Tälläinen löytyi Paitsio.com:sta
Joukkueanalyysi: Rovaniemen Palloseura
Paitsio.com analysoi Rovaniemen Palloseuran joukkueen.
Pelaajaliikenne erittäin suurta.
Tosin lähtijät odotettuja nimiä eikä juuri ketään jääty kaipaamaan. Mm. nimet Jeremy Jehan, Aleksandr Stach, Serge Dim Etong, Srdjan Lazic, Petri Jalava, Mika Nenonen, Mika Lahtinen, Ville Syväjärvi, Matti Kutila ja Juha Majava jättivät eri syistä joukkueen. Oikeastaan vain liigaan siirtynyttä Juha Majavaa voidaan pitää selkeänä menetyksenä. Tietenkin Petri Jalava ja Mika Lahtinen olisivat mahtuneet tämän kauden miehistöönkin, mutta silti heidän lähtönsä olivat odotettuja tapahtumia.
Uusia pelaajia riittää.
Sambiasta tulivat alakertaan vanha tuttu, kokenut George Chilufya ja Stephen Kunda. Ghanalainen Abeiku Junior Adams vahvistaa toppariosastoa. Lisäksi laitapakiksi hankittiin juuri ennen kauden alkua Atlantiksen riveissä talven harjoitellut amerikkalaispelaaja Jonathan Burklo. Keskikenttää vahvistaa sambialainen huippulupaus, 18 -vuotias Chanda Mwaba. PS Kemistä hankittiin nuori Antti Uimaniemi, joka tosin harjoituskaudella on istutettu vasemmaksi puolustajaksi. Alasarjoista tuli vanha tuttu, Jarno Koivisto paikkaamaan lähinnä Majavan ja Nenosen jättämiä aukkoja vasemmassa laidassa. Lisäksi miltei koko viime kauden vammojen takia sivussa ollut Mika Gröhn päässee nyt näyttämään osaamistaan. Kärkeen hankittiin kaksi sambialaista: Chileshe Chibwe ja Nchimunya Mweetwa.
Kari Virtanen on uusi päävalmentaja, kun seura purki Jukka Ikäläisen kaksivuotisen sopimuksen viime syksynä. Virtanen on Ykköseen riittävän hyvä ja kokenut valmentaja, vaikka Turussa muuta puhuttaisiinkin. Virtasen apuna toimii Matti Vikman, joka vastaa myös maalivahtivalmennuksesta sekä RoPSin yhteistyöjoukkueen, FC Lynxin valmennuksesta.
Maalivahdit
Kalle Rönkkö selkeä ykkösvahti. Nuori Arto Vikman kakkosvahtina, pelannee myös FC Lynxin riveissä muutamia pelejä. Tilanne hallinnassa, tosin Rönkön loukkaantuminen tarkoittaisi käytännössä uuden maalivahdin hankintaa.
Puolustus
Vankkaa osastoa Ykköseen, ainakin paperilla. Burklon hankinta täydentää sopivasti alakertaa. Toppareina aloittanevat Abeiku Junior Adams ja Jari Gröhn, joka teki läpimurtonsa viime kaudella. Burklo isännöi oikeaa laitaa, vasemmalle ehdolla mm. Mika Gröhn ja Antti Uimaniemi, mahdollisesti myös Jarno Koivisto. George Chilufya myös käyttökelpoinen pelaaja puolustukseen, samoin Stephen Kunda.
Keskikenttä
Taitavat, Dejan Godar ja Chanda Mwaba, vastaavat pelin pyörittämisestä. Heidän taakse on kaavailtu Stephen Kundaa tasapainottavaksi pelaajaksi. Myös George Chilufya saattaa tulla kysymykseen puolustavaan rooliin. Janne Turpeenniemellä varma paikka avauksessa laitalinkkinä, toinen laita vielä kysymysmerkki, Jarno Koivisto ehkä lähimpänä tätä paikkaa. Mwabaan kohdistuu kovat odotukset, mutta kokemusta häneltä puuttuu. Miten nuorukainen sopeutuu suomalaisfutiksen vääntöihin? Dejan Godar Ykkösen eliittiä pelipaikallaan, mutta tietty ailahtelevaisuus ja varoitusherkkyys saattavat rassata joukkuetta.
RoPS on pelannut mukavaa lyhytsyöttöpeliä harjoitusotteluissa. Kiinnostavaa on nähdä, onnistuuko kyseinen pelityyli kovissa sarjaväännöissä ja etenkin pitkillä vieraspelimatkoilla, kun panosta peleihin tulee lisää. Harjoituspeleissä peli on rullannut mukavasti aina 16-20 metriin, mutta viimeinen ripaus hyökkäyspelistä on jäänyt puuttumaan.
