• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Saksa - jalkapallomatkailun yleiskeskustelu

Aloittaja Lorenzo, 24.11.2008 klo 23:11:31

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Lorenzo


tomcat

Lainaus käyttäjältä: lapazu - 17.02.2010 klo 20:17:34
6.-10.5. Berliini suuntana ja katselin, että tuolloin olisi Herthalla peli Bayern Munchenia vastaan. Peli näyttää kotisivujen mukaan loppuunmyydyltä vaan onko palstalaisilla antaa neuvoa miten tuohon peliin kannattaisi metsästää muutamaa lippua?


EDIT: Mikäs tällainen sivusto on?
http://www.seatwave.nl/hertha-bsc-tickets/olympiastadion-tickets/zaterdag-8-mei-2010/perf/233104
Mites homma tuon sivun kautta toimii ja onko luotettava? Saksan kieli ei ole suurin vahvuuteni.

No et kylla saksalla talla saitilla parjaisikaan, koska kyseessa on hollantilainen nettisivu. Eli siis kyseessa on paikka, jossa fanit voivat ostaa ja mkyyda lippuja peleihin, konsertteihin jne. Sen enempaa en jaksanut perehtya.

lapazu

Jep, niinpä näyttää olevan. Nopeasti katsoin vaan googesta mitä se antoi. Mutta onko tähän ongelmaan miten saisin muutaman lipun Herthan peliin apua?

Velmu

Pistetääs tännekin tämä, kun täällä tuntuu asiantuntijoita olevan! :)

Pääseekö Bremenistä helposti junalla Amsterdamiin tai Rotterdamiin? Tai no varmasti pääsee, kun välimatkaa ei ole kuin alle 300km, mutta mitäköhän tuollainen junalippu mahtaisi maksaa? Netistä löysin jonkun sivuston(eurorailway.com yms), jonka kautta lippu maksaa 120$. Ei kai sen noin kallis voi olla?

Säästäisi vaan lennoissa aika paljon jos lentäisi ryanairilla bremeniin, kuin se että helsingistä suoraan damiin.

Ylasoutaja

Tässäpä matkarapoa Saksanmaalta, jossa olimme hiljattain nauttimassa fudiksesta ja hapankaalista. Raportti ei ole omaa käsialaani, mutta mulle on myönnetty raportin julkaisuoikeudet (tällä kyseisellä keskustelupalstalla). Itse voin todeta näin alkusanoiksi että reissu oli kyllä todella hieno ja täynnä elämyksiä. Raportin myötä voinkin suositella lutuurimatkailua sotaveljiemme kotomaahan.

Futiselämyksiä St. Paulin Sykkeessä

-Torstai-

Alkuvuoden kieltämättä synkeät futistunnelmat ja akuutti live-jalkapalloilun puutostila katkaistiin suunnitelmien mukaan helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna, matkustamalla Hampuriin väijymään St. Paulin ja Karlsruhen välistä matsia. Ottelu pelattiin perjantaina persoonallisella St. Paulin Millerntor-stadionilla ja viiden hengen retkueemme ponkaisi innokkaina matkaan Air Balticin punavalkoisin siivin jo torstaiaamuna Helsinki-Vantaalta. Kentällä oli heti aamutuimaan melkoiset hulinat käynnissä; samaan aikaan olivat nimittäin lähdössä olympiamatkalleen Suomen mäkimaajoukkue sekä yhdistetyn rimpulat. Lentokenttä oli siis täynnä anorektisia miehiä ja sekopäisinä joka suuntaan ryntäileviä toimittajia. Mukana menossa heilui tietysti myös Nahka-Tapsa Suominen, jonka kiihkeä katse tuntui etsivän väkijoukosta Jukka Tammea. Huonoin tuloksin tietysti ja niinpä Tapsa joutui tyytymään Janne Ahosen majesteettisen hiuskuontalon ihailemiseen.

Hyppäys Riikaan kesti vain kolme varttia ja taittui aamu-unisessa horroksessa. Latvian päässä olikin sitten pari tuntia luppoaikaa ja reissu päästiin polkaisemaan toden teolla käyntiin ensimmäisten tuoppien ja aamiaispizzan suosiollisella myötävaikutuksella. Pienehkö aamuhumaltuminen olikin paikallaan, sillä neuvostoliittolaisen karulta kentältä Hampuriin suunnattiin parempiakin päiviä nähneellä potkurikoneella. Lähtökiihdytyksen alettua jonkinlainen levy toisessa potkurissa oli selvästi irti, eikä koneen alati irtoavissa sisäosissakaan ollut suurempaa kehumista. Lämpötilat vaihtelivat ihan rehellisestä saunameiningistä jäätävään, eikä kone todellakaan herättänyt minkäänlaista luottamusta. Meitä nämä asiat eivät kuitenkaan haitanneet, fiilis oli katossa.

