Seuraava maajoukkueen päävalmentaja?

[PirloMAnia]

Tietenkin, mutta tässä nyt oli se pointti että monilla huippuvalmentajilla on edes jonkinlainen kosketuspinta pelaajana huippujalkapalloon ja nyt varmasti itsekin tajuat mitä sillä suurinpiirtein tarkoitetaan. Ja kaikki suhteessa tietenkin. Eli lehkosuolla on suomen mittakaavassa kokomusta huippujalkapallosta.
Tottakai on alasarjoissa pelanneita valmentajia tai sellasia jotka ei melkeen juurikaan ole mainittavasti pelannet. On niitä jotka ovat muutaman pelin olleet penkillä jne. Mutta kuten sanottu niin monilla parhaista valmentajista on kokemusta siitä mitä on se peli korkeimmilla tasoilla

[Lemmen puutarhuri]

Totta, mutta kyllä se nimenomaan on viime vuosien suuntaus, että merkittävä määrä huippupelaajia siirtyy suoraan huippujoukkueiden valmentajiksi. Tähän on syynä jalkapallon nopea kehittyminen yhä enemmän showurheiluksi ja manipisnekseksi. Huippupelaaja, joka on valmiiksi brändi on helppo myydä sijoittajille, sponsoreille ja yleisölle myös tähtiluokan valmentajana.

Se onko valmiiksi jauhettu, pelaajana eläkkeelle ehtinyt, jo kertalleen markkinoitu brändi parempi valmentaja kuin alasarjoja tahkonnut älykäs ja analyyttinen, tyvestä latvaan noussut käskyttäjä onkin eri asia. Itse uskon valmennuksen tason jyrkän alamäen olevan käynnissä. Tämä nimenomaan siinä osassa jalkapalloa missä raha ja show puhuu eli pisnesliigat (valio, la liga, serie a), "Mestareiden" liiga ja maajoukkueet.

[kieran]

Kyllähän Litti on varmaan loistava niin kentällä kuin pukukopissakin, mutta valmentajalla pitää olla hallussaan myös se media ja julkisuus. Tässä aikojen saatossa on nähty monia huippupelaajia jotka ovat valmentajina flopanneet totaalisesti, ja maajoukkueen valmennusporras ei todellakaan ole se helpoin paikka aloittaa valmennusuraa.

[Knapp]

No eipä tuo Suomen maajoukkue myöskään se pahin paikka olisi Litmaselle, kohtuullisen vähäistä kritiikin määrä verrattuna moneen muuhun maahan, ja myös hyvin kilttiä. Ajax olisi esimerkiksi huomattavasti pahempi paikka aloittaa, mutta sinänsä siltikin varsin mahdollinen ottaen huomioon miehen meriitit kyseisessä seurassa.

Kiltisti media kohteli Hodgsoniakin, miksei siis myös kansallissankari Litmasta. Lisäksi näkisin, että Litmasella olisi siinä mielessä ainakin suhteet julkisuuteen kunnossa, että tuskin olisi odotettavissa Svenniksen tapaista sekoilua omassa yksityiselämässä. Ja vaikka olisikin, on suomalainen media yleensä pitänyt huolen siitä, ettei omista kultapojista päästetä mitään negatiivisia uutisia julkisuuteen. Rauhassa esimerkiksi Selänne on saanut hoitaa omat kuvionsa julkisuudelta piilossa. Mutta korostan, Litmasella tuskin olisi vastaavia luurankoja kaapissa. Ja harvoinpa niitä esittelyjä Litmasten perheonnesta tai asunnosta on saanut lukea, onneksi näin.

[Tiksa]

Onko kellään tietoa siitä, millainen Litmanen on pukukopissa? Itselle tullut jotenkin sellainen kuva, että Litti ei ehkä se kaikista räiskyvin ja äänekkäin persoona ole, miten siis esimerkiksi joukkueen tsemppaamisen laita? Aina ei riitä pelkästään se, että pistetään ennen ottelua pyörimään Ajax95-video ja käsketään pelaajien ottaa mallia siitä. Tarvitsisiko Litmanen siis valmentajapartnerikseen jonkun räiskyvämmän persoonan, joka osaisi motivoida pelaajat ottamaan itsestään kaiken potentiaalisen irti? Paatelainen esimerkiksi? Toisaalta kaikilla suomalaisilla on varmaankin nii kova kunnioitus Kuningasta kohtaan, että aina ei tarvitse käyttää kaikista kovimpia äänenpainoja, rauhallisempi lähestymistapakin voi riittää.

