Meksikon maajoukkue

[Chamagol]

Päävalmentajakysymykseen pitäisi tulla ratkaisu siis tämän kuun 18. päivä. Sattui sitten silmään juttu, jossa Monterreyn veskari Jonathan Orozco totesi, että haluaa nousta maajoukkueeseen oikeista syistä eikä sen vuoksi, että Vucetich nimettäisiin päävalmentajaksi. Tästä tuli sitten mieleen, että valittiinpa sitten Chepo tai Vuce, niin maajoukkueen veskariringissäkin nähdään todennäköisesti uutta verta. Ts. mun hehkuttamani Orozco tai Talavera :-)))

Ja kyllä musta niitä "oikeita syitäkin" alkaa olla ihan riittävästi. Alla muutamia näytteitä siitä mihin nämä kaverit pystyvät. Osin vähän suttuista kamaa, mutta ainakin hidastuksista näkee hyvin torjunnat:

Jonathan Orozco (http://www.youtube.com/watch?v=FJtllbsG9Lc&NR=1)

Alfredo Talavera (http://www.youtube.com/watch?v=-skPBavdehk)
"Muutamia" avaintorjuntoja mm. viime kevään finaalissa

[ttv]

Taisi olla Jabulani vauhdissa kun Ochoa ei mahtanut Arangon vapareille yhtään mitään 2-2 tasepelissä Venezuelaa vastaan. Maaleista toinen oli aika huikea. Chicharito ja Giovani viimeistelivät Mexicolle.

[Laitalinkki]

Pelikentältä sen verran, että Meksiko kohtasi eilen harjoitusmatsissa Venezuelan ja matsi päättyi sopuisasti 2-2. Alla kooste matsista, aika hienoja maaleja molemmilta. Selostajat tosin kritisoivat Memon sijoittumista molemmissa vapareissa. Tiedä häntä sitten, toinen meni kyllä hieman helpon näköisesti, mutta ensimmäinen oli kyllä erinomainen veto.

http://www.youtube.com/watch?v=nh2ydjiu9CU

Matsi päättyi kyllä tasan 2-2, mutta tuota ottelua en kyllä suilla surminkaan kuvailisi sanalla sopuisa. Molemmilta ajettiin pelaaja ulos kahden keltaisen myötä, ja keltainen heilui myös muut neljä kertaa. Lisäksi koko ottelun loppu oli lähinnä kaaos tai farssi, sillä kentälle taisi rynnätä miltei kymmenkunta katsojaa, ja sitä myöten varmaan tuplamäärä poliiseja. Eivät tosin tulleet suomalaiskansalliseen tyyliin alasti, kunhan muuten vain hassuttelemaan. No, jotenkin sopii Ciudad Juarezin imagoon, että jotain järjestyshäiriöitä löytyy. Tuomari lopettikin ottelun jotain kaksi minuuttia ilmoittamaansa lisäaikaa aiemmin.

Oli kyllä muutenkin melko kuuma ottelu, vielä tuota syyskuista Kolumbia-matsiakin lämpimämpi. Meksikon osalta tuon ymmärtääkin, sillä aika pyörityksessä ovat kentän ulkopuolella olleet. Meidän pöytäseurueessa nuo Venezuelan maalit laitettiin mun manaamisen piikkiin, sillä juuri Arangosta olin heitä ennen peliä varoittanut. Ja helvetin komeita vapareita Arango kyllä latasi. Ekan  maalin syntyä avitti Ochoan saranasormet, ja toisessa oli tosiaan sijoittunut jokseenkin väärin, ts. käytännössä muurin taakse. Mutta mielettömiä pommeja kyllä, eka jostain 33 metristä ja toinen taisi olla yli 40 metristä, vetojen nopeuksiksi ilmoitettiin jotain tyyliin 115-120 km/h. Mutta Arango (ja tämän vaparit) olikin sitten muuten oikeastaan viininpunaisten kaikki kaikessa.

Chicharito kävi tekaisemassa kiintiömaalinsa melkein Shefki-tyyliin, vaikkei se nyt kai ihan nenällä tainnut mennä sisään. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan, maalintekijän vaistoa. Muuten Chicharitolta ehkä vähän vaisumpi peli. Meksikon toisen osuman tehnyt Giovani Dos Santos oli mielestäni El Trin paras pelaaja. Ylivoimaisesti luovimmat ratkaisut tuossa matsissa. Giovannia ollaan muuten kovasti viemässä Sevillaan tai Villarrealiin päivän lehtien mukaan, vaikka Englannissakin taitaa löytyä kiinnostusta. Toinen onnistuja oli Barrera, joka tosin hävisi hieman kuvasta toisella jaksolla. Mutta yritteliästä menoa. Kolmas valopilkku olikin sitten Elias Hernandez, joka pelasi jo toisen mainion treenipelin tässä syksyn aikana. Alan hiljalleen uskoa siihen, että E.Hernandez voisi tunkeutua avariin vakituisemminkin ensi vuoden aikana. Kärjessä testatut Orozco ja Esqueda eivät juuri vakuuttaneet, joten eiköhän Velalle jatkossakin käyttöä löydy. Rafa oli jälleen melkoisen vaisu. Mediahuomion keskipisteessä ollut Salcido pelasi melko paineettoman oloisesti, joskin hänen rikkeestään aiheutui tuo ensimmäiseen maaliin johtanut vapari. Efrain Juarezia tuurannut Edgar Duenas pääsi puskemaan kerran avopaikasta, mutta hassasi tuon paikan puskemalla veskarin syliin. Muuten suht varteenotettava esitys.

Meksiko pelasi 33. peliminuutilta alkaen miesylivoimalla, sillä Gabriel Cichero sai toisen varoituksensa noinkin aikaisin. Molemmat kortit olivat hyvin ansaittuja, ja toinen jopa niin hakemalla haettu, että olisi kyllä ollut suorankin punaisen paikka. Napit edellä pohkeeseen, ja vielä kehtasi tuomarille protestoida. Taklauksen kohteena ollut Ivan Estrada vietiin jo kesken pelin sairaalaan tutkimuksiin, mutta murtumia ei kuitenkaan löytynyt. Vaan se siitä näyttöpaikasta. Meksikolta kaksi keltaista keräsi Maza Rodriguez, lähes yhtä ansaitusti. Tuo toinen kortti oli seurausta ihan puhtaasta turhautumisesta, ottelun loppuhetkillä, noiden pitch invasionien jälkeen. Pahasti kiehui.

Tässä linkissä kiinnostuneille vielä tuon viimeisimmän draaman taustoja, eli Nestor de la Torren kymmenen kohdan syntilista: http://www.vefutbol.com.mx/2010/10/12/notas/los_10_pecados_de_nestor_en_el_tricolor-30745.html

Seuraavia juoruja ja kuvia matsin jälkeisistä bileistä odotellessa...

[Laitalinkki]

Vahvin koutsiehdokas Vucetich on vetäytynyt päävalmentajakisasta, tai toisin sanoen kieltäytyi kunniasta. Vucetich kertoi perusteluinaan sen, että hänen elämässään ykkösprioriteetti on juuri nyt perhe, ja Meksikon päävalmentajuus vaatisi sitoutumista pitkiksi ajanjaksoiksi, eikä häntä juuri nyt huvita olla pitkiä aikoja poissa kotoa vaimonsa ja poikiensa luota.

Selkein, ja käytännössä ainoa suosikki uudeksi valmentajaksi on nyt Juan Manuel "Chepo" de la Torre, joka on muuten juuri liiton johtotehtävistä pelaajien painostuksen takia eronneen Hector de la Torren veli. http://www.vefutbol.com.mx/2010/10/15/notas/chepo_se_deslinda_sobre_caso_vucetich-30857.html Myös Vuce antaa tukensa Chepon valinnalle: http://www.vefutbol.com.mx/2010/10/17/notas/chepo_le_queda_bien_al_tri_vucetich-30896.html

[Laitalinkki]

Ja tänään tuli sitten vahvistus Chepon valinnalle, kolmen ja puolen vuoden pestillä, tulevasta tammikuusta alkaen. Ensimmäinen ottelu on ilmeisesti edessä helmikuussa. http://www.vefutbol.com.mx/2010/10/18///notas/chepo_nuevo_timonel_del_tricolor-30960.html

[Chamagol]

Vucen olisin itse mieluummin ottanut, mutta parempi näin kuin se, että oltaisiin viime tingassa etsitty kolmatta vaihtoehtoa. Tämmöisestäkin näet näin jossain spekulaatiota. Mielenkiintoista tosiaan nähdä, saavatko nyt esim. Calderon, Dueñas, Talavera ja jopa Nava näyttöpaikkoja maajoukkueessa. Ja onhan siellä Tolucassa vielä Sinhakin...

