Tässä topicissa seuraamme Suomen FIFA-rankingia

[Tiksa]

Hyvää pohdiskelua porukalta, erityisesti Tiksalta ja Zombie Z:lta. Jos oletusarvoksi otetaan nyt se, että Suomi ottaa SM:lta kuusi pistettä, ymmärsinkö oikein, että JOKO Ruotsin TAI Belgian kaataminen riittäisi melko varmasti neloskoriin, mutta 0-2 pisteellä ollaan lähes varmasti vitosessa? Ja toisaalta molempien kaataminenkaan ei luultavasti enää kolmoskoriin riittäisi. Nämä laskelmat siis vain sillä edellytyksellä, että Suomi ei muita A-tason harjoitusmaaotteluita seurantajaksolle sovi (onnistu sopimaan).

Tämän hetkiset viimeiset sijat koreissa ovat:
3. kori: Lithuania   577
4. kori: Poland   464
5. kori: Wales   319

Varsinkin tuo kolmoskorin raja on nyt huomattavasti alempana kuin historiallisesti. (696 ja 680 edellisinä vuosina.)

Eli voittamalla kummatkin ollaan melkoisella varmuudella takaisin kolmoskorissa.

Mutta Belgia-voitto ja Ruotsi-tappio yhdistelmällä jäädään mahdollisesti vielä vitoskoriin.


Tuosta ZZ:n viestistä siis tämän hetkisillä rajoilla:
(Belgia/Ruotsi)

tappio/tappio: 151 (420) -> 5 kori
tappio/tasuri: 202 (471) -> 4/5 kori
tappio/voitto: 305 (573) -> 3/4 kori

tasuri/tappio: 168 (437) -> 5 kori
tasuri/tasuri: 219 (488) -> 4/5 kori
tasuri/voitto: 322 (591) -> 3/4 kori

voitto/tappio: 203 (471) -> 4/5 kori
voitto/tasuri: 254 (523) -> 4 kori
voitto/voitto: 356 (625) -> 3 kori

[Tresor]

)Edit. Väkisinkin kyllä Belgia- ja Ruotsi-otteluiden alla huomio keskittyy jo aika paljon tuleviin arvontakoreihin, koska jostain sitä optimismia olisi taas kohti Brasilia 2014-projektia kaivettava. Mutta kävi korien kanssa miten tahansa, arpaonnella voi taas paikata tai hävitä hirvittävän paljon. Ihan vain nopealla vilkaisulla tämänhetkiseen tilanteeseen Suomen lohkoksi voisi pahimmassa tapauksessa muodostua jotain tyyliin Espanja-Italia-Ukraina-Romania-Islanti tai päinvastoin unelma-arvalla Norja-Montenegro-Liettua-Albania-San Marino.

Nyt kun katsoo tuota, niin pahin epätoivo helpottaa, sillä kolmos- ja neloskorit vaikuttavat jokseenkin samantasoisilta (kuten keskimmäiset korit joukkueiden tason normaalisti jakautuessa aina ovatkin), eli jos vain viitonen vältetään, saavutetaan edistystä ja saadaan vastaan vain yksi keskikova. Toki nuo vielä muuttuvat. Mutta jos vältetään viitonen, niin voi sanoa arpaonnella olevan selvästi suurempi merkitys arvonnan suosiollisuudelle kuin paikalla kolmosessa tai nelosessa.

[Jpik]

On turha spekuloida kolmos- tai neloskorilla. Todennäköisempi vaihtoehto on uhkakuva kutosesta. Vitosessa säilyminen olisi meriitti Baxterin ansioluettelossa. Ei näillä pelaajilla ja tällä pelaajamateriaalilla voi pystyä parempaan. Jos väittää muuta, ei seuraa kansainvälistä jalkapallo.

[Zombie Z]

Marraskuun ranking julkaistaan samana päivänä kuin San Marino -ottelu pelataan eikä minkään ottelun pitäisi siinä vanhetakaan. Joulukuun rankingissa Suomi nouse pistemäärään 419, kunhan lyö San Marinon. Tasapelillä Suomi tippuisi pistemäärään 391 ja tappiolla pistemäärään 377.

Olin ilmeisesti väärässä ottelujen vanhenemisen suhteen. Edgarin rankingennakon mukaan Suomi menettää tänään julkaistavassa rankingissa 12 pistettä ja yhden sijan eli pisteitä on 389 ja sijoitus jaettu 87:s. Tähän päästään sillä, että 15.11.2006 pelattu Armenia-ottelu tipahtaa kokonaan pois ja 17.11.2007 pelattu Azerbaidžan-ottelu painuu painoarvoltaan alimpaan vuosiblokkiin.

