Mikä pudotti Suomen EM-koneesta?

[8board]

Jukka Röngän hienosti uudessa urheilulehdessä esiin nostama otsikon mukainen juttu kertoo siitä miksi suomi lopulta putosi kisa koneesta. Jutussa on kyllä järkeä ja samanlaista tutkimus dataa pitäisi saada käyttöön jo karsinnan kestäessä.  Tottakai pelkkä tutkimus ei kerro kokonaisuutta mutta antaa kyllä kullan arvoista lisätietoa suomen pelin parantamiseksi ja ongelmien löytämiseksi. Joku vois skannata artikkelin tänne. Kertoo mm. portugali ottelusta että jääskeläisen 27 avaus potkusta 21 meni suoraan vastustajalle yms. mielenkiintoista.

[1x2]

Ihan kiinnostava juttu oli sinänsä. Mielellää lukisi lisätietoakin tulokseista.

Perinteisesti tosin näille yliopistojen syöttöprosenttitutkimuksille on lähinnä ilkuttu foorumilla.

[Zapista]

Ihan kiinnostava juttu oli sinänsä. Mielellää lukisi lisätietoakin tulokseista.

Perinteisesti tosin näille yliopistojen syöttöprosenttitutkimuksille on lähinnä ilkuttu foorumilla.

Koska forumistit yksinkertaisesti kai tietävä asiat paremmin?

[elinho]

Hodarin tuntemus suomi-pelaajista

[olympiakos_]

0-0 0-0 0-0 0-0

[Vastapallo]

0-0 0-0 0-0 0-0

Nämä pikemminkin pitivät Suomen loppuun asti pelissä mukana.

[Tomba]

Nämä pikemminkin pitivät Suomen loppuun asti pelissä mukana.

Nimenomaan.

Pitänee tuo lehti jostakin etsiä ja skannata se kaikille foorumisteille näkyväksi.

[Saileti]

Kuten edellä mainittiin niin tuo 0-0-putki piti Suomen mukana loppuun asti. Jälkikäteen helppo sanoa, että homma kusahti Bakuun. Armenia oli vaikea kotonaan jokaiselle, mutta azerit olisi pitänyt hoitaa perunapellosta huolimatta. Röngän tekstit ja ylipäänsä kaikki jalkapalloaiheiset artikkelit ovat UL:ssä todella mielenkiintoisia ja hauskoja. Lähes kaikki muu onkin sitten totaalista kuraa.

[Lazy Town]

Azereista edes piste olisi lämmittänyt mieltä enemmän kuin kolmen pisteen puppelointi, mutta eipä tuo tappio ollut se ratkaisevin takaisku EM-projektissa. Parit pelit kun oltaisiin saatu käännettyä voitoiksi ja paskamaat 100% varmuudella niin...

[nimim.huhkaja]

Taktiikkaanhan tää tais kusta. Azerpelin voitolla oltais kisoissa..

[GonzalesBlanco]

Maalivahti: 9+
Topparit: 8+
Laitapakit: 6,5
Keskikentän keskusta: 7,5
Laitapelaajat: 7+
Hyökkäys: 6,5

Palloa ei saatu hyökkääjille suunnitellusti, vaan lähinnä tuurilla tai vastustajan virheiden ansiosta. Siinä se suurin syy. Laadukkaammat laitapakit tosin auttaisivat aika paljon vastahyökkäyspeliin lähtöä, jota pääosin harrastettiin. Loppujen lopuksi homma jäi kiinni vain portugalilaisen säärisuojan väärästä asennosta viimeisessä ottelussa.

[Karz]

Maalivahti: 9+
Topparit: 8+
Laitapakit: 6,5
Keskikentän keskusta: 7,5
Laitapelaajat: 7+
Hyökkäys: 6,5

Aika heikot on arvosanat lohkon parhaalle puolustukselle. Hyökkääjiinhän toi homma lopulta kaatu, liike oli niin heikkoa siellä ylhäällä, että hankala niitä palloja oli sinne mistään suunnasta laittaa. Ja montako maalia Suomen kärjet tekivät yhteensä koko karsinnoissa? Pystyy varmaan yhden käden sormilla laskemaan nuo.

[ruonansuu]

Jos laitapakit olisivat kasin arvoisia, niin ei olisi mennyt maaliakaan? Oikeesti kuka tuollaisia lukemia keksii?  :keskari:

[Armfelt]

Kyproslaisten tuomarointi  :keskari: :keskari:

[8board]

Viimeiset 15 viestiä on täyttä paskaa.

Lukekaa artikkeli niin ymmärrätte mistä on kysymys.

