Veikkausliigajoukkueiden krooninen hyökkääjäpula

[a-wiik]

Monessa joukkueessa tunnutaan tätä nykyä haikailevan "sen yhden kliinisen viimeistelijän" perään. Kotimainen pelaajatuotanto ei koskaan ole ollut parhaimmillaan maalintekijöiden tuottamisessa, mutta mieleeni tulee väkisinkin, että onko vikaa myös siinä, miten maalinteko käsitetään.

Nykyjalkapallossahan maalinteko on yhtä paljon ja usein enemmänkin keskikentältä nousevien pelaajien vastuulla kuin varsinaisten piikkimiesten. Yhtenä esimerkkinä vaikka tänään televisiopelissä nähtävät Roma ja ManU, joilla ei kummallakaan nykyisellään ole perinteistä maalintekijäkärkimiestä, vaan vastuu on jaettu laajemmalle. Totti pelaa toki piikkinä, mutta putoaa usein hyökkäyksessä rakentavaan asemaan sen sijaan, että olisi sen kärkenä. ManUn neljä ylintä pelaajaa vaihtelevat hyvin aktiivisesti paikkoja keskenään, niin että periaatteessa kuka tahansa voi tietyllä hetkellä pelata keskellä tai laidalla ylempänä tai alempana. TamUn pelityyliä voisi pitää jonkinmoisen sekoituksena näistä kahdesta, sillä Niemi rakentaa usein paikkoja nimenomaan alapuolellaan oleville kolmelle pelaajalle, jotka taas vaihtelevat aktiivisesti paikkoja keskenään. TamUn maalit jakautuvatkin hyvin tasaisesti.

Perinteisiin kärkimiehiin luottavat joukkueet käyttävät yhä enemmän target-tyyppistä kärkipelaajaa, jonka tehtävä ei yksiselitteisesti ole maalinteko, vaan ainakin yhtä paljon taustanousujen ruokkiminen. Ihan perinteikkäät boksikärjet, joiden tehtävä on panna pallo pussiin ovat harvinaistumassa. Onhan noita toki vielä, Torres, Van Niistelrroij, Trezeguet jne. Nämäkin ovat joutuneet kuitenkin monipuolistamaan peliään.

Siis onko Veikkausliigan maalintekijäongelmissa kyse siitä, ettei ymmärretä että nykyinen hyökkääminen ei onnistu yhden tai kahden kärjen voimin, vaan on enenevissä määrin yllättävien taustanousujen ja muun sellaisen varassa? Suomalaisetkin joukkueet tulevat jatkuvasti kokeneemmiksi ja sitä kautta veikkausliigassakin yhteen maalintekijään luottava hyökkäys on helppo tyrehdyttää. Siksi "kliinisiä maalintekijöitä" ei enää löydy.

[TKK]

Vahvistan topicia muistuttamalla, että meillä on Vuorisen Hermanni.

[Rafu]

Kyllä Rafael ja Sadik on kliinisiä maalintekiöitä.

[Paul]

inter veisi mestaruuden jos niillä olis kärki 

[Speedo Gonzales]

Hevi on kliininen maalitykki, 11 metristä uppoaa kovalla prosentilla. Vakavasti ottaen taitaa olla näin, että jää aika pitkälti nämä kliiniset hyökkääjät Armandiin ja Rafaeliin, Vallu nyt kanssa mutta rakentaa peliäkin paljon.

[Paul]

Hevi on kliininen maalitykki, 11 metristä uppoaa kovalla prosentilla. Vakavasti ottaen taitaa olla näin, että jää aika pitkälti nämä kliiniset hyökkääjät Armandiin ja Rafaeliin, Vallu nyt kanssa mutta rakentaa peliäkin paljon.

Armand toki myös TPS:n tärkein pelinrakennusväline. Harva hyökkäys menee niin, että One ei koske palloon. Eikä ole hirveän kliininen viimeistelijä, vaikka saanut siihen rauhallisuutta Maran aikana.

[piip]

inter veisi mestaruuden jos niillä olis kärki 

Tämä on muuten täysin totta vaikka jotkut sitä vitsinä pitävätkin.