Tsemppaamisen, tsemppaamisen, tsemppaamisen ... ja vittu.

Yksi MM-95:n huonoja puolia (ties kuinka monen muun ohella) on usko siitä, että suomalaisista tehdään voittajajoukkue jollain mystisellä tsemppaamisella ja meuhaamisella. Tarvitaan vain joku hurmahenkinen palopuhuja, joka tsemppaa pelaajat johonkin ylimaalliseen suoritukseen: "jätkät hei! tahdon voimaa! tahdon voittaa!".

Mä en tiedä ovatko huippu-urheilijat joku ihan oma lajinsa, mutta mä luulisin, että aika moni olisi hemmetin motivoitunut tekemään parhaansa 35.000 katsojan edessä tilanteessa, jossa voi muuttaa Suomen urheiluhistoriaa.

Mitä mä itse olen asiantuntijoita johtaessa huomannut, niin - usko tai älä - suurin osa heistä on yleensä motivoitunut tekemään mieluummin hommansa hyvin kuin huonosti ja suuri osa huipullepäässeistä asiantuntijoista on myös yleensä tehnytkin hommansa hyvin.

Ongelmia tulee siitä jos ei uskota tavoitteeseen tai strategiaan siihen  pääsemiseksi, tai ei tiedetä mikä on oma rooli siinä ja mitä häneltä odotetaan, tai ei hyödytä itse siitä, että homma tehdään hyvin.

Näistä karsinnoista voisi ottaa hyvänä esimerkkinä Losan: jopa Losa sisäisti puolustusvoittoisen strategian ja noudatti omaa rooliaan, joka ei edes välttämättä aina ollut sitä mitä hän mieluiten pelaisi.

Katsomofilosofina, ilman valmennuskokemusta, väittäisin, että tärkeämpää kuin pukukoppitsemppaus valmentajalle on:
- Pystyä määrittelemään strategia, jolla päästään kisoihin. Ja tässä kannattanee rakentaa Royn aloittamalle pohjatyölle.
- Pystyä kertomaan jokaiselle pelaajalle mitä se tarkoittaa hänen roolissaan. Tämä ei (tällä tasolla) tarkoita, että valmentajan tehtävä on opettaa pelaajille pikkuiset yksityiskohdat: jokainen pelaaja kentällä on parempi osaaja omalla pelipaikallaan kuin valmentaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että valmentajan pitäisi antaa täysi vapaus pelaajalle. Päinvastoin: pelaajan tekemisiä täytyy seurata ja poikkeamiin sovitusta roolista puuttua. Samoin pelaajien rooleja on myös osattava muuttaa vastaamaan tilannetta.
- Ja jotta edelliset eivät ole vain ylhäältä alas annettuja määräyksiä, vaan niihin uskotaan ja niitä toteuttaan, valmentajan täytyy ottaa pelaajat mukaan, hänen täytyy olla hyvin herkkänä aistimaan ja avoimena vastaanottamaan kriitiikiä. Hänen täytyy kuunnella pelaajia ja tarvittaessa olla valmis muuttamaan näkemyksiään silti strategiasta kiinnipitäen.

Itse asiassa väittäisin melkein, että sellainen "maailman tärkein ottelu! mennään antamaan 120% itsestämme! piestään ne!" tsemppaus saattaa jopa kääntyä itseään vastaan: yliyrittämistä, stressiä ja turhautumista, henkilökohtaista sankaruuden hakua, lipeämistä sovitusta taktiikasta jne.

[lasse11]

Itse asiassa väittäisin melkein, että sellainen "maailman tärkein ottelu! mennään antamaan 120% itsestämme! piestään ne!" tsemppaus saattaa jopa kääntyä itseään vastaan: yliyrittämistä, stressiä ja turhautumista, henkilökohtaista sankaruuden hakua, lipeämistä sovitusta taktiikasta jne.

Jep. Aikoinaan taisi joku mainita että Mursun silloisten Talvisota-vertausten sijasta pelin pitäisi välittää Kööpenhaminalaisen kapakan nurkkapöydän letkeää huulenheittoa kuitenkin itsevarmalta ja osaavalta pohjalta. 