Perille pääsimme onneksi melko turvallisesti ja suunnistimme välittömästi S-Bahnilla kohti St. Paulin kaupunginosaa, joka kultaisten muistojeni mukaan oli eräänlainen Hampurin Kallio. Muistikuvat osoittautuivatkin oikeiksi; graffitit värittivät talojen ulkosivuja ja kaikkialla maleksi erittäin värikkään näköistä vaihtoehtokansaa, joilla kaikilla tuntui olevan jotain St. Paulin fanikamaa päällä. Viehättävä ympäristö siis. Muutaman eksymisen, suunnistusvirheen ja reitinkorjauksen jälkeen onnistuimme löytämään majapaikkamme; Backpackers St. Pauli –hostellin.

Mesta oli joihinkin näillä reissuilla aikaisemmin kokemiimme rotankoloihin verrattuna todella siistin oloinen ja erikoisbonuksena alakerran baarissa sijainneessa vastaanotossa kommunikoitiin erittäin sujuvasti myös muillakin kuin pelkällä hapankaalikielellä. Majoituimme yläkerran kahdeksan hengen dormitorioon ja toivoimme tietysti kolmen "ylimääräisen" bunkan jäävän tyhjiksi, ihan vain mahdollisten huonetovereiden mielenrauhan vuoksi. Viisi suomalaista futisturistia saa niin halutessaan aika pahaa jälkeä aikaan. Sehän on jo aiemmilla reissuilla todistettu.

Nopeiden majoittumisoperaatioiden ja muutaman alakerran baarista haetun rohkaisuoluen jälkeen suuntasimme kohti Reeperbahnin raukeaa iltapäiväsykettä. Matkalle olisi kuitenkin tarvinnut Conversejen sijaan luistimet, koska St. Pauli oli varsinaisen jääkauden kourissa. Kadut olivat joka paikassa, siis aivan joka paikassa, kiiltävän peilijään vallassa, emmekä todellakaan olleet ainoat joilla oli erittäin suuria vaikeuksia etenemisessä. Huomasimme myös liikkumisen olevan käsittämättömän hidasta; alle kilometrin matka hostellilta Maailman Syntisimmälle Mailille kesti useita kymmeniä minuutteja ja oli koitua useammankin häntäluun kohtaloksi.

Loppupäivä kulutettiinkin sitten tutustumalla Reeperbahniin siten kuin nyt vain suomalainen turisti voi; pyrkimällä juomaan olutta mahdollisimman monessa eri kapakassa välillä bratwurstia tai jonkinlaista schnitseliä pureskellen. Mitenkäs sitä muuten paikkoihin tutustuu? Jägermeisterit olivat puolet suomalaisesta annoksesta, joten niitähän oli tietysti juotava kaksi kertaa enemmän ja sitä rataa. Tulevien iltojen suosikkimestakin bongattiin ennen retkueemme totaalista väsähtämistä; London Pub, jossa oli loistokas jukeboxi, hyvät bissevalikoimat ja tupakkamiesten iloksi sisällä sai polttaa vapaasti. Nukkumatti kuitenkin voitti jo viideltä aamulla heränneen porukkamme kahden maissa yöllä ja jengi luisteli totaalisen ryytyneenä takaisin hostellille. Hyvää yötä.

-Perjantai-

Perjantaiaamuna huomasimme yllätykseksemme, että kotidormitoriomme oli täyttynyt jengistä; sveitsiläinen pariskunta sekä Stuttgartista kotoisin oleva yksinäinen heppu kuuntelivat kauhusta täristen peittojensa alla kun krapulaa poistettiin Jägermeisterin voimalla Irwinin tahdissa koko aamupäivän ajan. Ei siis ihme, että ensimmäinen yritys kommunikaatioyhteyden luomiseksi tuli meidän puoleltamme; "would you like to have a beer"? Ei kelvannut olut keskieurooppalaisille ja meidänkin oli jo aika lähteä metsästämään lippuja illan futismatsiin. Keli oli hieman tuulisempi kuin edellisenä päivänä, eikä kyseinen fakta ainakaan helpottanut liikkumista.

