Thouni
 Poissa
Suosikkijoukkue: HJK, Artsakh, M'well, Zapresic boys.
|
 |
Vastaus #430 : 19.10.2009 klo 19:40:06 |
|
Vähintäänkin hyvä kausi takana. Ennakoin ennen kauden alkua, että sarjapaikan säilyttäminen ei pitäisi olla mikään järin vaikea tehtävä eikä se sitä kyllä ollutkaan. Sarjan neljänneksi eniten tehtyjä maaleja, ja neljänneksi eniten päästettyjä maaleja kertovat paljon Nollanelosen tämän kauden peleistä. Iloista ja vauhdikasta peliä jossa nähdään paljon maaleja molempiin suuntiin.
Kausi oli Klubilta aika monivaiheinen. Tämä ei mikään ihme ole, sen verran paljon vaihtuvuutta joukkueen kokoonpanossa oli. Hienjen voittojen jälkeen saattoi tulla ruma tappio ja toisin päin. Mikä oli hienoa nähdä oli, että näitten heikkojen pelien jälkeen joukkue pystyi kuitenkin nopeasti palaamaan omalle tasolleen eikä jäänyt niin sanotusti tuleen makaamaan. Näin kävi osittain edellisellä Ykkösen vierailulla, joka sitten lopulta päättyi putoamiseen. Kovasti tuntuu mm. erään oululaisen joukkueen kannattajia kaivelevan se, kun 04 saa kesken kauden näitä liiga-apuja. Itse en silti näe että tuosta olisi välitöntä hyötyä Klubille, ja tuo kuitenkin kostautuu aina jossain vaiheessa. Hyvä esimerkki löytyy alkukaudesta, kun parin HJK-avun turvin AC Oulu kaatui Bolliksella 5-1, mutta seuraavassa pelissä avauskokoonpano oli täysin toisenlainen ja Kemissä tuli pataan 4-1. Joensuussa tuli kauden pahin tappio, kun JIPPO vei pisteet 5-1 voitolla. Tuossa pelissä Klubilla oli mukana edareista kaksi pelaajaa. Liiga-avut kyllä vaikuttavat paljon Klubin peleihin, mutta ei aina niin positiivisesti mitä luullaan.
Tuo vaihtuvuus kokoonpanossa näkyi etenkin puolustuksessa muutamissa peleissä, mutta eipä tuo mikään ihme ole. Puolustuksesta suurimmat peukut täytyy antaaa Sami Salmelle. Kehitys parin viime kauden aikana on ollut todella hyvää, ja nyt kun Juden pelit Ykkösessä olivat aika vähissä niin Salmi otti hienosti tuon Juden paikan ja oli puolustuksessa varmaotteinen johtohahmo. Rehellisesti sanottuna en olisi tätä uskonut vielä ennen kauden alkua. Toki maalin suulta löytyi vielä se viimeinen lukko eli Mika Huuhtanen. Pari Monnille ominaista "persoonallista virhettä" nähtiin kauden aikana, mutta ilman Monnia Klubin pistesarakkeessa olisi varmasti muutama piste vähemmän. Laidoilla Kinnuselta ja Sumusalolta ihan kelvolliset kaudet. Sumiksen parhaat pelit kuitenkin nähtiin kuitenkin silloin, kun mies pelasi laiturina eikä laitapakkina. Täksi kaudeksi laitapakin tontille saatiin myös uusi vaihtoehto, kun Valtter Moren teki debyyttinsä näissä ympyröissä. Ensi kaudella vastuuta tulossa varmasti enemmän. Topparin tontilla kävivät myös Nosh A Lody, Samuel Carter ja Kalle Sormunen. Nosh pelasi hyvän alkukauden, mutta loppukautta ja kesää sekoitti loukkaantuminen. Carter ja Sormunen jäivät vähälle peliajalle, kuten myös Teemu Nikander.
Keskikentältä ja laidoilta löytyykin kauden aikana monia onnistujia. Keskustaa hallitsi kolmikko Tammilehto, Rantanen, Törmänen. Granista tullut Törö oli positiivinen yllätys. Alkukaudesta maalejakin tuli mukavaan tahtiin ja oli joukkueen tärkeimpiä pelaajia. Loppukaudesta peli ei ihan yhtä energistä ollut ja Törö vähän katosi kuvasta. Hyvä kausi kuitenkin Törmäseltä. Hiukan saman tapainen pelaaja on Duarte Tammilehto. Keskikentän jätkistä suurimman peukun antaisin tälle jätkälle. Järjetön määrä duunia ja tsemppiä joka pelissä. Välillä menee vähän överiksi ja tunteet käy vähän liian kuumana ja tämä heijastuu negatiivisesti peliin. Sydän on kuitenkin aina mukana pelissä, ja pelissä näyttäisi aina olevan pari astetta enemmän vauhtia ja menoa kun Tammilehto on kentällä. Pelisilmä on hyvä ja niin on myös potkutekniikka. Vähän vielä malttia otteisiin niin ne harvat harhasyötöt ja turhat kortitkin jäisi väliin. Keskikentän terrieri joka on tiukoissa peleissä todella tärkeä osa keskikenttää. Juuso Rantanen on sitten varsin erilainen pelaaja joka hieman tasoittaa keskikenttää. Rauhallinen pelityyli, ja etsiessään syöttöpaikkoja Jusu ei turhia hätäile. Ei aina avauskokoonpanoon mahdu, mutta vaihtopelaajana erinomainen. Johtoasemassa, kun pitää peliä rauhoittaa niin on hyvä ottaa Törmänen tai Tammilehto penkille ja laittaa Rantanen rakentamaan peliä.