Jos saisi pelaajat kuin huomaamatta vaatimaan itseltään yhä enemmän ja enemmän ja keskittymään "kuplassa" omaan ja joukkueensa suoritukseen vastustajan ja muiden paineiden pelkäämisen sijaan. Klinsmann ja Löw ovat olleet tässä aika taitavia...

[PirloMAnia]

Jos litmasen valmentaminen perustuisi jonkin ajax videon pyörittämiseen niin silloinhan siitä ei edes olisi valmentajaksi. Mutta tuolla kokemuksella ja pelin hallinnalla olisi litmasella varmasti keinot saada oma juttunsa läpi ilman mitään sen kummempia meuhkaamisia. Jos hallitaan se asia hyvin jota joukkueelle kerrotaan niin ei siinä se huutaminen auta. Lisäksi litmasella on kenties suurin mahdollinen auktoriteetti ainakin lähtökohtaisesti mitä suomalaisia kohtaan voi mahdollisesti olla.

Ja se litmanen on nyt ihan keskustelu erikseen. Ihan siis yleisesti jos se valmentaminen hallitaan niin silloin se pelitavan toimivuus saa aikaan myös sen auktoriteetin koska joukkue huomaa että tämä toimii ja sitä kautta ei tarvitse psyykata pelaajia huutamalla. Ja lisäksi nyt on kyse maajoukkuevalmentamisesta jossa se psyykkaaminen lähtee jo itsestääs siinä kohtaa kun pelaajat saa vedettyä paidan niskaansa ja kuulevat koppiin kuinka stadikka pitää meteliä.
Seurajoukkueessa on hieman eri asia jossa ollaan päivittäin vuorovaikutuksessa ja varsinkin jos joukkue menestyy erityisen hyvin niin silloin alisuoritettaessa jonkinlainen huutopsyykkaaminen voikin tulla tarpeeseen. Esim eilinen cagliari-inter ottelu olisi voinut olla sellainen jossa ainakin minä valmentajana olisin kokenut suurta tarvetta huutaa kurkku suorana pelaajille kummastakin joukkueesta.

[Callit]

Lisäksi näkisin, että Litmasella olisi siinä mielessä ainakin suhteet julkisuuteen kunnossa, että tuskin olisi odotettavissa Svenniksen tapaista sekoilua omassa yksityiselämässä.

Pahasti OT, mutten voi olla kommentoimatta... Ei Svennis mitään sekoillut. Pani 5 vuoden pestinsä aikana kahta vierasta naista, joista toinen samasta työpaikasta. Tuollainen on niin arkista, ettei sitä millään voi sanoa sekoiluksi. Mutta auta armias, kun juttu kirjoitetaan Tower Bridgen kokoisilla kirjaimilla lehteen, niin johan sitä ollaan porukalla väittämässä sekoiluksi, ja sitten porukalla paheksutaan. - Sick.

Enemmän topiciin... Vaikka meidän oma ip-lehdistö onkin tasoltaan surkea, niin en usko, että yhdenkään päävalmentajakandidaatin tarvitsee pelätä kompastumista "paljastuksiin". Kiinnostuksen kasvaessa on lehdistöön alkanut tulla ihan mukavasti ja osin ikävästi ennen ja jälkeen matsin valmennusta, mutta se nimenomaan kuuluu asiaan, ja jollekin Zengalle meidän lehdistön kritiikki tuntuisi yhtä paljon polkupyörän kaatuminen Pekingissä.

Tuo Litin mahdollinen valmentajuus taas on erittäin mielenkiintoinen kysymys. Jos mieheltä löytyy nöyryyttä ja intohimoa, niin varmasti edellytykset ovat hyvät. Mitä taas tulee miehen persoonaan ja sen soveltuvuuteen, niin ei siitä kauheasti voi sanoa. Jonkun puhe ja ajatukset välittyvät joukkueelle kuiskaten, jonkun toisen laulaen. Kyse on aina kokonaisuudesta. Yksi puhuu jokaisen kanssa myös yksitellen, joku ainoastaan ryhmälle, useimmat jotain siltä väliltä.

[schlander]

Tsemppaamisen, tsemppaamisen, tsemppaamisen ... ja vittu.

