Lopputurnaus-Suomen viimeinen trauma?

[Burgerman]

Muistan nuoruudestani 80-luvulta miten Suomella oli kolme suurta traumaa:Ruotsin voittaminen kendossa ja arvokisakulta,euroviisut ja jalkapallon arvokisoihin pääsy.Koska tuo roskajääkendokulta,arvoton sellainen,saavutettiin 90-luvulla ja tuo typerä humppalaulukilpailun ykköstila 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä niin mieleen herää kauhistuttava kysymys:Tuleeko Suomi pelaamaan arvokisoissa vasta vuosien 2010-2020 välillä?Jotenkin Suomen sykli viittaa tähän.Kerran kymmenessä vuodessa jotain suurta?Voi vittu jos näin on  :keskari:

[SirLoser]

2010 MM-kisat käy mainiosti. 

[Wecce]

Jotenkin ei tunnu hyvältä seuraavien karsintojen suhteen, miettien pelaajien ikääntymistä sun muuta, mutta jos sitten 2012 EM-kisoihin.

[Burgerman]

2010 MM-kisat käy mainiosti. 

Mitä jos vasta 2012?2014?2016?...

[Burgerman]

Tai no,ei se Tanskakaan kovin montaa turnausta ollut käynyt läpi kun jättipotti pamahti.Ehkä Suomella on vaikka mahdollisuus vieläkin suurempaan ihmeeseen.Mestariksi ekassa arvoturnauksessa?Miksei,ihmeitä tapahtuu.

[Manbearpig]

Mitä jos vasta 2012?2014?2016?...

2012 ja 2014 kelpaa mulle. Vaikka molemmissa sitten. Mutta kuten Hodgson sanoi, asetetaan tavoitteeksi Fifa-ranking 25 vuonna 2010? Vai vaatiiko se jo kisoihin pääsyä?

Tanska ja Kreikka on sellaisia ihmeitä, jotka auttaa jaksamaan eteenpäin. Jos ne, niin kyllä mekin!

[SirLoser]

Mitä jos vasta 2012?2014?2016?...

Asetit aikajänteeksi 2010-2020 ja todellakin joka karsintaan lähdettäessä tulee tavoitteena olla kisapaikka, tästä ei lienee pienintäkään epäselvyyttä. Jos kisapaikka tulee vasta vuoden 2016 EM-kisoihin, niin voin sanoa jo nyt, että olen silloin erittäin onnellinen.

[Burgerman]

Tanska ja Kreikka on sellaisia ihmeitä, jotka auttaa jaksamaan eteenpäin. Jos ne, niin kyllä mekin!

Näin on.Kannattaa muistaa että Tanska ei edes päässyt -92 EM-kisoihin 
Aika tempun jätkät kyllä teki..

[Callit]

Muistan nuoruudestani 80-luvulta miten Suomella oli kolme suurta traumaa:Ruotsin voittaminen kendossa ja arvokisakulta,euroviisut ja jalkapallon arvokisoihin pääsy.Koska tuo roskajääkendokulta,arvoton sellainen,saavutettiin 90-luvulla :

Erittäin oikea havainto, ja hyvä aihe, mutta ilmeisen nuorena miehenä Purkerilla on todella sokeroitu käsitys tuosta kendokomplexista. Kysehän oli alunperin 70-luvun alussa kehitetystä mitalipakkomielteestä, joka huipentui vuoden 86 Moskovan MM-kisojen viimeiseen 40 sekuntiin, kun koko viisikko, vai oliko kaksi sellaista, paskoi housuihinsa niin, että Tverissä asti haisi. Kompleksi katosi sitten Gälgärin, v88,  olympiahopean myötä, ja kulta tuli uskomattoman pian sen jälkeen.

