Nyt Palloliitto hereillä!

[kapten]

asiaa

Jep, olihan se nyt aika tyhmää hommaa kun istutettiin jonkun U-21 penkillä. Ihan mielellään olisin Callen nähny Valko-Venäjä peleissä vaikkapa Hurmeen sijasta. Meillä ei oo näihin varaa!!

[Pyhäinhäväistys]

...

Niin Mixuhan kutsui Carlon A-maajoukkueeseen, mutta tämä kieltäytyi kutsusta. Jonkinlainen "uunottaminen" Suomen A-maajoukkueeseen olisi ehkä voinut onnistua kun höntsäsi jossain Charltonin junnuissa, mutta silloinkin oletetaan että kyseessä on keskivertoa tyhmempi nuori mies taustajoukkoineen. Myöhemmin kun ura alkoi olla jo nousukiidossa Charltonin edariin ja avaukseen nousun myötä, niin aivan varmasti Carlon leirissä tiedettiin tilanne tasan tarkkaan eikä A-maajoukkueuraa oltu lukitsemassa Suomen paskamaajoukkueeseen, kun edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus edustaa isänmaataan Englantia alkoi olla näkyvissä.

Noin muuten niin en itse ainakaan halua nähdä karsintaotteluissa keskenkasvuisia junnuja juoksentelemassa vain, jotta saadaan kaveri lukittua Suomen A-maajoukkueeseen. Suurimmalla osalla näistä urakehitys tulee kuitenkin olemaan luokkaa LDV - ei siis todellista käyttöä A-maajoukkueessa.

Aivan turhaa jälkiviisastelua siis, toki täällä ainakin Susi ja Viinuri skouttasivat Carlon jo sieltä tetrapinpistä aikoinaan, joten propsit sinne.

Jep, olihan se nyt aika tyhmää hommaa kun istutettiin jonkun U-21 penkillä. Ihan mielellään olisin Callen nähny Valko-Venäjä peleissä vaikkapa Hurmeen sijasta. Meillä ei oo näihin varaa!!

Pelasi aikoinaan U21:n mukana, koska kieltäytyi A-maajoukkueesta, koska ei halunnut lukittaa A-mj valintaansa Suomeen. Penkillä taisi istua ainakin Malta-pelissä jonkun pikkuloukkaantumisen ja pelaamattomuuden vuoksi. Mikä tässä on "aika tyhmää hommaa"?

[pablo arpa]

Okei, Carl Jenkinson oli ihan oma tapauksensa, mutta olisi kiva, jos Palloliitto yrittäisi luoda jonkinlaista sidettä tahi yhteyttä näihin Kabasheihin, Tommyihin ja Miikoihin.

Edes ilmaista mielenkiintoaan, vaikka taso ei sitten lopulta tulisikaan riittämään tai lopullinen ratkaisu olisi jokin toinen.

[Vlad Kepes]

Niin Mixuhan kutsui Carlon A-maajoukkueeseen, mutta tämä kieltäytyi kutsusta. Jonkinlainen "uunottaminen" Suomen A-maajoukkueeseen olisi ehkä voinut onnistua kun höntsäsi jossain Charltonin junnuissa, mutta silloinkin oletetaan että kyseessä on keskivertoa tyhmempi nuori mies taustajoukkoineen. Myöhemmin kun ura alkoi olla jo nousukiidossa Charltonin edariin ja avaukseen nousun myötä, niin aivan varmasti Carlon leirissä tiedettiin tilanne tasan tarkkaan eikä A-maajoukkueuraa oltu lukitsemassa Suomen paskamaajoukkueeseen, kun edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus edustaa isänmaataan Englantia alkoi olla näkyvissä.

Nyt sä kyl yliarvioit aika pahasti. Britannian peruskoulutusjärjestelmän läpikäynyt harvoin osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla, joten miten joku Carl Jenkinson osaisi tehdä fiksuja urasuunnitelmia, vaikka hänellä olisikin ei-lampaannussijageenejä seassa? Koko Callen ura on yhtä chavin riemukulkua: "jee, saan pelata Arsenalissa ja oon tosi hyvä, roight? Sit pääsen majuun ku oon niin hyvä, eh? Sit tipun penkkiveikoksi ja kohta pelaan leagu younessa, roight?". Eh, mate? Fetch me on guinness, mate?

