Kuka tää Vesa Pyykkö oikein on? Luin tekstin kokonaan, enkä lopulta oikein tiennyt onko kyseessä asiallinen kirjoitus, perinteinen lajiniilojen kekkosenajan hurmahenkinen hengennostatusyritys, vai sarkasmia "jalkapallo kaatuu aina eteenpäin" hengestä. Vai taitamattomuuden/kännin aiheuttama sekoitus kaikista näistä.
Suomen jalkapalloilu kaatui eteenpäin
Toivottavasti tämä oli alkukevennys. Suomi-futishan ei kaatunut karsinnoissa minnekään, vaan oli karsintojen loppuessa juuri siinä missä aloittaessaan eli odotetusti ulkona kisoista. Eli 20 vuodessa on tapahtunut todella paljon koko eurooppalaisessa futiksessa, esim. maitten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja pelaajaliikenne maasta toiseen kasvanut vielä enemmän, mutta kisapaikka pysyy toistaiseksi tavoittamattomissa.
Kun Suomen jalkapallomaajoukkue ei selvinnyt EM-turnaukseen mukaan, hätäisimmät olivat valmiit tuomitsemaan joukkueen, sen pelityylin ja valmennusjohdon. Ruvettiin hakemaan syitä huonoon menestykseen ja löytyihän niitä. Pelityyli oli aneeminen, maaleja ei syntynyt, vanhoja pelaajia suorastaan kannettiin kentälle ja eräitä houkuteltiin mukaan mitä merkillisin motiivein.
Vähän halpamaista ottaa omien teesejensä lähtökohdaksi muitten kuviteltuja teesejä. Karsintojen jälkeen kirjoittelua on ollut 99,9% positiivista, joten naurettavaa kirjoittaa "hätäisimpien tuomiosta".
Mies peluutti omaa vanhaa pelaajapermanenttia pelistä toiseen ja ehkä nuorennusleikkaus olisi joiltakin osin ollut paikallaan.
Osittain totta, koska mies selvästi suosi tiettyjä luottopelaajiaan, mutta ei Roy varsinaiseen ikärasismiin syyllistynyt. Eremenkot ja Sjölund saivat luottoa, kun näytöt riittivät.
Hyökkääjiä ja nuoria sellaisia olisi löytynyt, mutta Hodgson jostain syystä ei heitä mukaan vielä ottanut.
Seurataankohan me samaa lajia? Vai kuvitteleeko kirjoittaja, että Bremenin a-junnuissa ja Norjassa epäonnistunut Vuorinen, divariwannabe Mäkelä tai veikkausliigalupaus Puustinen ovat jotain kansainvälisiä nimiä? Ai niin, unohtui kai ikuinen lupaus Roiha. Haloo! Karsinnoissa pelattiin kansainvälisiä pelejä huippuammattilaisia vastaan, eikä siellä tee mitään jollain 3-4 -tason hyökkääjillä.
Miksi sitten EM-turnauksen ovet eivät auenneet? Suomalainen pelaajamateriaali oli liian kapea ja muutamat loukkaantumiset ja suorastaan rampojen mukanaolo heikensi joukkueen menestystä.
Näin se yleensä urheilussa menee. Paremmat voittaa. Sikäli kaikki meni odotusten mukaan.
Jatkossa ja tulevaisuudessa pelaajamateriaali on saatava leveämmäksi ja nuoremmaksi. Ulkomailla ammattilaisena pelaaminen, sieltä ammattitaidon hankkiminen ja sitä kautta maajoukkueeseen tuleminen vievät suomalaista jalkapalloa eteenpäin. Se on nyt todettu.
Vähän sama kuin toteaisi, että juoksemalla kovempaa pärjätään paremmin juoksukilpailuissa. Kokonaan vastausta vaille jää se, miten paremman pelaajamateriaalin kasvattaminen tehdään. Siis kuka ottaa vastuun kehitystyöstä, ja kuka maksaa lystin.
Kun vielä seuratasolle ja ennen kaikkea junioritasolle saadaan ammattimaista valmennusta ja innostusta, on menestys edessä.
Ja mistähän sitä saadaan? Tai siis mistähän löytyy maksumies saannille?
Tänä vuonna todella ammattitaitoisia joukkueita oli lähinnä Turussa, Tampereella ja Helsingin seudulla. Muualla taso sekä kentällä että johtoportaassa oli puulaakitasoa. Seurajoukkueiden kansainvälinen menestys oli vaatimatonta ja lähinnä TamU:n varassa. Uskon,että jatkossa ja jo ensi vuonna tilanne paranee huomattavasti.
Ja mihinkähän tämä usko perustuu?
SPL:n toimintaa on arvosteltu vanhakantaiseksi ja luutuneeksi. Uudet tuulet eivät saa puhaltaa siellä eikä nykyaikaa ole seurattu. Seurataso on unohdettu ja keskitytty vain maajoukkueeseen yksioikoisesti. Jatkossa toiminnan on muututtava enemmän seuratasolle suuntautuvaksi ja sitä tukevaksi. Liiton taholta tulee panostaa enemmän nuorten ja junioripelaajien kehittämiseen samoin seuravalmentajien koulutukseen ja taloudelliseen tukemiseen.
Pitäis ja pitäis...
Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että vuonna 2007 suomalainen jalkapalloilu kaatui eteenpäin kaikesta huolimatta. Tämä myönteinen kehitys on noteerattu myös kansainvälisissä jalkapallopiireissä ja mediassa. Kun tulevien MM-kisojen arvonnassa kävi kuten kävi, ei suomalaisia nähdä vielä silloin tuolla areenalla. Mutta ehkä jo seuraavissa MM-kisoissa meillä on iskukykyinen maajoukkue, joka tekee maaleja niin että verkot soi!
Heh, heh, ketä tässä kusetetaan? Suomalainen jalkapallo ei herättänyt suuria tunteita kuin nippanappa karsintavastustajissa, suomalainen pelaajatuotanto ei aiheuttanut väristyksiä edes opportunistisimmissa scouteissa, eikä kukaan maailmalla usko realistisiin MM-kisahaaveisiin.