No miten nuo arvottomat marginaalilajin mitalit sitten kuuluvat vutikseen? Toivottavasti eivät mitenkään, vaikka Purkerin tavoin merkit pahoista asioista ovat ilmassa. Se vuoden 97 Unkari-peli muistutti jo todella paljon tuota mainitsemaani vuoden 86 tapahtumaa. Siis kysehän ei kummassakaan tapauksessa ollut huonosta tuurista vaan hermojen täydellisestä pettämisestä. Ero tosin oli se, että kendoilijoilla oli jo mitali suussa, kun taas vutareilla pelkkä epätoivoiseksi koettu jatkokarsinta. Yhteistä taas näille komplekseille tuntuu olevan se, että ne toteuttvat jotenkin itse itseään. Kun oikein paljon luetaan mantraa siitä kuinka tärkeätä on päästä juuri näihin kisoihin, niin ei se mielestäni mitenkään auta asiaa. No, eipä pitäisi ammattimiehiä kauheasti haitata, kun nämä pelaavat joka viikko ultrakannattajien uhka niskassaan, mutta kuitennii. Enkä toisaalta ole niin hirveän varma siitä, että joku lohkopaikka EM-kisoissa aiheuttaisi ihan tolkutonta futisbuumia. HJK:n cliiigavisiitti aiheutti kyllä positiivisia asioita, muttei kuitenkaan loputtomasti, eikä kaikkien odotuksien mukaisesti. On jäänyt ikuisesti mieleen se yksi VPS:n johtaja, joka aivan naama peruslukemilla kertoi kokevansa HJK:n euromenestyksen positiivisena asiana , koska uskoi HJK:n sen johdosta maksavan jatkossa esim. vepsiläisistä kunnon hintoja, hehehehehe.

Eli itse en näe tuota arvokisavouhotusta niin hirveän suuren kompleksin arvoisena asiana, ja kyseenalaistan tuon syy-seurausuhteen kisapaikan automaattisesti aiheuttamasta boomista. Pikemminkin näen asian niin, että tekemällä asioita riittävän pitkään riittävän oikein, kisapaikka tulee aina silloin tällöin kuin illallinen Manulle. Vrt Ruotsi ja Tanska, miksei Norjakin. Nämä kisavisiitit sitten automaattisesti vahvistaisivat futiksen asemaa, mitä saa sitten vapaasti nimittää esim. boomiksi.

[John Devey]

Eli itse en näe tuota arvokisavouhotusta niin hirveän suuren kompleksin arvoisena asiana, ja kyseenalaistan tuon syy-seurausuhteen kisapaikan automaattisesti aiheuttamasta boomista. Pikemminkin näen asian niin, että tekemällä asioita riittävän pitkään riittävän oikein, kisapaikka tulee aina silloin tällöin kuin illallinen Manulle. Vrt Ruotsi ja Tanska, miksei Norjakin. Nämä kisavisiitit sitten automaattisesti vahvistaisivat futiksen asemaa, mitä saa sitten vapaasti nimittää esim. boomiksi.

Asiakirjoitus. En ole ainoa, jonka mielestä suurin ongelma on suomalainen gloryhunter-kulttuuri. Porukka innostuu vaikka sitten eukonkannosta kunhan menestystä tulee. Milloin täällä ollaan valmiita jättämään kullan ja menestyksen kaltaiset, mitkä loppujen lopuksi on vain mitättömiä pikkuseikkoja, asiat sivuun ja ryhdytään vain tunnustamaan ja tukemaan niitä omia värejä?

[Shefki Wilson]

Pelottavaa olisi se, että kun Suomi joskus kisoihin selviää, tulee joka ottelussa takkiin. ''Potkupalloilijat pääsivät kisoihin tuurilla eivätkä kuulu tälle tasolle. Piste.'' Ja vaikka Suomi pärjäisi, se tarkoittaisi sitä, että jokaisesta suomalaisesta tulisi yhtäkkiä jalkapallokannattaja niitä fanaattisimpia Katkoajan potkupallo-selittäjiä lukuunottamatta. Mutta vain hetkellisesti. Veikkausliigan yleisökeskiarvo nousisi muutamalla sadalla ja sen ajan Waldenilla olisi innostuskakat housussa. Surullista on, ettei HJK:n menestys Herkkusieniliigassa tuonut yhtään mitään pysyvää. Vaikka niin kepit tanassa uskottiin ja toivottiin, kiintiöskeptikkoja lukuunottamatta.

