• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Jan Walden jättää liigan toimitusjohtajan tehtävät kauden 2010 jälkeen

Aloittaja Kiril Ivkov, 08.05.2008 klo 02:25:10

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Kuka valitaan Jan Waldenin seuraajaksi Veikkausliigan toimitusjohtajan tehtävään?

Jyrki Heliskoski
Aki Riihilahti
Mika Aaltonen
Jouko Kiistala
Petri Jakonen
Sami Verno
Timo Huttunen
Kristian Sundqvist
Kimmo Lipponen
Peter Lundström
Timo Marjamaa
Juhani Tamminen
Vesa Mars
Seppo Koskinen
Jarkko Wiss
Joku muu kotimainen vaihtoehto, kuka?
Ulkomainen vaihtoehto, kuka?
Jan Walden on Veikkausliigan viimeinen toimitusjohtaja, seuraajaa ei nimetä

Tommy Tykki

Lainaus käyttäjältä: Miggy - 05.08.2010 klo 23:00:28
... , markkinoidaan sitten kun on jotain markkinoitavaa.
Juuri näin.
Paskaa ei osta kukaan vaikka kuinka markkinoisi.

Ja peliä tulisi kehittää siten, että valmentajia kehitetään. Nyt liian moni valmentaja ei ymmärrä itse pelistä juurikaan. (Ei riitä, että tietää pelaajamäärän kentällä olevan 11 / joukkue ja pelin olevan maalintekopeli). Kaikenlaiset jalalla pomputtamiset ja muut jonglööritemput ovatkin ykkösasioita. Valmentajat oppivat vetämään harjoituskuvioita mutta eivät ymmärrä eikä tiedä mihin pelitilanteeseen ko. harjotukset liittyvät. Olen nähnyt liikaakin.
Kiitos ja näkemiin!

straiter



Zulo

Olen sanaton...

Miksi näillä 4 seuralla on noin melkeen sama mainospätkä? Ton HJK -mainoksen oon aiemmin kuullutkin, kun se tuli pari-kolme vuotta sitten kohtalaisen usein joltain valtakunnalliselta radioasemalta.

:ylos: Kupittaalle, jossa voi kupittaa

Alty

Lainaus käyttäjältä: Miggy - 05.08.2010 klo 23:00:28
Töps ja Rikkiviisas nyt vain unohtavat sen seikan mikä erottaa allsvenskanin ja sm-liigan veikkausliigasta.
Maajoukkuemenestyksen mukanaantuoma uskottavuus.
Veikkausliigan ongelma on hyvin pitkälti koko suomalaisen jalkapallon uskottavuuden puute, ei siinä paljon markkinoinnit ja brändäykset auta kun tulokset kertovat karua kieltään.
Pelaajia tässä pitäis kehittää eikä markkinointia, markkinoidaan sitten kun on jotain markkinoitavaa.

Olet periaatteessa ihan oikeassa, mutta jos mietitään Allsvenskania, niin sen suosio oli pohjalukemissa silloin kun Ruotsin maajoukkue oli vahvimmillaan eli 90-luvun alkupuoliskolla. Siihen aikaan vieläpä IFK Göteborg oli aikamoinen tekijä Euroopan futiksessa. EM-92 ja MM-94 ei aiheuttaneet minkäänlaista buumia Allsvenskanissa. Suosio alkoi kasvaa vasta 90-luvun lopussa, jolloin Tukholman seurat alkoivat jälleen menestyä ja mediat lähtivät toden teolla mukaan.


straiter

Lainaus käyttäjältä: Zulo - 06.08.2010 klo 11:26:34
Olen sanaton...

Miksi näillä 4 seuralla on noin melkeen sama mainospätkä? Ton HJK -mainoksen oon aiemmin kuullutkin, kun se tuli pari-kolme vuotta sitten kohtalaisen usein joltain valtakunnalliselta radioasemalta.

:ylos: Kupittaalle, jossa voi kupittaa

Samanlainen renkutushan oli tehty kaikista seuroista, henk.koht. suosikkinani Hakasta riimitelty "pelaa AC Milanissa kikkamies Kaka, mutte mepä ollaankin FC Haka".

Ja kyllähän liigatoimiston poijjaat polttivat toimiston rahoja liigan markkinointiin melko surutta:

[uutinen]
FUTISMARKKINOINTI
Kaappo Karvala, M&M, 29.4.2004, 11:03
Veikkausliiga saa potkua

Veikkausliiga aloittaa Veikkauksen ja Nelosen tuella PHS:n suunnitteleman, kolmen miljoonan euron Veikkausliiga-kampanjan.