Itse asiassa väittäisin melkein, että sellainen "maailman tärkein ottelu! mennään antamaan 120% itsestämme! piestään ne!" tsemppaus saattaa jopa kääntyä itseään vastaan: yliyrittämistä, stressiä ja turhautumista, henkilökohtaista sankaruuden hakua, lipeämistä sovitusta taktiikasta jne.

Tuo on se taktiikka millä esim. Englanti yrittää menestyä maajoukkuejalkapallossa. Eipä ole toiminut heillekään.

Suomi tarvitsee paitsi hyvää taisteluasennette, myöskin erittäin toimivan taktiikan. Royn tiellä on hyvä jatkaa, sillä hän kyllä kykeni ainakin puolustuksen organisoimiseen. Ja mielestäni Suomi pelasi erittäin hyvät karsinnat myös tuloksellisesti, vaikka jäikin lopulta ulos kisoista. Samalla tiellä jatkettaessa paikka lopputurnauksessa on mahdollinen hamassa tulevaisuudessa.

Valmentajaksi ehdottomasti joku meriitit maajoukkueympyröissä luonut ulkomaalainen tai sitten nouseva ulkomaalainen nimi. Mielellään suurmaista kuten Saksasta tai Italiasta, jossa taktiikka osataan luoda ja valmentajat ovat erittäin rutinoituja ja koulutettuja. Hollantilaisen pelityylin sopiminen suomalaiseen pelaajatyyppiin ja mentaliteettiin epäilyttää ainakin itseäni.

[Viinioksa]

Tietenkin, mutta tässä nyt oli se pointti että monilla huippuvalmentajilla on edes jonkinlainen kosketuspinta pelaajana huippujalkapalloon ja nyt varmasti itsekin tajuat mitä sillä suurinpiirtein tarkoitetaan. Ja kaikki suhteessa tietenkin. Eli lehkosuolla on suomen mittakaavassa kokomusta huippujalkapallosta.
Tottakai on alasarjoissa pelanneita valmentajia tai sellasia jotka ei melkeen juurikaan ole mainittavasti pelannet. On niitä jotka ovat muutaman pelin olleet penkillä jne. Mutta kuten sanottu niin monilla parhaista valmentajista on kokemusta siitä mitä on se peli korkeimmilla tasoilla

Tavallaan kyllä, mutta sir alexien ja capellojen pelaajaurat ovat ajalta kirves ja kypärä. 60-luvun huippufutis muistutti nykyfutista suunnilleen yhtä paljon kuin aikakauden mustavalko-tv nykyisiä HDTV-lähetyksiä, joten pelaajakokemuksilla "huipulta" tuskin on tällaisille suurnimille nykypäivänä juuri merkitystä, valmennuskokemuksella sitäkin enemmän.

Viime vuosikymmenten huippupelaajista aika harvasta on tullut kovan tason valmentaja. Jos katsotaan Hollannin superkolmikkoa, niin Gullit on valmentajana  täysi vitsi, van Basten on onnistunut hävittämään Hollannin maajoukkueesta tehot (ällistyttävä saavutus ex-huippuhyökkääjältä tuolla materiaalilla), eikä edes Rijkaardin taktinen nerokkuus ole kiistelemätöntä, vaikka selvästi paras noista onkin. Esimerkkien valossa voikin sanoa, että jos Suomi palkkaa valmennusuraansa aloittelevan ex-huippupelaajan, niin on reilusti yli 50% mahdollisuus saada täysin keskinkertainen valmentaja. Niillä, joilla jo on keskinkertaisia valmennusnäyttöjä, kuten Köppelillä ja Zengalla, tuo mahdollisuus toki lähenee 100%:ia.

Toivon mukaan Litistä tulisi aikanaan parempi valmentaja kuin ex-huippupelaajasta keskimäärin, mikä ei edes ole katteeton toive.

[Tsei Tsei]

Itse asiassa väittäisin melkein, että sellainen "maailman tärkein ottelu! mennään antamaan 120% itsestämme! piestään ne!" tsemppaus saattaa jopa kääntyä itseään vastaan: yliyrittämistä, stressiä ja turhautumista, henkilökohtaista sankaruuden hakua, lipeämistä sovitusta taktiikasta jne.

Sama. Foorumilla tunnutaan ihailevan jotain huutaja-auktoriteettejä ja Matti Monosen kaltaisia valeurheilujoita. Todellisuudessahan Mononen on ihan vitun sekaisin ja pääkoppa taitaa olla se suurin este menestykselle. Ja mitä nevö fögetiin tulee, niin tuokin mestaruus tuli ruotsalaisessa keskustelevassa ilmapiirissä, jossa yritettiin saada joukkueeseen lähinnä rento tunnelma.