Toisaalta on olemassa myös hirveä vaihtoehto, ettei Suomi pääsisi arvokisoihin ikinä. Periaatteessa Suomi ei tule koskaan olemaan lohkoissa mitään muuta kuin lohkon suorien kisapaikkojen joukkueiden ykkös- tai kakkoshaastaja, ainakaan ennen kuin Suomi itse käy kisoissa. Eli joka tapauksessa Suomen mahdollinen arvokisapaikka tulee olemaan yllätys, pienempi tahi suurempi. Niin kauan kuin Suomi ei käy kisoissa, samassa lohkossa tulee olemaan ''voittamattomia'' huippumaita.

Pienemmillä mailla kuten Portugalilla, pohjoismailla, Tshekillä ja vielä kärjistetymmin Suomella tulee aina olemaan ongelma suuresta tason vaihtelusta aikojen välillä, Pienessä maassa jossa on vähän harrastajia tulee epäsäännöllisemmin huippupelaajia. On hyvin todennäköistä, että Suomi tulee vielä joskus kuulumaan näihin Euroopan pieniin maihin. Malliesimerkki on Itävalta, jolla vielä 90-luvulla oli hyvän kansainvälisen tason maajoukkue. Nykyisin Sindelarin perilliset ovat taantuneet pahasti, eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole paljon toivoa karsintojen kautta saavutetusta kisapaikasta.

Näillä kolmella traumallahan on se ero, ettei kenellekään jotkut Euroviisut ole koskaan ole olleet yhtä iso asia kuin arvokisoihin selviytyminen jalkapalloihmisille. Ei kukaan spekuloi vuoden 2015 mahdollisilla euroviisuedustajilla. Koko kansan korona-trauma sen sijaan on ollut viisuja pahempi taakka tuulipukukansalle. Kun kaikki patoutuneet tunteet purkautuivat sen marginaalisen keväthöntsän ohessa, tuli Suomesta janarien maa.

[CelticPark33]

Tanska -84 EM kisoissa Ranskassa ja Meksikossa -86 MM-skaboissa oli loistava porukka...mielellään ei lausuta silloista Tanskaa nykyisen Suomen joukkueen kera samassa lauseessa.  Meksikon kisoihin melkein mentiin, sen muistan aina. Vieraspelit P-IrIantia ja Turkkia  vastaan jännättiin silloin radion ääressä..se oli uskomaton fiilis silloin!  Siitä Kuuselan Martille ikuinen

[Viinioksa]

Näin on.Kannattaa muistaa että Tanska ei edes päässyt -92 EM-kisoihin 
Aika tempun jätkät kyllä teki..

Kisoihin meni silloin 8 maata, eli niin pieni määrä, että melkein jokainen jo on mestarikandidaatti. Vuoden 1986 MM-kisoissa Tanskaa väläytettiin alkulohkon jälkeen yhtenä suosikkina jopa maailmanmestariksi, joten aivan puun takaa Tanska ei hypännyt.

[mixeri]

On se ihan totta että suomi on ollut kokolailla yhtä lähellä kisoihin ennekin.  70 ja 80 luvuilla suomella oli hyvä pelureita, melkein parempia kuin nyt.

Suomi pärjäisi kisoissa ihan hyvin.  Se on turnaus, se pitää muistaa.  Kenelläkään ei ole varaa ottaa riskejä, ja suomella olisi ollut Euro 2008 kisoissa mahdollisuudet pitkälle.

[Viinioksa]

Pienemmillä mailla kuten Portugalilla, pohjoismailla, Tshekillä ja vielä kärjistetymmin Suomella tulee aina olemaan ongelma suuresta tason vaihtelusta aikojen välillä, Pienessä maassa jossa on vähän harrastajia tulee epäsäännöllisemmin huippupelaajia. On hyvin todennäköistä, että Suomi tulee vielä joskus kuulumaan näihin Euroopan pieniin maihin. Malliesimerkki on Itävalta, jolla vielä 90-luvulla oli hyvän kansainvälisen tason maajoukkue. Nykyisin Sindelarin perilliset ovat taantuneet pahasti, eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole paljon toivoa karsintojen kautta saavutetusta kisapaikasta.