[Vol 4]

KooTeePee veis mestaruuden jos niil olis toi C. Ronaldo, Messi, Torres Kaka, Alves, Cannavaro, Maldini, Pirlo ja Buffon. eikä oo mikään vitsi.

[referee3000]

Uskaltaisin jopa väittää, että nykyinen hyökkääjäpula johtuu ihan suoraan siitä, että siltä osa-alueelta löytyy heikoin valmennus tässä maassa. Yleensäkin jos ottaa vertailuun sen kuinka paljon hyökkäämistä harjoitellaan joukkueena verrattuna puolustamiseen ja keskikenttä pelaamiseen verrattuna niin ero on selkeä. Nykyisin tuntuu jopa siltä, että hyökkääminen on jätetty harjoittelussa jopa hieman taka-alalle ja keskitytään ensiksi siihen, että oma pää pysyy puhtaana, sitten otetaan vähän keskikenttää mukaan jne. Olisi mielenkiintoista nähdä se valmentaja, joka uskaltaa keskittyä enemmän hyökkäämiseen. Juuri siihen valmentajaan, joka ajattelee ottavansa mielummin 3-2 voiton hyvällä hyökkäyspelillä kuin niin, että otetaan tiukalla sumputuspuolustuksella väkisin se 1-0.
   
En tiedä millainen tilanne on esimerkiksi muissa lähialueen maissa, mutta uskon hyökkäämisen olevan muualla suositumpaa ja harjoittelu on todennäköisesti selvästi laadukkaampaa kuin Suomessa. Taitaa jopa pienemmistä seuroista löytyä erikseen hyökkäämiseen erikoistuneita valmentajia. Tosin Suomessa on jo pulaa pelkästään valmentajista, niin ei luultavasti olisi järkevää keskittää hirveästi valmentajia hyökkäyksen osa-alueelle. Yksi ratkaisu voisi olla ns. hyökkääjäkoulut aivan, kuten nykyisin järjestetään mv-kouluja. Esim. 1 krt 1-2 viikossa suurimman osan kaudesta muutaman vuoden ajan kehittäisi asiaa kummasti, jos saataisiin muutamia asiaan erikoistuneita ja päteviä valmentajia. Myös pääsarja- ja maajoukkuehyökkääjät voisivat olla jotenkin mukana antamassa vinkkejä ja yms.

Täytyy myös muistaa, että hyökkääjienkin tulisi olla itse aktiivisia ja heidän tulisi käydä omalla ajalla vetelemässä ylänurkkia.

[idän_ihme]

Tosiaan Hongalla ei onneksi ole hyökkääjäongelmaa. Puustinen ja Vuorinen lienevät molemmat ens kaudella yli kymmenen maalin miehiä. Lahdellakin on todella hyvät ihan perinteiset hyökkääjät. Tosiaan Tamulla ja TPS:llä on aika hyvin rakennettu hyökkäys vaikkei kummaltakaan sellaista perinteistä maalitykkiä löydy (mitä nyt Paatelainen teki viime kaudellakin aika monta maalia, kuten myös Pohja ja Niemi joskus aikoinaan).

Jos kärkijoukkueita mietitään niin ainakin HJK:lla voi hyvinkin olla ensi kaudella paha ongelma maalinteossa. Hongallakin oli toki ongelmia viime vuonna, mutta silloin ei ollutkaan kuin yksi kunnon kärki ja peli oli muutenkin sekaisin.

[Paul]

Tämä on muuten täysin totta vaikka jotkut sitä vitsinä pitävätkin.

Laidat, ylempi keskikenttä, oikea puolustaja, maalivahti ja valmennus eivät ole lähelläkään mestaruustasoa.

E: Maalivahti toki sinänsä, mutta Bantamoilla taipumus helppoihin virheisiin johon mestaruusjengillä ei ole varaa.

[Mestori]

Tosiaan Hongalla ei onneksi ole hyökkääjäongelmaa. Puustinen ja Vuorinen lienevät molemmat ens kaudella yli kymmenen maalin miehiä.