[Tsei Tsei]

Jep. Aikoinaan taisi joku mainita että Mursun silloisten Talvisota-vertausten sijasta pelin pitäisi välittää Kööpenhaminalaisen kapakan nurkkapöydän letkeää huulenheittoa kuitenkin itsevarmalta ja osaavalta pohjalta. 

Jos saisi pelaajat kuin huomaamatta vaatimaan itseltään yhä enemmän ja enemmän ja keskittymään "kuplassa" omaan ja joukkueensa suoritukseen vastustajan ja muiden paineiden pelkäämisen sijaan. Klinsmann ja Löw ovat olleet tässä aika taitavia...

No Talvisota-puheista en tiedä, mutta kyllähän Mursun joukkueet saivat oman joukkueen pelaamaan juuri sitä omaa peliä, mistä tulikin sitten paljon kritiikkiä. Muurisen vahvuuksiahan on juuri rennon ilmapiirin luominen joukkueeseen. Taktisella puolella ne puutteet taisivat olla. Sen sijaan euro-Keijo taitaa olla taidokas saamaan pelaajille paskat housuun jo etukäteen.

[Poliisimestari Sisu]

Litmasella spekulointi ei ole mikään vastaus valmentajakysymykseen, koska vastaus siihen spekulointiin on se kuka tulee Litmasen aisapariksi. Viitaten nyt esimerkiksi Klinsmannin ja Völlerinkin esikuntaan. Eihän ketään valita maajoukkueen päävalmentajaksi ilman että valitsijoilla on minkäänlaista käsitystä tulevasta pelitavasta ja jalkapallofilosofiasta. Jos näyttöjä ei ole käytännön valmennustyöstä, silloin se on kyllä jonkinasteisen manifestin tai pelillisen uskontunnustuksen paikka.

[lasse11]

Muurisen vahvuuksiahan on juuri rennon ilmapiirin luominen joukkueeseen.

Rento ilmapiiri jota itse tarkoitin on nimenomaan sellainen tanskalaistyyppinen jolla joukkue sen EM-kultansa otti. Pinnan alla kova ja vaativa mutta peliin ja taktiikkaan eikä mihinkään kansallisiin symbooleihin keskittyvä.

[anttij]

Ja mielestäni Suomi pelasi erittäin hyvät karsinnat myös tuloksellisesti, vaikka jäikin lopulta ulos kisoista. Samalla tiellä jatkettaessa paikka lopputurnauksessa on mahdollinen hamassa tulevaisuudessa.

Puutun ehkä nyt epäoleelliseen, mutta ei mahda mitään. Tämä kuulosti aivan liian pessimistiseltä! Lopputurnauspaikka oli täysin mahdollinen jo näissä karsinnoissa. Mahdollisen sijaan puhuisin tässä kyllä varmasta paikasta, varsinkin kun aikamääre on "hamassa tulevaisuudessa". Mutta ei kai schlander kärsi jalkapallollisesta alemmuuskompleksista?  No, tarkkuutta sanavalintoihin!

[juhinho]

Ladbrokesin kertoimissa ei juuri muutosta.

Horst Köppel on tullut kuvioihin mukaan (6.00), Foppe de Haanin kerroin noussut (15.00).

[balettitanssija]

  Seuraavan päävalmentajan pitäisi olla sellainen valkku,joka saa keskinkertaisesta materiaalista parhaat
  tehot irti. Joukkueeseen ei voi ostaa tähtiä, kun maajoukkueesta on kysymys, vai pitäisikö (kehitysapua)
  käyttää 12-16 vuotiaiden futareiden tuomista tänne pohjolaan.

[Kuti]

Ongelmia tulee siitä jos ei uskota tavoitteeseen tai strategiaan siihen  pääsemiseksi, tai ei tiedetä mikä on oma rooli siinä ja mitä häneltä odotetaan, tai ei hyödytä itse siitä, että homma tehdään hyvin.

Näistä karsinnoista voisi ottaa hyvänä esimerkkinä Losan: jopa Losa sisäisti puolustusvoittoisen strategian ja noudatti omaa rooliaan, joka ei edes välttämättä aina ollut sitä mitä hän mieluiten pelaisi.

