• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Merkkejä suomalaisen futiskulttuurin laskusta?

Aloittaja ruonansuu, 29.10.2006 klo 12:18:49

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Ramelow

Lainaus käyttäjältä: ALPPIK - 06.12.2007 klo 17:42:12
Hesarissa oli tänään julkaistu 90 suurta suomalaista itsenäisyyden ajalta. Litmanen ei ollut mukana, vaikka listalla kuitenkin oli monia nimenomaan urheilullisten ansioiden perusteella valittuja. Itse olisin jättänyt näistä pois ainakin Lasse Virenin ja Marjo Matikainen-Kallströmin.
voitkin  selittää miten Litmasen saavutukset menevät 4 olympiakullan edelle  :alas:

valdanito

Lainaus käyttäjältä: Ramelow - 06.12.2007 klo 17:48:48
voitkin  selittää miten Litmasen saavutukset menevät 4 olympiakullan edelle  :alas:

No Litmanenhan ei olisi missään nimessä voinut noin montaa edes voittaa, joten mahdoton vertaus.

ALPPIK

Lainaus käyttäjältä: Ramelow - 06.12.2007 klo 17:48:48
voitkin  selittää miten Litmasen saavutukset menevät 4 olympiakullan edelle  :alas:
http://sport.guardian.co.uk/cycling/story/0,,1309862,00.html

[uutinen]Blood doping is believed to have entered sport in the 1970s but was not made illegal until 1986. Before then it was in vogue among middle-and long-distance runners, notably the Finn Lasse Viren, winner of the 5,000m and 10,000m in the Munich and Montreal Olympics, and was also used by the US cycling team in the 1984 Los Angeles Games.[/uutinen]

Eli osittain olisin valinnoissa huomioinut myös tiettyjen urheiluliittojen liikkumisen urheilun harmaalla alueella. Doping-kontrollin parantuessa ja julkisen keskustelun lisääntyessä Urheiluliitto ja Hiihtolitto ovat joutuneet hankaliin tilanteisiin. Virénin ja Matikainen-Kallströmin kannalta nämä tapaukset ovat sattuneet oikeaan aikaan. Virénin ja Matikainen-Kallströmin ei ole voitu osoittaa syyllistyneen mihinkään kiellettyyn vaikka heidän lajeissaan on saatu selville dopingin olleen yleistä suomalaisten urheilijoiden keskuudessa. Jalkapallossa sen sijaan dopingista ei samalla tavalla yksinkertaisesti mitattavaa hyötyä edes olisi kuin puhtaissa kestävyyslajeissa.



TKK

Turun Sanomat tietävät kaupungin ykköslajin ja he tasoittelevat tilannetta näin. :ylos:

ruonansuu

Lainaus käyttäjältä: ALPPIK - 06.12.2007 klo 18:11:19
http://sport.guardian.co.uk/cycling/story/0,,1309862,00.html

[uutinen]Blood doping is believed to have entered sport in the 1970s but was not made illegal until 1986. Before then it was in vogue among middle-and long-distance runners, notably the Finn Lasse Viren, winner of the 5,000m and 10,000m in the Munich and Montreal Olympics, and was also used by the US cycling team in the 1984 Los Angeles Games.[/uutinen]
Virénin ja Matikainen-Kallströmin ei ole voitu osoittaa syyllistyneen mihinkään kiellettyyn vaikka heidän lajeissaan on saatu selville dopingin olleen yleistä suomalaisten urheilijoiden keskuudessa.

Tuossa edellisessä lainauksessa juuri sanotaan, että veridoping kiellettiin vasta 86. Viren voitti mitalinsa 72 ja 76.

Chegue

Hormonit kiellettiin jo 70-luvun alussa ja näihinhän Suomen menestys kestävyyslajeissa perustui.

Maanantaivalmentaja

#833
Lainaus käyttäjältä: Chegue - 07.12.2007 klo 11:51:36
Hormonit kiellettiin jo 70-luvun alussa ja näihinhän Suomen menestys kestävyyslajeissa perustui.