Liput piti noutaa saksalaiselta tuttavaltamme melko läheltä illan päänäyttämöä; Millerntoria. Matsi olisi jo kuudelta illalla ja ongelmana oli edelleen kaduilla luistelemisen käsittämätön hitaus. Niinpä aamiaiskebabia syödessämme päätimme ajan säästämiseksi jakautua eväidenhakuporukkaan ja lippujenhakuporukkaan. Lippuporukka luisteli kohti sovittua tapaamispaikkaa ja eväsjengi kävi hakemassa hostellihuoneen täyteen paikallisen panimon tuotteita. Molempiin reissuihin kului pari tuntia aikaa ja liikkuminen oli sen verran turhauttavaa, että hostellille päätettiin palata taksilla. Kiesiä ajoi turkkilainen ex-kebabyrittäjä, joka ei oikein kyennyt kommunikoimaan millään kielellä yhtään kenenkään kanssa. Eihän siellä nyt small-talkia oltu heittämässä, mutta ongelmia ilmeni siinä vaiheessa kun kundi ajoi silmät kirkkaana kohdekortteli ohi ja paineli kohti kehätietä. Englantiahan kaveri ei puhunut ja saksaakin vain auttavasti, joten homma jouduttiin selvittämään erittäin kovaäänisellä suomen ja saksan sekoituksella ja aggressiivisesti karttaa tökkimällä. Siirry sä vaan takaisin kebab-kuskiksi karvakäsi!

Hostellilla hoidettiin nopeat nestetankkaukset ja pukeuduttiin about kaikkiin vaatteisiin mitä jengillä oli mukana. Pakkasta oli kuitenkin se viitisen astetta ja tuuli edelleen erittäin pureva, joten saattoi vain arvailla kuinka kylmä itse stadionilla tulisi olemaan. Itse sain lainaksi Nurtsin faijan perintötykit, joista olin kyllä erittäin kiitollinen.

Millerntorille puskettiin taas epävarmasti luistellen, mutta kaikki matkanteon vaikeudet haihtuivat mielestä stadionin välittömään läheisyyteen päästessä; mestoilla oli jo tuhansia ihmisiä virittäytymässä tunnelmaan! Ja mitä jengiä; kaikki olivat helvetin ystävällisiä ja tulivat kyselemään turisteilta mistä ja minkä takia oltiin liikkeellä. Millerntorilla ei todellakaan ollut minkäänlaista kyräilyä outoja naamoja kohtaan. Myös Karlsruhesta matkustanutta porukkaa oli mukana otteluntunnelman etsimisessä ja löytyipä mestoilta myös KSC:n rakkaan vihollisen; Kaiserslauternin värejä tunnustanut herrasmies. Kaveri innostui suuresti mainitessani, että seuraavan kerran olen tulossa Saksaan loppukuusta Badenin paikallishulinoita seuraamaan; Wildparkilla nähdään! Parhaiten sekavasta seurakunnasta erottui kuitenkin Anaheim Mighty Ducksin värejä tunnustanut viiksekäs bratwurstin purija. Kaikki tyylillään, mutta Ducks-toppatakki ja Florida Panthersin pipo saivat kyllä ansaitsemansa katseet ja kaikki tuntuivat miettivän oliko kyseessä mahdollisesti jonkinlainen sairas polttaripila.

Hoidimme nopeasti pakolliset fanituoteostokset kaupasta, jossa about kaikkeen mahdolliseen mieleen tulevaan oli painettu St. Paulin totenkopf-pääkallologo. Kyseessä on kyllä aivan mahtava brändi; itsenikin teki mieli ostaa lähes kaikki kaupassa myynnissä olleet esineet. Vähän rahaa kuitenkin säästettiin vielä tulevia päiviä varten ja siirryimme takaisin kaljoittelemaan stadikan eteen.

-Matsi-

Millerntor on siitä omituinen pytinki, että ulospäin se näyttää ihan mukiinmenevältä; vähän vanhalta, mutta kuitenkin ihan siistiltä. Sisältä totuus on kuitenkin toinen, esimerkiksi vieraspääty oli ihan Tapiolan Urheilupuiston mieleen tuova, tuulessa huojuva putkikatsomo ja olut- ja bratwurstikojut sen alla sohjoisessa mudassa uivia festaritelttakatoksia. Pääkatsomo oli vastikään purettu ja sen paikalla oli ainoastaan uuden katsomon perustukset. Katsomon perustusten takana olevan kerrostalon ikkunat olivat kuitenkin täynnä porukkaa ja liput liehuivat parvekkeilla. Melko erikoinen ständi porukalla siis. Paikalliset kertoivat, että tulevan parin vuoden aikana kaikki kolme muutakin katsomoa olisi tarkoitus uusia.

Meidän paikkamme olivat tosiaan vieraspäädyssä, parin tuhannen toiselta puolelta maata matkustaneen KSC- fanin keskellä ja saksalaiseen tyyliin tietysti korkeiden verkkoaitojen sisällä. Liput liehuivat ja laulut raikasivat komeasti jo kauan ennen pelin alkua. Paikalla olivat ainakin Wild Boys, Fidelitas ja useat muut faniryhmät. Capona aidan päällä heilui joku palavasilmäinen hullu vyölaukussaan. Kundi oli niin täynnä eteläsaksalaista vihaa, etten todellakaan olisi halunnut pimeällä kujalla kävellä vastaan, mutta huutosakinjohtajan hommat hoituivat kuitenkin hienosti. Veikkaan ettei kukaan uskaltanut olla laulamatta. Kotifanien päädystä vastattiin tietysti huutoon arviolta kymmenen tuhannen ihmisen suulla ja tunnelma oli aivan mahtava.