[lahkonen]

Niin Mixuhan kutsui Carlon A-maajoukkueeseen, mutta tämä kieltäytyi kutsusta. Jonkinlainen "uunottaminen" Suomen A-maajoukkueeseen olisi ehkä voinut onnistua kun höntsäsi jossain Charltonin junnuissa, mutta silloinkin oletetaan että kyseessä on keskivertoa tyhmempi nuori mies taustajoukkoineen. Myöhemmin kun ura alkoi olla jo nousukiidossa Charltonin edariin ja avaukseen nousun myötä, niin aivan varmasti Carlon leirissä tiedettiin tilanne tasan tarkkaan eikä A-maajoukkueuraa oltu lukitsemassa Suomen paskamaajoukkueeseen, kun edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus edustaa isänmaataan Englantia alkoi olla näkyvissä.

Suomen maajoukkue ei mielestäni scouttaa pelaajia, vaikka sen pitäisi. Suomen maajoukkueella ei ole varaa mihinkään idealistiseen kansallistunneajatteluun, jossa pelaajien pitää haluta edustaa vain ja ainoastaan Suomen maajoukkuetta. Isoissakaan futismaissa (mm. Saksa, Portugali) ei näin ajatella, vaan pyritään kaikin keinoin saamaan parhaat pelaajat omaan jengiin. Jenkinson on toki vain esimerkki, mutta kelpaa erittäin hyvin sellaiseksi koskien Suomen maajoukkueen tapaa hankkia uusia pelaajia. Oli päivän selvää, että heti kun Jenkinson alkoi saada minuutteja Arsenalin avauksessa, peli oli Suomen kannalta menetetty. Mutta sitä ennen (ehkä 6-12kk, jopa 15kk) tilanne oli se, että hän oli jo erittäin lupaava pelaaja, varmasti parempi kuin monet joita seurataan huomattavasti tiiviimmin. Jos siinä kohtaa oltaisiin osattu oikeaan aikaan istua Callen (ja hänen äitinsä) kanssa alas ja myydä hänelle ajatus siitä, että jos hän päättäisi edustaa Suomea, hänellä olisi realistinen mahdollisuus päästä maajoukkueen runkopelaajaksi vuosiksi eteenpäin ja samalla edistää omaa uraansa kansainvälisessä näyteikkunassa ja samalla painottaa hänelle, että Englannin maajoukkueeseen nouseminen tulisi olemaan moninverroin vaikeampi tehtävä, niin Jenkinson olisi hyvinkin voinut tehdä oikean valinnan. Mielestäni hän nimittäin teki väärän valinnan, mutta kuten sanottu peli oli jo menetetty siinä vaiheessa, kun hän pääsi haistelemaan Emirates-stadionin tuoksuja kentältä käsin, ja ymmärrän toki valinnan täysin.

[barbarian]

Ketjussa aiemminkin esillä ollut Daniel Ahonen pelaa nykyisin IFK Luleån riveissä ja on tällä kaudella jysäytellyt 8 maalia 9 ottelussa. Nyt Ahosta ovat scoutanneet parin Superettan-seuran ohella Djurgården ja Syrianska.

http://www.fotbolltransfers.com/site/news/30941

Kiinnostusta nyt myös Serie B:stä ja kakkosbulista: http://www.fotbolltransfers.com/site/news/32547

[Papin]

Mutta sitä ennen (ehkä 6-12kk, jopa 15kk) tilanne oli se, että hän oli jo erittäin lupaava pelaaja, varmasti parempi kuin monet joita seurataan huomattavasti tiiviimmin. Jos siinä kohtaa oltaisiin osattu oikeaan aikaan istua Callen (ja hänen äitinsä) kanssa alas ja myydä hänelle ajatus siitä, että jos hän päättäisi edustaa Suomea, hänellä olisi realistinen mahdollisuus päästä maajoukkueen runkopelaajaksi vuosiksi eteenpäin ja samalla edistää omaa uraansa kansainvälisessä näyteikkunassa ja samalla painottaa hänelle, että Englannin maajoukkueeseen nouseminen tulisi olemaan moninverroin vaikeampi tehtävä, niin Jenkinson olisi hyvinkin voinut tehdä oikean valinnan.