Tässä kohtaa on tarkoitus nauraa.

[The Chosen One]

Ottamatta kantaa junnuvalmennukseen kun en sen alan erikoisasijantuntija ole, niin sen verran voi sanoa jo veikkausliigankin perusteella, että suomessa turhan monet seurat tahkoavat yhdellä piikillä eikä tätä paikkaa anneta lupauksille vaan nämä tuupataan laitaan roiskiin keskityksiä maalille.

[bach]

Tässä kohtaa on tarkoitus nauraa.

Ainahan klubilaiset nauraa ennen kauden alkua :.
Se nauru hyytyy vielä ja nopeasti.

Puustinen 2006 5 maalia
Puustinen 2007 8 maalia
Puustinen 2008 vähintään 10 maalia

Ja Herkkuhan on saanut ja tulee kauden aikanakin saamaan ihan eri luottamuksen ja peliajan kuin klubissa, joten kyllä niitä maaleja tulee erilaiseen tahtiin. Hyvässä ja hyvähenkisessä joukkueessa on ihan toista pelata kuin omaan surkeuteensa viime kaudella vajonneessa klubissa.

[V]

Ma kysya vaan: "Missä maassa ei ole kroonista hyökkääjäpulaa?"

Vaikka toki Veikkausliigassa etenkin viime kaudella oli todella heikosti maalintekijöitä. Kaudella 2006 10 maalin miehiä oli kuitenkin nelinkertainen määrä viime kauteen verrattuna, ja tuolloin oltiin jo suunnilleen samoissa lukemissa huippusarjoihin verrattuna. Toki perinteisesti hyökkääjäpula tällä tapaa tarkasteltuna on tosiaan Veikkausliigassa vielä hieman kovempi kuin huippusarjoissa.

10(+) maalin miehiä 26 ottelun sarjakauteen suhteutettuna:

Veikkausliiga 2004: 5
Veikkausliiga 2005: 5
Veikkausliiga 2006: 8
Veikkausliiga 2007: 2

"Huippu"pääsarjat:
Englanti 06/07: 4
Englanti 07/08: 8
Saksa 06/07: 8
Saksa 07/08: 10
Espanja 06/07: 9
Espanja 07/08: 12
Italia 06/07: 10
Italia 07/08: 7

[Arpin Lusène]

Osasyyhän on se, että hyvin harva suomalaispelaaja osaa oikeasti vetää hyvin. Se kun tahtoo olla ominaisuus, joka ei pelkissä joukkuereeneissä tuppaa kehittymään kunnolla.

[V]

Osasyyhän on se, että hyvin harva suomalaispelaaja osaa oikeasti vetää hyvin. Se kun tahtoo olla ominaisuus, joka ei pelkissä joukkuereeneissä tuppaa kehittymään kunnolla.

Totta. Maalivahdit ja puolustajat ovat Veikkausliigassa ihan samalla tavalla huippusarjoja huonompia kuin ovat hyökkääjätkin, mutta maalimäärä ei ole samalla tasolla johtuen yksinkertaisesta syystä. Tilanteita tulee, kun puolustajat on paskoja, ja maalivahdit torjuu vetoja huonosti, mutta jos se veto ei vaan mene maalia kohti niin eipä se maaliin mene.

[a-wiik]

Osasyyhän on se, että hyvin harva suomalaispelaaja osaa oikeasti vetää hyvin. Se kun tahtoo olla ominaisuus, joka ei pelkissä joukkuereeneissä tuppaa kehittymään kunnolla.

Tämä on muuten ihan totta. Veikkausliigassa äärimmäisen harva pelaaja on pelote enää boksin ulkopuolelta. Isoissa sarjoissahan veto tapaa melkein lähteä, jos kolmenkympin sisällä pelaaja tilaa saa. Suomessa viime vuosina Jallu Wiss taitaa olla melkein ainoa, joka on säännöllisesti pommittanut boksin ulkopuolelta. Hyökkääjille varsinkin tuosta boksin rajoilta lähteviin vetoihin toivoisi lisää tehoja, siltä etäisyydeltä pitäisi uskaltaa laukoa ja laukausten pitäisi olla laadukkaita.