Kello löi 18.00 ja helvetin kellot alkoivat vihdoin soida; St. Paulin joukkue marssii nimittäin kentälle AC/DC:n Hells Bellsin tahdissa. Kylmät väreet iskivät salaman lailla selkärankaan varmasti aivan kaikilla jotka stadionille olivat mahtuneet. Kotifanien päädyssä nähtiin tuhansien ihmisten sädetikkutifo ja sisääntulomusiikki vaihtui mahtavaksi FC St. Pauli-chantiksi Frankie Vallin "Can't Take My Eyes Off You":n sävelellä. "I Love you baby and if it's quite all right..."jne. kääntyi loistavasti "Ef Tsee Sankt Paaauli, nanana nanaanaa":ksi!

St. Paulin pelaajistoa en juurikaan tuntenut, mutta Karlsruhen kokoonpanon suurin pettymys oli jo kuulunut korviimme; Nikke oli vatsataudissa ja jäänyt kokonaan kotiin Etelä-Saksaan. Myös joukkueen kapteeni ja paras pelaaja Iashvili oli edelleen loukkaantuneena, samoin kuin KSC:n oma Saku Puhakainen; Toni Fink. Kärjessä aloitti siis Macauley Chrisantus, alapuolellaan Lars Stindl ja laidoilla uusi värväys, turkkilainen Serhat Akin, sekä Gaetan Krebs. Keskikentän pohjalla pelasivat tuttuun tyyliin Marco Engelhart ja erittäin väkivaltainen ghanalainen Godfried Aduobe. Puolustuslinjassa huomio kiinnittyi Kölnistä tulleeseen uuteen toppariin, Martin Matipiin.

Kenttä näytti erittäin huonokuntoiselta ja pelin alku olikin sekavaa voimapalloilua, jossa taklaukset viuhuivat ja peliväline oli enemmän ilmassa kuin kentän pinnassa. St. Pauli loi muutamia hyviä tilanteita heittämällä pitkällä pallolla painetta KSC:n toppareille ja kotikannattajien pääty räjähtikin ensimmäisen kerran laulamaan ruskeapaitojen maalilaulun, Blurin Song 2:n tahdissa n. puolen tunnin pelaamisen jälkeen Henningsin tykitettyä vaparista vastustamattomasti ylänurkkaan. Kaikkialla ympärillämme ihmiset kiroilivat harmistuneina, mutta itselleni oli täysin mahdotonta olla hymyilemättä, sen verran komeat "Song 2-ulinat" loppuunmyydyn Millerntorin 23 000 ihmistä saivat aikaan.

Laulu jatkui molemmissa päissä ja kentällä taisteltiin verissä päin. Molemmat puskivat jostain syystä koko ajan väkisin keskeltä läpi ja peli oli koko lailla sekavaa. KSC:n perisynti on koko kauden ollut huono laitojen käyttö, eikä tämä peli ollut mikään poikkeus. Varsinkin nyt kun Nikke ei ollut kehissä, joukkueelta puuttui target-hyökkääjän tarjoama syöttöseinä keskellä, puolustuslinjan edessä, eikä pelistä meinannut oikein tulla mitään. Muutamaa minuuttia ennen taukoa pallo kuitenkin pomppasi jotenkin omituisesti 16-rajalle Krebsille, jonka voimakkaan laukauksen reboundista Chrisantus laittoi pelivälineen tyhjiin aivan silmiemme edessä. Loistavaa! Maalia päättömästi kentällä ryntäillyt nigerialainen ei kyllä mielestämme ansainnut, mutta tärkeintä, että kentällä tapahtui. Tauolle mentiin kuitenkin kotijohdossa, Henningsin iskettyä maalin edestä illan toisen häkkinsä vain hetki ennen vihellystä, Oczipkan hyvän keskityksen jälkeen.

Tauolla oli täysi mahdottomuus päästä ihmismassojen läpi oluthanojen ääreen, mutta meillä olikin olutketju katsomoon toiminut loistavasti jo pelin ollessa käynnissä, eikä kuivin suin tarvinnut olla. Kenenkään ei myöskään tarvinnut kärsiä lämpimästä oluesta; keli oli hyytävä.