[Chamagol]

Valta on nyt sitten vaihtunut ja Chepo aloittaa (toivottavasti) neljän vuoden urakan, jonka päässä häämöttää Brasilian MM-kisat. Toivoa sopii, että tämä kausi muistuttaa enemmän La Volpen aikaa kuin mennyttä neljän vuoden sekoilua. Ensimmäisenä vastustajana kohdataan Unkari ja matsi pelataan helmikuussa USA:ssa. Ensi kesän päätavoitteet ovat Gold Cup kesäkuussa ja Copa América heinäkuussa. Edelliseen lähdettäneen kokeneemmalla miehistöllä, kun taas Copaan Meksiko osallistuu CONCACAF:in vaatimuksesta olympiajoukkueellaan.  Niin kuin toisaalla kirjoitin, niin tämä tarkoittanee käytännössä pelaajia, jotka ovat ikänsä puolesta pelikelpoisia Lontoossa (1989 tai sen jälkeen syntyneet).

Kun nykymaajoukkueesta tuon kriteerin täyttävät vain Vela ja Gio niin katselinpa huvikseni keitä voitaisiin tuossa olympiajengissä nähdä. Muitakin tietysti on, mutta nämä nyt ainakin nousivat esiin.
 
Nestor Calderón (1989; vkk, Toluca )
On ollut jo muutaman kauden ajan Punaisten Paholaisten vakiokalustoa ja piipahtanut myös muutaman kerran miesten maajoueessakin. Jos pysyy terveiden kirjoissa, niin nähdään suurella todennäköisyydellä ensi kesän kisoissa.

Edgar Pacheco (1989; kk, Atlas)
Atlaksen lupaus, joka on Torradon lailla käynyt nuuhkimassa jo maajoukkueen ilmapiiriä. Tunnettu varsinkin hyvästä kudistaan ja monipuolisuudestaan keskikentällä. Viime kevään aikana Kölnin ja Deportivon huhuttiin olevan kiinnostuneita hänestä, mutta ainakaan toistaiseksi asia ei konkretisoitunut millään lailla.

Marco Fabian de la Mora (1989; kk, Chivas)
Vuohien surkean kauden harvoja valopilkkuja, joka nosti tasoaan selvästi tällä kaudella. Pelasi oikeastaan ensimmäisen kunnon kautensa avauksessa ja kiitti kunniasta nousemalla joukkuensa parhaaksi maalintekijäksi kuudella osumallaan. On pelannut toistaiseksi vain nuorten maaotteluja, mutta voisi kuvitella, että saa ainakin näyttöpaikan keväällä.

Jonathan dos Santos (1990, kk, Barcelona)
Pari kertaanhan Jona on jo syksyllä ehtinyt kieltäytymään maaottelusta, joten voipi olla ettei herraa homma enää kiinnosta. Uskon kuitenkin, että Meksiko haluaa katsoa katsoa tämän kortin loppuun. Ja olisihan tämä tietysti aika hyvä näyttöpaikka, jos ura Barcelonassa ei lähde oikein käyntiin. Velipojan mahdollinen mukanaolo saattaisi olla myös jonkun sortin houkutin.

Nestor Vidrio (1989, p, Atlas)
Atlaksen vakiokalustoa jo parin vuoden ajan. Kuuluu liigan lupauksiin, joten eiköhän hänellekin ainakin näyttöpaikka löydy.

Miguel Angel Ponce (1989; vlp, Chivas)
Aika vakuuttava läpimurtokausi, sillä pelasi viittä vaille täydet minuutit Chivasin alakerrassa tehden siinä sivussa pari maaliakin. Jos jatkaa samaan tahtiin, niin voi olla vahvakin ehdokas maajoukkueen alakertaan, sillä yli kolmekymppistä Salcidoa tuskin lähdetään raahaamaan kesken Englannin preseasonia Copaan.

Israel Sabdi Jimenez (1989, olp, Tigres)
Vähän samanlainen tapaus kuin Ponce, sillä pelasi käytännössä koko kauden kissapetojen laitapakkina. Gringo Castron sivuuttaminen on tietysti sinällään kova temppu, mutta nähtäväksi jää miten saa peliaikaa ensi kaudella (ei kuulu tuolloin enää liigan U21-säädöksen piiriin)

Jerónimo Amione (1990, h, Atlante)
Täytyy myöntää, että olen itse aika lailla innostunut tästä kaverista. Hyökkääjä debytoi liigassa viime kauden lopulla ja nousi Aperturassa jo melkoisen ison rooliin Atlanten heikossa joukkueessa. Taitoa ja juonikkuutta tuntuu löytyvän, minkä myötä pystyy järjestelemään hyvin paikkoja myös muille. Voisin kuvitella, että liigan isommat seurat korjaavat aikanaan Amionen riveihinsä.

Raúl Nava (1990, h, Toluca)
Navaa pidetään jonkun sortin lupauksena ja onhan hän ehtinyt jo voittamaan kauden nuoren pelaajan palkinnon syksyllä 2009. Kaveri on ollut Tolucassa lähinnä vaihtopelaajan roolissa, mutten hämmästyisi vaikka häntä kokeiltaisiinkiin kevään peleissä. Näitä nuoria hyökkääjiä kun ei ole liikaa tarjolla ja ainakin Chepo tuntee Navan kyvyt hyvin.

Luis Pérez (1989; kk, Necaxa)
Valtasi kauden puolivälin jälkeen avauspaikan Necaxan keskikentältä esiintyen suht pirteästi. Pelannut aiemmin mm. Meksikon U20-joukkueessa.

Julio Nava (1989, kk/h; Gallos Blancos)
Meksikon U20-hyökkääjä sai mitä halusi siirtyessään Chivasista Queretaroon. Peliaikaa tuli roppakaupalla ja pari maaliakin tuli tehtyä. Nava pelaa Kukoissa lähinnä keskikentän laidalla ja hän kuulunee potentiaalisiin kisaehdokkaisiin.

Ricardo Michel Vazquez (1990; h, Chivas)
Potentiaalinen hyökkääjä, joka debytoi viime kaudella ja sai Aperturassa jo suhteellisen mukavasti peliaikaa. On ehtinyt pelaamaan myös Copa Libertadoresissa ja hyvin näkyi ainakin niissä kekkereissä pärjäävän. Paljon riippuu tietysti siitä, miten kehitys etenee lähikuukausien aikana.

Othoniel Arce (1989, h, San Luis)
Debytoi tällä kaudella liigassa ja valtasi sarjan puolivälissä avauspaikan Gladiaattoreissa. Sen vähän perusteella mitä olen nähnyt, niin voisi olla kyllä kokeilemisen arvoinen. Suhteellisen hyvä pääpelaaja ja hyökkääjältä tarvittavaa röyhkeyttäkin löytyy riittävästi.

Javier Cortes (1989; kk, Pumas)
Nuorukainen käytti täysimääräisesti hyödykseen Juarezin ja Barreran lähdön vallaten vakiopaikan Puumien avauksessa. On periaatteessa hyökkääjä, mutta viihtyi tällä kaudella lähinnä laidalla. Yksi ehdokas ko. paikalle, mikäli siellä ei haluta turvautua yli-ikäisiin.

Javier Ignacio Aquino (1990;  kk, Cruz Azul)
Debytoi tällä kaudella ja sai aika mukavasti peliaikaa La Màquinan kivikovalla keskikentällä. Oli tosin yleensä vaihtomiehen roolissa, mutta ehti tästä huolimatta avaamaan myös maalitilinsä. Saanee nuoresta iästään johtuen peliaikaa myös keväällä, joten ei olisi mikään mahdottomuus, vaikka pääsisi ainakin testaamaan "olympiajoukkueessa"

Nestor Araujo (1991, kp, Cruz Azul)
Isokokoinen toppari, joka pelasi muutaman täyden matsin Cruz Azulin riveissä. Kova suoritus sinällään ja myös hänelle riittänee peliaikaa Clausurassa. Voipi nyt olla, että juuri alakertaan tulee niitä yli-ikäisiä, joten ei ole välttämäti kovinkaan lähellä maajoukkuepaikkaa.

Victor Mañon (1992; h, Pachuca)
Victori on mukana ehkä enempi kuriositeettina, mutta kyseessä on kuitenkin aika lupaava tapaus. Debytoi aikoinaan Meksikon liigan nuorimpana pelaajana ja on saanut jo jonkun verran enempi vastuuta. Tehokin on ollut suht hyvä, sillä on tehnyt reilun vuoden aikana pelaamissaan kuudessa matsissa kolme liigamaalia. Toki tämä on enempi longshot, mutta jos/kun Cvitanich lähtee, niin peliaikaa saattaa irrota jo huomattavasti paremmin ensi kevään liigakentillä.