Jos Jääskeläinen avaa 26 kertaa ja 21 menee vastustajalle, niin jossain on vika. Ja siellä on analysointu muittenkin pelaajien syöttöjä ottelussa.

2003 Italia ottelussa Suomi menetti pallon vastustajalle 56 kertaa, jota tutkija piti jo maailman ennätyksenä ja uskoi, että pahempaa ei voi enää sortua.

Suomi - Puola ottelussa menetykset olivat 150 luokka kuten Belgia ja Portugali ottelussa.

Lukekaa artikkeli.

[Liimis]

2003 Italia ottelussa Suomi menetti pallon vastustajalle 56 kertaa, jota tutkija piti jo maailman ennätyksenä ja uskoi, että pahempaa ei voi enää sortua.

Tarkennetaan sen verran, että nämä 56 menetystä tapahtui ensimmäisen puoliajan aikana.

[yhdys_sana]

Jälkikäteen helppo sanoa, että homma kusahti Bakuun.

Vaikka azerit ois kaatunut, niin silti oltais pudottu jatkosta Portugalissa 0-0 tuloksella. Azerimatsi ei kyllä tuhonnut yhtään mitään näissä karsinnoissa, koska samoja tappioita koki muutkin kovat.

[Basler]

Ei kai voi olla muita syitä kuin asiallisen kärkipelaajan puute.
24:12, 24:10, 22:11, 13:7.
Ei varmaan yllätä, mikä noista maalisuhteista on Suomen.
Bakussa ei tullut mitään maalinteosta. Sama juttu oli Brysselissä. Puolaa vastaan osuttiin tolppiin ja ties minne, muttei maaliin.
En tiedä ovatko kärkipelaajat yksinkertaisesti niin huonoja (tai ovathan ne, muuten viimeistelisivät maaleja Euroopan huippujoukkueissa joka viikonloppuna) vai onko sitten kyse joukkueen itseluottamuksesta. Epäonnistumiset kertautuvat.

[Setämies]

Suomen pudotti kisoista yksinkertaisesti heikko taso. Ei se ole Sefkin vika jos se on kentällä eikä vaan osaa. Se on siellä kentällä sen takia koska muut on vielä huonompia. Jos joku on parempi niin ei se siltikään ole Sefkin vika vaan sillon se on Royn vika ku se on sen sinne laittanu. Jos joku syyttää pelaajaa siitä ko se on vaan huono niin voi samalla syyttää itteään ku ei ole parempi. Jos olis parempi niin silloin ois sitte itte kehissä ja ellei olis niin ei se ois silloinkaan Sefkin vika vaan edelleen Royn.

[Mystinen metsätyömies]

Suomen maajoukkueen suurin ongelma oli ja on edellään jämähtänyt kokoonpano - kun on kerran maajoukkuepaikan lunastanut, niin kausikortti on taskussa siihen asti kunnes sen itse antaa pois (vrt. Juudas Kattoluukku). Mukana roikkuu edelleen pelaajia vailla pelillisiä viimeaikaisia ansioita (esim. Kuqi, Kolkka, Forssell jne.). Maalinteko oli suurin ongelma lähes koko karsintojen ajan, mutta vaihtoehdottomuus ei johtunut siitä, että Kuqia parempaa ei ollut, vaan siitä, että vaihtoehtoja ei etsitty silloin kun etsimisen ja testaamisen aika oli eli ennen karsintoja. Hodarihan ei halunnut friendlyjä, vaan leirittää samoja vanhoja jääriä, jotka oli scoutannut historiankirjoista.

Maajoukkuepaikka pitää ansaita ja Suomi tarvitsee lisää b-maaotteluita, sekä ennen kaikkea näyttöpaikkoja a-peleihin niissä pärjänneille. A-maajoukkueen kiveen hakattu kokoonpanon muuttumattomuus on vielä aiheuttanut sen, että jos joku joskus sattuu näyttöpaikan ukkokerhon ulkopuolelta saamaan menee tilaisuus hukkaan sisäpiirin syötellessä toisilleen - kerhoon kuulumattomiin ei luoteta. Tästä viimeisin esimerkki oli Kreikka-friendly, jossa orpo Porokara olisi vallan hyvin voinut tehdä hiekkakakkuja sen sijaan, että odotti syöttöjä.

Nytkin seuraavien karsintojen lähestyessä valmistavissa maaotteluissa peluutetaan miehiä, joiden peliura takuuvarmasti loppuu ennen karsintojen päättymistä.

[1x2]

Ei kai voi olla muita syitä kuin asiallisen kärkipelaajan puute.

Tuossa tutkimuksessa taisi olla tulos nimenomaan se että paikkoja ei luotu tarpeeksi, ei niinkään kärkien tehottomuus, vaikka siinäkin parantamisen varaa taatusti on.