[Amado Guevara]

Topicin voisi samalla laajentaa käsittelemään tilannetta myös maajoukkueen osalta. Turhan usein viimeisissä maaotteluissa maalintekijäsarakkeesta on löytynyt ainoana Litmasen nimi. Ei toki sinällään mitään vikaa, mutta tosiasia on se, ettei Litmanen enää montaa vuotta ole ringissä mukana. Forssell on nykypelaajista ainut, jota voi sanoa puhtaaksi viimeistelijäksi, vaikka toki on edelleen kaukana siitä, mitä oli parhaina vuosinaan. Vastaavasti tuntuu, että monet nuoret pelaajat, jotka ovat tehneet paljon maaleja veikkausliigassa, polkevat kehityksessä paikallaan. Etenkin hyökkääjien on erittäin vaikea siirtyä veikkausliigasta euroopan kentille ja murtautua siellä onnistuneesti vakituisesti pelaavaan kokoonpanoon (vrt Roiha, Mäkelä...).

[Sukittaja]

Topicin voisi samalla laajentaa käsittelemään tilannetta myös maajoukkueen osalta. Turhan usein viimeisissä maaotteluissa maalintekijäsarakkeesta on löytynyt ainoana Litmasen nimi. Ei toki sinällään mitään vikaa, mutta tosiasia on se, ettei Litmanen enää montaa vuotta ole ringissä mukana. Forssell on nykypelaajista ainut, jota voi sanoa puhtaaksi viimeistelijäksi, vaikka toki on edelleen kaukana siitä, mitä oli parhaina vuosinaan. Vastaavasti tuntuu, että monet nuoret pelaajat, jotka ovat tehneet paljon maaleja veikkausliigassa, polkevat kehityksessä paikallaan. Etenkin hyökkääjien on erittäin vaikea siirtyä veikkausliigasta euroopan kentille ja murtautua siellä onnistuneesti vakituisesti pelaavaan kokoonpanoon (vrt Roiha, Mäkelä...).

Roiha ja Mäkelä elivät HJKssa ainoastaan nopeutensa ansiosta. Kliinistä maalintekijää ainakaan Mäkelästä ei saa tekemälläkään. Yhtään paikkaa tuskin loi itse ja missaili avopaikkoja muutenkin aivan saatanasti. Klupilla sattui näinä vuosina olemaan vaan sen verran laadukas joukkue, että niistä paikoista olisi lähes kuka tahansa pistänyt palloja pussiin.

Sama ilmiö tapahtui myöhemmin Hongassa Hermanni Vuorisen kohdalla, joka sai laittaa palloja tyhjiin metrin päästä. Viime kaudella nähtiin mitä tapahtuu kun avopaikkoja ei enää tulekaan ihan liukuhihnalta. Taso ei vaan riitä kyseisten pelaajien kohdalla tämän parempaan.

[Rikkiviisas]

Minusta Suomessa keskikenttä, puolustus ja etenkin maalivahdit ovat jopa erittäin korkealla tasolla. Sen sijaan hyökkääjien suhteen tulee lähes itku.

Erityisesti suomalaisia hyökkääjiä tuntuu vaivaavan melkoinen tehottumuus, jota voi toki paikata toimivalla joukkuepelillä, josta Hongan Vuorinen eli 2006 ja johon tulevalla kaudella Puustinen, Vuorinen, Niemi ja toivottavasti Kangaskolkka voivat perustaa maalimääränsä.

Syksyllä Marco Manso oli televisiossa haastateltavana ja kritisoi nimenomaan suomalaista hyökkääjätreenausta, jota piti turhan monimutkaisena. Hyökkääjän on suunnilleen tehtävä viisi kuperkeikkaa ja kärrynpyörää ennen kuin saa laittaa pallon maaliin. Tokihan tällä tavalla tulee monipuolisia hyökkääjiä, mutta kylmät viimeistelijät ovat jo eri sukupolvea eli Puhakainen, Niemi, Roiha ja kumppanit. Toni Lehtisestä on sentään tullut liigapelaaja.