Katsomofilosofina, ilman valmennuskokemusta, väittäisin, että tärkeämpää kuin pukukoppitsemppaus valmentajalle on:
- Pystyä määrittelemään strategia, jolla päästään kisoihin. Ja tässä kannattanee rakentaa Royn aloittamalle pohjatyölle.
- Pystyä kertomaan jokaiselle pelaajalle mitä se tarkoittaa hänen roolissaan. Tämä ei (tällä tasolla) tarkoita, että valmentajan tehtävä on opettaa pelaajille pikkuiset yksityiskohdat: jokainen pelaaja kentällä on parempi osaaja omalla pelipaikallaan kuin valmentaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että valmentajan pitäisi antaa täysi vapaus pelaajalle. Päinvastoin: pelaajan tekemisiä täytyy seurata ja poikkeamiin sovitusta roolista puuttua. Samoin pelaajien rooleja on myös osattava muuttaa vastaamaan tilannetta.
- Ja jotta edelliset eivät ole vain ylhäältä alas annettuja määräyksiä, vaan niihin uskotaan ja niitä toteuttaan, valmentajan täytyy ottaa pelaajat mukaan, hänen täytyy olla hyvin herkkänä aistimaan ja avoimena vastaanottamaan kriitiikiä. Hänen täytyy kuunnella pelaajia ja tarvittaessa olla valmis muuttamaan näkemyksiään silti strategiasta kiinnipitäen.

Sama.
uskoisin että Litti olisi näissä tosi hyvä ja siitä kertoo jo sekin että Losa sanoi että haluisi litin valmentajakseen! Losa on maajoukkueesta juuri se joka ei kuuntele valmentajaa ja tekee omanpäänsä mukaan! Mutta jos pyytää littiä valmentajaksi, niin täytyy kunnioituksen olla sillä tolalla että tulee kuuntelemaan Littiä!! Ehkä paikalle joku joka ymmärtää näistä psykologisista jutuista enemmän kuin Kuningas, mut kuningas mukaan valmennusrinkiin!!

[8board]

FOPPE ON YKKÖNEN, KUITENKIN.

[Sörsselssön]

Uuden päävalmentajan palkka Hodgsonin tasolla
Julkaistu 17.12.2007, klo 17.38 (päivitetty 17.12.2007, klo 18.08)

 
Hakuaika Suomen jalkapallomaajoukueen päävalmentajaksi päättyi maanantaina. Palloliiton puheenjohtajan Pekka Hämäläisen mukaan tehtävästä on ollut kiinnostunut enemmän tunnettuja kansainvälisiä nimiä kuin aiemmin. Toisin kuin Palloliitto on aiemmin ilmoittanut, se aikoo maksaa uudelle valmentajalle yhtä paljon palkkaa kuin Roy Hodgsonille.
 
- Henkilökohtaisia hakemuksia on tullut 20-30. Sen lisäksi on huomattava määrä valmentaja-agenttien kautta tulleita hakemuksia, Hämäläinen kertoi.

- Lisäksi on tullut sivullisten jalkapalloihmisten vihjeitä, että kiinnittäkää huomiota tähän ja tähän valmentajaan.

- Hyvin mielenkiintoisia valmentajia on tullut esiin, myös tässä varsinaisessa hakuprosessissa. Nimekkäitä valmentajia, jotka suuri yleisö tuntee, on enemmän kuin viimeksi. Se johtuu siitä, että Suomi on jalkapallomaana astetta kovempi kuin viimeksi, Hämäläinen totesi.

Ulkomaalaisten valmentajien osuus hakijoista on suuri.

- On luonnollista, että asia on näin, koska kyseeseen tulevia kotimaisia valmentajia ei ole monta.

Nimiä Hämäläinen ei maininnut.

- Me tulemme hoitamaan tämän hakuprosessin luottamuksellisesti. Me emme anna mitään tietoja, ovatko jotkut henkilöt ilmoittautuneet vai eivät, Hämäläinen totesi.

- Keskeiset kriteerit ovat ne, että henkilö ymmärtää jalkapalloa, omaa johtamistaitoja ja kansainvälistä asennetta. On selvää, että maajoukkueen päävalmentajan paikka ei ole mikään kokeilupaikka, vaan siinä täytyy olla kansainvälisiä näyttöjä.