[Chamagol]

Meksikon maajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä Jared Borgetti on lopettanut jalkapallouransa tähän kauteen. Upea pelaaja, joka nousi nopeasti suosikikseni, kun aloin seurata Meksikon futista tossa vuosituhannen vaihteessa. Pitkään ihmettelin, että miksei saa tilaisuuttaan maajoukkueessa, mutta kun se lopulta tuli, niin Meksiko sai maalintekijän. Jaredin viimeistelytaitoa Meksiko onkin tässä kaivannut viimeiset vuodet, mutta Chichariton myötä tilanne on toivottavasti korjautumassa.

Ja komeat ovat nuo saldotkin: maajoukkueessa 89 ottelua, joissa 46 maalia, millä pidetään siis kärkisijaa. Seurajoukkuetasolla reilut 530 peliä, joissa yli 270 maalia. Koko uran huomioiden vähän reilu 50 prossan viimeistelytahti, mikä on kunnioitettava saavutus sekin. Miehen viimeiseksi seuraksi jäi Nousuliigan León, mutta toivottavasti jatkaa edelleen jalkapallon parissa. Ainakin Santoksen presidentti on jo todennut, että seuran ovet ovat aina avoinna hänelle, jos mies haluaa palata joukkueeseen muissa tehtävissä. Tosin maajoukkueen hyökkääjävalmentajan pestikään ei varmasti olisi El Trin kannalta huono juttu :-)

Ja alla vielä nippu Jaredin maaleja Meksikon paidassa.

http://www.youtube.com/watch?v=j0ZZe9hc4RU

[2^16]

Onkohan kukaan laskenut tilastoa montako prosenttia maaleistaan Borgetti viimeisteli päällään? Epäilisin että keskiarvo ylittyy reilusti. Tuo Italiaa (Maldini, missä pelaa?) vastaan tehty maali 2002 kisoissa on kyllä huikea.

[Chamagol]

Onkohan kukaan laskenut tilastoa montako prosenttia maaleistaan Borgetti viimeisteli päällään? Epäilisin että keskiarvo ylittyy reilusti.

Sama tuli mieleen, kun katsoin tota koostetta. Laskin huvikseni miehen maalit Meksikon pääsarjasta ja saldona oli 94 puskumaalia eli reilu 37 % kaikista osumista. Ja kun tota koostetta katsoo, niin kaikki matsit huomioidenkin voisi olettaa  päämaalien osuuden olevan vähintään kolmanneksen tasolla. Loistavana pääpelaajana Jaredin tietysti muistaa, mutta onhan toi melkoisen kova luku. Huomionarvista on myös se, ettei Jared ole edes mikään erityisen isokokoinen (182 cm), joten pelinluku, ajoitus ja ponnistusvoima lienevät olleet vahvimmat aseensa ilmasodassa toppareita vastaan. Ja onhan muutama noistakin puskuista semmoisia pommeja, ettei veskarilla ole niissä juuri sanan sijaa :-)

[Chamagol]

Chepo on lopulta julkaissut ensimmäisen maajoukkueensa. Listalta löytyy vasta kotimaan liigan pelaajia, mutta sitä täydennetään ensi viikolla "eurooppalaisilla". Seuraavat pelaajat ovat joka tapauksessa mukana, kun El Tri kohtaa helmikuussa Bosnian.

Maalivahdit: Jesús Corona (Cruz Azul), Alfredo Talavera (Toluca)
Puolustajat: Paul Aguilar (Pachuca), Iván Estrada (Santos), Leopardo López (Pachuca), Edgar Dueñas (Toluca), Jonny Magallón (Chivas), Hugo Ayala (Tigres), Jorge Torres Nilo (Tigres), Gerardo Rodríguez (Pachuca)
Keskikenttä: Gerardo Torrado (Cruz Azul), Israel Castro (Pumas), Jesús Zavala (Monterrey), Antonio Ríos (Toluca), Sinha (Toluca), Luis Pérez (Monterrey)
Hyökkääjät: Edgar Pacheco (Atlas), Elias Hernandéz (Morelia), Néstor Calderón (Toluca), José María Cárdenas (Santos), Aldo de Nigris (Monterrey), Juan Carlos Cacho (Pumas)

Kovinkaan yllättävänä tätä listaa ei voi pitää, joskin Zavalan, Cardenasin ja Rodríguezin pääsy mukaan aiheuttaa kyllä ainakin itselläni pientä kulmakarvojen nostoa. No ei siinä mitään, varsinkin kahdella ensimmäisellä on takanaan hyvä kausi, mutta tästä huolimatta olisin kyllä odottanut ryhmään ennemmin vaikka Chivasin Marco Fabián de la Moraa. Seuroista Tolucalla on mukana eniten pelaajia, mikä ei myöskään ole mikään yllätys. Tästä Diablos-kööristä voi nostaa esiin ainakin veskari Talaveran, joka sai vihdoin jo kauan odottamansa kutsun maajoukkueeseen. Mainitsemisen arvoinen on myös Sinhan paluu El Trin riveihin, vaikkakin brassitähden valintaa on voinut pitää pitkään ns. julkisena salaisuutena. Paluun tehneisiin kuuluu myös Lucho Pérez, jonka edellisestä maaottelusta on vierähtänyt jo hyvä tovi. Toki Rayadosin kippari on paikkansa ansainnut, joskin alkukausi on mennyt mieheltä enemmän sairastuvan puolella.

Jos eri osa-alueita katsoo, niin veskariosastolta pistää tietysti silmään Memo Ochoan nimen puuttuminen. Tähän on syynä mm. se, että América on kiinni Copa Libertadoresissa, joten joukkueen pelaajat eivät ole maajoukkueen käytettävissä. Sama koski muuten myös San Luisia ja Jaguaresia. Sinällään Memon alkukauden otteet ovat kyllä olleet aika haparoivia, joten jos sinne kolmatta maalivahtia olisi kaivattu, niin sitten mieluummin vaikka Monterreyn Orozco. Mitä puolustukseen tulee, niin erityisesti ilahduttaa, että "el Guty" Estrada on saanut ansaitsemansa näyttöpaikan. Santoksen pelaaja on sentään valittu pari kertaa peräkkäin liigan parhaaksi laitapakiksi, joten luulisi noilla näytöillä olevan saumaa maajoukkueesenkin. Niin kuin jossain toisaalla mainitsin, niin tukee hyvin nousuillaan hyökkäystä ja ruokkii mukavasti kärkeä. Jos taas hyökkääjäkalustoa katsoo, niin aika kokemattomalta ja laiturivetoiseltahan toi näyttää. Varsinaisia kärkiä on mukana vain kaksi eli Aldo ja Cacho, joten eiköhän se Chicharitokin saa ensi viikolla kutsun ryhmään. Cachohan kuuluu muuten myös näihin palaajiin. Itse en ole koskaan osannut miestä oikein arvostaa, mutta alkukauden maalitulituksen perusteella hän on tietystikin paikkansa ansainnut.

Yksi seikka mikä tässä porukassa pistää myös silmään on Chivas-pelaajien vähäinen määrä. Vuohien esitykset eivät tietysti ole olleet mitään häikäiseviä, mutta em. Marco Fabianin ohella esim. Pato Araujolla olisi luullut olevan saumoja kutsuun. Olisin myös kuvitellut, että ryhmässä olisi ollut hieman enemmän noita ensi kesän Copa Americaan kelpaavia nuoria pelaajia. Nythän vaaditun ikärajan alittavat ainoastaan Pacheco ja Calderón.

[Chamagol]

Mielenkiintoista on tietysti myös nähdä millaisella pelityylillä Chepo lähtee Meksikoa peluuttamaan. Kotimaan liigassa hänet on luokiteltu lähinnä lapuentistalaiseen koulukuntaan kuuluvaksi manageriksi. Käytännössä tämä tarkoittaa hieman varovaisempaa, puolustuksen kautta lähtevää pelitapaa. Tämä siis verrattuna ns. lavolpistoihin, joiden joukkueet pelaavat aktiivista, joskus jopa yltiöpäistä hyökkäyspeliä.

Kategoriat ovat tietysti kategorioita, mutta kyllä Chepo tuntuisi olevan mieltymyksiltään lähempänä ensimmäistä luokitusta. Tolucassa hänellä oli tapana peluuttaa neljän alakertaa, jonka yläpuolella oli kaksi varmistavaa keskikenttäpelaajaa. Hyökkäysten rakentelu hoidettiin sitten kahden nopean laitapelaajan, vapaassa roolissa häärivän Sinhan sekä yhden kärjen avulla. Ja kun tämä pelitapa on tuonut myös mestaruuksia, niin voisin kuvitella, että sen tapaisella lähdetään liikkeelle myös El Trin kanssa. Sinällään ko. tyyli voi sopia hyvinkin Meksikon nykyiseen materiaaliin. Niin kuin olen varmaan ennenkin todennut, niin vapaa rooli kärjen alla olisi musta Giolle paras paikka ja kun kärkeen on nyt heittää Chichariton tapainen kaveri, niin hyökkyspeli voi olla parhaimmillaan hyvinkin vaarallista. Tämä tosin edellyttäisi, että Gio pääsisi pelaamaan jossain .