Jalkapallon pääsarja, Veikkausliiga toteuttaa suomalaisen joukkueurheilun historian suurimman markkinointiponnistuksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Veikkausliigan markkinointijohtaja Hasse Kallström kertoo, että miljoonan euron vuosibudjetilla vyörytettävä kampanjointi edellyttää Veikkauksen rahallista panostusta.

Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden uskoo, että jalkapallo on tuotteena vihdoin kunnossa.

- Pelin taso ja tähtiaines ovat lopultakin kansainvälistä luokkaa. Merkittävä askel kampanjaan oli myös seurojen aito sitoutuminen asiaan. Meillä on nyt kasassa kaikki samat elementit, jotka olivat Ruotsin futisbuumissa 1990-luvun alussa. [/uutinen]

http://www.marmai.fi/uutiset/article71717.ece?v=t

Maakuntasatraappi

Lainaus käyttäjältä: straiter - 06.08.2010 klo 13:26:05
Ja kyllähän liigatoimiston poijjaat polttivat toimiston rahoja liigan markkinointiin melko surutta:

Veikkauksen rahaahan tuo oli, jonka Veikkaus käski polttamaan tuolla tavalla. Mainittakoon, että Veikkaus oli noihin aikoihin (ja voi olla vieläkin) Mainostoimisto PHS:n suurasiakas. Eli Veikkauksen rahaa kiersi liigatoimiston kautta PHS:lle miljoonakaupalla. Liigaseurat eivät tästä ns. sponsorituesta hyötyneet.

Zulo

Lainaus käyttäjältä: straiter - 06.08.2010 klo 13:26:05
Samanlainen renkutushan oli tehty kaikista seuroista.

Onko näitä loppuja renkutuksia jossain kuunneltavana?

straiter

Lainaus käyttäjältä: Maakuntasatraappi - 06.08.2010 klo 13:47:40
Veikkauksen rahaahan tuo oli, jonka Veikkaus käski polttamaan tuolla tavalla. Mainittakoon, että Veikkaus oli noihin aikoihin (ja voi olla vieläkin) Mainostoimisto PHS:n suurasiakas. Eli Veikkauksen rahaa kiersi liigatoimiston kautta PHS:lle miljoonakaupalla. Liigaseurat eivät tästä ns. sponsorituesta hyötyneet.

Käsittääkseni PHS on edelleen Veikkauksen hovimainostoimisto. Tähän liittyen tuolta aiempaa:

Lainaus käyttäjältä: Miqu - 05.08.2010 klo 14:53:38
Olimme firman kautta viimeisen kolmen joukossa, kun viime syksyllä valittiin Veikkausliigalle uutta mainostoimistoa, joka olisi samalla luonut uuden markkinoinnillisen ilmeen ja -strategian Veikkausliigalle. Kaikki kolme kilpailutuksen loppuvaiheessa mukana ollutta toimistoa olivat erittäin hyviä ja mikä tahansa näistä olisi hoitanut markkinoinnin paremmin kuin nykyinen. Kuitenkin viimemetreillä Waldenin Janne päätti unohtaa koko kilpailutuksen ja tehdä uuden diilin saman lafkan kanssa, jonka kanssa "menestyksellistä yhteistyötä" on jo tehty vuodesta 2003. ":ylos:"

Asiat todellakin olisi voinut tehdä paremmin, mutta muutosta halukkuuteen ei ollut. Onneksi Walden lähtee.

Maakuntasatraappi

Tästähän tulee väistämättä mieleen kuvio, jossa Veikkaus 1) junailee PHS:lle muutaman miljoonan diilit liigatoimiston kautta ja 2) vastaavasti saa kiitoksena muokattua oman PHS-sopimuksensa ehtoja edullisemmaksi saaden näin takaisin merkittävän osan Veikkauksen tililtä liigatoimiston kautta PHS:lle kiertävistä rahoista.

Näin Veikkaus paperilla näyttäisi tukevan toimistoa massiivisesti, muttei todellisuudessa kuluta moisia summia Jalkapalloliigan sponsorointiin.

Korostetaan, ettei moisessa olisi mitään laitonta, vastaavanlaisia kuvioita on liike-elämässä vaikka kuinka paljon.


