltaisen maan pitää lähteä prosenttipelistä eli minimoimaan järjestään paremmat maalintekijät omaavien maiden maalipaikat. Eli esim. paikat Suomelle 3-1 on tilastollisesti parempi kuin paikat 7-5 jne. Sitten, jos meillä on samaan aikaan monta maailmanluokan hyökkäyspelaajaa tai edes yksi huippuluokan viimeistelijä, voidaan katsoa asiaa uudelleen.

[fingerström]

Eli esim. paikat Suomelle 3-1 on tilastollisesti parempi kuin paikat 7-5 jne.

Tilastollisesti ehkä muttei jalkapalloilullisesti. Koita käsittää, että Suomen maajoukkue ei ole Italia, joka tekee maalin sitä tarvitessaan. Millä ihmeen logiikalla mainostamasi Suomen huonot hyökkääjät saavat tehtyä maalin varmemmin kolmesta kuin seitsemästä paikasta?

Maalipaikkojen luomiseen liittyy aina riski. Sen riskin minimointi on mahdollista kun on olemassa todelliset huippuhyökkääjät, jotka sen maalin vähistäkin paikoista tarvittaessa rykäisevät. Silloin(kin) hommaan liittyy riski: entäpä jos just sinä päivänä eivät sitä teekään?

Ainoa varma asia on, että jos ei tee yhtään maalia, ei voi voittaa Paras mahdollinen tulos on tasapeli ja sekin vain siinä vaiheessa, kun ei vielä pelata voittoon asti.

PS EDIT: Pitää vähän jatkaa, kun hivasin vasta kun olin jo pistänyt masiinan kiinni. Nimittäin...

Sitten, jos meillä on samaan aikaan monta maailmanluokan hyökkäyspelaajaa tai edes yksi huippuluokan viimeistelijä, voidaan katsoa asiaa uudelleen.

Tässä onkin jo sitten sen sortin antautumismielialaa, että luulin sellaisen jo kadonneen. Pitää olla varma, että on huippujätkät kehissä ennenkuin edes kandee lähtee yrittään. Mistä ne huippujätkät yht´äkkiä tipahtaa? Deus ex machina -pohjalta vai?

[Leuka2008]

Tässä onkin jo sitten sen sortin antautumismielialaa, että luulin sellaisen jo kadonneen. Pitää olla varma, että on huippujätkät kehissä ennenkuin edes kandee lähtee yrittään. Mistä ne huippujätkät yht´äkkiä tipahtaa? Deus ex machina -pohjalta vai?

Missä kohdassa olen sanonut, että huippujätkät tipahtaa jostain? Tietenkin pitää parantaa juniorityötä ja sitä kautta tuoda maajoukkueelle parempia hyökkääjiä. Nyt puhutaan siitä, miten käytössä olevalla materiaalilla kannattaa pelata.

Mitä antatutumismielialaa siinä on, että haluaa Suomen maajoukkueen pelaavan sillä taktiikalla, jolla todennäköisimmin mennään jatkoon? Jos se olisi hurlumhei, kannattaisin sitä. Huomaa, että puhuin otteluista ennalta kovempia ja samantasoisia (joilta yleensä niiltäkin löytyy parempia maalintekijöitä) vastaan, lilliputteja vastaan taktiikkaa voi muunnella. Mitä et ilmeisesti halua ymmärtää, on se, että karsinnoissa ei ole kyse pelkästään voittamisesta, vaan myös tappioiden välttämisestä kisapaikasta taistelevien keskinäisissä otteluissa. Eli merkitystä on myös sillä, keneltä ja kuinka paljon pisteitä vie.

Ajatellaan karsintasarjaa kokonaisuutena ja että siinä on 6 peliä kovia/keskikovia vastaan. Teesini on, että Suomi menee nykyisellä materiaalillaan todennäköisimmin jatkoon minimoimalla näissä vastustajien maalipaikat eli juuri esim. 3-1 paikkojen suhteen olisi parempi kuin 7-5. Suomi tekisi jälkimmäisessä tapauksessa todennäköisemmin itse maalin, mutta niin myös vastustaja, ehkä jopa useamman. Oletetaan, että Suomella olisi viimeisessä pelissä mahdollisuus jatkoon voitolla: siinä tapauksessa olen samaa mieltä, että voittoa pitää lähteä hakemaan isommalla riskillä eli, kun kyseessä on oikeasti pakkovoitto eikä "pakkovoitto". Eli olisiko Hodgsonin pitänyt panostaa hitusen enemmän hyökkäykseen Portugalissa?

[Suomalainen Tallinnassa]

Tässä onkin jo sitten sen sortin antautumismielialaa, että luulin sellaisen jo kadonneen. Pitää olla varma, että on huippujätkät kehissä ennenkuin edes kandee lähtee yrittään. Mistä ne huippujätkät yht´äkkiä tipahtaa? Deus ex machina -pohjalta vai?