Joukkueiden astellessa tauolta kentälle nähtiin katsomossamme pienimuotoinen savutus ja pari soihtua, jotka kannustivat aidalla roikkuneen sekopään joukkoineen entistä syvemmälle hurmostilaan. Kotikannattajat vaimensivat yritteliäät karlsruhelaiset laulullaan ja peli lähti taas käyntiin. Sekavaahan tuo oli edelleen, eikä kummallakaan pelistä oikein tuntunut löytyvän sitä kuuluisaa punaista lankaa. Palloa roiskittiin enemmän tai vähemmän päättömästi kohti puolustuslinjoja.

Puoliajan alun jälkeen, sektiomme laidassa jotkut tappelunhaluiset pyrkivät kotikannattajien kimppuun ja kuin taikaiskusta katsomo täyttyi mellakkapoliiseista. Ei voinut kuin ihailla saksalaisen joukkojenhallinnan järjestelmällisyyttä; robocopeja ei näkynyt missään kunnes jotain tapahtui. Ja kun jotain tapahtui, toimivat skoudet ripeästi, täsmällisesti ja provosoimatta ja hoitivat homman. Kun muistelemme esimerkiksi Pohjoiskaarteeseen rynnänneitä tappelunhaluisia kommandoja viime syksyn Wales-matsissa, voimme vain todeta, että suomalaisilla mellakkapoliiseilla olisi todella paljon oppimista näiltä kavereilta.

Karlsruhe ei saanut oikein minkäänlaista kiriä aikaiseksi ja sekava jalkapalloilta päättyi kotijoukkueen juhliin fanien komeasti esittämän "You'll Never Walk Alonen" tahdissa. Karlsruhen fanit ovat erittäin armotonta porukkaa ja buuasivat omilleen voimakkaasti matsin jälkeen. Taisipa kentälle lentää muutama lumipallokin. Ei ihme, että Nikke on kertonut joukkueen olevan usein aivan lukossa kotimatseissa. Badenilaisten peli on kyllä huonoimmillaan erittäin mielikuvituksetonta, eikä St. Paulinkaan pelaamisessa tänä iltana paljon hienouksia nähty. Hampurin pojat kuitenkin tekivät voittoon tarvittavat maalit väkisin ja puolustivat omaa päätyään leijonan lailla, eikä olisi mikään ihme jos toukokuussa Reeperbahnilla juhlittaisiin nousua.

Valuimme tappion karvas kalkki niskassa pitkälle kotimatkalleen lähtevien karlsruhelaisten seassa stadikalta ulos ja suuntasimme kohti hostellia kuoriutuaksemme ulos sadoista vaatekerroksistamme.

Hostellilla mopo alkoi ensimmäistä kertaa toden teolla lähteä käsistä ja esimerkiksi Nurtsin faijan perintökalsarit tuhoutuivat täysin villeissä jälkipeleissä. Laulu raikasi ja loppuilta vietettiinkin erittäin sekavissa merkeissä Reeperbahnin humussa. Klubbailua jatkui aina aamukuuteen asti ja väsyneet taistelijat valuivat auringon jo noustua takaisin tukikohtaan.

–Lauantai ja sunnuntai-

Alkuperäisessä matkasuunnitelmassa oli tarkoitus hommata toinenkin jalkapalloelämys puskemalla lauantaina Berliiniin todistamaan paikallisen Unionin ja Augsburgin välistä koitosta. Matkaan olisi kuitenkin pitänyt lähteä jo yhdeksän jälkeen aamulla ja suunnitelma hylättiin perjantain venähdettyä "yllättävän" pitkäksi. Olimme sitä paitsi viettäneet kaiken ajan pelkästään Reeperbahnilla ja lauantaina päätimmekin tutkia hieman enemmän St. Paulia ja illan suussa uskaltauduimme jopa "normaali-ihmisten" alueille Hampurin keskustaan.

St. Pauli oli täynnä mukavia pikku putiikkeja ja tunnelmallisia levykauppoja. Vanhan totuuden mukaan mikään ei ole vaarallisempaa pankkitilille kuin pienessä nousuhumalassa shoppaileminen ja reissubudjettia käytettiinkin mm. Ben Shermanin ja Fred Perryn tuotteisiin oikein urakalla. Välillä oli toki pakko poistaa uhkaavasti lähestyvää krapulaa jossain vastaan tulevassa Kneipessa.

Jossain vaiheessa päädyimme mukavaan futisbaariin, jonka voimakkaasti humaltunut baarimikko tarjoili litran pullosta ja pahvimukeista Jägeriä Suomesta asti tulleille matkalaisille ilmaiseksi. Kapakassa käynnissä olevan Bundesliiga-kierroksen matseja seurasi myös entinen merimies, jolta eivät tarinat hurjasta nuoruudesta loppuneet. Kaikki diggasivat Hyypiästä ja vihasivat HSV:tä. Pärjäsimme tietysti St. Pauli-huiveinemme mukana loistavasti ja päivä kääntyi kohti iltaa. Osa porukasta lähti vielä käymään keskustassa katselemassa Mönckebergstrassen meininkiä, ennen vetäytymistä hostellille tankkaamaan.