Luulet tosissasi, että tällaista keskustelua ei olla käyty? Mixuhan kävi tapaamassa Englannissa Jenkinsonia henkilökohtaisesti ennen kuin kundi oli valintansa tehnyt. Tämä tapaus oli tosiaan sellainen, missä ei ollut mitään tehtävissä siinä vaiheessa kun Carlille selvisi, että hän nousee taistelemaan avuksenpaikasta Arsenalin tasoisessa joukkueessa.

On melkoisen naiivia kuvitella, että Palloliitossa työskentelvät ihmiset ovat henkisiltä kyvyiltään ja älyltään niin jälkeenjääneitä, etteivät olisi koko ajan tiedostaneet Carlin tilannetta, ja tehneet kaikkensa toisenlaisen valinnan eteen. Scouttauksen suhteen taitaa tosin olla parantamisen varaa.

[FCSTOKE]

tällainen keskustelu on käyty niin mixun kuin palloliiton johdon kanssa.

[Hintelä Kreivitär Borsdal]

Perinteiset ottelut
 
Suomi ja Ruotsi ovat kohdanneet toisensa kaksoismaaottelussa säännöllisesti jo kymmenen vuoden ajan ensimmäisen maajoukkueikävuoden alkusyksystä. Ruotsi on ollut otteluissa niskan päällä, sillä se on voittanut vuodesta 2004 pelatuista U16-otteluista yhteensä 12. Suomi on voittanut kolmesti ja kolmesti ottelut ovat päättyneet tasapeliin.
 
Tänä vuonna ottelut pelataan Dalslandin alueella Åsebrossa ja Åmålissa.
 
U16 (1998) Ruotsi - Suomi
20.8. klo 19.30 Rudevi IP, Åsebro
22.8. klo 12.00 Örnäsvallen, Åmål
 
Suomen joukkue:
Ferahyan Felix (mv), 1. FCK Kaiserslautern
Tuomarila Elias (mv), TPS
Alanko Samu, VPS-j
Ceesay Saikou, KäPa
Halme Aapo, FC Honka
Järvelä Joel, FC Espoo
Källman Benjamin, FC Honka
Lappalainen Lassi, HJK
Lingman Lucas, HJK
Maarno Toni, FC Honka
Mäenpää Aapo, HJS
Mäenpää Niilo, HJS
Puhalainen Onni, HJK
Qvist Sebastian, VIFK
Salmi Kalle, KäPa
Soisalo Mikael, HJK
Sundman Joonas, SJK-j
Vidjeskog Adam, FF Jaro

Mikäs janari tää Felix on?

[lahkonen]

Luulet tosissasi, että tällaista keskustelua ei olla käyty? Mixuhan kävi tapaamassa Englannissa Jenkinsonia henkilökohtaisesti ennen kuin kundi oli valintansa tehnyt. Tämä tapaus oli tosiaan sellainen, missä ei ollut mitään tehtävissä siinä vaiheessa kun Carlille selvisi, että hän nousee taistelemaan avuksenpaikasta Arsenalin tasoisessa joukkueessa.

On melkoisen naiivia kuvitella, että Palloliitossa työskentelvät ihmiset ovat henkisiltä kyvyiltään ja älyltään niin jälkeenjääneitä, etteivät olisi koko ajan tiedostaneet Carlin tilannetta, ja tehneet kaikkensa toisenlaisen valinnan eteen. Scouttauksen suhteen taitaa tosin olla parantamisen varaa.

Mixu kävi tapaamassa Jenkinsonia ihan liian myöhään, peli oli jo silloin menetetty. Ja toinen huomattavasti olennaisempi asia oli se, että ainakaan julkisesti esim. juuri Jenkinsonille ei tarjottu jo kauan sitten paikkaa miesten joukkueeseen, vaan tasapäistettiin kaveri kutsumalla nuorten joukkueeseen. Tämä oli se asia, jota itse kritisoin. Siinä missä nuorten maajoukkuekuviot ovat varmasti oikea polku Suomessa harrastaville nuorille kehityskelpoisille jalkapalloilijoille, se ei välttämättä ole sitä Englannissa tosissaan huipulle pyrkivälle pelaajalle. Enkä väitä, että Palloliitossa ollaan henkisiltä kyvyiltään sitä tai tätä, mutta kuten tämän ketjun otsikko kertoo, siellä pitäisi välillä olla paremmin hereillä. Se, että Carlin tilannetta on jatkuvasti seurattu, ei tarkoita mitään, eikä todellakaan hyödytä mitään, jos konkreettisesti on kuitenkin tarjottu paikkaa vain nuorten maajoukkueeseen. Mutta toki tämä on ihan turhaa spekulointia, koska paikkaa miesten majuun ei tarjottu (ajoissa), joten ei tiedetä, olisiko Jenkinson kieltäytynyt. Ehkä olisi.