Hyökkäys
Chileshe Chibwe, Nchimunya Mweetwa ja Zeddy Saileti ovat nimiä, joiden avulla maaleja pitäisi syntyä. Lisäksi viime kauden alussa mukavasti maaleja paukutellut Antti Peura on reservissä. Mweetwa on onnistunut maalinteossa aina Sambian maajoukkuetta myöten, joten häneltä on lupa odottaa paljon. Zeddy Sailetin tilanne on hieman kummallinen: RoPS –ikoni ei ole pelannut vielä peliäkään tänä vuonna, koska viime kauden lopulla tullut jalkavamma ei ole parantunut tarpeeksi. Mikäli Mweetwa ja Chibwe alkavat tehdä maaleja, on Sailetilla täysi työ mahtua pelaavaan kokoonpanoon. Ehkä RoPS on hankinnoillaan tähdännyt jo siihen, ettei Saileti pelaa ikuisesti.
Pelitapa
RoPS on käyttänyt harjoituspeleissä 4-4-2 –systeemiä. Pelaajamateriaali mahdollistaisi myös 4-5-1 –systeemin, jolloin Godar ja Mwaba saisivat pelata vapaammassa roolissa keskikentällä ja heidän takana olisi vahvasti tasapainottava pelaaja(Kunda). Nykyinen materiaali mahdollistaa lyhytsyöttöpelin ja näyttävän pelaamisen; pitkien pallojen roiskiminen ei tällä pelaajistolla tule kysymykseen. Laidoilla on Ykkösen tasolle hyvät pelaajat. Nopeita, eteenpäin pelaavia pelaajia riittää kentän jokaisella alueella. Hyökkäyspeli monipuolistuu lisää, kunhan Mweetwa sopeutuu joukkueeseen. Chibwe on kärjistä se liikkuvampi pelaaja.
Kysymysmerkit
Mikä on Zeddy Sailetin todellinen pelikunto? Dejan Godarin yksinvaltius keskikentällä saattaa olla ohi, jos Chanda Mwaba tekee läpimurron. Miten tilanteeseen suhtautuu Godar? Kuka johtaa peliä? Miten Virtanen tulee toimeen Godarin kanssa? Jos otetaan Godar ja Mwaba pois, miten käy pelinrakentelun? Virtasella on todella kansainvälinen ryhmä käsissä ja valmennukselta vaaditaan todella hyvää silmää, että kaikki langat säilyvät valmennuksen käsissä. Ulkomaalaispelaajia on runsaasti ja heitä jää jopa vaihtopenkille asti. Miten pelaajat suhtautuvat tähän? Entä monivuotisilla sopimuksilla olevat omat kasvatit? Alkavalle kaudelle ei juuri vastuuta ole luvassa muille, kuin Janne Turpeenniemelle. Tässä mielessä FC Lynx on tärkeä asia RoPSille.
Uusista (ulkomaalais)pelaajista puhuttaessa on muistettava koko ajan, että he ovat vielä nuoria lupauksia, jotka RoPS on halunnut sitoa seuraan pitkillä sopimuksilla. Mm. Mwaba on vain 18 –vuotias ja pelaajana vielä täysi raakile. Ovatko odotukset vielä liian kovia hänen suhteen?
Arvio
Tällä pelaajamateriaalilla RoPSin on parannettava viime kauden sijoitustaan. Mikäli tämä ryhmä ei löydy kauden päätteeksi neljän parhaan joukosta, puhutaan RoPSin kohdalla epäonnistumisesta. Laaja ja taitava pelaajamateriaali tarjoaa Virtaselle lukuisia vaihtoehtoja rakentaa RoPSin peliä. Lisäksi RoPSin talous mahdollistaa reagoimisen pelaajatilanteeseen kesken kautta, mikäli ongelmia ilmenee. Tämä on RoPSin ehdoton valtti verrattaessa tilannetta Ykkösen muihin seuroihin.
RoPSin tavoitteena nousu liigaan
Pohjoisen jalkapallomainetta viime vuosina vaihtelevalla menestyksellä ylläpitänyt Rovaniemen Palloseura ilmoittaa tavoitteekseen liiganousun. Tavoitteesta ei tingitä eikä myöskään tavasta rakentaa joukkuetta. Tänäkin keväänä on napapiirillä vieraillut suuri määrä testipelaajia, joista osa on vakuuttanut pelipanoksellaan, osa taas on passitettu vähin äänin takaisin kotimaisemiin. Nousua RoPS tavoittelee 400 000 euron budjetilla.
Keskustele aiheesta foorumissa RoPS naulasi joulukuussa 2005 tavoitteekseen nousta kahdessa vuodessa takaisin Veikkausliigaan, joten nyt projekti on puolivälissä. Tavoitteen veturiksi ja päävalmentajaksi palkattiin alunperin Jukka Ikäläinen, mutta viime syksynä alkoi käydä selväksi, ettei kemiläisen ja RoPS –johdon välinen yhteistyö ota onnistuakseen. Homma konkretisoituikin Ikäläisen irtisanomiseen viime marraskuussa. Ikäläinen puhui mielellään joukkueen rakentamisesta nuorten ja etenkin pohjoissuomalaisten pelaajien varaan, mutta tulevalle kaudelle tästä ei ole näkyvissä juurikaan merkkejä.