Tuoreemmista nimistä on väläyttänyt vain Santala (tosin on taas rikki), Tarvajärvi viime aikoina ja kai Mäkelässäkin vielä potentiaalia on. Pukki lähti ajoissa Sevillaan ja näyttää pärjäävän sielläkin, joten siinä mielessä yksi on käyttänyt potentiaaliaan koko ajan noususuuntaisesti. Sen sijaan Vuorinen ei onnistunut Norjassa eikä HJK:ssa, Parikka on varjo vuosien takaisesta, Puustinen edelleen pieni kysymysmerkki, Kangaskolkka kärsinyt sairastelusta eikä pääkoppa ole aina kestänyt ja näiden jälkeen onkin sitten pitkä matka seuraavaan nuoreen suomalaiseen haastajaan.

Tämän takia Veikkausliigan vahvimmat hyökkääjät ovat ulkomaalaisia, ulkomaalaistaustaisia tai sitten suunnilleen kolmekymppisiä. Nuoria on hukattu vuosien varrella iso kasa. Sen sijaan maalivahteja, puolustajia, keskikenttäpelaaja ja laitahyökkääjiä sekä jopa kymppipaikan pelaajia on onnistuttu kasvattamaan, mutta selkeitä viimeistelijöitä ei aikoihin.

[Sukittaja]

Yksi syy tähän suomalaisten hyökkääjien saamattomuuteen vaikuttaisi olevan niinkin yksinkertainen asia kuin laukaisutaito. Ensinnäkin vetoja kokeillaan yleisesti aivan liian harvoin ja sitten kun kokeillaan niin ne ovat usein luokattomia. Puolustajille ja maalivahdeille ei tästä johtuen aiheudu mitään pelotetta kuudentoista rajan ulkopuolella.

[idän_ihme]

Itsekin pitäisin laukaisutaitoa suurimpana suomalaiskärkien (ja yleensä pelaajien) ongelmana. Tämä selittää hyvin paljon miksi Eremenko ja Litti tekevät maajoukkueessa suuren osan maaleista, vaikkeivat puhtaana kärkenä juurikaan pelaa. Liigan parhaita maalintekijöitä miettiessä täytyy kyllä mainita että Vuorisen laukaus on kyllä ihan hyvä. Sekin siis selittää toissakauden lukemia, eikä pelkästään hyvä tarjoilu ja tilanteiden haistaminen. Peke Huuhtanen taisi jäädä kolmeen maaliin samassa jengissä melkein samoilla minuuteilla ja pelipaikalla.

[rokelvis]

Forssell on nykypelaajista ainut, jota voi sanoa puhtaaksi viimeistelijäksi, vaikka toki on edelleen kaukana siitä, mitä oli parhaina vuosinaan.

Mielestäni tuossa kirjassaan Miklu aika hyvin kiteyttikin sen asian, minkä oppi vasta ulkomailla. Sen vedon ei tarvitse olla mikään huippulaukaus yläkulmaan, vaan sen voi laukoa myös alas ja mieluiten tarkasti. Ja tuon asian sanoi oppineensa/oivaltaneensa nimenomaan ulkomailla.

Toki olihan entisaikaan Suomessa Tarkkio, Lius ja Hjelm. Kaikki kuitenkin kohtuullisen varmoja viimeistelijöitä.

[Amado Guevara]

Josta päästäänkin taas siihen, että mikä keinoksi? Harjoittelua pitäisi muuttaa, mutta miten iskostaa se näiden vanhojen mursujen sun muiden päähän? Vastaavasti valmennuspuolella ei ole tällä hetkellä itku-zicon jälkeen oikein ketään potentiaalista huippua näköpiirissä. Litmanen toki varmasti joskus tulevaisuudessa, mutta ei välttämättä vielä reiluun viiteen vuoteen, kuitenkin askel pelaajasta kansallisen tason huippuvalmentajaksi ei ole sellainen, joka otetaan yhdessä yössä. Puhumattakaan kansainvälisestä tasosta.