Hodgsonin lopettamisen yhteydessä Palloliitto ilmoitti, että uuden valmentajan palkka ei tule olemaan Hodgsonin tasolla taloudellisista syistä. Nyt tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttunut.

- Nyt ei haeta halvempaa eikä kalliimpaa valmentajaa kuin Hodgson. Uskoisin, että samassa tasossa liikutaan. Me olemme budjetissa varautuneet samantasoiseen satsaukseen kuin tähän asti, Hämäläinen sanoi.

Tarkkaa päivämäärää uuden valmentajan julkistamisella ei ole.

- Tammikuun aikana toivomme pääsevämme sopimukseen. Helmikuussa alkaa jo valmistautuminen karsintoihin, Hämäläinen kertoi.

YLE

http://www.yle.fi/urheilu/jalkapallo/id92962.html

Hyvä, että on useampia ehdokkaita mistä valita.  Eiköhän sieltä joku suht kova ulkomainen nimi valita Peksin kommentin perusteella.

[Jorma Teräs]

Jep, ihan hyvältä kuulostaa. Kauhuskenaariot Keijoista ja Miksuista voitaneen lopullisesti haudata

[Furu]

Isot nimet ulkomailta kiinnostaa... Ei tainnut tulla suomalaista valmentajaa ensi karsintoihin

[pexx]

Hakuaika futismaajoukkueen päävalmentajaksi päättyi
17.12.2007 19:22

Roy Hodgson seuraaja valitaan tammikuun loppuun mennessä.

Suomen jalkapallomaajoukkueen seuraavan päävalmentajan valintaprosessi eteni maanantaina, kun Palloliiton asettama hakuaika tehtävään päättyi. Palloliitto lähti marraskuun lopussa hakemaan päävalmentajaa, kun englantilainen Roy Hodgson kieltäytyi jatkosta.

Palloliitto päätyi poikkeuksellisesti julkiseen hakuun ja pyysi tehtävästä kiinnostuneita lähettämään hakemuksensa 17. joulukuuta mennessä. Puheenjohtaja Pekka Hämäläisen lisäksi valintaprosessissa vaikuttavat Palloliiton liittohallitus ja tuleva pääsihteeri Kimmo J. Lipponen. Asiantuntija-apuna ovat Hodgson ja Jyrki Heliskoski.

Lipponen ei maanantaina halunnut kertoa miten monta hakemusta Palloliitto sai.

- Ei minkäänlaisia kommentteja tässä vaiheessa. Käymme ne läpi mahdollisimman pian. Emme ole edes keskenämme käyneet pakettia läpi, Lipponen sanoi.

Seuraavan päävalmentajan haasteisiin lukeutuu syksyllä alkava karsinta vuonna 2010 Etelä-Afrikassa pelattavaan MM-lopputurnaukseen. Suomen kanssa samassa karsintalohkossa pelaavat Saksa, Venäjä, Wales, Azerbaidzhan ja Liechtenstein.
 

[Poliisimestari Sisu]

Toisin sanoen Köppel ja Zenga kävivät kuittaamassa sen viisitoistaminuuttisensa julkisuutta vapautuvien Oseanian-pestien varalle.


Yksi asia mikä tässä prosessissa mietityttää on se, miten maajoukkueen edessä häämöttävä sukupolvenvaihdos aiotaan toteuttaa. Ulkomaalaiselle valmentajalle se on siinä mielessä hankalaa, kun uusia tarjokkaita ei ihan pilvin pimein esittele taitojaan eurokenttien kirkkaimmissa parrasvaloissa, vaan scouttaaminen edellyttää erityisen suomalaista näkökulmaa siihen mitä jalkapallossa tapahtuu. Loukkaantumisen myötä Hodgson onnistui jossain määrin tekemään välttämättömyydestä hyveen, mutta jos lisää uusia voimia ei nosteta esiin, seuraavat karsinnat mennäänkin sitten melkoisella untuvikkoporukalla. Eli aiotaanko tässä vetää hirveällä riskillä Venäjä kumoon, nyt tai ei koskaan, vai missä määrin tulevaisuuden joukkueen rakentaminen kuuluu uuden koutsin vaatimusprofiiliin?

[pexx]

Apuvalmentajaksi suomalainen ja kyllä ne muut tietää auttaa pelaajissa..