Mystinen metsätyömies

Tuohan on juuri sitä "menestyksellistä yhteistyötä", joka on mahdollistanut Veikkauksen ja PHS:n mainosalalle poikkeuksellisen pitkän suhteen.

Tommy Tykki

Lainaus käyttäjältä: Maakuntasatraappi - 06.08.2010 klo 13:47:40
Liigaseurat eivät tästä ns. sponsorituesta hyötyneet.

Ei. Tästä hyötyi PHS! Miljoonan vuosibudjetti! Miten paljon meni loppujen lopuksi medioihin?
Ja printtimediathan olivat Palloliiton omat julkaisut! Loistavaa!!!
Kiitos taas ja näkemiin!

Miggy

LainaaOlet periaatteessa ihan oikeassa, mutta jos mietitään Allsvenskania, niin sen suosio oli pohjalukemissa silloin kun Ruotsin maajoukkue oli vahvimmillaan eli 90-luvun alkupuoliskolla. Siihen aikaan vieläpä IFK Göteborg oli aikamoinen tekijä Euroopan futiksessa. EM-92 ja MM-94 ei aiheuttaneet minkäänlaista buumia Allsvenskanissa. Suosio alkoi kasvaa vasta 90-luvun lopussa, jolloin Tukholman seurat alkoivat jälleen menestyä ja mediat lähtivät toden teolla mukaan.

En tarkoitakkaan että maajoukkuemenestys samantien automaattisesti nostaa seurajalkapallon suosiota, mutta väittäisin että seurajalkapallon suosio ei ole mahdollista ilman maajoukkueen vetoapua.
Jos löytyy vastakkaisia esimerkkejä niin saa ihmeessä kertoa, eli maita jotka ei ikinä ole edes käynyt arvokisoissa, mutta kotimaan sarjat ovat silti suosittuja.

peng.xuefeng

Palloliiton ja Veikkausliigan johto on itse tainnut olla enemmän englantilaisen kuin kotimaisen futiksen ystäviä?

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: Miggy - 06.08.2010 klo 17:54:59
En tarkoitakkaan että maajoukkuemenestys samantien automaattisesti nostaa seurajalkapallon suosiota, mutta väittäisin että seurajalkapallon suosio ei ole mahdollista ilman maajoukkueen vetoapua.
Jos löytyy vastakkaisia esimerkkejä niin saa ihmeessä kertoa, eli maita jotka ei ikinä ole edes käynyt arvokisoissa, mutta kotimaan sarjat ovat silti suosittuja.

Nimenomaan näin se menee. Maajoukkuemenestys ei välttämättä nosta liigan suosiota, mutta on mahdoton kuvitella liigan suosion nousevan ilman kansainvälistä menestystä. (Siis jos haaveillaan jostain jääkiekkomaisesta suosiosta. Pientä kasvua on tietenkin aina saavutettavissa)

Viinioksa

#291
Lainaus käyttäjältä: Töps - 05.08.2010 klo 21:50:12
SM-liiga loi itsestään valtakunnallisen brändin. Seurat taas aluksi paikallisen, sen jälkeen jopa osittain valtakunnallisen. Tehtävänjako oli täysin selvä.
Jalkapallon puolella valtakunnallista brändäystä ei ole ainakaan vielä sanan varsinaisessa merkityksessä tapahtunut.

Eiköhän sen brändin luoneet leijonat.

LainaaKyllähän rahaa on aivan riittävästi, jotta muiden pohjoismaiden tasolle tai ainakin lähelle voitaisiin nousta.
Ruotsissa kehitys koki kuitenkin aikamoisen harppauksen 90-luvulla. Ja juurikin samoihin aikoihin, kun Allsvenskanin tuotteistaminen toden teolla tehtiin. Samoin Norjassa koettiin varsin mukava harppaus lajin suosiossa. Tanskassa juuret taitavat olla Pohjoismaista kaikkein syvimmällä.

Töps kirjoittaa taas vaihteeksi läpiä päähänsä. Ruotsissa sarjajalkapallo on ollut suosittua 20-luvulta - isoimmat yleisömäärät ovat 50-luvulta. Toki suosio on kokenut kausivaihteluita, mutta ei prosentuaalisesti sen suurempia kuin Suomessa ( siinä missä Suomessa AM on liikkunut välillä 1500-3000, Ruotsissa välillä 5000-10 000). Tanskassa puolestaan sarjajalkapallo oikeasti nousi suosituksi vasta 90-luvun superliigan myötä. Norja sitten näiden välimuoto.

