Olemme tällaisessa seurassa

[niftan]

Norjan liiton sivut muuten antavat kahdenlaista informaatiota:

Toisaalla kerrotaan, että:

NFF består av 1.839 medlemsklubber som organiserer 26.573 lag med 374.905 utøvere, hvorav 107.783 er jenter/kvinner.

mutta sitten taas statistikkheftessä (pdf-muotoinen) ilmoitetaan lisensöityjen pelaajien määräksi 213000.

Ruotsin kohdalla lisensöityjä pelaajia on liiton sivujen mukaan n. 240 000.

Lisensöintikäytännöt tosiaan vaihtelevat suuresti eri maiden välillä, joten suora vertaaminen on täysin turhaa. Edes jollain asteella vertailukelpoinen on pelaajien kokonaislukumäärä, mutta niidenkin vertaaminen on hieman arvelluttavaa, koska ne luvut taas eivät perustu faktiseen tietoon.

Edit: Jalkapallon noususta Ruotsissa kertoo tämä tieto jotain: Vuonna 1992 oli Ruotsissa jalkapallon harrastajia alle 150 000. Neljässä vuodessa harrastajamäärä nousi yli 200 000:een.

Edit2: Ja Suomessa kannattaisi ehdottomasti ottaa selvää, mitä Ruotsissa tehtiin tuona ajanjaksona. Sieltä saattaisi löytyä lääkkeet myös suomalaisen futiksen nousulle.

[Vanja]

Eikö Suomessa jalkapallon harrastajia ole tuplasti enemmän kuin jääkiekkoilijoita.

On, eikös noita lisenssikendoilijoita ole n. 57 000. Tosin muissa maissa futareita on järjestään n. 10X enemmän kuin toiseksi harrastetuimman lajin pelaajia.

[Viinioksa]

On, eikös noita lisenssikendoilijoita ole n. 57 000. Tosin muissa maissa futareita on järjestään n. 10X enemmän kuin toiseksi harrastetuimman lajin pelaajia.

Englannissa rekisteröityjä rugbyn pelaajia on n. 700 000, puolet futareiden määrästä.

[Chegue]

Tässä on eri lajien harrastajamäärät 3-18-vuotiaissa: http://www.slu.fi/@Bin/119951/Urheilulajien+harrastajam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+3-18+-vuotiaiden+keskuudessa.pdf

Tuollainen junioritutkimus on melkeinpä parempi mittaamaan lajien harrastajapohjia. Sillähän ei ole huippuurheilun kannalta mitään väliä, jos potkii aikuisena puulaakia. Jääkiekolla oli 2006 vuonna 105000 junioriharrastajaa ja jalkapallolla tuplasti enemmän eli 230000. Jääkiekon harrastajamäärät on ilahduttavasti tippuneet parikymmentä prosenttia 90-luvun buumista. Jalkapallo on harrastetuin laji (jalkapallon ja jääkiekon välissä olevat lajit on kaikkia sellaisia puuhasteluja, joissa tosissaan huipulle tähtäävien osuus lienee varsin pieni kokonaisharrastajamäärästä).

Joukkueurheilut:

Jalkapallo 230000
Salibandy 131000
Jääkkiekko 105000
Pesäpallo 37500
Koripallo 37500
Lentopallo 27000
Käsipallo 3000
Kaukalopallo 2500
Käsipallo 2500

[Callit]

Eikö Suomessa jalkapallon harrastajia ole tuplasti enemmän kuin jääkiekkoilijoita. Puhumattakaan lento-, kori- tai pesäpalloilijoista. Viinioksa voisi etsiä meille kaikille wikistä hieman faktaa tästä asiasta.

Ihan karkeasti se menee jotenkin niin, että kääkkäväkeä 7/10, sählyn pelaajia 4/10, ... Muualla Euroopassa kakkoslaji 1/8 futiksesta. Tuossa Saksan esimerkissä kakkos ja kolmoslaji yhdessä 1/6 futiksen harrastajista. Ero on siis erittäin selkeä.

Edit: Tuossahan nuo junnujen osalta ovat. Kääkkä tosiaan pudonnut, mutta on huomattavaa, että kääkkä ja sähly yhdessä yltävät futiksen tasolle.

