Veikkausliiga joukkueiden menestys mahdollisuudet eurokentillä.

[Kutvonen]

Suomifutiksen historiasta löytyy kyllä euromenestystä kun se määritellään realistisesti. Kuusysin unelmataival Euroopan Cupissa, RoPS:n arktinen hysteria Cup-voittajien cupissa ja tuo Klubin CL-lohkopaikka. Mutta tottahan se on että nämä ovat mennyttä historiaa ja nykypäivänä tilanne on toinen, suomalaisella joukkueella tie joko Mestareiden liigan tai UEFA Cupin lohkovaiheeseen on pitkä ja kivinen. Mahdollinen kuitenkin, vaikkakin pirun hankalan takana.

Toivottavasti menestystä kuitenkin tulee, sillä se auttaa luomaan myönteistä imagoa suomalaiselle jalkapalloilulle myös tuulipukukansan keskuudessa.

[V]

Enemmän yhdys sana virheitä kuin Aachin äidin kielen aineessa. 

Tämä vasta kahdeksannessa vastauksessa. Yllätyin.

Ja myönnän rehellisesti, että en lukenut koko avausviestiä, koska otsikko nosti jo epäilyksen kirjoittajan älyä ja taitoja kohtaan. (Mutta omapa on ongelmani...)

Euro kentillä suomalaisjoukkueet menestyvät yhtä hyvin tai huonosti kuin viime kaudella sillä erotuksella, että TaMu pääsee UEFA-cupin lohkovaiheeseen  .

[Rikkiviisas]

Euro kentillä suomalaisjoukkueet menestyvät yhtä hyvin tai huonosti kuin viime kaudella sillä erotuksella, että TaMu pääsee UEFA-cupin lohkovaiheeseen  .

Kyllähän se vaatii jo vähän arpaonnea.
Joukkueena TamU ja Hjelm ovat vuoden kokeneempia, joten samanlaisia nukahduksia kuin Rosenborgia ja Bordeauxia vastaan tuskin tulee. Eri asia on sitten, että joukkue on muuttunut ja Juska Savolainen oli eurokentillä tärkeä mies suunnanmuutospelissä. Siihen pitäisi löytää uudet keinot.

Haka on taas Haka ja sen eurotaival ei viime vuosilta kamalasti lämmitä.
Jälleen kerran kysymysmerkki.

TPS haluaa euromenestystä ja Kuuselalla on kokemusta, mutta onko joukkue niin hyvin hitsautunut yhteen ja onko Mara tehnyt kotiläksynsä huolella, jolloin heikommista puristetaan ne pakkovoitot ja parempia vastaan pystytään kyyniseen puolustukseen sekä vastahyökkäyksiin?

Honka maksoi viime kesänä vähän oppirahoja ja niiden lunastaminen on vielä matkan päässä. Joukkue on periaatteessa vahva, mutta Lehkosuon kehittyminen on suurin kysymys ja myös se, että kestääkö kaikkien kantti vielä europeleissä, joissa jokaisen maalin arvo on valtaisa. Aalborg opetti viime kesänä paljon, opittiinko mitään.

Niin ja sittenhän on vielä Jaro mahdollisesti fair play-paikan kautta 

[piip]

Kai Tamu on tänä vuonna viisaampi ja kokeneempi ja jos keskikentän menetykset korvataan uudella laadukkaalla pelaajistolla voi olla mahdollisuuksia.

Uskon kuitenkin että seuraava joka tulee pärjäämään hyvin tai edes jotenkuten hyvin tulee olemaan TPS. Nythän pääsivät vain Intertoto-cupiin mutta sielläkin on mahdollisuus edetä aina UEFA-cupiin saakka. Ja kovia matseja tulee varmasti alle ja niistähän voi oppia paljon uutta ja ensi vuonna on sitten paljon paremmat mahdollisuudet.

Hakasta en osaa oikein sanoa mitään. Kai samanlaista kuin viimevuonna. Pari kovaa matsia jotka päättyvät Hakan putoamiseen UEFA-cupin karsinnoista.

Ja eikös vielä Hongallakin ole jotain pelejä tulossa cup-finaalipaikan ansiosta? 

[a-wiik]

Vastaus tähän riippuu tietysti menestymisen määrittelystä... Onko vasta lohkopaikka menestystä? Monen mielestä varmaan jo TamUn viimevuotinen Levski-voitto ja kunniakas taistelu Bordeaux'ta vastaan olivat menestyksiä.

Selvää on, että eteenpäin pitää mennä, joten kyllähän lohkopaikka taitaa olla se, mikä menestyksen nyt seuraavaksi määrittelee. Itse veikkaan, että jo vahvaa kokemusta eurokentillä hankkinut TamU on seura, jolla realistisin mahdollisuus tähän tällä hetkellä on. TPS:lle vastaava tilaisuus lienee kolmesta viiteen vuoden päässä, jos vakiorunko säilyy ja europelejä joka kausi pelataan. Joka tapauksessa Suomen tasolla mukana on oltava iso kasa tuuria niin arvonnoissa kuin peleissäkin. Siksi ei voi sanoa, että seuraava lohkopaikan ottaja olisi juuri TamU. On mahdollista, että totaalisempi nuorennusleikkaus tulee neljästä viiteen vuoden päästä eteen, eikä tuo menestys ole siihen mennessä natsannut.