Laidalle saatiin kauden alussa vanha paluumuuttaja eli Erfan Zeneli. Oli jo etukäteen selvää, että omalla tasollaan Efu olisi Ykköseen loistava pelaaja ja aika hyvin myös odotukset lunasti. Zeneli lienee eniten tunteita herättävä pelaaja Ykkösessä, ja toki tuo ei ole mikään ihme kun monet muistavat miehen vain ja ainoastaan kaatuiluista. Se on harmi, sillä Zeneli on aina ollut vähintäänkin kelvollinen pelaaja liigassa. Helvetin suurta arvostusta täytyy Zenelle antaa siitä, että halusi nimenomaan Nollaneloseen pelaamaan vaikka HJK miehen ulosti. Aiheetonta kaatuilua nähtiin kauden aikana paljon vähemmän kuin liigavuosina ja peli oli muutenkin paljon kypsempää. Zeneli osoitti omaavansa ihan hyvän pelisilmän jakelemalla hyviä syöttöjä. Sen lisäksi toki vanha taito on tallella eli 1vs 1 tilanteissa vie kankeampaa puolustajaa miten sattuu. Laukaisutaitokin on talven aikana parantunut ja Zenen kaukolaukaukset pelottelivat vastustajan maalivahtia monesti kauden aikana. Hyvä kausi Zeneltä ja toivottavasti mies nähdään Nollanelosessa myös ensi kaudella. Zenelin tulon myötä Eetu Kaipion peliaika jäi aika vähiin. Toisessa laidassa viiletti ihmepoika Johannes Westö. Odotukset JW:tä kohtaan olivat todella suuret. JW saikin huomata, että Ykkönen on täysin eri tason sarja kuin Kakkonen. Alkukausi meni hieman totutellessa sarjan tasoon, mutta loppukaudesta JW oli loistava. Kokonaisarvosanana Westölle voidaan kaudesta antaa vähintäänkin hyvä. Loppukauden paras pelaaja yhdessä Bäckmanin kanssa. Tällä kaudella tuli myös se liigadebyytti ja toivotaan ja rukoillaan, että ensi kaudella peliaikaa liigassa tulisi vielä enemmän. Sorsaa tai Bahia ei kyllä pysty syrjäyttämään, mutta JW onkin tulevaisuuden mies joka olisi tärkeää pitää Klubissa. Alexander Ring pelasi ensimmäisen kautensa Ykkösessä. Avaukseen Ring ei monesti mahtunut, mutta kautta voidaan silti pitää hyvänä. Ensi kaudella minuutteja tullee enemmän ja mielenkiinnolla odotan Alexin esityksiä. Lahjakas jannu joka pelityyliltään muistuttaa paljon Westöä. Kauden kohokohtana kaksi maalia TPV:tä vastaan Tammelassa.
Sitten se hyökkäys. Hyökkäys oli Klubille tämän kauden ehkä suurin ongelma. Ja tuo oli täysin odotettavissakin, kun Pelvas ei ollut enää iskemässä maaleja Klubi 04:lle vaan HJK:lle. Paljon oli Kalle Sotkan ja Francis Tshibasun harteilla, mutta kummankaan kausi ei ihan putkeen mennyt. Sotka oli harmillisesti suurimman osan kaudesta sivussa loukkaantumisen vuoksi. Toivottavasti ensi kaudella pystyy pelaamaan ehjän kauden sillä potentiaalia Sotkassa kyllä on, mutta pahemmat loukkaantumiset tässä iässä eivät kovin hyvin kehitykseen vaikuta. Tshibasu toi aina räminää kärkeen, kun kentälle pääsi mutta viimeistely ei ole oikein Ykkösen tasoa tällä hetkellä. Tsibelle saldona tällä kaudella yksi maali. David Ramadingayen kausi oli hyvin samanlainen. Dave pelasi enimmäkseen keskikentällä, mutta myös kärjessä. Kärkeen mies ei mielestäni sovellu, mutta keskikentällä Dave esitti ajoittain ihan hyviä otteita. Vaihtopenkki on kuitenkin tämän hetken joukkueessa se oikea paikka. Onneksi kuitenkin loppukaudesta Klubi sai kovan vahvistuksen. Jani Bäckman teki paluun sinivalkoraitaiseen paitaan. Liigassa peliaikaa ei tullut odotetulla tavalla ja hieno homma oli, että Jani juuri Klubiin halusi palata. Kolmessa viimeisessä ottelussa Bäckman viimeisteli 5 osumaa. Vielä on paha sanoa jatkaako Jani Klubissa, mutta todella täytyy toivoa että näin on. Lienee kuitenkin realistisempaa, että Jani lähtee muualta hakemaan paikkaa liigajoukkueesta. Rahkeet liigaan kyllä riittäisivät.
|