Mitä tulevaan USA:n kiertueeseen tulee, niin tuota vapaata roolia ollaan varmaan valmisteltu Sinhalle ja liigan parhaimpiin kuuluvana hyökkäävänä keskikenttäpelaajana hän tietysti sopii siihen kuin nyrkki silmään. Mistään pitkäaikaisratkaisusta ei hänen kohdallaan voi olla kuitenkaan kyse, sillä ikää on kevällä mittarissa jo 35 vuotta. Saattaakin olla, että kyse on hänen osaltaan kiitos- & kunnioituskaudesta maajoukkueessa, joka päättyy viimeistään ensi kesän arvoturnauksiin.

[Chamagol]

Siirtoikkuna meni maajoukkueen kannalta sitten aika hyvin, kun vähän peliaikaa omissa seuroissaan saaneet Gio, Vela ja Efra lainattiin muualle. Gion suuntana oli siis Racing, Velan WBA ja Efra matkasi Bresciaan. Kun nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän putoamiskurimuksessa olevia seuroja, niin mahdollisuuksia kunnon näyttöpaikkoihin pitäisi olla olemassa. El Trin kannalta toivoo,  että ainakin kaksi ensimmäistä käyttävät saamansa tilaisuuden sen verran hyvin, että se poikii kesällä jatkosiirron uuteen seuraan. Esim. Vascon Zaragoza voisi olla ihan hyvä vaihtoehto . Toinen juttu on tietysti se, millä ehdoilla lontoolaisjoukkueet ovat valmiit ko. pelaajat päästämään. Tottenham varmasti myisi Gion jos hinnoista sovitaan, mutta n. 8 miljoonan punnan hankintahinta voi olla jonkun sortin riippakivi. Tuskin Spurs hirveästi haluaa tappiota tehdä, tosin maksaahan se katsomopelaajan palkkalistoilla pitäminenkin. Velan tilanne voi olla hieman toinen, sillä ainakin lainakontrahdissa ei ole osto-optiota. Eli saattaapi olla, että Wenger näkee Carlosissa edelleen potentiaalia.

Bosnia-ottelusta sen verran, että nettilehdissä spekuloidaan yleisesti Vascon kutsuvan kuusi eurooppalaista mukaan avausmatsiinsa. Nämä olisivat Chicharito, Moreno (AZ Alkmaar), Salcido (Fulham), Maza (PSV), Barrera (West Ham) ja Gio. Peliaikaahan näistä ovat saaneet kunnolla lähinnä 3-4 ensimmäistä. Sivussa olisivat näin pelikieltoiset Vela ja Efra, loukkaantunut Guardado sekä pelituntuman puutteesta jälleen kerran kärsivä Castillo (Aris).

Viime syksyn bileskandaalikin on taidettu lakaista hissun kissun maton alle, sillä ainakaan kovin aktiivisesti liitto ei tunnu noita sakkomaksuja peräävän. Liekö tämäkin sitä Chepon mainostamaa uutta ilmapiiriä, jossa luotetaan liian tiukkojen ohjasten sijasta myös pelaajien omaan järkeen ja arvostelukykyyn. Onkin mielenkiintoista seurata mihin tämä johtaa, onko kenties luvassa uusia bileuutisia  a la Monterrey & Etelä-Afrikka? Terrazasilla oli ainakin hyvä näkemys tähän

 
 

[Chamagol]

Bosnia kaatui viime yönä 2-0, joten Chepo sai ok alun päävalmentajauralleen. Itse en jaksanut matsia tihrustella, vaikka satuinkin heräämään oikeaan aikaan. Täytyy sitten tyytyä tuohon pitkään klippiin. Sen perusteella yksi matsin onnistujista oli ehdottomasti Atlaksen Edgar Pacheco, joka pelasi Guardadon tontilla. Laituri järjesti todella maukkaasti muutaman paikan ja teki myös toisen maaleista. Osumassa tosin Bosnian puolustus avusti varsin lahjakkaasti, mutta se ei muuta sitä, että Pacheco haistoi tilanteen hyvin ja teki maalin tyylikkäästi. Myös Giolla näytti - penkkikomennuksista huolimatta - olevan tatsi edelleen suht kohdallaan. Chicharitolla oli sen sijaan aika huono päivä. Hyökkääjä sössi kaksi avopaikkaa ja epäonnistui myös pilkussa. Toki se olisi uusittu, jos ei jatkotilanteesta olisi tullut maalia, mutta ei tuo nyt laukauksena mikään kaksinen ollut.

Seuraavalla kokoonpanolla mentiin:
Corona; Salcido, Moreno, Rodríguez, Aguilar ; Pacheco (73. Calderón), Castro (88. Zavala), Torrado, Barrera (68. Cardenas); Gio (58. de Nigris), Chicharito (80. Pérez)

Mitä avaukseen tulee, niin ei tossa nyt mitään järisyttävää muutosta ole aiempaan verrattuna. Aika europpalaisvetoinen miehitys ja keskikentänkin pohjalla tuttu parivaljakko hääräämässä. Positiivisena voi pitää Morenon avauspaikkaa alakerrassa, sillä toistaiseksi maajoukkuevalmentajat eivät ole ihan hirveästi topparille peliaikaa antaneet. Eipä tuokaan nyt mikään suuri yllätys ollut, sillä eniten hän on näistä "eurooppalaisista" omassa seurassaan (AZ) peliaikaa saanut. Ja todettakoon nyt sekin, että aiemmin mainostamani Sinha ja Cacho eivät olleet tässä pelissä maajoukkueen käytettävissä, sillä molemmat ovat loukkaantuneina.

Ai niin maalit siis tekivät Pacheco ja Bosnian pakki. Voi tosin olla, että jälkimmäinen merkittiin Chicharitolle, mutta selkeä oma maalihan toi oli.

Kooste: http://www.youtube.com/watch?v=f4Ja7L16JGQ   
Varoituksena herkkämielisille: pätkän loppupuolella kentällä nähdään aitoa georgialaisen karjunlihaa

[Chamagol]

Maajoukkueeseen olisi taas tyrkyllä ulkomaanapuja, sillä Tecosin argentiinalaistähti Mauro Cejas on ilmoittanut harkitsevansa kansalaisuuden hakua. Syynä tähän on kuulemma se, että Meksiko on ottanut hänet upeasti vastaan ja vihreän paidan kantaminen jokaisen liigapelaajan unelma. Varmaan osin ihan aitoja tunteita, mutta ehkä tällaista kannattaisi lähteä horisemaan vasta sitten, kun on asunut maassa hieman kauemmin kuin kolme ja puoli vuotta. Lisäksi uskottavuutta lisäisi hieman, jos ei lähes samaan hengenvetoon unelmoisi siirtymisestä Eurooppaan.

Itse en tästä niin hirveästi innostu, sillä haiskahtaa hieman Guillen tapaiselta maajoukkueshoppailulta. Enkä nyt ole täysin vakuuttunut siitäkään, että toisiko mies mitään merkittävää lisäarvoa El Trille. Hyvä pelaaja toki, mutta samaan rooliin löytyy Meksikolta pelaajia omastakin takaa. Jos nyt jonkun uuden ulkomaalaisen pitkin hampain haluaisin, niin sitten Cruz Azulin Christian Gimenezin. Toi kortti taisi tosin mennä siihen, kun Chaco valittiin kahdesti Argentiinan maajoukkueeseen Maradonan kaudella. Ei tosin pelannut kummassakaan karsintaottelussa, mutta kaipa tuo edustukseksi lasketaan.

[tonto7]

Ei tosin pelannut kummassakaan karsintaottelussa, mutta kaipa tuo edustukseksi lasketaan.

ei lasketa edustukseksi niissä karsinta matseis pitää pelata.

[Chamagol]

Kiitos tarkennuksesta. Tosin epäilen, ettei kiinnostus ole kumminkaan puolin kovin suurta Chacon peluuttamisen suhteen.