Samalla tietysti kausittaiset tähdenlennot ja tähtien lähdöt ulkomaille vaihtelevat joukkueiden mahdollisuuksia. Esimerkiksi Juska Savolaisen lähtö oli paha menetys TamUlle. Näen kuitenkin, että perusedellytys on hyvä ja rutinoitunut runko, joka ei välttämättä ole tähtitasoa, vaan koostuu vakaista suorittajista, jotka ovat saaneet tulikasteensa kovalla tasolla ja hankkineet kokemusta kansainvälisissä peleissä. Tämän joukon on hitsauduttava hyvin yhteen ennen kuin ne kauden tai kaksi Suomessa ennen ulkomaansiirtoa pelaavat tähdet voivat nostaa henkilökohtaisilla suorituksillaan tason tuon lohkovaiheen kimalluksen ja potkisarjen harmauden erottavan muurin yli.

[Lazy Town]

Tampere United voi suotuisten vastustajien turvin edetä viimekautiseen tapaan kolmannelle karsintakierrokselle. Siellä sitten arpaonni on sitä tuttua ja turvallista eli eiköhän joku Chelsea/Sevilla sieltä kuitenkin pärähdä vastaan. Kuitenkin itse uskon Tampun rahkeiden riittävän avauskierroksen luxemburgilais/liechtensteinilais/walesilais/sanmarinolaisjoukkueen kaatoon. Valitettavasti kestomenestyjä Klubi ei ole käsittääkseni europeleissä mukana tulevalla kaudella joten EuffaCuppin menestys lepää Hongan harteilla.

[Allukin]

Eikai TPS Uefan kuppiin pääse?

Kahdeksan tasuria putkeen riittää, jos vieraissa tulee enemmän maaleja.

[Amado Guevara]

Tänä vuonna ei ainakaan ole menestystä tulossa, kun ainut suomalainen eurokentillä menestynyt (yhä hengissä olevista joukkueista) joukkue ei valitettavasti kekkulin pupeltamisen vuoksi tällä kaudella pelaa europelejä. Ensi vuonna uudet kujeet

[a-wiik]

Tänä vuonna ei ainakaan ole menestystä tulossa, kun ainut suomalainen eurokentillä menestynyt (yhä hengissä olevista joukkueista) joukkue ei valitettavasti kekkulin pupeltamisen vuoksi tällä kaudella pelaa europelejä. Ensi vuonna uudet kujeet

Niin... En tahdo millään lailla pilkata tuota maamme ainokaista lohkopaikkasaavutusta, mutta eihän Klubin kulku euroopassa sen lisäksi ole kovin kunniakasta ollut.

Wikipedia kertoo, että kaudesta 65-66 lähtien klubi on pelannut eri euroturnauksia 28 kertaa. Näistä Euroopan cupia / CL:aa 12 kertaa, UEFA-cupia 11 kertaa, Cup-voittajien cupia 4 kertaa ja Intertoto-cupia kerran. 15 kertaa on karahdettu kiville ensimmäisessä mahdollisessa vaiheessa, toisessa mahdollisessa vaiheessa 12 kertaa ja tuon kerran on päästy lohkovaiheeseen saakka. Kaksitoista toisen kierroksen/toisen karsintakierroksen paikkaa on hankittu seuraavien suurjoukkueiden kustannuksella: Valletta FC (Malta), Omonia Nicosia (Kypros), KS Flamurtari Vlorë (Albania), Norma Tallinn (Viro), B71 Sandur (Färsaaret), Pyunik Yerevan (Armenia), Shirak Gyumri (Armenia), CS Grevenmacher (Luxemburg), FK Ventspils (Latvia), Glentoran (Pohjois-Irlanti), Linfield (Pohjois-Irlanti) ja FC Etzella (Luxemburg).

Noista armenialaisporukoita (juu, Tampereella Jerevan tunnetaan) ja Ventsplisiä (varauksin) voinee pitää jonkinlaisina mittareina suomalaisjoukkueiden tasolle. Albanian 80-luvun futiksen tasosta en osaa sanoa. Muut ovat ja niiden pitääkin olla läpihuutojuttuja. Matkan varrella ei ole kovin pahoja pupelluksiakaan kuin aivan viime vuosien Gomel- ja Drogheda-tappiot.

Yhteenvetona: Klubin europelaaminen on ollut tasapaksua taaperrusta. Ne on voitettu, jotka on ehdottomasti pitänytkin voittaa. Venytty on tuon yhden kerran, silloin toki historiallisen upeasti suomalaiselle mittapuulla. Yksi suuri selittävä tekijä on kuitenkin tilaisuuksien suuri määrä (ne on toki itse pelaamalla hankittu ja ansaittu). Kunhan TamU on päässyt kolmekymmentä kertaa kokeilemaan, niin eiköhän lohkopaikka ole jo meillekin hellinnyt. Siis CL-lohkopaikan hienoa muistoa tulee toki vaalia, mutta sen ei sovi antaa oikeuttaa samaa tasapaksua vääntämistä kaudesta toiseen. Vasta jos suorituksia alkaa tulla ainakin jokseenkin säännöllisesti, voi puhua euromenestyksestä.