[Lorenzo]

Ihan karkeasti se menee jotenkin niin, että kääkkäväkeä 7/10, sählyn pelaajia 4/10, ... Muualla Euroopassa kakkoslaji 1/8 futiksesta. Tuossa Saksan esimerkissä kakkos ja kolmoslaji yhdessä 1/6 futiksen harrastajista. Ero on siis erittäin selkeä.

Saksan kohdalla on huomioitava sekin, etteivät harrastetut käsipallo ja koripallo ole yleisölajeina senkään vertaa merkittäviä. Jopa marginaalisesti harrastettu jääkiekko jyrää ohi.

[WiZ]

Ihan karkeasti se menee jotenkin niin, että kääkkäväkeä 4,5/10 ja sählyn pelaajia 5,6/10, ...

Korjasin

Tosiaan jalkapallossa ja salibandyssä on aikuisia höntsääjiäkin selvästi enemmän kuin jääkiekossa verrattuna tuohon nuorten taulukkoon, joten ero vain kasvaisi jalkapallon ja salibandyn eduksi mikäli vanhemmat höntsääjät olisi mukana. Toki jääkiekko on selvästi kallein laji harrastaa (tosin pelkkä luistimet+maila combo ei kyllä mikään kallis ole.)

[turkish rubbish]

Jalkapallossa oikeiden harrastajien määrä on pienempi kuin ilmoitettu +220K. Tiedän ainakin kaksi seuraa jotka järjestävät kesäisin jalkapallokouluja. Molemmissa seuroissa osallistuminen viikon mittaiseen jalkapallokouluun = seuran jäsenyys. Tällä tavalla seurat ilmoittivat todellista harrastajia suuremmat jäsenmäärät mm anottaessa kaupungin vuosiavustuksia. Nyt asia on korjattu koska kaupungin liikuntatoimi tietää jalkapallo harrastajien todelliset määrät eivätkä seurat saa isompaa avustusta kuin todelliset harrastajamäärät edellyttävät. Lisäksi samat liian isot harrastajamäärät ilmoitettiin myös palloliittoon ja näkyvät myös tuossa SLU:n tilastossa.

Nämä kaksi seuraa tuskin ovat ainoita jotka toimivat tällä tavalla ja kuntaliitton kautta on menossa kiertokirje jossa kehoitetaan kaupunkien liikuntatoimia tutkimaan onko jalkapalloseuroille maksettu liikaa vuosiavustuksia.

[Hincha en cancha]

Joukkueurheilut:

Jalkapallo 230000
Salibandy 131000
Jääkkiekko 105000
Pesäpallo 37500
Koripallo 37500
Lentopallo 27000
Käsipallo 3000
Kaukalopallo 2500
Käsipallo 2500

Kommentoin lähinnä tuota jalkapallo-osaa, koska muista lajeista en tiedä kuin karkeat viralliset harrastajaluvut.
Palloliiton alaisissa seuroissa ei pelaa 230k pelaajaa vaan n. 110k-120k rekisteröityä pelaajaa. Sen sijaan jalkapalloa harrastaa Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä, mikäli Suomen Gallupin tutkimukseen on uskominen. Ja parempaakaan tietoa ei ole tarjolla.

Rekisteröidyillä harrastajilla mitattuna kiekko ja säbä jäävät alle/noin puoleen futiksen rekisteröidyistä pelaajista. Kun huomioidaan kaikki harrastajat, on salibandy Suomen toiseksi suosituin joukkueurheilulaji. Osittain harrastajat menevät kuitenkin päällekkäin, sillä jotkut futista harrastavat harrastavat myös salibandya tai jotain muuta lajia.

[Vanja]

Tuulipuvuista tosin noin 90% on varma, että jääkiekolla on eniten harrastajia Suomessa.

[Hincha en cancha]

Tuulipuvuista tosin noin 90% on varma, että jääkiekolla on eniten harrastajia Suomessa.

Tämäpä on juuri se yksi kiekko"kuplan" suurimmista aiheuttajista: ihmiset ihan oikeasti luulevat, että jääkiekko on kaikilla mittareilla mitattuna omassa kastissaan Suomessa. Samaa taitaa muuten luulla hyvänkokoinen siivu kunnallisista päättäjistäkin eri paikkakunnilla. Aletaanpa suhteuttaa suorituspaikkojen määrää harrastajamäärään, niin tuskin paljoa naurattaa futisväkeä. Mäkihyppymäki ja jäähalli tai useampi pitää olla, mutta kyllähän ne "pari hassua lajiniiloa" voi palloa potkia vaikka pellolla.