Oltiin RoPSin harjoittamasta pelaajapolitiikasta mitä mieltä tahansa, seura palasi nopeasti takaisin omaan tyyliin, mitä tulee pelaajahankintoihin. Osin tämä on pakon sanelemaa toimintaa; suomalainen hyvän tason pelaaja ei helpolla(=halvalla) Rovaniemelle lähde pelaamaan. Tästä syystä on ollut pakko heittää verkot ulkomaan vesille. Sinänsä asia tuntuu hieman kummalliselta, koska viime vuosina RoPS on kuitenkin palkannut riveihinsä mm. sellaisia pelaajia kuin Jani Viander, Petri Jalava, Janne Mahlakaarto ja Jarkko Hurme. RoPSin oma pelaajatuotantokaan ei tuota pelaajia siinä määrin, ainakaan joka vuosi, että edustusjoukkue pääsisi tätä hyödyntämään.
Vaikka kuinka eri tahot haluaisivat, että joukkue olisi rakennettu omien kasvattien varaan, on hyvä muistaa, että tämä ei käy yksiin kovien tavoitteiden kanssa. Viime syksynä nähtiin karulla tavalla se, mitä tarkoittaa, jos RoPS laittaa kentälle junioreita vähänkään suuremmassa määrin. Kyyti on kylmää Ykkösessäkin eikä tämä ole epäluottamuslause seuran nuorille pelaajille, vaan pelkkä totuus. Ykkösen viime kauden kaksi kärkijoukkuetta, Viikingit ja AC Oulu, omasivat valtavasti kokemusta ja tämä näkyi etenkin loppukauden otteluiden hyvinä tuloksina.
Yksi totuus on myös se, että RoPSin olisi pitänyt pystyä viime kauden pelaajaryhmälläkin parempaan tulokseen. Sarjan puoliväliin asti kaikki sujuikin tuloksellisesti hyvin, mutta sen jälkeen tulokset huononivat tuntuvasti. Jopa pelien sisällä homma heilahti äärestä laitaan seurauksella, että toisella jaksolla vastustaja meni menojaan. Kautta leimasivat myös lukuisat loukkaantumiset, joten jotain varmaan tehtiin valmennuksellisesti väärin. Tai jotain jopa jätettiin kokonaan tekemättä. Ikäläinen totesi, että tehtiin se, mikä amatööriseuralle on mahdollista, mutta asiasta löytyy myös eriäviä mielipiteitä, mitä joukkueen harjoitteluun tulee. Jukka Ikäläinen on varmasti perillä jalkapallosta ihan riittävästi, mutta sen tiedon vieminen harjoituskentälle ja Rovaniemen olosuhteisiin taisi sittenkin olla liian vaikea yhtälö kemiläisen ratkaistavaksi. Ja ehkä alkeellisten harjoitusolojen takia Ikäläisen omakin motivaatio ja sitoutuminen joukkueeseen rakoili.
RoPS turvautui valmennuksessa siis tuttuun nimeen. Kari Virtanen tiedetään yleisesti hyvien harjoitusten vetäjäksi ja fysiikan laittaminen kuntoon onkin varmaan ollut Virtasen ensimmäisiä tehtäviä RoPSissa. Mikään pelitaktinen nero Virtanen ei ole, mutta riittävän kokenut ja tasokas valmentaja viemään RoPSia tavoitteeseen. Missään nimessä valmennukseen RoPS ei kaadu. Toisena päätehtävänä Virtasella on pelaajaryhmän hitsaaminen yhtenäiseksi joukkueeksi. Pelaajisto vaihtui paljon, mutta tämän asian kanssa RoPS on tottunut elämään hyvinkin pitkään. Apuvalmentajana Virtasella on Matti Vikman, jonka vastuulla on myös seuran maalivahtivalmennus.
RoPS aloittaa sarjan kolmella vieraspelillä, joista kaksi ensimmäistä ovat Helsingissä. Voisi kuvitella, että hyvä alku saattaa RoPSin hyvään lentoon Ykkösessä, mutta viime kauden tapahtumat antavat ymmärtää, että homma ei ole ihan näin yksinkertainen. Toki hyvä alku on tärkeä ja tuo tiettyä työrauhaa joukkueelle. Voi myös odottaa, että RoPSin joukkuepelaaminen paranee kauden vanhetessa ja jo nyt uskaltaa varovasti ennustaa, että sarjasijoitus paranee viime kaudesta. Se, mihin se riittää, onkin toinen juttu.