Olimme edellisenä iltana saaneet joiltain paikallisilta suoranaisen käskyn käydä lauantaina katsastamassa Nebel & Gefährlig-niminen klubi. Itseasiassa ko. nimi oli kirjoitettu Jusan käteen erittäin humalaisella käsialalla ja selvitimmekin hostellin respahenkilökunnan kanssa hyvän tovin kryptisiä kirjaimia, ennen kuin nimi saatiin selville. Sinnehän meidän oli kuitenkin suunnattava.

Ko. mesta sijaitsi St. Paulin metroaseman lähettyvillä valtavassa betonimöhkäleessä, joka oli karu arkkitehtoninen muistutus siitä, minkälaisiin suorituksiin pieleen mennyt kansallissosialistinen yhteiskuntakokeilu pahimmillaan johtaa. Paikka oli jonkinlainen ilmavalvontakeskuksen ja ammusvaraston äpärälapsi. Ulkokuori kuitenkin hämäsi ja sisätilojen sokkelot selvitettyämme rakennuksen sydämestä aukesi muutama erittäin tyylikäs klubitila. Mieleen tulivat elävästi Kuudes Linja ja Tavastia. Tanssi ja laulu jatkuivat taas kuuden pintaan aamulla.

Sunnuntaina hostellilta heräilikin sitten erittäin kalpeaa porukkaa ja huonovointiset matkalaiset rämpivät hiljaisina ameebojen lailla Hampurin lentoasemalle. Päivän ainoa valonpilkahdus saatiin kun check-in-jonossa saimme tekstiviestiseurannasta kuulla, että Ruotsi oli arvottu Suomen kanssa samaan lohkoon ensi syksynä alkavissa EM-karsinoissa. Kyllä siinä gyntterit olivat ihmeissään kalpeiden suomalaisten yltyessä äkkiarvaamatta valtavaan älämölöön, halauksiin ja jopa pienehköihin Suomi-chantteihin. Kyseinen tieto jotenkin sähköisti sumeisiin aivoihimme tiedon siitä, että elämä jatkuu. Futisreissut saavat viimeistään syksyllä jatkoa ja vielä sillä parhaalla mahdollisella tavalla; omaa maajoukkuettamme seuraamalla!

FinGer

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 19.02.2010 klo 13:34:58
Säästäisi vaan lennoissa aika paljon jos lentäisi ryanairilla bremeniin, kuin se että helsingistä suoraan damiin.
Lennä Bremenistä tai Hampurista Damiin? Varmasti halvempaa ku junailu. Bussejakin kulkee ainakin Hampurista.

edit. Oletan, että asut Tampereella ja siksi Helsingistä lentäminen ei olisi taloudellinen ratkaisu?

lepa

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 19.02.2010 klo 13:34:58
Pääseekö Bremenistä helposti junalla Amsterdamiin tai Rotterdamiin? Tai no varmasti pääsee, kun välimatkaa ei ole kuin alle 300km, mutta mitäköhän tuollainen junalippu mahtaisi maksaa? Netistä löysin jonkun sivuston(eurorailway.com yms), jonka kautta lippu maksaa 120$. Ei kai sen noin kallis voi olla?

Säästäisi vaan lennoissa aika paljon jos lentäisi ryanairilla bremeniin, kuin se että helsingistä suoraan damiin.

Bussilla Bremenistä Groningeniin 20 euroa (4-5 kertaa päivässä) ja Groningenista Amsterdamiin junalla 27 euroa. Hinnat yhteen suuntaan.

George Omniworld

#932
Europa-Spezial-tarjouksella näyttäisi pääsevän junalla Bremenistä 39 eurolla sekä Rotterdamiin että Amsterdamiin -> www.bahn.de

Edit. Päivästä riippuen voi päästä jo 29 eurolla.

Elukka

Lainaus käyttäjältä: NOFXAK - 19.02.2010 klo 13:34:58
Pistetääs tännekin tämä, kun täällä tuntuu asiantuntijoita olevan! :)

Pääseekö Bremenistä helposti junalla Amsterdamiin tai Rotterdamiin? Tai no varmasti pääsee, kun välimatkaa ei ole kuin alle 300km, mutta mitäköhän tuollainen junalippu mahtaisi maksaa? Netistä löysin jonkun sivuston(eurorailway.com yms), jonka kautta lippu maksaa 120$. Ei kai sen noin kallis voi olla?