Copa América-kuvio alkaa puolestaan pikku hiljaa selkiytymään. Maajoukkueen päädiriga totesi viikonloppuna, etteivät Gold Cupiin valitut pelaajat voi käytännössä osallistua  Copa Americaan.  Syynä on se, että FIFA:n säännöt vaativat futaajille vähintään kuukauden mittaista lomaa kauden jälkeen ja kaksoisosallistumisella tämä olisi hyvin vaikea toteuttaa. Eli eiköhän toi mene nyt käytännössä niin, että Gold Cupin 50-vuotisjuhlaturnaukseen menee ydinryhmä -  kuten on luvattu - ja Copan yli-ikäiset valitaan sitten tähän mennessä enemmän tai vähemmän maajoukkueen marginaalissa olleista pelaajista. Periaatteessa Argentiinan turnaus olisikin oiva tilaisuus testata näiden kaverien tasoa tärkeissä rooleissa, joten toivottavasti tähän saumaan tartutaan. Noin hatusta vedettynä ainakin seuraavat pelaajat olisivat oikein passeleita tällaiseen testimielessä:

veskarit:
Talavera (-85) - Tappelee tulevaisuudessa ainakin Chuyn ja Memon kanssa avauspaikasta. Copa olisi oiva testipaikka, koska Gold Cupissa penkki saattaisi kutsua
Orozco (-86) - Pitkälti samat sanat kuin edellä
 
pakit:
Torres Nilo (-88) - yksi vankimmista ehdokkaista Salcidon seuraajaksi, Gold Cupissa ei välttämättä hirveästi peliaikaa, joten miksipä ei ?
Aldrete (-88) - Samat sanat kuin yllä. Nämä herrathan tappelivat siitä viimeisestä MM-kisapaikasta ja Aldrete hävisi sen kisan
Pinto (-83) - Useamman vuoden ajan liigan parhaita laitapakkeja ja maajoukkueessakin aika liuta pelejä. 
Ayala (-87) - yksi ehdokas ikääntyvän toppariosaston korvaajaksi. On Jonkun kerran jo maajoukkueessa käynytkin
Dueñas (-83) - Tolucan alakerran johtohahmo, toistaiseksi enempi El Trin penkkikamaa
Valenzuela (-84) - Putosi viimeisten joukossa MM-ryhmästä, Copa voisi olla hyvä testipaikka Américan topparille. On tosin tolle paikalle vähän turhan nysä, mutta pystyisi hoitamaan tarpeen vaatiessa myös oikean laidan hommat.

keskikenttä:
Bermúdez (-87) - Hobitti pelaa parasta kauttaan pitkään aikaan ja paluu maajoukkueeseen olisi näillä näytöillä paikallaan
Hernández (-88) - syksyllähän Morelian laituri jonkun matsin pelasi. Gold Cupissa rooli olisi kuitenki enempi vaihtomiehen.
Araujo (-88) - Eipä se Torradokaan enää iäisyyksiä kestä, joten Copa voisi olla hyvä paikka testata Patoa isommassa roolissa. Kyseessä on siis MM-joukueen kippari, joka on vallannut vakipaikan Chivasissa. Jonkun kerran on jo käynyt kokeilemassa myös A-maajoukkueen ympyröitä.
Reyna (-84) - sama juttu kuin Hobitinkin osalta, näyttöpaikka olisi kohdallaan. Tosin voisi mennä kyllä ihan yhtä hyvin Gold Cupin ryhmäänkiin.

Tossa nyt pikaisesti muutamia nimiä. Aika nuoriahan noi on yli-ikäisiksi kaikki, mutta toisaalta jos neljän vuoden projektista koko ajan puhutaan, niin kannaisihan tällainen tilaisuus käyttää. Ja viisi kappalettahan noita vanhempia saa olla mukana. Järkevintä olisi musta miehittää noi paikat 1-2 veskarilla, sekä pakeilla.

Ensimmäiset Copa-ehdokkaat (1989 tai sitä ennen syntyneet) valitaan muuten tämän viikon torstaina. Tämä porukka sitten treenailee ensi viikolla ja vetää pari harjoitusmatsia FIFA-päivinä Tolucaa ja Pachucaa vastaan. Aika jännä tietysti nähdä, keitä listalta löytyy; suuresti kuitenkin hämmästyisin, jos mukana ei olisi ainakin Javier Cortesin (Pumas), Marco Fabian de la Moran (Chivas), Nestor Calderónin (Toluca), Edgar Pachecon (Atlas) sekä Othoniel Arcen (San Luis) nimet. Uudeksi Chicharitoksi mainostettu Erick Torres voisi olla jonkinlainen jokerikortti, sillä hyökkääjä on kuitenkin vallannut avauspaikan Chivasin miehistössä. Pari-kolme maaliakin Cubo on ehtinyt heittämään, joten suht hyvin 18-vuotiaan lupauksen avauskausi on mennyt. Miksei myöskin Copa Libertadoresissa väläytellyt Jaguaarien Antonio Michael Pedroza, mutta hän taitaa olla tällä hetkellä vielä sairastuvalla.


Oma mielenkiintonsa on myös siinä kummassa turnauksessa Gio ja Vela pelaavat. Molemmat kun kelpaisivat ikänsä puolesta myös Copa Américan joukkueeseen ja ainakin itse näkisin heidät mieluummin siinä. CONCACAF:in puolelta voisi tietysti tulla itkua ja kitinää, mutta itsepä tuota "1989 tai ennen syntyneet- joukuetta" vaativat. Ja ihan kivan miehityksen em. spekulaatioillakin saisi kasaan, joskin ehkä aavistuksen hyökkäävä toi ryhmitys olisi. Saattaisi vaatia jotain Israel Castron kaltaista konkaria keskikentän pohjalle ja ehkä jopa kippariksi.
           
                          Talavera *

Cortes    Dueñas (c)*   Ayala*/Valenzuela*    Torres* / Pinto*
         
                             Jona                                   

Hernández* /                             Pacheco / Calderón / Marco Fabian
Bermúdez*
                 
                           Gio
                     
                         Vela

Kauheeta spekulointia, mutta ei sitä näin toipilaspäivinä jaksa koko päivää maata, kun ristiselkä on muutenkin kipeänä .

[Chamagol]

Copa Américan ekat kutsut on sitten jaettu kotimaan liigan pelaajille ja aika lailla odotettu porukka tulee treenileirille ainakin keskikentän ja hyökkäyksen osalta. Suht mukavasti on myös alakertaan raavittu kasaan säännön täyttäviä pelaajia (itselle tuli etukäteen mieleen vain 2-3 noista). Tämän porukan tähtiä ovat tietysti Calderón, Pacheco, Marco Fabian ja Cortes. Osa näistähän on ehtinyt jo A-maajoukkueessakin kokeilemaan. Arce taas murtautui viime kaudella liigaan ja voitti turnauksen vuoden nuoren pelaajan tittelin. Ja niin kuin listauksesta näkee, niin veskariosasto on muihin verrattuna huomattavan kokematon. Ja noista "hyökkääjistä" voi todeta, että eipä niistä varsinaisia hyökkääjiä ole kuin Arce, Aquiño ja varauksin Nava. Loput ovat laitapelaajia.

Ryhmä (syntymävuosi, liigapelit/maalit)
   
Maalivahdit:
Carlos Rodríguez, Morelia (-89, 2)
Hugo González, América (-90, 0)
Liborio Sánchez, Veracruz (-89,4)

Puolustajat:
Israel Sabdi Jiménez, Tigres  (-89, 36/0)
Fernando Navarro, Atlante  (-89, 71/1)
Uriel Álvarez,  Santos (-90, 47/1)
Oswaldo Alanís, Estudiantes (-89, 45/3)
Patricio Enrique Treviño, América (-89, 9/0)
Darvin Chávez, Atlas (-89, 54/0)
Eder Borelli, Gallos Blancos (-90, 16/0)

Keskikenttä
Jorge Daniel Hernández, Jaguares (-89, 36/1)
Luis Ernesto Pérez, Necaxa (-89, 14/1)
David Cabrera, Pumas (-89, 21/1)
Carlos Alberto Peña, Pachuca (-90, 16/1)

Hyökkääjät:
Javier Cortés, Pumas (-89, 31/5)
Isaac Acuña, Gallos Blancos (-89, 5/2)
Marco Fabián de la Mora, Chivas (-89, 85/10)
Edgar Pacheco, Atlas (-90, 88/11)
Néstor Calderón, Toluca (-89, 102/16)
Julio Nava, Gallos Blanos (-89, 34/3)
Othoniel Arce, San Luis (-89, 23/3)
Antonio López, América (-89, 19/5)

Cruz Azulin ja Monterreyn pelaajia ei kutsuttu mukaan, koska nämä seurat pelaavat ensi viikolla Concachampionsin semeissä. Ainakin Hiram Mierin (kp, -89), Nestor Araujon (kp, -91) sekä Javier Aquinon (kk, -90) uskoisi mahtuvan tohon ryhmään, sillä he ovat pelanneet  suhteellisen säännöllisesti omissa joukkueissaan. Samaa voi sanoa myös Nestor Vidriosta, Jeronimo Amionesta ja Miguel Poncesta, jotka lymyävät tällä hetkellä sairastuvalla. Jos nyt oikein muistan, niin Vidrio on ehtinyt kokeilemaan jo A-maajoukkueessakin, Kaksi jälkimmäistähän olivat puolestaan ehdolla Aperturan parhaaksi nuoreksi pelaajaksi. Poncehan voisi muuten pelata USA:nkin maajoukkueessa, mutta olisihan se melkoinen skandaali, jos Chivasin pelaaja tällaisen tempun tekisi . 