[Jussi Vares]

20 maan EM-kilpailut olisi hyvää eteenpäinmenoa. Onhan kisoja laajennettu aina tasaisin väliajoin neljän maan muniinpuhaltelupiiristä kahdeksan maan ja kuudentoista maan kisoihin. Miksi siis 20 veisi paikan arvoa niin paljon? Otetaanpa huomioon sekin, että Eurooppaan on tullut uusia valtioita (Montenegro, Serbia, Kosovo) ja Aasian puolelta otetaan entistä enemmän vanhoja NL:n alusmaita mukaan karsimaan (Kazakit, Azerit, Armeenit, Georgit).

Jos kisoissa sitten olisi 20 maata, niin itse lopputurnauksessa olisi viisi neljän joukkueen alkulohkoa, joista lohkovoittajat ja kolme parasta lohkokakkosta menisivät puolivälieriin. Niin helppoa se olisi.

[Callit]

Tämäpä on juuri se yksi kiekko"kuplan" suurimmista aiheuttajista: ihmiset ihan oikeasti luulevat, että jääkiekko on kaikilla mittareilla mitattuna omassa kastissaan Suomessa. Samaa taitaa muuten luulla hyvänkokoinen siivu kunnallisista päättäjistäkin eri paikkakunnilla. Aletaanpa suhteuttaa suorituspaikkojen määrää harrastajamäärään, niin tuskin paljoa naurattaa futisväkeä. Mäkihyppymäki ja jäähalli tai useampi pitää olla, mutta kyllähän ne "pari hassua lajiniiloa" voi palloa potkia vaikka pellolla.

Tunnustusta sinne minne se kuuluu. Kiakkoväki hoiti aikanaan leiviskänsä hyvin ja sai kunnalliset päättäjät pitkin Suomenniemeä mukaan talkoisiinsa, joiden taustalla oli hyvin yksinkertainen ajatus "paljon halleja nostaa jääkiekkomme kv-tasolle". Tämä äärettömän kallis operaatio saatiin ajettua läpi, ja silloin luotiin myös hyvät suhteet kunnallispoliitikkoihin, mistä on suuri hyöty yhä edelleen. Paikallisen kiakkoväen etuja ajava kunnallispamppu paistattelee suurena hyväntekijänäö, kun taas futisväen jotain kenttäasiaa ajava poliitikko on pelkkä rahantuhlaaja. Vahva yleistys, mutta ns. yhteiskuntasuhteissa kääkkäilijät ovat vieneet selkeän voiton futisväestä.

[joks11]

Jos kisoissa sitten olisi 20 maata, niin itse lopputurnauksessa olisi viisi neljän joukkueen alkulohkoa, joista lohkovoittajat ja kolme parasta lohkokakkosta menisivät puolivälieriin. Niin helppoa se olisi.

Mielellään ei tällaista säätämistä arvokisoihin. Karsinnoista noita "paras lohkokakkonen jatkoon" ei saada pois kun periaatteessa kaikilla on osallistumisoikeus, mutta kisoihin lohkoja mielellään sen verran että 2 parasta jatkaa joka lohkosta.

4 viiden joukkueen lohkoa?

[turkish rubbish]

Otetaanpa huomioon sekin, että Eurooppaan on tullut uusia valtioita (Montenegro, Serbia, Kosovo) ja Aasian puolelta otetaan entistä enemmän vanhoja NL:n alusmaita mukaan karsimaan (Kazakit, Azerit, Armeenit, Georgit).

Jos kisoissa sitten olisi 20 maata, niin itse lopputurnauksessa olisi viisi neljän joukkueen alkulohkoa, joista lohkovoittajat ja kolme parasta lohkokakkosta menisivät puolivälieriin. Niin helppoa se olisi.

Miksi näitä maita yleensä pitää ottaa mukaan Euroopan Mestaruus kisoihin? Turkki, Ukraina, Venäjä, Israel esim. voidaan potkia ihan huoleti pois eurooppalaisten kisoista. Järjestäkööt omat kisansa jos kiinnostaa. Kuten Jyrä sanoisi "säännöissäkin sanotaan että eläimiä ei saa päästää kentälle".