Ehkä Litiltä saataisiin jotain kantasoluja ja geenejä talteen? SPL:n toimiston pakkaseen katkarapujen ja kirjolohien sekaan ja jossain vaiheessa tehdään Litin geeneistä ja jonkun forumistin mällistä sellainen cocktail että voja voja

[Tsei Tsei]

Mitä antatutumismielialaa siinä on, että haluaa Suomen maajoukkueen pelaavan sillä taktiikalla, jolla todennäköisimmin mennään jatkoon?

Tämä on mielipidekysymys. Mursun aikana Suomella oli loistavat pelaajat hollantilaiseen pallonhallintapeliin. Ja sellaisellakin voi hyvin päästä kisoihin, koska Suomi pystyi sillä voittamaan keskikovat maat. Ainoastaan huippumaille ei pärjätty. Estopelillä on sitten haettu tasureita huippumaita vastaan, mutta pupellettu mm. Moldovalle ja Azerbaidzhanille eri valmentajien alaisuudessa. Itse suosisin ennen kaikkea ruotsalaistyylistä tasapainoista peliä. Baxter on ehkä yrittänyt jotain tällaista, mutta ei ole onnistunut kuin ajoittain.

[idänihme]

Missä kohdassa olen sanonut, että huippujätkät tipahtaa jostain? Tietenkin pitää parantaa juniorityötä ja sitä kautta tuoda maajoukkueelle parempia hyökkääjiä. Nyt puhutaan siitä, miten käytössä olevalla materiaalilla kannattaa pelata.

Mitä antatutumismielialaa siinä on, että haluaa Suomen maajoukkueen pelaavan sillä taktiikalla, jolla todennäköisimmin mennään jatkoon? Jos se olisi hurlumhei, kannattaisin sitä. Huomaa, että puhuin otteluista ennalta kovempia ja samantasoisia (joilta yleensä niiltäkin löytyy parempia maalintekijöitä) vastaan, lilliputteja vastaan taktiikkaa voi muunnella. Mitä et ilmeisesti halua ymmärtää, on se, että karsinnoissa ei ole kyse pelkästään voittamisesta, vaan myös tappioiden välttämisestä kisapaikasta taistelevien keskinäisissä otteluissa. Eli merkitystä on myös sillä, keneltä ja kuinka paljon pisteitä vie.

Ajatellaan karsintasarjaa kokonaisuutena ja että siinä on 6 peliä kovia/keskikovia vastaan. Teesini on, että Suomi menee nykyisellä materiaalillaan todennäköisimmin jatkoon minimoimalla näissä vastustajien maalipaikat eli juuri esim. 3-1 paikkojen suhteen olisi parempi kuin 7-5. Suomi tekisi jälkimmäisessä tapauksessa todennäköisemmin itse maalin, mutta niin myös vastustaja, ehkä jopa useamman. Oletetaan, että Suomella olisi viimeisessä pelissä mahdollisuus jatkoon voitolla: siinä tapauksessa olen samaa mieltä, että voittoa pitää lähteä hakemaan isommalla riskillä eli, kun kyseessä on oikeasti pakkovoitto eikä "pakkovoitto". Eli olisiko Hodgsonin pitänyt panostaa hitusen enemmän hyökkäykseen Portugalissa?

Suurin ongelmahan oli että hyökkäykseen ei osattu panostaa ennen Portugalia. Tuosta matsista ei olisi saanut hyökkäävämmälläkään taktiikalla yhtään todennäköisemmin voittoa ja toisaalta tuossa matsissa voittokaan ei olisi tuonut varmaa kisapaikkaa.

Helppoja pisteitä menetettiin jo aiemmin "heikkoja" maita vastaan mahdollisesti juuri taktiikan takia (nilnil olisi ainakin haastattelun mukaan ollut ok Azereista). Kotimatsissa Puolaa vastaa ja ennen kaikkea vieraissa Belgiassa (jossa maalittomuus meni kyllä osittain huonon tsägänkin piikkiin toisin kuin aiemmissa matseissa) olisi maalia voinut hakea vieläkin suuremmalla riskillä. Jotenkin tuntui että "tappiotonta" recordia haluttiin liikaakin korostaa ja samalla pitää yllä erittäin teoreettista mahdollisuutta kisoihin sen sijaan että oltaisiin otettu riski ja yrittää tehdä mahdollisuuksista parempia jo aiemmin. Muutama pistettä aiemmista matseista lisää ja viimeisessä matsissa olisi saattanut riittää tasuri tai ainakin voitto olisi tuonut kisapaikan varmasti. Toki hyökkäävämmässä pelitavassa olisi ollut riskinsä, mutta olisiko kokonaisriski ollut suurempi kuin äärimmäisen onnenkantamoisen odottaminen viimeisellä kiekalla? Nythän oli aikamoista tuuria että tasurisuman jälkeen edes oli mahdollisuudet kisoihin. Tämän vuoksi melkein tykkään Baxterista enemmän kun hän uskaltaa käydä hyökkäämään ja on jopa keksinyt harjoitella erikoistilanteita.

