Ja vielä lisää...
Heikkoa sähläystä helteessä
Kajon paketti pysyi jotenkuten kasassa ensimmäisen jakson SavUa vastaan. Tilanteiden luonti oli silti vaikeaa näennäisestä hallinnasta huolimatta. Toisella jaksolla näkyi paljon painavia syitä siihen, miksi Kajon sijoitus sarjassa on huomattavasti lähempänä tyveä kuin kärkeä. Turpaan tuli 2-4.
Kajolaisittain hyvää
oli toisen jakson terävä vastahyökkäyspeli. Kaksi sellaista poiki kaksi salamamaalia, joissa pallo pelattiin nopeilla siirroilla omalta rangaistusalueelta vastustajan rangaistusalueen sisään ja sieltä reppuun. Ensimmäisessä Jussi Mäkelä syötti poikittain ja pallo kimposi puolustajan katkoyrityksestä Henri Sepälle, joka tulitti tarkasti maaliin. Toisessa Mäkelä pelasi tilanteen hienosti loppuun asti, liukui pallon pois maalivahdilta ja laukoi vastustamattomasti tyhjiin.
Kajolaisittain surkeaa
oli syöttöpeli kautta linjan. Pari-kolme syöttöä saattoi lipsahtaa omille, mutta sitten autettiin jo vastustajaa antamalla vastustajan kannalta hyviä avaavia syöttöjä väärään suuntaan. Tom Docherty on aikoinaan sanonut, että "if ya can´t pass the ball, ya can´t play" ja Kajo todisti väitteen oikeaksi.
Tragikomediaa vanhan kehäraakin näkökulmasta
"Näin, että Grååsteeni heittää linjan yli palloa Koivulalle, joten lähdin juoksuun seuratakseni omaa miestä. Koivula pääsi palloon, mutta ehdin tyrkkäämään itseni Koivulan ja pallon väliin. Suojailin siinä sitten ihan rauhassa pallon sivurajan yli ja lähdin hakemaan paikkaa tulevaa sivurajaheittoamme varten."
Linjamies piti jostain syystä lipun kokonaan alhaalla ja juuri myöhäispuberteetistaan toipunut erotuomari antoi rajaheiton SavUlle.
"Käännyin ällistyneenä erotuomariin päin ja se väitti, että pallo meni minusta yli. Samalla hetkellä pallo paukahti meidän verkkoon ja SavU siirtyi 0-1 johtoon. Voi hyvänen aika sentään. Meikä tekee duunin kuten se kuuluu tehdä, linjamies pakenee vastuuta, erotuomari tekee 100%:n virheen, SavU käyttää sen 100%:sti hyväkseen ja sitten päälle vielä hitsi hemmetti sentään oma pelikaveri tulee vastakkaiselta laidalta vinkumaan oikeaoppisesta rajalinjan lähellä pelaamisesta! Silloin minua sapetti. Mulla oli sentään synttäripäivä ja kaikki!"
SavU pelasi joukkueena
hienosti ja toisiaan tukien. Peli oli heikolla ensimmäiselläkin jaksolla kurinalaista ja palloa syöteltiin järkevästi. Tibor Gruboroviczin luotsauksessa moni jo ehtoopuolelle siirtynyt pelimies tuntuu löytäneen uuden kevään. Hyvänä esimerkkinä Janne Immonen, joka teki laatutyötä molempiin suuntiin ja paukutti kaksi unelmamaalia suoraan vapaapotkuista.
SavUn parhaita
olivat Janne Immosen lisäksi kärjessä yllättävän tarmokkaasti raatanut Pasi Immonen ja keskikentällä laajalla säteellä juossut Joona Koivula. Myös topparipari pelasi hyvän ottelun.
Kajon parhaita
olivat loppuun asti raivoisasti yrittänyt Mäkelä ja kärjessä ajoittain väläytellyt Seppä. Maalintekijöiden lisäksi kukaan muu ei tainnut päästä ihan omalle tasolleen. Miikka Äijö teki paluun pelikentille ja osoitti tarpeellisuutensa syöttötaitoisena pelaajana. Sitä miestä on kaivattu.
Kajo: Sopanen; Juhala, Sipola, T.Laherto, Vuollet (80min Lyyra); Sarilampi (60min Äijö), Seppälä, Silvonen, Patjas (70min Pajari), Mäkelä; Seppä.