Ja muut maat ei ennen 70-lukua niitä käyttäneet vähintään samalla tavalla? Enemmän taisi johtua siitä että 70-luvullahan alkoivat vähitella Afrikan pojat tulla mukaan kisoihin. Sydän, verisuonet, lihaksen, hermosto. Nämä vaativat hirveästi harjoitusta ja toistoja kehittyäkseen äärimmilleen. Afrikassa lapsen kulkevat 10-15km koulumatkat jalan ja  liikkuvat muutenkin vapaa-aikanaan paljon kun muuta tekemistä ei ole, joten saavat elimmistönsä harjoittamisessa suuren edun länsimaisiin nähden. Lisäksi tuo liikkuminen ja elimistön harjoittaminen on lapsuusvuodet suuresta määrästään huolimatta leikin pohjalta tapahtuvaa, joten motivaatiota koviin puuduttaviin treeneihin on myöhemmin teini-iästä 20v ikään säilyy ihan eri tavalla. Nyt kun länsimaiset lahjakkuudet aloittavat tehotreenin teini-iässä niin Afrikkalaisilla on jo vähintään 5v etumatka elimmistönsä kehittämisessä. Kestääkö suomalaisten paikatkaan enää sitten kolmekymppisenä jos edes motivaatio on riittänyt treenata itsensä samalle tasolle Afrikan poikien kanssa...

Chegue

Ei tietenkään suomalaista auta enää doupinkikaan siinä vaiheessa, kun afrikkalaisilla geeneillä varustetusta porukasta aletaan tosissaan seulomaan lahjakkuuksia ja treenaamaan kunnolla.

Mutta ennen afrikkalaisten tuloa suomalaiset pystyivät DDR:n tavoin (tai kuten jenkit tänä päivänä) saavuttamaan menestystä douppaamalla. Toki Virenit ja kumppanit ovat silti joutuneet tekemään pirusti töitä saavutustensa eteen.

ruonansuu

Lainaus käyttäjältä: Chegue - 07.12.2007 klo 11:51:36
Hormonit kiellettiin jo 70-luvun alussa ja näihinhän Suomen menestys kestävyyslajeissa perustui.
Hormoneja käytettiin muissakin maissa.

satiainen

Etenki etiopialiasten ja kenialaisten menestys juoksussa perustuu siihen, että ne juoksijat on kotosin jostain vuoristosta. Luonto on muokannu niitte veren sellaseksi, että ne ei ihan helpolla hyydy, ja kun siihen lisää sen, että ne juoksee muutenki kokoajan, nii ei siinä valkoselle miehellä oo mitään saumaa...

suomifutiksen Janne Tähkä

Niiden jalkapohjan pinta-ala on niin pieni että juokseminen on kevyttä.

BlueForce

Lainaus käyttäjältä: Maanantaivalmentaja - 07.12.2007 klo 12:01:16
Afrikassa lapsen kulkevat 10-15km koulumatkat jalan ja  liikkuvat muutenkin vapaa-aikanaan paljon kun muuta tekemistä ei ole, joten saavat elimmistönsä harjoittamisessa suuren edun länsimaisiin nähden. Lisäksi tuo liikkuminen ja elimistön harjoittaminen on lapsuusvuodet suuresta määrästään huolimatta leikin pohjalta tapahtuvaa, joten motivaatiota koviin puuduttaviin treeneihin on myöhemmin teini-iästä 20v ikään säilyy ihan eri tavalla. Nyt kun länsimaiset lahjakkuudet aloittavat tehotreenin teini-iässä niin Afrikkalaisilla on jo vähintään 5v etumatka elimmistönsä kehittämisessä. Kestääkö suomalaisten paikatkaan enää sitten kolmekymppisenä jos edes motivaatio on riittänyt treenata itsensä samalle tasolle Afrikan poikien kanssa...

Kivan tarinan olet kirjoittanut, mutta todellisuuden kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Asiaa on tutkittu ja syyt miksi afrikkalaiset, tai oikeastaan Arfrikan sarven alueen pitkän matkan juoksijat ovat parempia kuin muut maailmassa, johtuu ihan puhtaasti fysiologiasta. Heidän kehonsa, tai tarkemmin jalkojen rakenne on sellainen, joka mahdollistaa paljon taloudellisimman juoksemisen. Millään henkisillä ominaisuuksilla tai harjoittelulla tässä ei ole suurempaa osuutta. Mielenkiintoista oli että eurooppalaiset tuntuivat pystyvän vetään itsensä enemmän äärirajoille kuin afrikkalaiset (tätä mitattiin sillä kuin paljon juoksija kestää maitohapon erittymistä). Mutta yhtä kaikki, itä-afrikkalaisilla pitkän matkan juoksijoilla on jo lähtökohtaisesti tietty etu verrattuna muihin ja tämä etu pysyy huolimatta aivan samanlaisista harjoituksista ja olosuhteista.