[Chamagol]

Gold Cupiin valmistautuvalla ykkösmaajoukkueellakin on tässä kuussa pari treenimatsia, kun se kohtaa USA:ssa Paraguayn ja Venezuelan. Valinnat näihin matseihin on nyt julkaistu ja hyvin odotetulla porukalla ollaan liikkeellä. Ulkomaalaisia on mukana kaikkiaan 11 ja näistä huomionarvoisinta on Velan, Juarezin, Rafan ja Guardadon paluut maajoukkuekuviohin. Kaksi edellistähän ovat nyt kärsineet puolen vuoden pannansa, kun taas Rafa ja Guardado ovat olleet puolikuntoisia. Kreikkaan palannutta Nery Castilloa ei sen sijaan edelleenkään nähdä El Trin riveissä.

Suurin yllätys on tapahtunut maalivahtiosastolla, jossa Memo Ochoa on korvannut Jose de Jesús Coronan. Mitä nyt noita matseja ja pätkiä olen katsonut, niin aika jännä valinta, sillä Chuy on ollut tällä(kin) kaudella selkeästi Memoa paremmassa vireessä. Jälkimmäinen on venynyt aika ajoin huipputorjuntoihin, mutta melkoisia munauksiakin on mieheltä nähty. Eipä silti perusluokaltaanhan Memo on tietysti edelleen laatuveskari, joten on ymmärrettävää, että Chepo haluaa nähdä hänetkin tositoimissa maajoukkueessa. Vähän samaan kastiin kuuluu myös Ricardo Osorio, joka tekee pikkaisen yllättävän paluun El Trin ryhmään. Varsinaisia tuoreita kasvoja ei porukasta tällä kertaa juurikaan löydy, mikä tosin selittyy sillä, että olympiaryhmä valmistautuu parhaillaan omiin treenipeleihinsä. Korkeintaan tällaiseksi voisi lukea jonkun Elias Hernandezin, mutta hänkin alkaa jo kuulua enemmän tai vähemmän maajoukkueen kalustoon. 

Maalivahdit: Guillermo Ochoa (América), Alfredo Talavera (Toluca)

Puolustajat: Paul Aguilar (Pachuca), Ricardo Osorio (Monterrey), Francisco Javier Rodríguez (PSV), Edgar Dueñas (Toluca), Jonny Magallón (Chivas), Héctor Moreno (AZ), Jorge Torres Nilo (Tigres), Carlos Salcido (Fulham), Rafael Márquez (Red Bulls)

Keskikenttä: Israel Castro (Pumas), Efraín Juárez (Celtic), Andrés Guardado (Deportivo), Sinha (Toluca), Luis Pérez (Monterrey), Gerardo Torrado (Cruz Azul)

Hyökkääjät: Pablo Barrera (West Ham), Elías Hernández (Morelia), Carlos Vela (WBA), Aldo de Nigris (Monterrey), Javier Hernández (ManU), Giovani dos Santos (Racing)

Treenipelit siis 26.3. (Ven) ja 29.3. (Par)

[Chamagol]

Puolustajat:
Eder Borelli, Gallos Blancos (-90, 16/0)

Tässä saattaa olla muuten aika lupaava kaveri ja  uudeksi Rafaksihan häntä on jo jossain artikkeleissa mainostettu. Noita Queretaron matseja ei ole tosin pahemmin tullut katsottua, mutta ihan puujalkapakista ei taida olla kyse
http://www.youtube.com/watch?v=RlQRwCV3bt4

Taitaapi olla tosin enempi argentiinalaisen futiskoulun tuote, sillä hän on asunut pääosan elämästään siellä. Syntyperänsä puolesta toki meksikolainen ja omien sanojensa mukaan El Tri oli se luonnollisin vaihtoehto.

[Chamagol]

Paraguay-höntsästä tuli sitten 3-1-voitto suht mukavalla pelillä. Positiiviselle puolelle matsissa nousee ainakin joukkueen hyökkäyspeli, joka oli tällä kertaa aika tehokasta. Huippupaikkoja kun ei ihan hirveää määrää ollut, joten siihen nähden kolme osumaa on hyvä suoritus. Yksittäisistä pelaajista laiturit  Barrera ja Guardado olivat joukkueen parhaimmistoa tukien hyvin yksinäisenä kärkenä pelannutta Chicharitoa. Kaikki kolme maalia pohjustettiinkiin juuri Dinamitan laidalta, kun taas vapaammassa roolissa huseerannut Andrés ehti muutaman kerran myös sentterihommiin. Ja tietysti Chichariton suoritus - kaksi varmaa maalia kahdesta paikasta - on kiitoksen arvoinen. Myös maajoukkueeseen palannut laitapakki Ricardo Osorio pelasi vahvan matsin hoitaen hyvin sekä puolustus- että hyökkäystehtävät. Kruununa tälle oli tietysti erinomainen esityö 3-0-maaliin. Veikkaisinkin, että tämä esitys takaa miehelle maaottelumatseja myös jatkossa. Hieman vaisumpaa osastoa oli sitten keskuspuolustus, jossa Rafa ja Maza olivat aiheuttaa muutaman vaaratilanteen turhalla kikkailulla ja huonoilla syötöillään. Muutenkin alakerran keskustan hommassa oli mukana viime keväältä ja kesältä tuttua virhealttiutta / harhailua, joskin vetiset olosuhteet tietysti hieman vaikeuttivat toppareiden pelaamista. Joka tapauksessa Mazan paikalla kannattaisi seuraavaksi kokeilla Hector Morenoa, sillä mitenkään järin vakuuttavaa ei PSV-miehen esiintyminen ollut. 

Yksi debytanttikin nähtiin kentällä, kun Alfredo Talavera pelasi el Trin maalilla.  Ihan kohtuudella mies hommasta selvisi, joskaan ei noita torjuntatehtäviä nyt ihan hirveästi ollut. Yhden tyypillisen dyykkaustorjunnan mies toki esitti ja komeaa nähtäväähän tuo oli. Tuntui kuitenkin myös siltä, että pientä jännitystä oli päällä, sillä pari kertaa veskari teki ratkaisun, joka ei ollut välttämättä tilanteeseen kaikkein optimaalisin. Mutta kuten sanottua ok suoritus, mutta tuskinpa kotona lepäilevän Chuy Coronan tarvitsee vielä tämän takia yöuniaan menettää.

Oakland:
Meksiko - Paraguay 3-1 (3-0)
7. Chicharito (Pablo Barrera) 1-0, 28. Andrés Guardado 2-0, 34. Chicharito (Ricardo Osorio) 3-0, 86. Christian Riveros (Hernán Pérez) 3-1.
Mex: Talavera; Salcido, Rodríguez, Márquez, Osorio (79. Aguilar); Guardado (64. Torres Nilo), Torrado, Castro, Barrera (75. Vela); Sinha (70. dos Santos), Chicharito (65. de Nigris).
Kooste: http://www.youtube.com/watch?v=FvmIjGdLWsg (noin 1.30 eteenpäin. Valitettavasti nauhalta puuttuu Mazan taidokas kikkailu oman maalin tuntumassa.

Ryhmitys oli tyypillistä Chepoa eli periaatteessa 4-4-1-1, mutta hyökättäessä ylhäällä hääräsi yleensä 4-5 äijää. Ja kuten tuli sanottua niin laidat tukivat hyvin hyökkäystä ja myös Sinha hoiti hommansa kunnialla kärjen alla. Vaihdot sotkivat ehkä pikkasen peliä, tosta porukasta Vela oli ehkä pirtein. Aldo taas oli koko lailla näkymätön, joskaan palvelukaan ei ollut enää parasta ykkösluokkaa. Joka tapauksessa voisihan sitä seuraavalla valintakierroksella testata esim. Morelian Rafael Márquez Lugoa. Mikään suosikkipelaajani ko. hyökkääjä ei ole koskaan ollut, mutta mies pelaa kuitenkin parasta kauttaan vuosiin, mistä todistaa myös liigan maalipörssin kärkisija.   