Outoa tässä on se, että uusista otteluista mukaan ehtivät vain viime torstaihin (11.11.2010) mennessä pelatut. Kuvittelin, että deadline-päivä määräisi myös ottelujen vanhenemisen mutta ottelujen vanheneminen määräytyykin julkaisupäivän mukaan. Hölmö käytäntö, vaikkei tällä marraskuun rankingilla onneksi käytännön merkitystä olekaan. Pitää painaa mieleen vastaisuuden varalle, kun näitä kaikkia sääntöjä ei FIFA:n sivuilta auki kirjoitettuna löydy.

Joulukuussa on joka tapauksessa luvassa vähäistä rankingnousua Suomelle, kunhan San Marino tänään kaatuu.

[waccoe]

Olin ilmeisesti väärässä ottelujen vanhenemisen suhteen. Edgarin rankingennakon mukaan Suomi menettää tänään julkaistavassa rankingissa 12 pistettä ja yhden sijan eli pisteitä on 389 ja sijoitus jaettu 87:s. Tähän päästään sillä, että 15.11.2006 pelattu Armenia-ottelu tipahtaa kokonaan pois ja 17.11.2007 pelattu Azerbaidžan-ottelu painuu painoarvoltaan alimpaan vuosiblokkiin.

Kyllä se niin on, että tuo 12 pistettä Suomelta lähti ja sellainen jalkapallon suurmaa kuin Guyana porhalsi ohitse. Ranking tällä hetkellä Bahrainin kanssa jaettu 87.

http://www.fifa.com/worldfootball/ranking/lastranking/gender=m/fullranking.html#confederation=0&rank=198&page=2

[erno]

Suomen ohi on siis edellisestä mennyt Guyana sekä Trinidad & Tobago. Mozambique tipahti Suomen taakse. Kovassa seurassa siis kilpaillaan.

[Röytän Karhu]

OT: Norja Drillon aikana 59. -> 12.

[Frank Safka]

Ranking tällä hetkellä Bahrainin kanssa jaettu 87.

Bahrain oli sentään erittäin lähellä mm-kisapaikkaa

[Kosmoksen Härkä]

OT: Norja Drillon aikana 59. -> 12. (+47)
      Suomi Stun aikana  36. -> 87. (-51)

Olisiko Stu jopa FIFA-ranking ruineerauksen ennätysmies?

[Pyhäinhäväistys]

OT: Norja Drillon aikana 59. -> 12.

Uuh... vasta kaksi vuotta sittenhän sitä oltiin Norjan edellä.  

[itamerimursu]

Eteenpäin on menty:

http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=3-3&ID=184699


olipa hienosti tehty sportti.com uutinen, eihän tossa ookaan pudotusta ku -1.
87. Suomi 389 (-1)

[Tresor]

Suomi kohtaa Portugalin 29.3. Kun katsoo taaksepäin tätä ketjua, niin olisi varmaan voinut pisteiden kannalta paremmankin vastuksen ottaa, koska melko lähellä on keskiarvoa laskeva nolla. Portugali ei pelaa karsintaa maaliskuussa ollenkaan, itse asiassa ei muutenkaan yhtään karsintapeliä viime lokakuun ja ensi kesäkuun välillä.

[The Real Wolf]

OT: Norja Drillon aikana 59. -> 12.

- Asiantuntijapiirien keskustelusta olisi Pexin aikoinaan kannattanut poimia se oikea nimi päävalmentajaksi:

Jos tämä olisi pelityyli, niin silloin ihannevalmentaja olisi Drillo Olsen ei mikään Baxter. Drillon Norjahan pelasi systeemillä, jossa palloa ei saanut ikinä pelata taaksepäin.

- Hyvä idea!    Paitsi, että ei taida olla taas saatavana, kun koeaika come-backina Norjan peräsimessä alkoi vierasvoitolla Saksasta!  Keep it simple! 

[Tsei Tsei]

Kuqin ja Johanssonin kanssa olisi voinut toimiakin, mutta nykyisellään tuhoon tuomittu ajatus. Suomella ei ole John Carewia

[The Real Wolf]

Kuqin ja Johanssonin kanssa olisi voinut toimiakin, mutta nykyisellään tuhoon tuomittu ajatus. Suomella ei ole John Carewia

- Meille kasvaisi sellainen. Esimerkiksi Sadik on hyvä raakile, kunhan saa oikeaa valmennusta ja koko joukkueen pelityylin tuen.