Deutsche Bahnin sivuilta katsottuna näytti kustantavan n.60-90 euroa riippuen vähän että kuinka paljon haluaa junia matkalla vaihtaa. Ja nämä hinnat ihan sillä haulla, että olisi nyt heti lähdössä matkaan. Saksassa saa yleensä liput halvemmalla kun ostaa ne hyvissä ajoin etukäteen. Parin viikon päähän olisi sama matka irronnut hintaan 29 euroa. 

peng.xuefeng

En jaksa nyt tutkia DB:n sivuja mutta kyllä saksalainen juna on mukavuudessa (ja ravintolavaunun tarjonnassa) aivan toista luokkaa kuin bussi. Bremeniä kun en oikein tunne niin se kyllä kannattaa tarkistaa paljonko aikaa kuluu kentältä juna-asemalle. Ei ole muuten kiva jos jää maksetut liput käyttämättä ja majoituksesta ei tietoakaan.

Bati-Gol

Onko joku ostanut liput HSV:n kotipeliin joukkueen nettisivuilta? Sivut on muuten englanniksi, mutta lipunmyynti-osio lähinnä saksaksi. Lippujen ostaminen kuitenkin vaatinee rekisteröitymistä, mutta en löydä ko. sivuilta muuta kuin kirjautumis-kohdan.

grönvit

#936
Lainaus käyttäjältä: peng.xuefeng - 19.02.2010 klo 17:13:22
En jaksa nyt tutkia DB:n sivuja mutta kyllä saksalainen juna on mukavuudessa (ja ravintolavaunun tarjonnassa) aivan toista luokkaa kuin bussi. Bremeniä kun en oikein tunne niin se kyllä kannattaa tarkistaa paljonko aikaa kuluu kentältä juna-asemalle. Ei ole muuten kiva jos jää maksetut liput käyttämättä ja majoituksesta ei tietoakaan.

Bremenin lentokenttähän sijaitsee oikeastaan keskustassa ja raitiovaunut menevät suoraan kentän ovien edestä keskustaan aivan rautatieaseman eteen noin kymmenessä minuutissa. Todella helppoa ja nopeaa.

Sese

#937
Lainaus käyttäjältä: Bati-Gol - 19.02.2010 klo 18:38:16
Onko joku ostanut liput HSV:n kotipeliin joukkueen nettisivuilta? Sivut on muuten englanniksi, mutta lipunmyynti-osio lähinnä saksaksi. Lippujen ostaminen kuitenkin vaatinee rekisteröitymistä, mutta en löydä ko. sivuilta muuta kuin kirjautumis-kohdan.
Tickets -> Onlineshop ja sitten valitset "Bestellen"-napin sen ottelun kohdalta, johon olet menossa. Sitten valitset katsomon jne. Rekisteröityminen hoituu samalla kun ostat lipun ja syötät nimesi, osoitteesi ym. Ota vaikka Google translate vielä kaveriksi niin onnistuu kyllä helposti.

Mikenaattori

Sakujen sarjaohjelma heratti pari kysymysta:

Onko tuo viimeisen kierroksen pelipaiva 8.5 kaikkien matsien osalta saletti (poislukien Force Majure esteet)? Luotan toki insinoorin laatimaan ohjelmaan, mutta eikai millaan paikallisella Urholla ole suolaisia varpaitaan pelissa?

Onkos Fiddy-miehilla tai muilla kokemusta Borussia Monchengladbachin lippujarjestelyista? Nopeasti tsekkasin kapasiteetin ja yleisokeskiarvot, joiden perusteella lipunsaannin ei pitaisi olla ongelma. Toisaalta skenaario on sikali poikkeuksellinen, etta paatoskierroksella vastaan tulee Samikusen, joka mahdollisen mestaruustaiston ollessa kaynnissa vetanee paikalle kaltaisteni glooryhunttereiden lisaksi myos perkelesti Leverkusenilaisia. Eli osaisiko joku Saksan kuviot tunteva antaa valistuneen arvauksen lippujen saatavuudesta?

euroflex

Lainaus käyttäjältä: Mikenaattori - 21.02.2010 klo 11:16:28
Sakujen sarjaohjelma heratti pari kysymysta:
Onko tuo viimeisen kierroksen pelipaiva 8.5 kaikkien matsien osalta saletti (poislukien Force Majure esteet)? Luotan toki insinoorin laatimaan ohjelmaan, mutta eikai millaan paikallisella Urholla ole suolaisia varpaitaan pelissa?
Pitää paikkansa eli viimeiset 2 kierrosta pelataan niin,että kaikki ottelut alkavat samaan aikaan.