Copa Américan ryhmä

Nuoriso-osastokin pelasi tässä viikolla ja Pachucan kanssa väännettiin 2-2-tasuri. Molemmista osumista vastasi Chivasin Marco Fabián de la Mora ja varsinkin ensimmäinen on aika tyylikäs veto. Ja niin kuin olen ennenkin sanonut, niin tässä on kyllä kaveri, jonka nimi kannattaa laittaa korvan taakse ensi kesän kisoja ajatellen. Muutenkin El Trin laituritulevaisuus näyttää hyvältä, sillä läpi on tunkemassa useampi nuori pelaaja.

Pieniä takaiskujakin Tenan poppoo koki, sillä Othoniel Arce rikkoi pelissä polvensa ja San Luisin sentteri on useamman kuukauden sairastuvalla. Harmillinen juttu sinällään, sillä isokokoinen hyökkääjä olisi voinut tuoda yhden lisäelementin joukkueen hyökkäyspeliin. Viikolla on sitten toinen treenimatsi Tolucaa vastaan. Vähän vajaalla hyökkäyskalustolla ainakin ollaan liikkeellä, kun Nestor Calderónkin kutsuttiin paikkaamaan A-maajoukkueen loukkaantumisia. Toivottavasti el Avión saa sitten edes toisessa matsissa peliaikaa, sillä muuten tuo on vähän turha temppu.

[Chamagol]

Venezuelan kanssa pelattiin 1-1 Aldo de Nigriksen vastatessa maalista. Pelisysteemi oli taas 4-4-1-1, joten eiköhän tällä "Toluca"-tyylillä mennä myös ensi kesän kisoissa. Lopputulosta kiintoisampaa on mm. se, että Memo Ochoa kunnostautui oikein urakalla Venezuelan tasoitusmaalissa:

http://www.youtube.com/watch?v=5IJGvIYi2Ts (1.15 etenpäin)

Onhan se nyt toki ennenkin tiedetty, etteivät keskityspallot ole Memon vahvinta osa-aluetta, mutta mikä helvetin ulostulo toikin nyt oli olevinaan ? Jos sen maalinsa välttämättä haluaa jättää tyhjäksi, kannattaisi ehkä mennä tilanteeseen kunnolla eikä patsastlla ensin sormi suussa, että mitähän tässä tekisi . Toki osasyy maalista menee Dueñasille, joka unohtaa äijänsä tilanteessa harvinaisen lahjakkaasti.

Ylipäätään tämän FIFA-kierroksen matsit antavat varmaan Chepo  de la Torrelle aika paljon miettimistä, mitä maalivahtivalintoihin tulee. Ennen pelejähän ihmeteltiin yleisesti sitä, että sarjan tämän hetken ykkösveskari Cruz Azulin José de Jesús Corona oli pudotettu ryhmästä. Päävalmentaja kertoi sitten lehtien palstoilla tietävänsä jo  Coronan hyvän tason ja ettei Chuyllä ole enää tarvtta antaa hänelle näyttöjä. Lisäksi hän halusi nähdä Memon ja Talaverran tositoiminnassa maajoukkueessa, minkä johdosta hän valitsi heidät mukaan.

No ihan parasta ykkösluokkaa ei sitten kummankaan suoritus näissä matseissa ollut. Niin kuin aiemmin mainitsin, niin Talavera ei ollut musta ihan oma itsensä Paraguay-pelissä ja lisäksi mies oli osasyyllinen kavennusmaaliin. Toki myös Maza Rodríguez oli erinomaisesti  sähläämässä ko. tilanteessa. Memo taas jatkoi tutulla virhealttiilla linjallaan, jota on nähty kotimaan liigassa jo vuoden päivät. Näitten esitysten perusteella Chuyn asema taitaa olla edelleen melko vankka el Trin ykkösveskarina ja enpä hämmästelisi vaikka päävalmentaja miettisi myös muita pelaajia penkkimiehen rooliin. Esim. MM-kisoissakin mukana ollut Chivasin Luis Michel on pelannut jälleen suht varman kauden eikä Jonathan Orozcon tai Jorge Villalpandonkaan esityksissä suurempaa moittimista ole ollut. Pienoisena ongelmana on tietysti se, ettei  suurempiin maaottelutesteihin ole tilaisuutta.  Tällä hetkellä el Trin seuraava peli on näet vain viikkoa ennen Gold Cupin alkua.

Jos jotain pudotuksia tapahtuu, niin veikkaisin, että Memo on kyllä heikommilla jäillä. Niin kuin jo yllä tuli todettua, niin mies on tällä hetkellä vähän turhan ailahteleva. Mitä nyt noita sarjapelejä ja koosteita on tullut katsottua, niin hän venyy kyllä usein todella tärkeisiin ja loistaviin torjuntoihin, mutta vastapainona ovat sitten erilaiset munaukset, jotka kostautuvat maalien muodossa. Tällä ja viime kaudella jälkimmäisiä on nähty aika paljon, mikä panee Chepon varmasti miettimään Américan veskarin valintaa. Vastaavasti taas Talaveralta ei liigassa yleensä mitään pahoja kämmejä näe, hienoja torjuntoja sitäkin enemmän. Tolucan veskarin suuntaan vaakaa kallistanee myös se, että Chepo on seuran ex-manageri, joten hän tuntee miehen tason ja taidot hyvin tarkkaan.Maalivahdin henkinen kanttikin pitäisi olla aika hyvin päävalmentajan tiedossa, sillä ovathan he olleet voittamassa yhdessä paria Liguillaa.     

Aldokin vastasi sitten heti kuittailuuni ja taisi olla miehen eka maaottelumaali. Lievää uinailua tossa tilanteessa Venezuelan pakeilla tietysti oli, mutta röyhkeästihän Aldo tilanteeseen rynniin. Ja jos joku ihmettelee miehen elettä maalin jälkeen, niin lähettää siinä terveisiä toissa vuonna kuolleelle veljelleen.

U22 Copa Américan joukkue
Alkuviikolla pelatussa harjoitusmatsissa tuli kuonoon Tolucalta maalein 2-1. Ei ollut kuulemma kovinkaan kaksinen esitys, joskin peli parani kummasti, kun Pacheco ja Marco Fabían vaihdettiin kentälle. Ja eipä se Calderónkaan sitten saanut peliaikaa A-ryhmässä kuin jonkun hassun minuutin, joten olisi tosiaan voinut yhtä hyvin jäädä tänne. En nyt muista olenko sanonut aiemmin, mutta aika lailla tätä porukkaa ovat myös loukkaantumiset kolhineet. Esim. ton Arcen pahan polvivamman myötä koko Aperturan  "vuoden nuori pelaaja"-ehdokastrio on nyt lasaretin puolella. San Luisin hyökkääjähän on varmuudella sivussa  Copa Américasta sen sijaan Amionen ja Ponden kunnosta ei ole tietoa. Ja kun noita potilaita on muutenkin aika lailla, niin kannataisikohan sitä Erick Torresia ihan vakavissaan harkita? Viisi liigamaalia tässä vaiheessa kautta kun ei ole mikään huono näyttö.

[Chamagol]

Niin ja matsi vedettiin siis seuraavalla kokoonpanolla:

Ochoa; Salcido, Moreno, Márquez (Dueñas), Juárez; Guardado (46. Vela), Pérez, Torrado (46. Castro), Barrera (82.); dos Santos (70. Sinha), Hérnandez (46. de Nigris)
Magallón taisi olla ainoa, joka ei pelannut minuuttiakaan kummassakaan pelissä. Hieman outo juttu, tiedä häntä sitten onko topparilla jotain pikkuremppaa päällä.

Mainitsemisen arvoista on muuten sekin, että Nery Castillo näyttäisi taas päässeen pelikentille. Hyökkääjähän siirtyi tässä taannoin Arikseen ja kohtuuhyvin on ilmeisesti mennyt. Parissa viimeisessä matsissa on verkkokin heilunut ja peliaikaakin on tullut suht mukavasti. Nämä ovat tietysti maajoukkueen kannalta mukavia uutisia, sillä kyllähän täysikuntoinen Nery toisi lisää kilpailua hyökkäyspuolelle.

Ja pakkohan se on taas kerran nostaa esiin Christian Bermúdezin nimi. Aiemmin tuli mainittua, että Coronan puuttuminen maalilta oli iso uutinen, mutta saman tason kohinaa on aiheuttanut Atlanten laiturin puuttuminen maajoukkueryhmästä. Ja onhan toi kieltämättä aika outoa, sillä Potrosin kippari pelaa varmaan uransa parasta kautta kuuluen kiistatta Clausuran tähtiin. Jotain keskikenttämiehen tasosta kertoo se, että hän on ehtinyt tekemään jo seitsemän maalia, jolla johdetaan samalla liigan maalipörssiä (ei ainuttakaan erikoistilanteista). Rehellisesti sanottuna on vaikea enää keksiä mitä Hobitin pitäisi tehdä, jotta kutsun El Trihin saisi. Luultavasti kasvaa jonkun verran, sillä laiturilla on mittaa vain 160 senttiä. Kohta 24-vuotiaalle pelaajalle tuo tuppaa vain olemaan vähän hankalaa . Toinen vaihtoehto olisi varmaan vaihtaa johonkin suurempaan seuraan, jossa näkyvyys olisi parempi. En mä nyt sitä sano, että Bermúdez välttämättä mikään huippumenestys maajoukkueessa olisi, mutta tasapuolisuuden nimessä pelaaja ansaitsisi kyllä näyttömahdollisuuden el Trin riveissä. Chepon puolustukseksi voi toki sanoa, ettei hän ole ainoa maajoukkuevalmentaja, joka on suhtautunut epäröiden pienikokoiseen keskikenttämieheen.