Edit: varsinkin Tanskan tapauksessa on selvästi nähtävissä maajoukkueen menestymisen merkitys. Tanska oli lähes Suomen tasoinen kääpiö ennen 80-lukua, ja oman sarjan yleisömäärät sen mukaiset. EM-kulta sun muu sitten muutti kaiken.

Miggy

Lainaus käyttäjältä: yyber - 05.08.2010 klo 23:57:31
mutta mistä hillot pelaajien kehittämiseen?

Ensimmäinen asia on käyttää nykyiset rahat tehokkaammin, suojatyöläiset liitosta ja liigatoimistolta pois ja rahat kenttätyöhön. Myös seurat vois miettiä kannattako esim. palkata joku kallispalkkanen tähtipelaaja, vai voisko ne rahat käyttää vaikka ammattitaitosen valmentajan palkkaamiseen junioreille. Valmentaja vois olla pitkässä juoksussa hyödyllisempi.
On turha ihmetellä miksei jalkapalloa enempää tueta yhteiskunnan rahoilla, jos nykyisetkin rahat menee osittain turhuuksiin.
Uskon että lisärahoitustakin on mahdollista saada jos on riittävän hyvät suunnitelmat ja perustelut sille että rahat tulee myös tehokkaasti käytettyä, sekä oikeat miehet asiaa ajamassa. Tähän mennessähän rahaa on tuhlattu mitä turhimpiin asioihin.

Rantasipi

Jos Viinioksa et osaa erottaa SM-liigaa tuotteena maajoukkueesta, niin aika turha kirjoittaa mitään tähän topikkiin. Jos nyt yrittäisit edes pikkuriikkisen ajatella, niin onko mielestäsi A-maajoukkue instanssi, joka luo Veikkausliigalle imagon ja statuksen? Aika yksinkertaisia käsitteitä. SM-liiga käsitteenä, brändinä ja tuotteena on todella hienosti onnistunut ja ison markkinointikampanjan läpikäynyt tuote, joka hakee vertaistaan suomalaisesssa yritysmaailmassa. Se on toki viime vuosina kokenut hienoista inflaatiota, mutta edelleen se on yksi parhaista ja arvostetuimmista brändeistä koko maassa. Ja sitä ei todellakaan maajoukkue luonut, hupsu :D

Rantasipi

Ja Ruotsin tapauksessa kannattaisi lukea vaikkapa tuo Miggyn viesti tai hieman tutustua Allsvenskanin historiaan 90-luvulla. Aika perussettiä. Kuten mainittua, suosiota ei tuolloin kasvattanut maajoukkue tai euromenestys, vaan jokin muu seikka. Mikäköhän?

taylor

#295
Lainaus käyttäjältä: Töps - 06.08.2010 klo 22:15:24
...
SM-liiga käsitteenä, brändinä ja tuotteena on todella hienosti onnistunut ja ison markkinointikampanjan läpikäynyt tuote, joka hakee vertaistaan suomalaisesssa yritysmaailmassa.
...

Myönnettävä, halusi tai ei.
Paska, että futis ei ole tässä onnistunut. Hyvä osoitus kuitenkin, että tämä on mahdollista.

Periaate kannattaisi kopioda. Siis periaate (ei ratkaisua):
1) Mitä myydään (se ei ole se peli)
2) Kenelle myydään ja mihin hintaan (mitä persaukisempi kohderyhmä, sitä enemmän niitä tarvitaan)
3) Miten juuri näille myydään juuri tämä.

Toivottavasti futisliiga ei kuitenkaan yritä kopioda ratkaisua, jossa SM-l. on valinnut pääkohderyhmäkseen yrittäjät, yritysedustajat jne. ja myytävänä on 3,5 tunnin tapahtuma, jossa syödään, viihdytään ja, ai niin, katsotaan lätkää. Vain näin voi myydä 2000 kausaria a' 500-800e. Yritykset ostavat parillisen määrän kortteja viedäkseen vieraita "peliin" (paitsi joskus ovat henkilökunnan käytössä). Ja paras oivallushan tässä on taloudellisesti se, että samat yritykset tekevät lisäksi pieniä sponssisopimuksia.
Tämä tuo perustan, jonka päälle on helppo myydä lisää "tuulareille", kun siellä käyvät kaikki muutkin.
Taloudenhan tämä on turvannut, mutta fiilis peleistä on mennyt.