[lasse11]

Tunnustusta sinne minne se kuuluu. Kiakkoväki hoiti aikanaan leiviskänsä hyvin ja sai kunnalliset päättäjät pitkin Suomenniemeä mukaan talkoisiinsa, joiden taustalla oli hyvin yksinkertainen ajatus "paljon halleja nostaa jääkiekkomme kv-tasolle". Tämä äärettömän kallis operaatio saatiin ajettua läpi, ja silloin luotiin myös hyvät suhteet kunnallispoliitikkoihin, mistä on suuri hyöty yhä edelleen. Paikallisen kiakkoväen etuja ajava kunnallispamppu paistattelee suurena hyväntekijänäö, kun taas futisväen jotain kenttäasiaa ajava poliitikko on pelkkä rahantuhlaaja. Vahva yleistys, mutta ns. yhteiskuntasuhteissa kääkkäilijät ovat vieneet selkeän voiton futisväestä.

Pexi ja Teukka ovat keskittyneet Eufaan ja Blatteriin.

[Maanantaivalmentaja]

Tässä on eri lajien harrastajamäärät 3-18-vuotiaissa: http://www.slu.fi/@Bin/119951/Urheilulajien+harrastajam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+3-18+-vuotiaiden+keskuudessa.pdf

http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/

Tuosta näkyy paitsi nuo harrastusmäärät myös lisenssin omaavien harrastajien määrät. Vuodelta 2007 on jo myös julkaistua dataa olemassa mutta en jaksanut etsiä, sama suuntaus siinäkin oli.

[Nahkakostaja]

Miksi näitä maita yleensä pitää ottaa mukaan Euroopan Mestaruus kisoihin? Turkki, Ukraina, Venäjä, Israel esim. voidaan potkia ihan huoleti pois eurooppalaisten kisoista. Järjestäkööt omat kisansa jos kiinnostaa. Kuten Jyrä sanoisi "säännöissäkin sanotaan että eläimiä ei saa päästää kentälle".

Kuka on nukkunut peruskoulun maantiedontunnilla? Israelhan nyt on tietysti mukana vain poliittisin perustein. Turkin ja Venäjän Eurooppaan kuulumisesta voidaan kinastella enemmän ja vähemmän järkevillä perusteilla, mutta millä ihmeen logiikalla Ukraina ei kuulu eurooppaan  :keskari:

20 maata ja neljä viiden maan alkulohkoa

[Maanantaivalmentaja]

Saksan kohdalla on huomioitava sekin, etteivät harrastetut käsipallo ja koripallo ole yleisölajeina senkään vertaa merkittäviä. Jopa marginaalisesti harrastettu jääkiekko jyrää ohi.

Saksa on aika paljon kuten Englanti, futis on vaan yksinkertaisesti niin vahvassa asemassa että kaikki muut lajit ovat täysin paitsiossa siihen nähden.

[1x2]

Jos kisoissa sitten olisi 20 maata, niin itse lopputurnauksessa olisi viisi neljän joukkueen alkulohkoa, joista lohkovoittajat ja kolme parasta lohkokakkosta menisivät puolivälieriin. Niin helppoa se olisi.

Helppoa ja helppoa, olisihan tuo kamala systeemi. Antaisi sitä paitsi etua myöhempinä päivinä lohkonsa loppuun pelaaville, jotka siten tietäisivät mitä vaaditaan parhaiden kakkosten joukkoon pääsemiseen. Ehkä pikemminkin niin että viisi lohkovoittajaa paras kakkonen menisivät suoraan puolivälieriin ja neljä muuta lohkokakkosta pelaisivat wild card-playoffin (jos jenkkitermi sallitaan) kahdesta jäljellejääneestä paikasta.

Viiden maan lohkot taas vaatisivat nykyisen kolmen sijasta viisi pelipäivää. Eli kisat venyisivät vähintään viikolla.

EM-kisojen laajentaminen olisi Suomen kannalta hyvä, mutta hyvin toimivaa systeemiä 20 tai 24 maalle on vaikea keksiä. Samasta syystä MM-kisojen laajentaminen 32 maasta on huono ajatus.