Alla muuten Terrazasin näkemys tilanteesta Paraguay-pelin alta, osuvia kommentteja raitapaidalta ja Chepolta:

[Chamagol]

Meksiko on nimennyt alustavan kolmenkymmenen pelaajan ryhmän Gold Cupiin, mistä karsitaan vielä seitsemän miestä toukokuun aikana. Varsin todennäköisesti ainakin osa tästä seitsikosta suuntaa sitten Copa Américaan, joka pelataan heinäkuussa Argentiinassa. Valinnan suurin uutinen on tietysti se, että loistokauden pelanneet Christian Bemúdez ja Ángel Reyna saivat vihdoin armon päävalmentaja Chepo de la Torren silmissä . Reynahan on paukutellut toistaiseksi kaksitoista osumaa ja jos ihmeitä ei tapahdu, niin mies kruunutaan tänä viikonloppuna sarjan maalikuninkaaksi. Hobitistahan taas on tullut jauhettua tarpeeksi ylempänä. Merkittävänä asiana voi pitää myös Barcelonan kakkosjengin Jonathan dos Santoksen kutsumista maajoukkueeseen. MM-pettymyksen jälkeenhän on ollut kaikenlaista spekulaatiota Jonan maajoukkuevalinnoista ja nuorukainen on jo pyytänyt pariin otteeseen vapautusta El Trin harjoituspeleistä. Jos/kun hän tässä turnauksessa tai Copa Americassa pelaa, niin edustuskysymyskin on sitten selvä.

Alla pelaajaryhmä:

Maalivahdit: José de Jesús Corona (Cruz Azul), Alfredo Talavera (Toluca), Guillermo Ochoa (América), Jonathan Orozco (Monterrey)

Puolustajat: Paul Aguilar (Pachuca), Ricardo Osorio (Monterrey), Francisco Javier Rodríguez (PSV), Rafael Márquez (Red Bulls), Edgar Dueñas (Toluca), Jonny Magallón (Chivas), Héctor Moreno (AZ Alkmaar), Jorge Torres Nilo (Tigres), Carlos Salcido (Fulham)

Keskikenttä: Pablo Barrera (West Ham),  Efraín Juárez (Celtic), Elías Hernández (Morelia), Christian Bermúdez (Atlante), Sinha (Toluca), Gerardo Torrado (Cruz Azul), Israel Castro (Pumas), Jonathan dos Santos (Barcelona B), Luis Pérez (Monterrey), Jesús Zavala (Monterrey), Andrés Guardado (Deportivo),   

Hyökkääjät: Javier Hernández (ManU),  Giovani dos Santos (Racing), Carlos Vela (WBA), Aldo de Nigris (Monterrey), Àngel Reyna (América), Oribe Peralta (Santos)

Millään kokeilujengillä ei siis olla liikkeellä, vaan voittoa haetaan maan ykköskalustolla. Miniluokan yllätyksenä itselleni oli kuitenkin Zavala, olkoonkin, että hän on jo päässyt kertaalleen kokeilemaan Chepon ryhmässä. Kaipa tässä on katse lähinnä katse tulevaisuuteen, sillä ei tuo Torradokaan enää ikuisuuksia kestä, kun taas Rayadosin mies on futarin parhaassa iässä Brasilian kisojen aikoihin. Tavallaan samaan kastiin voinee laskea ton Peraltan, jonka kutsu tuli kyllä aika puskista. Omasta puolestani olin varma, että erinomaisen kauden pelannut Morelian Rafael Márquez Lugo saisi kutsun Gold Cupiin, mutta eipä näytä 9 maalia riittävän. Voi tosiaan olla, että tässäkin painaa jonkun verran ikäkysymys, sillä Monarkkien hyökkääjällä tulee tänä vuonna jo kolmekymppiä täyteen. Peralta on sen sijaan jonkun vuoden nuorempi, joten saattaa olla, että häntä pidettiin parempana korttina tsekattavaksi. Ja eikä siinä mitään, saamansa peliaikaan nähden Oribe on ampunut suht mukavasti osumia Meksikon liigassa. Jos nyt muita poissaolijoita ajattelee, niin ainakin Chivasin Luis Michel (mv), Pato Araujo (pkk) ja Omar Arellano (w) ovat vetäneet kauden, jonka perusteella maajoukkepaikkaakin olisi voinut hätyytellä. Jos näitä herroja vertaa kuitenkin tuohon  valittuun pelaajaryhmään, niin eivät he välttämättä mitään suurempaa lisäarvoa porukkaan olisi tuoneet.

Ja niin kuin tossa yllä mainitsin, niin tätä ryhmää pitää vielä supistaa ennen kesäkuussa alkavaa turnausta. Kun Copa Américaan saa puolestaan ottaa viisi ylikäistä pelaajaa, niin eiköhän ne suurella todennäköisyydellä tästä porukasta kaiveta. Lisäksi nyt valitussa ehdokkaissa on vielä muutama Copaankin ikänsä puolesta sopiva pelaaja, joten suuresti en hämmästelisi, jos nämä junnutkin jättäisivät Gold Cupin väliin. Tällöin kyseeseen tulisivat Vela ja dos Santoksen veljekset.

Mutulla vielä muutamia arvailuja Copa-kuvioista. Neljän veskarin valinta viittaa siihen, että tältä osastolta löytyy 1-2 vahvistusta heinäkuun turnaukseen. Hatusta vedettynä veikkaan Talavera ja/tai Orozcoa. Myös toppariosasto on aika paksun oloinen, joten sieltä ainakin yksi konkari isoon rooliin Copassa. Aiemman raapusteluni mukaisesti veikkaisin Dueñas/Magallón. Nuorisoryhmän keskikentän puolustuskin voisi hyötyä kokeneista kavereista, joten sieltä seuraava vahvistus. Torradoa tuskin uhrataan, joten joko Monterreyn kippari Lucho Pérez tai Puumien Israel Castro. Tähän on varaa, koska Rafa pystyy pelaamaan Gold Cup-ryhmässä myös keskikentän pohjalla. Luultavasti joku wingerikin tulee auttamaan U22-ryhmää, sillä nyt valitussa poppoossa on hyviä laitureita kuin pipoa. Mediassa on aika yleisesti veikkailtu Hobitille Copa Americaa ja itse olisin taipuvainen samalle kannalle. Ko. karkeloissa kun olisi tarjolla iso rooli ja tilaisuus nähdä onko Atlanten tähdestä oikeasti ainesta koviin kansainvälisiin peleihin. Hiharavistelun perusteella arvaan, että Gold cup-jää väliin myös Giolta ja Jonalta. Molemmat kun sopivat ikänsä puolesta myös tuohon Copa-ryhmään, joten heidät "pudottamalla" toi 23 pelaajan saadaan näpsäkästi kasaan. Samalla Jonalle olisi tarjolla isompi turnaus, jota pelata yhdessä veljensä kanssa .
 

[Chamagol]

Maajoukkueeseen olisi taas tyrkyllä ulkomaanapuja, sillä Tecosin argentiinalaistähti Mauro Cejas on ilmoittanut harkitsevansa kansalaisuuden hakua.

Näitähän nyt tuntuu riittävän, sillä Cejasin ohella myös Américan brassivahvistus Adolfo Rosinei on harkinnut kansalaisuuden hakemista. Unelmana olisi kuulemma päästä pelaamaan vuoden 2014 MM-kisoissa ja jos Meksiko tarjoaa tähän mahdollisuuden niin que bueno. Pelaaja kertoili myös haastattelussa, että liiton taholta olisi tiedusteltu hänen kiinnostustaan kansalaisuuden hakuun. Saattaisihan tuo ollakin jonkun sortin vahvistus El Trille varsinkin kun Torradoa ja Rafaa tuskin enää nähdään maajoukkuekuvioissa kovin kauaa. Mutta onhan noita omiakin keskikenttäpelaajia nousemassa esiin, joten pikkuisen turhalta kuulostaa. Rosinei lyö muuten Cejaksen kirkkaasti, sillä hän on pelannut Meksikon liigassa vasta vuodesta 2009 lähtien.