Oikeasti Itävalta on melko paska esimerkki: futis on maan ykköslaji, ja väkiluku vertailukelpoinen Portugalin, Tshekin, Ruotsin, Serbian kaltaisiin koviin tekijöihin. Maan menestys on ollut pitkät ajat täysin luokatonta.

Lähinnä kai tapaus Itävalta kertoo saksalaisten jalkapallo-oppien tehokkuudesta  silloin, kun tukena ei ole Länsi-Euroopan suurinta väestöpohjaa.

[Hodari]

Oikeasti Itävalta on melko paska esimerkki: futis on maan ykköslaji, ja väkiluku vertailukelpoinen Portugalin, Tshekin, Ruotsin, Serbian kaltaisiin koviin tekijöihin. Maan menestys on ollut pitkät ajat täysin luokatonta.

Lähinnä kai tapaus Itävalta kertoo saksalaisten jalkapallo-oppien tehokkuudesta  silloin, kun tukena ei ole Länsi-Euroopan suurinta väestöpohjaa.

Hyvä veto tähän topikkiin :


Itselle kelpaa ihan hyvin se lopputurnauspaikka vaikka vuonna 2020, kunhan se tulee.

[Bloody FuckBag]

2010 MM-kisat käy mainiosti. 

 
Eli ääretön peukku

[Vanja]

Kendossa trauma keskittyi siihen mitaliin, ei maailmanmestaruudesta rautaesiripun aikana vielä kukaan haaveillut, niin omaa luokkaansa NL oli.

[Shefki Wilson]

Oikeasti Itävalta on melko paska esimerkki: futis on maan ykköslaji, ja väkiluku vertailukelpoinen Portugalin, Tshekin, Ruotsin, Serbian kaltaisiin koviin tekijöihin. Maan menestys on ollut pitkät ajat täysin luokatonta.

Lähinnä kai tapaus Itävalta kertoo saksalaisten jalkapallo-oppien tehokkuudesta  silloin, kun tukena ei ole Länsi-Euroopan suurinta väestöpohjaa.

Eri

Tarkoitan sitä, että kaikissa näitä kestojättiläisiä pienemmissä maissa on suurempia vaihteluita hyvien ja huonojen kausien välillä. Ei Portugalikaan ollut mikään arvokisojen ennakkosuosikki vielä 90-luvulla, nyt maa on varsin lähellä korkeinta huippua. Ja vaikka Tshekki vielä menestyykin, ei se ole enää ilman Poborskya ja Nedvediä enää se sama kestosuosikki-Tshekki. Sen sijaan suuremmissa maissa kuten vaikkapa Espanjassa tai Italiassa, Brasiliasta ja Argentiinasta puhumattakaan, kausittaiset vaihtelut ovat pienempiä.

Ja ise uskon Itävallan futiksen taantuman johtuvan liiasta kalinan katselusta, pitäisi liimata K-18-tarrat ja jättää juniorit huonojen vaikutteiden ulkopuolelle. Pienen Itävallan historiallinen menestyshän on muuten suunnilleen samaa luokkaa kuin Inglännin, joka ei ole koskaan voittanut mitään.

[Vanja]

Sama kuin Itävaltaan, pätee sen entiseen valtioliittolaiseen Unkariin, joka on taantunut suorastaan sysipaskalle tasolle 50-luvun Euroopan parhaasta ja vielä 70 ja 80-luvuillakin kelvollista tasoa olleesta joukkueesta.

[Shefki Wilson]

Sama kuin Itävaltaan, pätee sen entiseen valtioliittolaiseen Unkariin, joka on taantunut suorastaan sysipaskalle tasolle 50-luvun Euroopan parhaasta ja vielä 70 ja 80-luvuillakin kelvollista tasoa olleesta joukkueesta.

Aivan. Taas yksi hyvä esimerkki lisää. Sen sijaan varsinainen kummajainen on Kroatia, joka on koko ajan yli kymmenen vuoden ajan ollut arvokisajoukkue Suomen kokoisella väkiluvulla. Jotain siellä Balkanissa täytyy olla, kun huippuja tulee ja tulee ja tulee...