Mitä siis liigajoukkueiden pitäisi myydä ja liigan tukea?
Ja näitä ei voi kopioda ulkomailta, esim. lätkässä Suomen ja Sveitsin "tuote" on ihan eri. Kummankaan homma ei toimisi toisessa.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: Töps - 06.08.2010 klo 22:18:28
Ja Ruotsin tapauksessa kannattaisi lukea vaikkapa tuo Miggyn viesti tai hieman tutustua Allsvenskanin historiaan 90-luvulla. Aika perussettiä. Kuten mainittua, suosiota ei tuolloin kasvattanut maajoukkue tai euromenestys, vaan jokin muu seikka. Mikäköhän?

Koko ajatus, että Ruotsissa jalkapallo löi läpi 90-luvulla, on ihan täyttä paskaa ja ihmeellinen sitkeä myytti Suomen futispiireissä. Ruotsissa on nimenomaan helvetin pitkät perinteet, mikä näkyy myös seurojen iässä (päinvastoin kuin Tanskassa, jossa on useita muoviseuroja). 90-luvulla ei tapahtunut mitään merkittävää suosion nousua, vaan korkeintaan lyhytaikainen notkahdus oikeni. Vuonna 1985 AM oli esim. korkeampi kuin 1998. Korkeimmillaan sarjan suosio oli 40-luvun lopusta 60 -luvum alkuun.

http://svenskfotboll.se/allsvenskan/historik/skyttekungar-publiksnitt-1925-/


Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: Töps - 06.08.2010 klo 22:15:24
Jos Viinioksa et osaa erottaa SM-liigaa tuotteena maajoukkueesta, niin aika turha kirjoittaa mitään tähän topikkiin. Jos nyt yrittäisit edes pikkuriikkisen ajatella, niin onko mielestäsi A-maajoukkue instanssi, joka luo Veikkausliigalle imagon ja statuksen? Aika yksinkertaisia käsitteitä. SM-liiga käsitteenä, brändinä ja tuotteena on todella hienosti onnistunut ja ison markkinointikampanjan läpikäynyt tuote, joka hakee vertaistaan suomalaisesssa yritysmaailmassa. Se on toki viime vuosina kokenut hienoista inflaatiota, mutta edelleen se on yksi parhaista ja arvostetuimmista brändeistä koko maassa. Ja sitä ei todellakaan maajoukkue luonut, hupsu :D

Leijonat teki tietysti lajin tunnetuksi ja loi sille positiivisen imagon. Sillä oli isompi merkitys kuin lätkälaululla ja mitä siihen "huipputason" 70-luvun brändäämiseen mahtoi kuuluakaan. SM-liiga ei todellakaan olisi yhtä suosittu jos Leijonat olisi kyntänyt C-sarjaa. Jääkiekko on seurattuna lajina Suomessa helvetisti jalkapalloa suositumpaa, mikä luo reunaehdot myös pääsarjojen suosiolle.

Rantasipi

#298
Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 07.08.2010 klo 10:46:45
Koko ajatus, että Ruotsissa jalkapallo löi läpi 90-luvulla....
Tätähän ei kukaan ole väittänytkään, vaan tässä on keskusteltu liigan toimiston uudenlaisen roolin vaikutuksesta jalkapallon sen hetkiseen suosioon.

Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 07.08.2010 klo 10:53:18
Leijonat teki tietysti lajin tunnetuksi ja loi sille positiivisen imagon. Sillä oli isompi merkitys kuin lätkälaululla ja mitä siihen "huipputason" 70-luvun brändäämiseen mahtoi kuuluakaan. SM-liiga ei todellakaan olisi yhtä suosittu jos Leijonat olisi kyntänyt C-sarjaa. Jääkiekko on seurattuna lajina Suomessa helvetisti jalkapalloa suositumpaa, mikä luo reunaehdot myös pääsarjojen suosiolle.
Siis 90-luvulla Suomessa vasta SM-liiga kunnolla brändättiin. Toki leijonilla on ollut äärettömän suuri vaikutus lajin suosiolle Suomessa, mutta siitä ei nyt ole kyse, vaan SM-liigan brändäyksestä 90-luvulla.