[straiter]

Mixu kävi tapaamassa Jenkinsonia ihan liian myöhään, peli oli jo silloin menetetty. Ja toinen huomattavasti olennaisempi asia oli se, että ainakaan julkisesti esim. juuri Jenkinsonille ei tarjottu jo kauan sitten paikkaa miesten joukkueeseen, vaan tasapäistettiin kaveri kutsumalla nuorten joukkueeseen. Tämä oli se asia, jota itse kritisoin. Siinä missä nuorten maajoukkuekuviot ovat varmasti oikea polku Suomessa harrastaville nuorille kehityskelpoisille jalkapalloilijoille, se ei välttämättä ole sitä Englannissa tosissaan huipulle pyrkivälle pelaajalle. Enkä väitä, että Palloliitossa ollaan henkisiltä kyvyiltään sitä tai tätä, mutta kuten tämän ketjun otsikko kertoo, siellä pitäisi välillä olla paremmin hereillä. Se, että Carlin tilannetta on jatkuvasti seurattu, ei tarkoita mitään, eikä todellakaan hyödytä mitään, jos konkreettisesti on kuitenkin tarjottu paikkaa vain nuorten maajoukkueeseen. Mutta toki tämä on ihan turhaa spekulointia, koska paikkaa miesten majuun ei tarjottu (ajoissa), joten ei tiedetä, olisiko Jenkinson kieltäytynyt. Ehkä olisi.

Toki Mixu halusi Jenkinsonin mukaan A-maajoukkueen matkaan jo kaksi vuotta takaperin pojan ollessa vasta 19-vuotias, mutta jo silloin poika kieltäytyi tulemasta.

[Pyhäinhäväistys]

Toki Mixu halusi Jenkinsonin mukaan A-maajoukkueen matkaan jo kaksi vuotta takaperin pojan ollessa vasta 19-vuotias, mutta jo silloin poika kieltäytyi tulemasta.

Faktoilla ei ole ennenkään ollut merkitystä näiden FM-managereiden jutuissa.

[lahkonen]

Faktoilla ei ole ennenkään ollut merkitystä näiden FM-managereiden jutuissa.

En tiedä mitä termi FM-manageri tarkoittaa, mutta faktuaalisesti Carl Jenkinson itse ilmoitti Veikkaaja-lehdelle Syyskuussa 2010 näin:
- "Olen valintani tehnyt ja olen iloinen, että pelaan Suomen maajoukkueessa"

Tuohon aikaan hän oli 18v 7kk. Siirto Arsenaliin varmistui huhtikuussa 2011. Myönnän hiukan erehtyneeni, kun muistin että ensimmäinen kutsu A-maajoukkueeseen olisi tullut hiukan myöhemmin kuin elokuussa 2011 (muistin, että olisi pyydelty vasta 4-6kk myöhemmin). Joka tapauksessa tilanne ei ole ollut millään lailla selvä, koska 17-vuotiaana vielä edusti Englantia ja olisiko mahdollisesti siellä huomannut, että saattaa olla todella vaikea tie edessä, joten vaihtoi Suomen joukkueeseen. Olisi toki ollut A-maajoukkueen päävalmentajalta rohkea veto ja herättänyt ihmetystä, jos talvella 2011-2012 oltaisiin nostettu 19v (tai vielä 18v) Charltonin pelaaja suoraan majuun, mutta se olisi ollut käytännössä se ainoa mahdollisuus. Ja veikkaan, että myös Jenkinson tulee pohtimaan asiaa useampaan kertaan, jos Englannin maajoukkueessa ei tule peliaikaa, mikä on hyvin todennäköistä. Siinä tapauksessa hänen "uunottaminen" Suomen joukkueeseen olisi ollut kaikkien kannalta täysin oikea ratkaisu.