Omasta mielestäni Euroopan maista ainakin Slovakialla, Itävallalla, Unkarilla ja Bosnialla olisi potentiaalia nousta Suomen tasolle eli kolmoskoriin vahvaksi haastajaksi. Slovakia on ainakin materiaalin osalta jo Suomen rinnalla. Israelin ja Kreikan menestys noilla materiaaleilla on kyllä ihailtavaa, vaikkeivät juutalaiset ole kisoissa käyneetkään.

[Viinioksa]

Omasta mielestäni Euroopan maista ainakin Slovakialla, Itävallalla, Unkarilla ja Bosnialla olisi potentiaalia nousta Suomen tasolle eli kolmoskoriin vahvaksi haastajaksi. Slovakia on ainakin materiaalin osalta jo Suomen rinnalla. Israelin ja Kreikan menestys noilla materiaaleilla on kyllä ihailtavaa, vaikkeivät juutalaiset ole kisoissa käyneetkään.

No heh. Näitä karsintoja ehkä lukuun ottamatta Slovakia on pärjännyt Suomea paremmin. Sillä on ainakin yksi, kai parikin lohkon kakkossijaa ja jatkokarsintapaikkaa. Slovakia ei ole nousemassa rinnalle, vaan on jo edellä.

[Shefki Wilson]

No heh. Näitä karsintoja ehkä lukuun ottamatta Slovakia on pärjännyt Suomea paremmin. Sillä on ainakin yksi, kai parikin lohkon kakkossijaa ja jatkokarsintapaikkaa. Slovakia ei ole nousemassa rinnalle, vaan on jo edellä.

No heh. Slovakia on nyt neloskorissa. Eikä sekään ole kisoissa käynyt. Ja viimeisimmissä karsinnoissa kaukana Suomen menestyksestä.

[Kuku]

Erittäin oikea havainto, ja hyvä aihe, mutta ilmeisen nuorena miehenä Purkerilla on todella sokeroitu käsitys tuosta kendokomplexista. Kysehän oli alunperin 70-luvun alussa kehitetystä mitalipakkomielteestä, joka huipentui vuoden 86 Moskovan MM-kisojen viimeiseen 40 sekuntiin, kun koko viisikko, vai oliko kaksi sellaista, paskoi housuihinsa niin, että Tverissä asti haisi. Kompleksi katosi sitten Gälgärin, v88,  olympiahopean myötä, ja kulta tuli uskomattoman pian sen jälkeen.

Meinasin tulla kirjoittamaan samaa, eli koko trauma sai alkunsa tuosta kaivatusta mitalista. Se lisäys vielä, että silloinen Suomi oli suhteellisen homogeeninen, ja lätkän MM-kisojen mitali oli siinä yhtenäiskulttuurissa KOKO KANSAN asia. Väitän, että MM-kisojen nykyinen yliarvostus on perintöä juuri tuosta ajasta, jolloin pienen ja urhean Suomen piti osoittaa kuuluvansa kansakuntana muiden kansakuntien joukkoon, "kelpaavansa porukkaan", vastustajina juuri sellaiset ikiaikaiset kompleksien lähteet kuin Neuvostoliitto ja Ruotsi. Vuoden 1986 loppuhetkien koomailu ja Korven Ranen itkuinen haastattelu hakkaa järkyttävyydessään jonkun Suomi-Unkarin kirkkaasti, jos mittana pidetään kansan kokemaa tyrmistystä.

Euroviisuvoitto osui jo kehittyneeseen EU-Suomeen, se otettiin jo vastaan suhteellisen tyynesti. Olisi tosiaan ollut mielenkiintoista nähdä, millainen vastaanotto olisi ollut 1980-luvulla.

Jalkapallon arvokisojen suhteen on sama asia. Se ei jyskytä koko ajan kansan takaraivossa niin kuin tuo lätkän MM-mitali.

[satiainen]

Ohan toi jääkiekon olympia- ja kultamitalitki melkosia traumoja, kun ne paskat tuntuu tulevan lahkeeseen aina finaalissa. Muissa peleissä kyllä taistellaan.


Suomen futismaajoukkueeseen tarvittais ihan uusia tuulia, nää nykyset on tottunu jo siihen, "ettei me kuitenkaan voiteta". Niinku noissaki karsinnoissa nähtiin, se pallo ei mee maaliin vaikka tarttis vaan kantaa se sinne..