[Tiksa]

Suomi kohtaa Portugalin 29.3. Kun katsoo taaksepäin tätä ketjua, niin olisi varmaan voinut pisteiden kannalta paremmankin vastuksen ottaa, koska melko lähellä on keskiarvoa laskeva nolla. Portugali ei pelaa karsintaa maaliskuussa ollenkaan, itse asiassa ei muutenkaan yhtään karsintapeliä viime lokakuun ja ensi kesäkuun välillä.

Kyllähän tämä vähän vaikea vastus on, mutta on siinä myös oma hyvin optimistinen logiikkansa.

Yritin laskea Suomen korit vastustajien nykyisillä sijoituksilla ja nykyisillä korirajoilla.
(Ja olettaen, että voitamme SM:n ja ettemme pelaa lisää harjoituspelejä.)

Keskeinen johtopäätös on, että kaikki riippuu Ruotsi-pelistä:
- Jos voitamme Ruotsin niin olemme kolmoskorissa. Tilanteessa, jossa voitamme Ruotsin ja häviämme kummatkin harjoituspelin, olemme siellä tämän hetkisillä rajoilla kylläkin vain hyvin niukasti. Tässä tappio Portugalille heikentää meidän pisteitä, mutta ei ratkaisevasti.
- Jos pelaamme tasan Ruotsin kanssa olemme neloskorissa. Paitsi jos voitamme kummankin harjoituspelin jolloin olisimme kolmoskorissa. Pelkkä Belgia-voitto ei riittäisi siihen joten tässä Portugali-pelistä voi olla hyötyä ja tässä skenaariossa huonokaan tulos siitä ei heikennä koriamme.
- Jos häviämme Ruotsille olemme tämän hetkisillä rajoilla neloskorissa paitsi jos häviämme myös kummatkin harjoituspelit jolloin tipumme jopa vitoskoriin. Tappio pelkästään Belgialle ja Ruotsille pistäisi meidät juuri korirajan yläpuolle, Portugali tappio sysää varmasti vitoseen kun taas tasapeli Portugalin kanssa pitänee meidät nelosessa. Sama toki myös kääntäen: tasapeli Belgiasta ja tappio Ruotsista pitäisi nelosessa, mutta jos siihen lisätään Portugali-tappio olemme aivan vitosen rajalla.

Eli Portugali-peli lisää toisaalta hieman mahdollisuuksia päästä kolmoskoriin (tasurilla Ruotsista päästään kolmoseen vain voittamalla tarpeeksi kova vastus), mutta toisaalta se lisää myös hieman mahdollisuutta joutua jopa vitoskoriin.

Kuitenkin, onko sillä niin hirveästi väliä olemmeko nelos- vai viitoskorissa? Ehkä tuo riski kannattaa ottaa jos parannamme mahdollisuuksia päästä kolmoskoriin. Ja jos häviämme kaikki kolme peliä keväällä niin maajoukkueella on suurempiakin murheita kuin arvontakori.

[Tresor]

Kyllähän tämä vähän vaikea vastus on, mutta on siinä myös oma hyvin optimistinen logiikkansa.

Yritin laskea Suomen korit vastustajien nykyisillä sijoituksilla ja nykyisillä korirajoilla.
(Ja olettaen, että voitamme SM:n ja ettemme pelaa lisää harjoituspelejä.)

Keskeinen johtopäätös on, että kaikki riippuu Ruotsi-pelistä:
- Jos voitamme Ruotsin niin olemme kolmoskorissa. Tilanteessa, jossa voitamme Ruotsin ja häviämme kummatkin harjoituspelin, olemme siellä tämän hetkisillä rajoilla kylläkin vain hyvin niukasti. Tässä tappio Portugalille heikentää meidän pisteitä, mutta ei ratkaisevasti.
- Jos pelaamme tasan Ruotsin kanssa olemme neloskorissa. Paitsi jos voitamme kummankin harjoituspelin jolloin olisimme kolmoskorissa. Pelkkä Belgia-voitto ei riittäisi siihen joten tässä Portugali-pelistä voi olla hyötyä ja tässä skenaariossa huonokaan tulos siitä ei heikennä koriamme.
- Jos häviämme Ruotsille olemme tämän hetkisillä rajoilla neloskorissa paitsi jos häviämme myös kummatkin harjoituspelit jolloin tipumme jopa vitoskoriin. Tappio pelkästään Belgialle ja Ruotsille pistäisi meidät juuri korirajan yläpuolle, Portugali tappio sysää varmasti vitoseen kun taas tasapeli Portugalin kanssa pitänee meidät nelosessa. Sama toki myös kääntäen: tasapeli Belgiasta ja tappio Ruotsista pitäisi nelosessa, mutta jos siihen lisätään Portugali-tappio olemme aivan vitosen rajalla.