[Mystinen metsätyömies]

Tuossa tutkimuksessa taisi olla tulos nimenomaan se että paikkoja ei luotu tarpeeksi, ei niinkään kärkien tehottomuus, vaikka siinäkin parantamisen varaa taatusti on.

Paikkoja on paha luoda jos kärjet ovat pelaamattomissa ja jos eivät ole, niin ovat täysin yksin.

[Callit]

Suomen pudotti kisoista yksinkertaisesti heikko taso. Ei se ole Sefkin vika jos se on kentällä eikä vaan osaa. Se on siellä kentällä sen takia koska muut on vielä huonompia. Jos joku on parempi niin ei se siltikään ole Sefkin vika vaan sillon se on Royn vika ku se on sen sinne laittanu.

Täsmälleen näin.

Urheilulehti olisi saanut pistää juttuunsa enemmänkin ihan tilastoja, mutta sanoma oli selvä, porukka ei yksinkertaisesti osaa. Yksi monista tätä todistavista seikoista tuli ilmi, kun tilastoilla todistettiin jo aikoja sitten kv-areenoilla riittämättömäksi todetun Saarisen hyvää tasoa pelinrakentajana.

Jutussa todettiin, että Suomi menetti liikaa palloa ja syötti liikaa vieraille. Aika teknisiin asioihinhan tuo siis kaatui. Palloa menetetään harhasyötöillä ja 2-kamppailuja häviämällä, ja näissä asioissa siis oltiin surkeita. Mikä itseäni ihmetyttää, on se, ettei jutussa todettu, että tilastot puhuvat selkeästi Hodgsonin tekemisten glorifiointia vastaan. Noistahan olisi voinut todeta, että "taaksepäin on menty", jos olisi halunnut.

[8board]

Itse ymmärrsin jutun niin, että periaatteessa Hodgsonin tyylillä olisi voitu kisoihin mennä mikäli olisi kiinnitetty enemmän huomiota syöttöihin ja siihen että ei menetetä palloa liian helposti vastustajalle.
Kyllä tässä kaivertaa myös Mystisen metsätyömiehen esiin tuoma sanoma, siitä että vaihtoehtoja ei etsitty.

[JiiPee]

Täsmälleen näin.

Urheilulehti olisi saanut pistää juttuunsa enemmänkin ihan tilastoja, mutta sanoma oli selvä, porukka ei yksinkertaisesti osaa. Yksi monista tätä todistavista seikoista tuli ilmi, kun tilastoilla todistettiin jo aikoja sitten kv-areenoilla riittämättömäksi todetun Saarisen hyvää tasoa pelinrakentajana.

Jutussa todettiin, että Suomi menetti liikaa palloa ja syötti liikaa vieraille. Aika teknisiin asioihinhan tuo siis kaatui. Palloa menetetään harhasyötöillä ja 2-kamppailuja häviämällä, ja näissä asioissa siis oltiin surkeita. Mikä itseäni ihmetyttää, on se, ettei jutussa todettu, että tilastot puhuvat selkeästi Hodgsonin tekemisten glorifiointia vastaan. Noistahan olisi voinut todeta, että "taaksepäin on menty", jos olisi halunnut.

Näkisin asian hieman toisesta näkökulmasta, Royn viaksi en tuota asiaa itse laittaisi. Mielestäni Royn kunniaksi voidaan sanoa se, että hän kyllä haki ratkaisua näihin sinällään tiedossa oleviin ongelmiin taktiikoillaan, ikäänkuin minimoiden tästä taidon puutteesta tulevat seuraukset taktiikkapöydällä. Royn ja sitä kautta Suomen suurin ongelma oli se, että tästä toimivasta yleiskonseptista ei uskallettu luopua silloin kun olisi pitänyt, toisin sanoen riskinottokyky uupui lähes tyystin. Edes Portugalissa Suomi ei toden teolla yrittänyt hyökätä, mikä on kohtuullisen käsittämätöntä ottelun panokset huomioiden. Muita pelejä, joissa harkittuja riskejä olisi ilman muuta pitänyt ottaa, olivat vieraspeli azereita vastaan ja kotipeli Puolaa vastaan, samoin myös muita "kääpiöitä" vastaan peli oli aikalailla tahmeaa osin samasta syystä. Ainoa kerta, kun Roy selkeästi muutti pelifilosofiaansa, oli kotipeli Azerbaizhdania vastaan. Samanlaista uskallusta olisi tarvittu toisaallakin.

Kuulostaa kliseiseltä nojatuolifilosofialta, mutta ajatus Mursun ja Hodarin yhtymisestä samaan persoonaan kiteyttää aika hyvin sen, mitä olisi kaivattu.