[^amoresperros^]

EM-kisojen laajentaminen olisi Suomen kannalta hyvä, mutta hyvin toimivaa systeemiä 20 tai 24 maalle on vaikea keksiä. Samasta syystä MM-kisojen laajentaminen 32 maasta on huono ajatus.

Täysin sama. Karsinnoilta menisi pohja, jos EM-kisoihin pääsisi vaikka 24 maata eli lähes puolet. Joku Englantikin pääsisi kisoihin käytännössä varmasti. Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Espanja etc. voisi vetää karsinnat ihan miten tahansa ja silti löytäisi paikkansa kisoista.

[Callit]

Nämä kisojen laajentamiset ovat vain ja ainoastaan poliittista pisteiden keruuta. Futispoliitikko kalastelee juuri Suomen ja Azerbaidzanin kaltaisen maiden wannabefutismaiden ääniä sillä, että kisatoiveet paranevat. Seuraavaksi kai sitten joku UEFA-summercamp festival, jonne kaikki pääsevät. Alkulohkot yhden viikonlopun aikana 2x20 minuutin matseina. Siihenkö mennään. Nykyisellä 16 jengin systeemillä taso on huikea ja kisat sopivan pitkät.

[Chegue]

Nykyisellä 16 jengin systeemillä taso on huikea ja kisat sopivan pitkät.

Mutta 24 maankin systeemillä taso pysyisi keskimäärin kovempana mitä mm-kisoissa. Euroopan 24. parhaalla maalla eli Suomella olisi silläkin suhteellisen hyvät mahdollisuudet pelata itsensä kisoissa pitkälle. Vaikeampi temppu se on mielestäni näille noin kahdenkymmenen tietämillä oleville maille mennä karsinnasta jatkoon kuin 16 maan kisojen alkulohkosta.

[Zapista]

niidenkin vertaaminen on hieman arvelluttavaa, koska ne luvut taas eivät perustu faktiseen tietoon.

Edit: Jalkapallon noususta Ruotsissa kertoo tämä tieto jotain: Vuonna 1992 oli Ruotsissa jalkapallon harrastajia alle 150 000. Neljässä vuodessa harrastajamäärä nousi yli 200 000:een.

Edit2: Ja Suomessa kannattaisi ehdottomasti ottaa selvää, mitä Ruotsissa tehtiin tuona ajanjaksona. Sieltä saattaisi löytyä lääkkeet myös suomalaisen futiksen nousulle.

Kuulemma pärjäsivät kohtuullisesti mm-kisoissa ja järjestivät yhdet EM-kisat.

 

[Hincha en cancha]

Mutta 24 maankin systeemillä taso pysyisi keskimäärin kovempana mitä mm-kisoissa.

Tähän eri. Ei EM-kisat ole kovempitasoinen kuin MM-kisat.

Sen sijaan uskon, että 20/24 joukkueen EM-kisat lisäisivät entisestään EM-turnauksen suosiota, koska mukaan pääsisi paljon mukaan myös semmoisia maita, joissa on valtava innostus ja/tai suuri potentiaali jalkapallon suhteen mutta jotka eivät nyt yllä kovien karsintalohkojen keulille. Kyllä ne mantereen parhaat maat sieltä joka tapauksessa saataisiin selville, joten sen suhteen on en usko, että taso laskisi. UEFA:lla on kuitenkin 53 jäsenmaata, joista oikeasti heikkoja (vaikkakin kulttuuriltaan edistyneitä) maita on vain noin tusinan verran.

Kuulemma pärjäsivät kohtuullisesti mm-kisoissa ja järjestivät yhdet EM-kisat.

Minkä lisäksi lähtötaso ja perustat olivat aivan eri tasolla kuin Suomessa on edes tänä päivänä. Suomessa ei ole edes teoriassa resursseja järjestää eurocupin finaalia EM- tai MM-turnauksesta puhumattakaan, vaikka ne olisivat yhteiskisat. Suomi vain on 50-70 vuotta Ruotsia jäljessä. Tai pikemmin niin, että Ruotsi on mennyt eteenpäin, välillä toki yskähdellen, kun taas Suomessa lähdettiin 70- ja 80-luvuilla huimaan alamäkeen, josta on noustu vasta 2000-luvulla (maajoukkue 90-luvun lopulla).