MitäMitä

Lainaus käyttäjältä: BlueForce - 07.12.2007 klo 14:26:57
Kivan tarinan olet kirjoittanut, mutta todellisuuden kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.

k

Maanantaivalmentaja

Lainaus käyttäjältä: BlueForce - 07.12.2007 klo 14:26:57
Kivan tarinan olet kirjoittanut, mutta todellisuuden kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Asiaa on tutkittu ja syyt miksi afrikkalaiset, tai oikeastaan Arfrikan sarven alueen pitkän matkan juoksijat ovat parempia kuin muut maailmassa, johtuu ihan puhtaasti fysiologiasta. Heidän kehonsa, tai tarkemmin jalkojen rakenne on sellainen, joka mahdollistaa paljon taloudellisimman juoksemisen. Millään henkisillä ominaisuuksilla tai harjoittelulla tässä ei ole suurempaa osuutta.

Väitätkö ihan tosissaan ettei harjoittelulla ja harjoitusmäärillä ole mitään tekemistä menestyksen kanssa?  :ylos: :D Toki geneettiset erot ovat olemassa ehkä väitä että ne eivät mitään merkitse,  mutta länsimaisessa yhteiskunnassa ei käytännössä ole mahdollista saada sitä fyysistä harjoitusmäärää mitä lapset ja nuoret saavat Afrikan maissa. Kun siihen vielä lisätään fyysinen sopivuus kestävyyslajeihin tuloksena on maailman huiput. Joku Jukka Keskisalo vietti niin liikunnallisen lapsuuden kun länsimaisessa yhteiskunnassa on mahdollista ja se pohja näkyi selvästi kun varsinainen intensiivinen lajiharjoittelu alkoi. Kyllä sillä vaan on merkitystä että lapsi Afrikassa harrastaa liikuntaa 10-15h päivässä verrattuna siihen että harrastaa 1-2h päivässä kuten länsimaissa tavallisesti on asian laita. Olen näistä jutellut kestävyysjuoksun valmentajan kanssa ja luotan tähän tietoon vaikka itse en ns. juoksija ole koskaan ollutkaan.

BlueForce

Lainaus käyttäjältä: Maanantaivalmentaja - 07.12.2007 klo 15:11:08
Väitätkö ihan tosissaan ettei harjoittelulla ja harjoitusmäärillä ole mitään tekemistä menestyksen kanssa?  :ylos: :D

Siis pointtini ei ollut tuo, vaan se että harjoittelu ja harjoitusmäärä ei selitä afrikkalaisen ja esim. länsimaalaisen huippujuoksijan eroja. Jotenkin on luotu hieman myyttinen kuva kymmeniä kilometrejä kouluun juoksevista mustista pikku-pojista, jotka tällaisen leikkimielisen harrastamisen takia tulevat olympiavoittajiksi. Jotta jossain lajissa pärjää huipputasolla pitää olla ennenkaikkea lahjakas, mitkään harjoistusmäärät ja -metodit eivät tee kenestäkään kansainvälisesti huippuja. Itä-afrikkalaiset sattuvat olemaan vain luontaisesti lahjakkaampia pitkänmatkan juoksijoita maailmassa, turha rakennella mitään suurempia myyttisiä kuvia elämäntavoista tai muustakaan..  Mutta joo.. pahasti ollaan OT :D   

MitäMitä

Jalkapallo on juoksemista joten vuonna 2050 Afrikka rulaa jalkapallossa.  :ylos: Geenien ylivoimaa.

Chegue

#843
Lainaus käyttäjältä: MitäMitä - 07.12.2007 klo 16:32:38
Jalkapallo on juoksemista joten vuonna 2050 Afrikka rulaa jalkapallossa.  :ylos: Geenien ylivoimaa.