Toki Hodarin asennoitumisen karsintoihin ymmärtää. Pari ensimmäistä peliä meni hyvin ja kahden ekan peli neljän pisteen jälkeen oltiin tavallaan "säilyttämässä asemia". Kuitenkin jossain vaiheessa olisi pitänyt huomata ettei ollakaan kärjessä enää ja ryhtyä keräämään pisteitä. Nyt äärimmäinen varovaisuus kostautui varsinkin pikkumaita vastaan ja hyvin lähillä olisi ollut menettää kisasaumat jo Armenia tai Kazakstan kotipelissä (maalin voitot ja lopussa vastustajilla maalipaikkoja). Toki pelien joukossa oli myös pari todellista helmeä. Parhaimpana piste Serbiassa pelissä, jossa Suomella ei ollut oikeastaan mitään realistisia saumoja voittoon. Näitä ei varmaan Baxterilta varmaankaan ikinä nähdä.

[fingerström]

Teesini on, että Suomi menee nykyisellä materiaalillaan todennäköisimmin jatkoon minimoimalla näissä vastustajien maalipaikat eli juuri esim. 3-1 paikkojen suhteen olisi parempi kuin 7-5.

Jos Suomi lähtee tasavertaisia tai parempia maita vastaan ja saa luotua kolme maalipaikkaa, on kyseessä jo erinomainen hyökkäyspeli. Jos samaan aikaan vastustajan maalipaikat saadaan yhteen, on kyseessä jo tasapainoisen, palloa hallitsevan Suomen pelillinen mestarinäytös. Jos taas Suomella ovat mainitsemasi huonot hyökkääjät, eivät he ehkä tee niistä paikoista maalia, mutta jos vastassa on mainitsemasi hyvän hyökkääjän joukkue, tekee vastustaja maalin tai ainakin saa kulman, vaparin tai rankkarin, mistä tuleekin sitten ikävästi se toinen tilanne. TJEU Adrian Mutu ja Suomi

[Leuka2008]

Jos Suomi lähtee tasavertaisia tai parempia maita vastaan ja saa luotua kolme maalipaikkaa, on kyseessä jo erinomainen hyökkäyspeli. Jos samaan aikaan vastustajan maalipaikat saadaan yhteen, on kyseessä jo tasapainoisen, palloa hallitsevan Suomen pelillinen mestarinäytös. Jos taas Suomella ovat mainitsemasi huonot hyökkääjät, eivät he ehkä tee niistä paikoista maalia, mutta jos vastassa on mainitsemasi hyvän hyökkääjän joukkue, tekee vastustaja maalin tai ainakin saa kulman, vaparin tai rankkarin, mistä tuleekin sitten ikävästi se toinen tilanne. TJEU Adrian Mutu ja Suomi

No näinhän se on, mä nyt otin tuon 3-1 ja 7-5 ihan hatusta ja esim. 2-2 maalipaikoissa huippumaata vastaan olisi jo "hyvä suoritus". Jos Suomi avaisi enemmänkin peliä, niin siinä kävisi luultavasti niin, että taitava vastustaja saisi paljon tilanteita ja Suomi ei siltikään kovin montaa, koska joukkueen taito ei riitä luomaan paikkoja, vaikka yritettäisiin. Siis nykyisellä materiaalilla, joka on kyllä luvattoman heikko hyökkäyssuuntaan. Eli tällä hetkellä en näe Suomella juuri mahdollisuuksia jatkoon, vaikka olisi mikä velho valmentajana. Etsikkoaika oli viime vuosikymmenellä ja mahikset oli 2004 ja 2008 em-karsinnoissa, mutta ei kun ei. Dalla Vallea odotellessa?

[Stürmer]

IS: Hodari seuraavaksi koko Suomen Livöpyylin puikkoihin

[a-wiik]

IS: Hodari seuraavaksi koko Suomen Livöpyylin puikkoihin

Melkein kuin maajoukkuetta valmentaisi

[Imotti]

Onnea Hodarille uskomattomasta pestistä! Manageri parhaasta päästä, sääli että maajoukkueessa vaikutti vain yhdet karsinnat.

[Elmo]

Sitten vain odottelemaan koska julkaistaan Muurisen pesti Alex Fergusonin seuraajana.

[Callit]

Sitten vain odottelemaan koska julkaistaan Muurisen pesti Alex Fergusonin seuraajana.

Olisi kyllä aika kova juttu, joskin Mursu sen tietysti ansaitsisi ja klaaraisi varmaan aika suvereenisti. Veikkaan kuitenkin, että Mursun ensimmäinen ulkomaanpesti on jonkin afrikkalaisen maan päävalmentajana. Olisi aika vekkuli näky ruskettuneena mustien miesten seassa.

Mielenkiintoista nähdä mihin Röy Livöpyylissä pystyy. Seurahan on suht kaoottisessa tilassa, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö Hodarilla olisi terveitä ajatuksia siitä, mitä haluaa seuraavaksi tapahtuvan.

[Kuku]

Sitten vain odottelemaan koska julkaistaan Muurisen pesti Alex Fergusonin seuraajana.

Muurinen siirtyy Saksan Bundesliigaan! 

http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=2221921&pos=no-tu