Frankfurt und MainzMatkan tarkoituksena oli yhdistää jalkapallo ja sukulointi samalla reissulla. Kevään aikana kartoitin ajankohtaa milloin pitäisin isyyslomani ja lähtisimme käymään Saksassa broidin luona. Sopivaksi ajankohdaksi osui Bundesliigan ja 2.ligan päätöskierrokset.
Lippuja yritin, etsiä ebayn kautta ja toki myös seurojen sivuilta. Liput tietysti halusin kannattajakatsomoihin, mutta seurojen verkkokaupasta ei sinne myydä lippuja. Onneksi bongasin liput Frankfurtin peliin ebaysta ja ei kun liput tilaukseen. Aika kovan hinnan niistä joutui maksamaan, mutta ajattelin, että eiköhän se kannata maksaa. Mainziin lippujen saaminen osoittautui erittäin hankalaksi, stadion on lähes poikkeuksetta loppuunmyyty. Onnekseni otin yhteyttä Mainzin Ultras porukkaan Ultras Szene:n, ja sain heiltä lipun otteluun, korvaukseksi riitti kun toin suomalaiset euro kolikot herralle.
Frankfurt – DuisburgAamulla lähdettiin aikaisin liikkeelle tarkoituksena käydä aistimassa tunnelmaa stadikan ulkopuolella. Junamatka kesti noin tunnin ennen kuin pääsimme Frankfurtin hbf:lle. Juna-asemalla näkyi jo paljon frankfurtin kannattajia. Nopeasti haimme kaupasta hieman juotavaa ja syötävää ja nokka koti stadionia.
Valuimme massan mukana kohti stadionia. Olin kuullut, että Frankfurtin ultrilla on oma myyntikoju stadionin lähettyvillä ja kävimme katsastamassa sen. He myivät tarroja, cd:tä, fanzineja ja huppareita. Ja he myös jakoivat sitä kuuluisaa ”sämpylää” tai siis tarkemmin tarjosivat syötävää ja juotavaa kansalle pientä korvausta vastaan. Ostin muutamia Droogs ryhmän tarroja ja samalla vaihdoin muutaman sanan heidän kanssaan. Myöhemmin antoivat nipun tarroja lisää ilmaiseksi. Harmittavasti heillä ei ollut kaulaliinoja myytävä.
Pikku hiljaa lähdimme kohti stadionin portteja. Kävimme ostamassa PayClever kortin jolla sai bisset ostettua helposti. Bissen kanssa katsomoon ja odottamaan ottelun alkua. Tiedossa oli ottelu, jolla ei ollut mitään merkitystä kummallekaan joukkueelle. Duisburg oli jo varma putoaja ja Frankfurt oli jo menettänyt mahdollisuutensa euro sarjoihin.
Frankfurtin pääty oli asiallisen näköinen. Paljon erilaisia lippuja katsomoissa ja laulut lähtivät katsomossa hyvällä voluumilla. Peli oli aikamoista pelailua ja frankfurt siirtyi nopeasti johtoon ja peli rupesi olemaan aika selvä heti alussa.
Katsomossa tutustuin herra C:n, joka puhui erittäin lädimäisesti englantia. Syy tähän oli se, että oli joskus seurustellut englantilaisen neitosen kanssa. Hän kertoili frankfurtin kaudesta, kuinka he olivat menettäneet mahdollisuudet eurosarjoihin jne. Hän kertoi, että ottelun jälkeen on joku konsertti stadionin vieressä ja lupautui meille oppaaksi.
Ottelun jälkeen stadionin pihalle juomaan apfelweinia ja nauttimaan hyvästä kelistä. Frankfurtin pääty kyllä pitää nähdä uudestaan ehkä hieman paremmassa pelissä, jolloin tunnelma on parempi. Ja nyt todennäköisesti liput saa hieman edullisemmin kun on joku kontakti sielläpäin.
Mainz – St. PauliAamulla aikaisin liikkeelle ja nokka kohti Mainzia, junalla matka kesti melkein puolitoistatuntia joten piti varata nestemäistä evästä myös mukaan. Tiedossa oli mielenkiintoinen kamppailu. Mainz taisteli noususta bundesliigaan.