Koetapa nyt ihan oikeasti keskittyä aiheeseen ja erotteleemaan muutama ihan yksinkertainen asia toisistaan.

Siis todella yksinkertaistettuna: SM-Liiga on tuote. Sen vahva brändäys aloitettiin vahvasti 90-luvulla ja se onnistui todella hyvin. SM-liiga on vahva brändi.

Edit: ja brändäykseen liittyi vahvasti tv:n vahva mukanaolo.
Maikkarin historiikista, 90-luvun kohdalta:
"Urheilussa MTV keskittyi jääkiekon SM-liigan seuraamiseen ja loi Hockey Night -brändin."

Lisäksi -93 aloitettiin Maikkarilla F1-lähetykset ja tuo on toinen loistava esimerkki onnistuneesta brändäyksestä urheilun saralta.

Ja kun kuitenkin sanot, että Maikkarihan sen brändin loi, niin olet tas väärässä. SM-liiga teki yhteistyön Hockey Night-ohjelman sekä ottelulähetykset. SM-liigan suunnitelmassa tv-lähetyksillä ja yhteistyöllä oli suuri merkitys ja se myös näkyi hyvin onnistuneessa toteutuksessa sekä tuloksessa.




Maakuntasatraappi

Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 07.08.2010 klo 10:53:18
Leijonat teki tietysti lajin tunnetuksi ja loi sille positiivisen imagon. Sillä oli isompi merkitys kuin lätkälaululla ja mitä siihen "huipputason" 70-luvun brändäämiseen mahtoi kuuluakaan. SM-liiga ei todellakaan olisi yhtä suosittu jos Leijonat olisi kyntänyt C-sarjaa. Jääkiekko on seurattuna lajina Suomessa helvetisti jalkapalloa suositumpaa, mikä luo reunaehdot myös pääsarjojen suosiolle.

1980-luvun alkupuolen ja osan loppupuoltakin Leijonat oli usein yleinen naurunaihe taistellessaan säännöllisesti A-sarjapaikastaan DDR:n, Puolan ja Italian kaltaisia jääkiekkomaita vastaan. Jos joskus sattui käymään niin, että mitaliin tuli mahdollisuus niin se sössittiin eeppisiin viime hetken romahduksiin. Kaikki Suomen MM-kisapelit eivät tulleet tv:stä ainakaan suorina.

Vaikka leijonamaajoukkueen menestys ja status oli 80-luvulla tuollainen, niin kyllä jokavuotiset MM-kisat ja YYA-hengessä kohtuullisen kattavasti televisioidut Izvestija-turnaukset varmasti loivat jotain pohjaa jääkiekon suosion nousulle. Noihin aikoihin ei nimittäin joukkueurheilua tullut niiltä ainoalta kahdelta tv-kanavalta kovinkaan paljoa, joten nuo kaksi mainittua kiekkoturnausta vuodessa olivat isoja juttuja samoin kuin TV:n Englannin liigan lähetykset, jotka valoivat vahvan pohjan brittifutiksen seuraamiselle Suomessa.

A-maajoukkueen osalta jääkiekossa kuitenkin 1980-luvulla vallitsi (kansan keskuudessa siis) melkeinpä masokismia lähentelevä ei se seiso kuitenkaan -fiilis, ja joukkuetta pilkattiin iltapäivälehdissä (mikä oli aikansa urheilujournalismissa hyvin poikkeuksellista). Mikään SM-liigaa eteenpäinvievä lippulaiva joukkue ei kyllä ollut.

Itse luulisin Jari Kurrin yksinään tehneen suomalaiselle jääkiekolle 80-luvulla enemmän kuin maajoukkue yhteensä. Kurri oli toiseksi paras pelaaja maailman parhaassa seurajoukkueessa, ja tämä tapahtui tarunhohtoisessa Amerikassa. Kurri on 80-luvun Suomessa massiivinen hahmo, ja luonnonjäillä vilisi poikia jotka halusivat peleissään leikkiä Kurria.

Miksei Litti aiheuttanut vastaavaa ilmiötä kymmenkunta vuotta myöhemmin? Hän oli vähän aikaa ehkäpä paras pelaaja maailman parhaassa seurajoukkueessa, ja asian saama julkisuus oli kiitettävän suurta hänenkin osaltaan. Ehkä Suomi oli muuttunut ja länsimaistunut sen verran, että maailmalla menestyminen ei enää ollut niin suunnaton juttu kuin 80-luvulla?