Kaikkii muihin kotiotteluihin on liput jo myynnissä ,mutta tuo Samikusen ottelun myynti ei ole alkanut.  en heti nähnyt päivää koska myyntiin tulee.
http://www.borussia-ticketing.de/ticketing/default.asp?PageNo=DEFAULT

Thouni

Niinko onko tosiaan niin, että Herta-Bayern peliin ei enää lippuja ole saatavilla vaan on jo nyt myyty loppuun ??? Täytynee meidänkin ottaa tuo Mönssenklaatpaah-Samikusen päätöskierroksen varaotteluksi. Onhan tuonne vähän matkaa Hampurista, mutta Bremen-HSV matsiin lippujen saaminen onkin sitten sitä arpapeliä.

Mr Tii

LainaaKaikkii muihin kotiotteluihin on liput jo myynnissä ,mutta tuo Samikusen ottelun myynti ei ole alkanut.  en heti nähnyt päivää koska myyntiin tulee.
Tosta listastahan puuttuu Bayern-peli kokonaan. Onkohan se jo sitten loppuunmyyty?

Kitchener Leslie

Lainaus käyttäjältä: Mr Tii - 21.02.2010 klo 20:19:36
Tosta listastahan puuttuu Bayern-peli kokonaan. Onkohan se jo sitten loppuunmyyty?

Noilta sivuilta poimittua:
LainaaTageskarten für die Heimspiele können Sie hier kaufen! Für das Spiel gegen Bayern München stehen keine Karten mehr zur Verfügung!

Eli Bayern-peliin ei ole lippuja enää saatavana, ainakaan tuota kautta.

grönvit

#943
Eikös tuo Hertha-Bayern ole joka kausi poikkeuksetta loppuunmyyty? Veikkaan, että seuran jäsenyyden (tjsp.) maksaneilla on jonkinlainen etuosto-oikeus noihin Bayern-pelin lippuihin ja näin ollen ylijääneet liput tulisivat myyntiin vasta myöhemmin. Tai sitten se on oikeasti jo loppuunmyyty.

äägee

#944
Lainaus käyttäjältä: grönvit - 22.02.2010 klo 14:36:45
Eikös tuo Hertha-Bayern ole joka kausi poikkeuksetta loppuunmyyty? Veikkaan, että seuran jäsenyyden (tjsp.) maksaneilla on jonkinlainen etuosto-oikeus noihin Bayern-pelin lippuihin ja näin ollen ylijääneet liput tulisivat myyntiin vasta myöhemmin. Tai sitten se on oikeasti jo loppuunmyyty.
En tiedä miten se menee tällä kaudella, mutta kun itse kävin kyseisen matsin katsomassa oli kyllä vapaitakin paikkoja stadionilla. Aika lähellä täyttä kuitenkin, mutta liput hoituivat helposti. Tästä on kuitenkin se kolme vuotta aikaa, mutta luulisi että soitolla/sähköpostilla Herthalle onnistuu noidenkin hankkiminen.

Berliinille noin muutenkin älyttömän iso. :ylos:

e. Saksasta kun on kyse kannattaa esim. juuri sähköpostia käyttää. Usein saattaa löytyä niitä lippuja runsaastikin kun ulkomaalainen oikein kiltisti pyytää.

Lorenzo Lamas

Pikainen kysymys, ei jaksa koko topikkia selailla läpi.

Mikä olis hyvä paikka hommata lippuja bundesliigan peleihin. Onko siellä tyyliin jotain "lippupalvelua" vai myykö kaikki seurat itse lippunsa?

Sese

Lainaus käyttäjältä: Lorenzo Lamas - 25.02.2010 klo 15:49:12
Pikainen kysymys, ei jaksa koko topikkia selailla läpi.

Mikä olis hyvä paikka hommata lippuja bundesliigan peleihin. Onko siellä tyyliin jotain "lippupalvelua" vai myykö kaikki seurat itse lippunsa?
Suoraan seurojen kotisivuilta helpointa.

Lorenzo Lamas


Mr Tii

Milloin toi bundesliigan ja 2.bundeksen otteluohjelma oikein varmistuu loppukauden osalta? Nyt on tiedossa vain kolme seuraavaa kierrosta ja viimeiset kaksi sitten pelataan kaikki pelit samaan aikaan. Tosi epäsäännöllisesti valitsevat ottelupäiviä. Välillä on pelit tiedossa yli kahden kuukauden päähän, välillä sitten kahden viikon. Epäsaksalaista...

kyynaama

Lainaus käyttäjältä: Mr Tii - 01.03.2010 klo 18:17:04
Milloin toi bundesliigan ja 2.bundeksen otteluohjelma oikein varmistuu loppukauden osalta? Nyt on tiedossa vain kolme seuraavaa kierrosta ja viimeiset kaksi sitten pelataan kaikki pelit samaan aikaan. Tosi epäsäännöllisesti valitsevat ottelupäiviä. Välillä on pelit tiedossa yli kahden kuukauden päähän, välillä sitten kahden viikon. Epäsaksalaista...

Tänään on tullut myös kierrosten 28 & 29 aikataulu.