Eli Portugali-peli lisää toisaalta hieman mahdollisuuksia päästä kolmoskoriin (tasurilla Ruotsista päästään kolmoseen vain voittamalla tarpeeksi kova vastus), mutta toisaalta se lisää myös hieman mahdollisuutta joutua jopa vitoskoriin.

Kuitenkin, onko sillä niin hirveästi väliä olemmeko nelos- vai viitoskorissa? Ehkä tuo riski kannattaa ottaa jos parannamme mahdollisuuksia päästä kolmoskoriin. Ja jos häviämme kaikki kolme peliä keväällä niin maajoukkueella on suurempiakin murheita kuin arvontakori.

Kiitokset!

Ehkä tuo on sittenkin ihan hyvä ratkaisu - sikäli kun tätä spekulaatiota on vastustajaa valittaessa tehty.

Muistelen sinun tai Zombie Z:n maininneen jotain, että juuri nyt korirajat ovat melko alhaalla, mutta voivathan ne olla sitä kesäkuussakin.

Itse kirjoittelin aiemmin, että nykyisellä jaolla tärkeintä on välttää vitoskori. Kolmonen ja nelonen ovat melko samantasoiset, joten sillä ei ole niin suurta väliä, mutta molemmista niistä ei kannattaisi ottaa vastusta. Toki nämäkin saattavat vaihtua vielä kesään mennessä, ja joukkueiden taso voi heitellä vielä enemmän. Korijako enemmän voi vaikuttaa, kuka keskisuurten maiden koreista on nousu- ja kuka laskusuunnassa. Sloveniat, Slovakiat, Bosniat, Moldovat ja Norjat voivat olla syksyllä 2012 tasoltaan ihan muuta kuin tässä karsinnassa. Samoin kuin special case Portugali.

[Mateush]

Kiitokset!

Ehkä tuo on sittenkin ihan hyvä ratkaisu - sikäli kun tätä spekulaatiota on vastustajaa valittaessa tehty.

Muistelen sinun tai Zombie Z:n maininneen jotain, että juuri nyt korirajat ovat melko alhaalla, mutta voivathan ne olla sitä kesäkuussakin.

Itse kirjoittelin aiemmin, että nykyisellä jaolla tärkeintä on välttää vitoskori. Kolmonen ja nelonen ovat melko samantasoiset, joten sillä ei ole niin suurta väliä, mutta molemmista niistä ei kannattaisi ottaa vastusta. Toki nämäkin saattavat vaihtua vielä kesään mennessä, ja joukkueiden taso voi heitellä vielä enemmän. Korijako enemmän voi vaikuttaa, kuka keskisuurten maiden koreista on nousu- ja kuka laskusuunnassa. Sloveniat, Slovakiat, Bosniat, Moldovat ja Norjat voivat olla syksyllä 2012 tasoltaan ihan muuta kuin tässä karsinnassa. Samoin kuin special case Portugali.

Oi niitä aikoja, kun unelmoitiin kakkoskorista. Nyt yritetään välttää vitoskori. Se mistä korista karsintoihin lähdetään merkitsee kuitenkin todella paljon. Luonnollisesti alemmista koreista voi tulla ns. helppoja vastustajia, mutta todennäköisemmin ylemmistä koreista saadaan helmpompia vastustajia. Menossa olevien karsintojen vitoskorista löytyvät sellaiset maat kuten:
   *  Montenegro
   *  Albania
   *  Estonia
   *  Georgia
   *  Moldova
   *  Iceland
   *  Armenia
   *  Kazakhstan
   *  Liechtenstein

Kun taas neloskorista:
   *  Slovenia
   *  Latvia
   *  Hungary
   *  Lithuania
   *  Belarus
   *  Belgium
   *  Wales
   *  Macedonia
   *  Cyprus

Huomattavia eroja korien sisällä, mutta vielä suurempia korien välillä. Kädet ristiin ettei jouduta vitoskoriin.