[Pyhäinhäväistys]

Olisi toki ollut A-maajoukkueen päävalmentajalta rohkea veto ja herättänyt ihmetystä, jos talvella 2011-2012 oltaisiin nostettu 19v (tai vielä 18v) Charltonin pelaaja suoraan majuun, mutta se olisi ollut käytännössä se ainoa mahdollisuus.

Olisi kyllä, vielä kun otetaan huomioon että muilutus on lainvastaista.

[Lounasseuralainen]

Siinä tapauksessa hänen "uunottaminen" Suomen joukkueeseen olisi ollut kaikkien kannalta täysin oikea ratkaisu.

Miten niin? Kyllä kai kaveri saa itse päättää elämästään? Kaikkea hyvää Callelle uralla ja elämässä!

[bjorn]

Hirveet paskaa kerta toisensa jälkeen nämä ulkomaalaisen sitomiset Suomeen jollain yhdellä penkkikeikalla junnuna. Mitä siitä saa käteen muuta kuin nollamotivaatiolla neppailevan ulkopuolisen, joka useimmiten loukkaantuu juuri majutaukojen ajaksi.

Kai nyt ihmiset ensisijaisesti saavat tehdä elämällään sitä mitä lystäävät ja jos ei huuhkajissa pelaaminen kiinnosta niin sitten ei kiinnosta. Kunnia-asia en pitäisi olla, eikä minkään vedätyksen surullinen lopputulos.

[lahkonen]

Mitä siitä saa käteen muuta kuin nollamotivaatiolla neppailevan ulkopuolisen, joka useimmiten loukkaantuu juuri majutaukojen ajaksi.

Ajatteletko, että tämän hetkisen maajoukkueen pelaajat ovat jotenkin enemmän yhtä perhettä? Huippuammattilaisia hyvin erilaisista taustoista, monesta eri kulttuuritaustasta peräisin, pelaavat ammatikseen eri maissa ja tapaavat toisiaan ainoastaan maajoukkuekuvioissa. Ei meidän maju ole minkään yhden tai kahden seurajoukkueen ympärille rakennettu yhteisö, enkä näe että kirjoittamallasi väitteellä on mitään merkitystä sopeutumiseen. Jalkapalloa ammatikseen pelaavien on joka tapauksessa pystyttävä sopeutumaan joukkueisiin, joihin he menevät pelaamaan, se on välttämättömyys tässä (jo monessa muussakin) lajissa.

Kunnia-asia en pitäisi olla, eikä minkään vedätyksen surullinen lopputulos.

Tottakai pitäisi, mutta näin ei valitettavasti ole ja juuri tuon ajattelumallin pitäisi muuttua, mikäli halutaan saada parempia tuloksia. Maajoukkueessa on tälläkin hetkellä ainakin yksi runkopelaaja, joka on sanonut että ideaalitilanteessa edustaisi mieluummin toista maata. Myös Eremenkoista ainakin vanhempi on antanut vastaavia lausuntoja, Romanista en tiedä. Pitäisikö nykypelaajien osalta kartoittaa, kuinka moni maajoukkueemme tärkeimmistä pelaajista todella pitää Suomea ja ainoastaan Suomea kotimaanaan, eikä omaa mitään sympatioita muita mahdollisia maita kohtaan, joissa on mahdollisesti syntynyt ja asunut tai josta vanhemmat ovat kotoisin? Minusta ei pitäisi, koska mielestäni ainoastaan pelaajien suoritukset kentällä ratkaisevat, ei se laulaako peli alussa Maamme-laulun.
 
Muissa maissa käytetään täysin häikäilemättä hyväksi kaikki mahdollisuudet saada parhaat pelaajat omaan joukkueeseensa (esim. jopa jalkapallojätti Saksassa sekä toisessa huippumaassa Portugalissa) ja Euroopan yhdentyessä myös kaksoiskansalaisuuden omaavia suomalaisia nuoria palloilijoita kasvaa varmasti koko ajan enemmän ja enemmän. Jos tälle tosiasialle haluaa kääntää selkänsä ja uskoa sokeasti siihen, että Suomi pääsee joskus kisoihin ilman pelaajia, joiden sydän ei välttämättä syki täysillä Suomelle, niin mielestäni se on hiukan naiivia ajattelua. Huippujalkapalloilijat haluavat menestyä ja voittaa jokaisen ottelun, vaikkei kansallistunne heitä niin voimakkaasti siihen ajaisikaan.