Ei kai se kenellekään tule yllätyksenä, että mustat on eurooppalaisiin ja varsinkin aasialaisiin nähden paljon kovempia jätkiä kaikessa fyysillisyyteen perustuvassa urheilussa. Kyllähän mustat dominoivat tavallaan jo nyt Euroopan jalkapalloa, kun ottaa huomioon heidän suhteellisen osuutensa väestöstä.

Afrikka ei dominoi maajoukkuefutista kahdesta syystä: 1) kehnot valmennusolosuhteet ja 2) neekerit ei osaa laskea.

MitäMitä

Lainaus käyttäjältä: Chegue - 07.12.2007 klo 16:48:47
Afrikka ei dominoi maajoukkuefutista kahdesta syystä: 1) kehnot valmennusolosuhteet ja 2) neekerit ei osaa laskea.

Valmennusolot ymmärrän mutta laskemista en. Kai ne tuomarit voi ne maalit laskea ja että on oikea määrä ukkoja kentällä?

Kuqqen

Lainaus käyttäjältä: Chegue - 07.12.2007 klo 16:48:47

Afrikka ei dominoi maajoukkuefutista kahdesta syystä: 1) kehnot valmennusolosuhteet ja 2) neekerit ei osaa laskea.
hieno kommentti toi jälkimmäinen.. :keskari:

Chegue

Tarkoitus oli siis Heliskoskea lainaillen ilmaista humoristisesti se, että Afrikan joukkueiden taktinen osaaminen ja kurinalaisuus ei tällä hetkellä ole vielä Euroopan huippumaiden tasolla, josta johtuen kokonaisuus menestyy huonommin mitä yksilöiden summa.

Kuqqen

Lainaus käyttäjältä: Chegue - 07.12.2007 klo 17:12:16
Tarkoitus oli siis Heliskoskea lainaillen ilmaista humoristisesti se, että Afrikan joukkueiden taktinen osaaminen ja kurinalaisuus ei tällä hetkellä ole vielä Euroopan huippumaiden tasolla, josta johtuen kokonaisuus menestyy huonommin mitä yksilöiden summa.
joo, ei siin mitään.

Ja lisätään tohon vielä se, että monien afrikkalaisten etninen kirjo on sen verran laaja, että varsinaista kansallistunnetta ei juurikaan pääse syntymään. Sällit pelaa vaan itselleen ja omalle yhteisölleen, ei välttämättä jonkin teennäisen valtion nimeen.

Benny Pronssijalka

Lainaus käyttäjältä: Chegue - 07.12.2007 klo 16:48:47
Ei kai se kenellekään tule yllätyksenä, että mustat on eurooppalaisiin ja varsinkin aasialaisiin nähden paljon kovempia jätkiä kaikessa fyysillisyyteen perustuvassa urheilussa. Kyllähän mustat dominoivat tavallaan jo nyt Euroopan jalkapalloa, kun ottaa huomioon heidän suhteellisen osuutensa väestöstä.

Afrikka ei dominoi maajoukkuefutista kahdesta syystä: 1) kehnot valmennusolosuhteet ja 2) neekerit ei osaa laskea.
Heliskoskella nämä.

Siperia

Lainaus käyttäjältä: BlueForce - 07.12.2007 klo 16:24:23
Siis pointtini ei ollut tuo, vaan se että harjoittelu ja harjoitusmäärä ei selitä afrikkalaisen ja esim. länsimaalaisen huippujuoksijan eroja. Jotenkin on luotu hieman myyttinen kuva kymmeniä kilometrejä kouluun juoksevista mustista pikku-pojista, jotka tällaisen leikkimielisen harrastamisen takia tulevat olympiavoittajiksi. Jotta jossain lajissa pärjää huipputasolla pitää olla ennenkaikkea lahjakas, mitkään harjoistusmäärät ja -metodit eivät tee kenestäkään kansainvälisesti huippuja. Itä-afrikkalaiset sattuvat olemaan vain luontaisesti lahjakkaampia pitkänmatkan juoksijoita maailmassa, turha rakennella mitään suurempia myyttisiä kuvia elämäntavoista tai muustakaan..  Mutta joo.. pahasti ollaan OT :D   
Kai porukan fysiikka muokkautuu noissa olosuhteissa? Luulis kuitenkin että jos jengi liikkuu koko ikänsä, niin kyl sitä pikkuhiljaa kroppa muokkautuu parempaan kuntoon seuraavalle sukupolvelle.