[wouters]

Minä kuulun myös siihen (mahdollisesti väärässä olevaan) koulukuntaan, jonka mukaan Suomen voisi olla helpompi päästä kisoihin vitoskorista kuin kolmoskorista.

Suomen tullessa kolmoskorista, on todennäköistä, että Suomen on pakko voittaa ykkös- tai kakkoskorin joukkueita, kun ne napsivat kuitenkin täydet pisteet rupusakeista. Suomelle nämä rupusakit sitä paitsi tuntuvat tuottavan suunnattomia vaikeuksia. Suomen pitäisi siis voittaa itseään heikommat maat ja lisäksi voittaa jompikumpi kärkikorien maa. Ei toivoa. Esimerkki tällaisista karsinnoista voi olla Baxterin ekat.

Silloin kun Suomi tulee vitoskorista, tulee lohkosta tasaisempi, Suomen ollessa kovatasoinen maa vitoskoriin. Kolmoskorista voi tulla jotain noin Serbian tai Romanian tasoisia maita, joilla on ihan hyvät saumat voittaa ykkös- ja kakkoskorin maita. Tullaan tilanteeseen, jossa Suomen ei välttämättä tarvi voittaa mitään äärimmäisellä huipulla olevia maita, vaan napsia pisteitä sieltä ja täältä. Tässä tilanteessa viisi maata kamppailevat kisapaikoista. Esimerkki tällaisesta karsinnasta Hogdsonin karsinnat.

[Mr. Brownstone]

Silloin kun Suomi tulee vitoskorista, tulee lohkosta tasaisempi, Suomen ollessa kovatasoinen maa vitoskoriin. Kolmoskorista voi tulla jotain noin Serbian tai Romanian tasoisia maita, joilla on ihan hyvät saumat voittaa ykkös- ja kakkoskorin maita. Tullaan tilanteeseen, jossa Suomen ei välttämättä tarvi voittaa mitään äärimmäisellä huipulla olevia maita, vaan napsia pisteitä sieltä ja täältä. Tässä tilanteessa viisi maata kamppailevat kisapaikoista. Esimerkki tällaisesta karsinnasta Hogdsonin karsinnat.

Niin, tottahan tuokin on. Lähimpänä jatkoonpääsyä ollaan oltu juuri tuollaisissa lohkoissa Möller-Nielsenin ja Hodgsonin alaisuudessa. Tosin tuossa Hodgsonin karsinnassa Belgia kyllä pullahti hyvissä ajoin ulos kisapaikan tavoittelusta, eikä saanutkaan muistaakseni tuossa "viiden joukkueen sarjassa" mitään kummoisia pisteitä, ehkä pari kusista tasapeliä. Siksi juurikin se vierastasuri Belgiassa jäi pahasti kaivelemaan, koska Belgia ei todellakaan ollut tuolloin mikään kummoinen joukkue. Tasaisen lohkon takasivat myös melko kovat "kääpiötkin".

Moldova-ottelu tähän karsintaan oli kyllä huono ensimmäiseksi sikälikin, kun ei suomalaisille vain näytä sopivan se: "tässä ottelussa ei missään nimessä saa menettää pisteitä" -ajattelu. Mutta kertoo myös hyvin sen, ettei se ranking siitä voittamisesta helpompaa tee.

[Viinioksa]

Minä kuulun myös siihen (mahdollisesti väärässä olevaan) koulukuntaan, jonka mukaan Suomen voisi olla helpompi päästä kisoihin vitoskorista kuin kolmoskorista.

Suomen tullessa kolmoskorista, on todennäköistä, että Suomen on pakko voittaa ykkös- tai kakkoskorin joukkueita, kun ne napsivat kuitenkin täydet pisteet rupusakeista. Suomelle nämä rupusakit sitä paitsi tuntuvat tuottavan suunnattomia vaikeuksia. Suomen pitäisi siis voittaa itseään heikommat maat ja lisäksi voittaa jompikumpi kärkikorien maa. Ei toivoa. Esimerkki tällaisista karsinnoista voi olla Baxterin ekat.

