Rickyllä lipesi vähän brenkuttelun puolelle, mutta yritetään summata jotain.
Kaikki odotukset viittasivat siihen, että luvassa olisi ollut kohtuullisen tasaväkinen ottelu. Ricky uskoi molempien joukkueiden olevan hyödyntävän omia vahvuuksiaan; KTP:n uskovan fyysiseen ylivoimaansa ja ilmatilan herruuteen Klubin keskittyessä liikuttamaan palloa maata pitkin.
Odotukset tasaväkisestä ottelusta karisivat kuitenkin jo ottelun alkuminuuteilla. Alusta saakka oli selvää kumpi ottelua tulisi hallitsemaan. Samuli Kaivonurmen saksipotku oli viedä varkautelaiset johtoon jo ottelun toisella minuutilla, mutta ketterä yritys painui kuitenkin ohi maalin. Ensimmäistä maalia ei tarvinnut kuitenkaan odottaa kauaa, sillä jo ottelun 5. minuutilla Toni Kouvalainen pelasi pallon oivallisesti Kaivonurmen jalkaan. Kaivonurmi pysäytti sekä ajan, KTP:n, että yleisön, kääntyi pallon kanssa hämmästyttävän nopeasti ja toimitti pallon KTP:n maalin alanurkkaan. Upea suoritus, jollaisia Varkaudessa ei juuri ole totuttu näkemään.
Osuman jälkeen KTP sai luotua muutaman vaarallisen tilanteen Klubin maalille toimittamalla palloa järjestelmällisesti suunnitelmansa mukaisesti entisestään lihoneen Kim Liljeqvistin päähän. Klubin maalilla vakuuttavasti esiintynyt Mikko Lehtinen kuitenkin venyi parhaimpaansa ja Kimi sai jälleen kuivata kyyneleensä maalintekoaikeiden valuessa hitaasti viemäriin. KTP:n viimeistelyn onnuttua Klubi siirtyi 2-0 johtoon Dimitri Klimovin maalilla. Tilanne vaikutti jo kuivuneen kokoon kun Klimov näppäili pallon kanssa KTP:n boksin rajalla, mutta toistaiseksi selvittämättömästä syystä KTP:n alakerta ryssi 3 vs. 1 -tilanteen ja Klimov tykitti pallon kotkalaisverkkoon.
Ottelun toista puoliaikaa hallitsi jälleen selkeästi Klubi ja ensimmäisen maalin viimeistellyt Kaivonurmi lisäsi Klubin johdon tilanteeseen 3-0 kääntyen jälleen ensimmäisellä kosketuksella ohi kotkalaispuolustajan ja naulaten pallon vasemmalla jalalla vastustamattomasti maalin takanurkkaan. Loppulukemat 4-0:aan kaunisteli jälleen Klimov Henri Lehijoen oivasta läpisyötöstä.
Warkaus JK:n parhaina erottuivat paitsi maalintekijät Kaivonurmi ja Klimov, myös Liljeqvistin kanssa pätevästi paininut Anssi Laakkonen ja arvovaltaisen nekkisraadin ykkössuosikiksi noussut Henri Lehijoki. Skeptisesti Lehijokeen suhtautunut älymystö on joutunut pyörtämään tuomionsa Lehijoen suhteen. Tämä kaveri todella tietää, miten keskikentällä tulee sijoittua. Liiga kutsuu kun mies oppii syöttämään edes auttavasti. Ricky arvostaa.
KTP sen sijaan petti Rickyn odotukset täysin. Löysä ja vetelä, paskakin, partiolaisjoukkue olisi kuulunut lauantaina jonnekin muualle kuin jalkapallokentälle. Kenties herättäjäjuhlille. Väsyneessä KTP:ssä ei ollut havaittavissa rippeitäkään perinteisestä kotkalaisesta jalkapalloidentiteetistä ja lauma roiskijoita sai ansaitsemansa selkäsaunan.
Arvovaltainen veikkausraati päätti jälleen kyykyttää Kaivonurmea jättämällä miehen tähdittä. Warkaus JK:sta kolme tähteä nettosi Dimitri Klimov ja kaksi tähteä Anssi Laakkonen. Yhden tähden taas nettosi korkeintaan huonoksi vitsiksi osoittautunut KTP:n Jani Lähde. Tähtiraati osoitti siis jälleen utilitaristista vieraanvaraisuutta palkitsemalla vierasjoukkueen vähiten huonon läpsyttelijän mieluummin kuin kotijoukkueen jalkapalloilijat.
Tulevaisuudessa Warkaus JK:n tuleekin pohtia kuinka pallo saadaan pelattua useammin Kaivonurmelle jalkaan. Mikäli siinä oltaisiin onnistuttu tänään paremmin, olisi Klubi tehnyt todennäköisesti kuudesta kahdeksaan maalia. Suurin osa palloista tuli Kaivonurmelle edelleen kahden ja puolen metrin korkeudessa ja mikäli kärjessä pallo vahingossa voitettiin, ei taustaan juoksuja nähty ainuttakaan. Tarjoilun on parannuttava, mikäli Klubi aikoo voittaa KTP:n lisäksi jonkin vakavasti otettavan jalkapallojoukkueenkin.
KTP:n huonouden korostamisen jälkeen on kuitenkin mainittava se, että Warkaus JK oli tänään aidosti hyvä.
Pakollset editit
.