Käsitteet kansallistunne ja kunnia-asia edustaa Suomea saattavat muutenkin tarkoittaa eri asiaa ihmisille, joiden vanhemmat ovat kotoisin eri maista ja ovat siten kasvaneet useampaan kulttuuriperinteeseen. Mielestäni sen ei pitäisi olla mikään este sille, etteikö tällaisen taustan omaavat pelaajat antaisi kentällä joukkueen eteen sadan prosentin suoritusta. Jos ei muuten, niin ainakin henk.koht. näyttöjen vuoksi seurajoukkueille. Jos Suomi sijaitsisi keskellä Eurooppaa, tällaisia keskusteluita ei edes käytäisi, koska siellä valtioiden rajat ovat sekä fyysisesti että psykologisesti jo kauan sitten muutuneet huomattavasti löyhemmiksi kuin mitä meillä vielä täällä Euroopan syrjässä on.

Pointti on siis mikä esim. Jenkinsonin suhteen, jota siis olen koko ajan käyttänyt vain esimerkkinä? Hän edusti omasta vapaasta tahdostaan Suomea nuorisomaajoukkueessa, kukaan ei siis pakottanut häntä tai uunottanut häntä siihen. Sen lisäksi hän sanoi lehtihaastattelussa aiemmin, että oli silloin jo valinnut omasta vapaasta tahdostaan Suomen. Miksi tällainen pelaaja ei sitten kelpaisi Suomen maajoukkueelle, jos hänet olisi sinne saatu? Tosiasia varmasti on, että hänen identiteettinsä on enemmän englantilainen kuin suomalainen, mutta kuten sanottu hän itse edusti aiemmin Suomea ja hän valitsi varmasti Englannin lopulta parempien menestystoiveiden takia, ei siksi että se olisi ollut sydämen valinta (vaikka olisi näin lehtihaastattelussa sanonut). Jos hän olisi sattunut syystä tai toisesta valitsemaan Suomen maajoukkueen, niin mikä olisi ollut sen valinnan seuraus? Peliaikaa ja vastuuta kovatasoissa otteluissa olisi tullut varmasti ja se olisi auttanut kehittymään uralla, ja jos vastuuta ei olisi tullut, niin ei sitä varmasti olisi tullut myös Englannin maajoukkueessa, jossa säännöllinen peliaika tulee muutenkin olemaan erittäin epätodennäköistä. Se, että joku Suomen kansalaisuuden omaava ulkomailla asuva nuori lupaava pelaaja saadaan leimattua Suomen maajoukkeen pelaajaksi ei ole mielestäni pelaajan uran kannalta mitenkään moraalisesti tai eettisesti tuomittava teko, vaan todennäköisesti palvelee sekä maajoukkueen että pelaajan etuja.

[Julkea bulbul]

Tottakai pitäisi, mutta näin ei valitettavasti ole ja juuri tuon ajattelumallin pitäisi muuttua, mikäli halutaan saada parempia tuloksia. Maajoukkueessa on tälläkin hetkellä ainakin yksi runkopelaaja, joka on sanonut että ideaalitilanteessa edustaisi mieluummin toista maata. Myös Eremenkoista ainakin vanhempi on antanut vastaavia lausuntoja, Romanista en tiedä. Pitäisikö nykypelaajien osalta kartoittaa, kuinka moni maajoukkueemme tärkeimmistä pelaajista todella pitää Suomea ja ainoastaan Suomea kotimaanaan, eikä omaa mitään sympatioita muita mahdollisia maita kohtaan, joissa on mahdollisesti syntynyt ja asunut tai josta vanhemmat ovat kotoisin? Minusta ei pitäisi, koska mielestäni ainoastaan pelaajien suoritukset kentällä ratkaisevat, ei se laulaako peli alussa Maamme-laulun.

Eikös tämäkin ole näitä sinnikkäästi elämään jääneitä legendoja ja oikeasti "vastaavat lausunnot" taisi olla yksi virke, joka sekin oli väärin käännetty ja siten väärin ymmärretty?

[forze]

Romaniahan pyydettiin Venäjän majuun, mutta valitsi mielummin Suomen.

[bjorn]

Jalkapalloa ammatikseen pelaavien on joka tapauksessa pystyttävä sopeutumaan joukkueisiin, joihin he menevät pelaamaan, se on välttämättömyys tässä (jo monessa muussakin) lajissa.