Silloin kun Suomi tulee vitoskorista, tulee lohkosta tasaisempi, Suomen ollessa kovatasoinen maa vitoskoriin. Kolmoskorista voi tulla jotain noin Serbian tai Romanian tasoisia maita, joilla on ihan hyvät saumat voittaa ykkös- ja kakkoskorin maita. Tullaan tilanteeseen, jossa Suomen ei välttämättä tarvi voittaa mitään äärimmäisellä huipulla olevia maita, vaan napsia pisteitä sieltä ja täältä. Tässä tilanteessa viisi maata kamppailevat kisapaikoista. Esimerkki tällaisesta karsinnasta Hogdsonin karsinnat.

Vaikka analyysi on ensi näkemältä uskottavan kuuloinen, väittäisin sen silti olevan väärä. Vaikka lohkon 1. ja 2. joukkueille olisi odotettavissa vähemmän pisteitä Suomen ollessa viitoskorissa (mikä jo sinällään sisältää hieman kyseenalaisia oletuksia), myös Suomen odotettavissa oleva pistesaalis jää pienemmäksi, kun vastassa on kolmoskorin joukkue. Maalaisjärki kertoo, että viitoskorista on vaikeampi ponnistaa kisoihin ja sitä tuskin olisi vaikea todistaa matemaattisesti. Toki lohkon vaikeuden määrää vasta arvonta - helpoin viitoskorilohko on tietenkin helpompi kuin vaikein kolmoskorilohko.

[Callit]

Jotenkin tämä keskustelu korista on ajautunut siihen epä-älyllisyyden loukkuun, josta olen aiemminkin kirjoittanut.

Esitetään kannaotto, että "hukkumiskuolemat tuntuvat korreloivan vuodenaikojen ja lämpötilojen kanssa, kesäkuumalla hukutaan eniten". Tätä vastapuoli ryhtyy ponnekkaasti kumoamaan kertomalla kuinka serkkupoika hukkui monien kohtalotovereidensa kanssa Rantasalmella avantoon helmikuun pakkasilla. - Joillekin ihmisille älyllinen pohdiskelu vivahteineen, korrelointeineen, tilastoineen ja todennäköisyyksineen on ylivoimainen tehtävä.

Tämä keskusteluhan taisi saada alkunsa Hukan kannanotosta, jonka mukaan "koriasia ei ole olennainen", mikä on kannanottona sikäli oikeinkin hyvä, että paras joukkue menee joka tapauksessa todennäköisimmin jatkoon. Hukka ei myöskään väittänyt asiaa merkityksettömäksi. Matematiikan näkökulmasta lienee selvää, että helpointa on päästä ykköskorista, sen jälkeen kakkoskorista, jne.

[1x2]

Hodgsonin karsinnoissa saatiin voitto ja kolme tasapeliä kahden kärkikorin maalta. Kolmokorin Serbialta saatin vain yksi piste. Eli menestys tuolloin oli kiinni enemmän hyvästä menestyksestä ykkös ja kakkoskorin maita vastaan, kuin Serbian tuottamasta ristiinpelaamisesta.

[The Real Wolf]

Hukka ei myöskään väittänyt asiaa merkityksettömäksi. Matematiikan näkökulmasta lienee selvää, että helpointa on päästä ykköskorista, sen jälkeen kakkoskorista, jne.

- Niin, suurin merkitys korijärjestelyllä on se, että lohkoarvonnat saadaan painotettua näennäisen oikeudenmukaisesti, kun kerran arvontaa halutaan painottaa.

Suomen kisapaikan tavoittelun kannalta merkityksellistä on se, miten pelaamme päävastustajiamme vastaan. Niitä ovat korien 2-5 jengit. Siellä tasoerot ovat pienet. Paitsi Suomi, niin moni muukin joukkue seilaa näissä koreissa ylös ja alas. Ottelupäivänä mikään ei takaa sitä, että aleman korin jengillä olisi alempi päivän vire. Siksi on jotakuinkin joutavaa huolehtia kovin paljon koreista sinänsä. Kunhan nyt emme joudu siihen alimpaan. Tai kunnes olemme vakavasti pääsemässä ykköskoriin.

[Savon keisari]

Ei mikään takaa ikinä että parempi joukkue voittaa huonomman joukkueen. Cup-kilpailuissakin divarijoukkueet pudottavat silloin tällöin liigajoukkueita.  Usein kuitenkin ne ennalta paremmat joukkueet menestyvät etenkin sarjamuotoisissa kilpailuissa ja huonot eivät, ja jostain syystä joukkueet pyrkivät maksimoimaan menestyksensä otteluissa peluuttamalla esimerkiksi parhaita saatavilla olevia pelaajia.