[Rikkiviisas]

TPS:lle Intertoto on ihan hyvä alku sillä siellä pitäisi ilman täyspaskaa arpaonnea päästä kolmannelle kierrokselle eli kansainvälisiä pelejä tulee enemmän ML:n karsinnoissa tai UEFA Cupissa. Sitä kautta joukkueeseen tulee kokemusta ja tekemisen meininkiä eurokentiltä.

Harva unohtaa, että TamU:n menestyksen yksi perusta on juuri Intertoton pelaaminen vuosien varrella. Sitä kautta tulee rutiinia pelaajille, valmentajille ja organisaatiolle. Europelit eivät ole enää jouluun verrattava jännä juhla, vaan jokavuotista rutiinia, johon osataan valmistautua ja sitä kautta oma tekeminen terävöityy.

Hongalla on nyt hyvä tilaisuus näyttää, että europelirutiinia tuli viime vuonna Intertotosta sillä UEFA Cup on paljon armottamampi paikka. Niin ja ennen kuin joku ehtii, niin eiväthän tosiaan HJK ja Haka ole kovin hyvin rutiiniaan käyttäneet, TamUn lisäksi MyPa on ollut tasaisin suorittaja, jonka taustalla on nimenomaan europelirutiini.

Vähän arpaonnea niin TPS voi päästä Intertotosta jopa eteenpäin.

[Taalasmaa]

EuRoPS!

[Thouni]

Klubilla oli myös 2000-luvun alussa hyviä yrityksiä Uefa-cupissa ja UCL:n karsinnoissa jolloin ns. "kovilla kierroksilla" tiputtiin yhden maalin perusteella. Ainakin MTK:ta, Celticiä ja Maccabi Tel Avivia vastaan oli jatkopaikka ja pääsy Uefa-cupin toiselle kierrokselle tai Mestarien Liigan kolmannelle karsintakierrokselle yhden maalin päässä. Ja kaudella 2004-05 tuo yksi lisämali Maccabia vastaan olisi riittänyt paikkaan Mestarien Liigaan jonne Maccabi sitten selvisi, koska kolmannella kierroksella vastaan tulleella PAOKilla oli jotain pelaajasotkua ja Maccabi pääsi suoraan Mestarien liigan alkulohkoon. Mutta se on sitä jossittelua. Ja kyllähän Klubille on vähän liikaa tullut noita pupelluksia. Niiden joukkoon voinee myös lisätä tuon viime kauden Aalborg-HJK pelin jossa romahdettiin heti alussa, vaikka mahdollisuudet jatkopaikkaan oli ensimmäisen osaottelun jälkeen todella hyvät.

[a-wiik]

Klubilla oli myös 2000-luvun alussa hyviä yrityksiä Uefa-cupissa ja UCL:n karsinnoissa jolloin ns. "kovilla kierroksilla" tiputtiin yhden maalin perusteella. Ainakin MTK:ta, Celticiä ja Maccabi Tel Avivia vastaan oli jatkopaikka ja pääsy Uefa-cupin toiselle kierrokselle tai Mestarien Liigan kolmannelle karsintakierrokselle yhden maalin päässä. Ja kaudella 2004-05 tuo yksi lisämali Maccabia vastaan olisi riittänyt paikkaan Mestarien Liigaan jonne Maccabi sitten selvisi, koska kolmannella kierroksella vastaan tulleella PAOKilla oli jotain pelaajasotkua ja Maccabi pääsi suoraan Mestarien liigan alkulohkoon. Mutta se on sitä jossittelua. Ja kyllähän Klubille on vähän liikaa tullut noita pupelluksia. Niiden joukkoon voinee myös lisätä tuon viime kauden Aalborg-HJK pelin jossa romahdettiin heti alussa, vaikka mahdollisuudet jatkopaikkaan oli ensimmäisen osaottelun jälkeen todella hyvät.

Totta. Hyviä yrityksiä on ja niillä voi aina spekuloida. Ja yksittäisten pelien hienoja voittojahan on useammallakin suomalaisjoukkueella. Silti on loppujen lopuksi niin, että vain onnistumiset lasketaan. Todellista venymistä vaatii pitää hyvät asemat isompaa seuraa vastaan toisessa pelissä, jos sellaiset on onnistuttu ensimmäisessä hankkimaan, tai kääntää lopullisesti jättiläinen toisessa pelissä selälleen kun on onnistuttu pitämään asemat tasoissa ensimmäisessä pelissä. Yleensä kaksiosaisessa ottelussa iso joukkue ei lepsuile kuitenkaan kuin ensimmäisessä osassa.