Mainziin päästyäni lähdin taas seuramaan massoja kohti Mainzin stadionia. Matkaa juna-asemalta tuli pari kilometriä ylämäkeen ja meinasi kunto loppua kesken. Stadionin ulkopuolella tapasin kontaktini ja menimme sisään stadionin porteista. Porttien sisäpuolella tapasin ryhmän jäseniä ja heidän kanssaan tuli jauhettua aika pitkät tovit. Oli pakko saada tuopponen olutta, koska edellisillan aiheuttama krapula puski pahasti päälle.
Alun perin paikkani olisi ollut reunakatsomossa, mutta onneksi kontaktini järjesti asiat niin, että pääsin heidän ryhmänsä viereen seisomaan.
Tunnelma stadionin ulko-ja sisäpuolella oli aivan erilainen kuin Frankfurtin pelissä. Kaikki olivat erittäin jännittyneitä ja odottivat ottelun alkua.
Ottelun alussa oli massiivinen ja erittäin tyylikäs koko päädyn coreo. Coreon järjesti nuoremmat ultrat. Hieman skeptisesti odotin Mainzin YNWAa, mutta yllättävän hyvin porukka lauloi sen ja kaulaliinat olivat erittäin tyylikkäästi levitettynä jokaisessa katsomossa.
Mainz siirtyi nopeasti ottelun alussa 1-0 johtoon, tuntui kun koko stadioni olisi revennyt liitoksistaan. Tunnelma oli aivan käsittämätön. Ja pian taas 2-0, ja ottelu rupesi näyttämään selvältä. Enää odoteltiin toisen ottelun tuloksia, toiset kuuntelivat radiosta toista ottelua. Yhdessä vaiheessa liikkui huhu katsomossa, että hoffenheim olisi ollut häviöllä ja porukka rupesi jo juhlimaan. Pian kuitenkin huhu osoittautui ”ankaksi” ja taas odoteltiin.
Ennen puoliaikaa tuli viestiä, että hoffenheim oli siirtynyt johtoon ja Mainzin nousu rupesi näyttämään epävarmalta. Tunnelma laski huomattavasti vaikka silti joukkueelle laulettiin. Pian taas toisen puoliajan alussa kuului huhuja että SpVgg Greuther Fürth olisi tasoittanut peli, jolloin tilanne olisi parantunut Mainzin osalta, mutta pian kuitenkin tämä myös todettiin vääräksi huhuksi. Pian hoffenheim oli siirtynyt jo selvään johtoon ja oli selvää, ettei Mainz enää nouse. Pettymys oli erittäin suuri.
Mainz voitti lopulta 5-1, mutta ei paljoa lohduttanut kannattajia. Ottelun lopussa katsomossa sytytettiin muutamat strobosoihdut joka aiheutti jonkinlaista hulinaa omien fanien kesken. Tavisfanit eivät oikein tuntuneet arvostavan moista ”huliganismia”.
Muutenkin ihmetystä herätti ainakin minussa, kun muut katsomot huusivat St. Paulia ja tekivät aaltoja. Tämä myös herätti ärtymystä ultrissa.
Oli hieno nähdä koko tunteiden kirjo ottelun aikana, ilosta suruun. Nuoret jätkät itkivät ja olivat totaalisen murtuneita. Nousu oli niin lähellä, mutta kuitenkin kaukana. Ymmärrettävästi oppaani ei ollut oikein juttu tuulella ottelun jälkeen ja ajattelin lähteä kohti kotia.
Mainz oli hieno kokemus ja ehdottomasti nähtävä uudestaan!
Videoita juutuubista ja muutamia kuvia.
http://youtube.com/watch?v=eanjevkQBOshttp://youtube.com/watch?v=ZvuxWhtv5Nkhttp://youtube.com/watch?v=Khylx9gaIRYhttp://www.zaunsturm1905.de/index.php?option=com_content&task=view&id=265&Itemid=41