Maajoukkue ei ole ammatikseen pelaamista, vaan hyväntekeväisyyttä, ylpeyttä, velvollisuudentunnetta tai vaikkapa kilpailuhenkisyyttä. Nollamotivaatiolla ei kukaan tee mitään edellämainituista.
Luen loput joskus kun on aikaa, jos muistan...

[lahkonen]

Maajoukkue ei ole ammatikseen pelaamista, vaan hyväntekeväisyyttä, ylpeyttä, velvollisuudentunnetta tai vaikkapa kilpailuhenkisyyttä. Nollamotivaatiolla ei kukaan tee mitään edellämainituista.
Luen loput joskus kun on aikaa, jos muistan...

Nollamotivaatiolla ei ollut käyttämäsi lainauksen kanssa tekemistä, vaan sillä että alkuperäinen kirjoittaja käytti termiä 'ulkopuolinen'. Siksi kirjoitin että ammattilaisurheilijan on sopeuduttava joukkueisiin, missä pelaavat. Siitä olen myös hiukan eri mieltä, etteikö maajoukkuetoiminta olisi nykyään urheilijoille myös osa ammatikseen pelaamista: näytöt maajoukkueessa voivat edistää ammattiurheilijan uraa merkittävästi ja varmaan useiden pelaajien uralla tulee eteen vaiheita, jolloin maaottelut ovat oman uran kannalta tärkeämpiä kuin itse ottelu tai sen tulos. Tämäkin on mielestäni täysin itsestään selvää ja myös hyväksyttävää. Pari yksittäistä peliä voivat olla maajoukkueen kannalta lähes merkityksettömiä, mutta yksittäiselle pelaajalle sopimusneuvotteluiden kannalta ratkaisevia. Ei siis pidä ajatella, että kaikki pelaajat käyvät jokaisessa maaottelussa ainoastaan ylpeyden ja isänmaallisuuden takia - tai ainakaan minä en ajattele niin. Ja jos pelaaja saa edistettyä omaa uraansa maajoukkueen avulla, se on yleensä myös maajoukkueen etu, vaikka joukkueen menestyminen olisi pelaajalle jossain yksittäisessä pelissä sivuseikka.

[bjorn]

Nollamotivaatiolla ei ollut käyttämäsi lainauksen kanssa tekemistä, vaan sillä että alkuperäinen kirjoittaja käytti termiä 'ulkopuolinen'.

Selvä pyy. Tästä lienee aika turha jatkaa.
Toiset kannattajat haluavat nähdä maajoukkueensa riveissä sinne kusetettuja pelaajia ja toiset eivät. Maailmaan mahtuu mielipiteitä.

[lahkonen]

Selvä pyy. Tästä lienee aika turha jatkaa.

Tästä täysin samaa mieltä. Aika monella on tapana esittää omat mielipiteensä yhden lauseen heittoina, joissa ei perustella mitään, siitä ei juuri keskustelu etene. Minä en ole käyttänyt termiä kusettaminen, ja termin uunottaminen esitti joku aiempi kirjoittaja, et muistaakseni sinä. Minä olen ainoastaan esittänyt hyvin perustellusti näkemyksen, ettei maajoukkueessa pelaaminen ole nykypäivänä pelkästään isäänmaan puolesta taistelua, vaan se on muuttumassa myös Suomessa toiminnaksi, jossa menestyksen eteen ollaan valmiina tekemään muutakin kuin valitsemaan joukkueeseen vain kaikkein sinivalkoisimmat sielut. Muissa maissa näin on tehty jo pitkän aikaa ja sillä on myös ollut suora vaikutus menestymiseen. Ymmärrän täysin, etteivät kaikki ajattele näin, mutta mielestäni menestyminen koko ajan kovenevassa kilpailussa vaatii sitä.

[caucho]

Zenitin junioriakatemian U-15 joukkueen oikea laitapuolustaja Nikita Kakkoev on kuulemani mukaan puoliksi suomalainen. Lahjakas pelimies kyseessa.

[Tsei Tsei]

Zenitin junioriakatemian U-15 joukkueen oikea laitapuolustaja Nikita Kakkoev on kuulemani mukaan puoliksi suomalainen. Lahjakas pelimies kyseessa.

Moro Nikita!