Vieläkö se puolustuksesta lähtevä peli vaikuttaa niin huonolta idealta?

[JJO]

Melestäni Baxterin mukana on tullut tärkeä variaatio peliin. Sellainen että edes joitain maita vastaan voitaisiin käydä hyökkäämään ja tekemään voittomaalia silläkin uhalla että tappio tulee. Toki Hodarin kilpikonnamalli olisi kieltämättä myös hyödyllinen joissain matseissa. Karsinnat kuitenkin ratkaistaan (tai voisi ratkaista) voittamalla ns "helpot matsit" jos sitten edes jotain pisteitä saataisiin päävastustajilta. 0-0 kaikkia vastaan ei riitä vaikka siihen väliin tulisikin pari tuurivoittoa.

Olivatko Puola- ja Belgia-voitot mielestäsi tuuria? Kiitos annistasi tähän keskusteluun.

[Gheddafi]

Jo lähtökohtaisesti se asetelma, että viime karsinnoissa saatiin puolustuspeli kuntoon ja nyt lisätään paukkuja hyökkäykseen ilman että puolustus kärsii on täysin epärealistinen. Tästähän on usein puhuttu. Jos sinulla on rajallinen määrä resursseja niin miten voisit lisätä nitä jonnekin, ilman että toinen osa-alue kärsii?

Niin kauan kuin Suomen taitotaso ja yksilöiden tekniset ominaisuudet ovat heikompia kuin pahimmilla vastustajilla, pitäisi mielestäni Suomen aina lähteä siitä, ettei omissa soi yhtään. Helvetin tarkkaa ja kurinalaista puolustamista ja oikeat roolitukset. Toki sillä erotuksella, että näitä kutos- ja seiskakorin maita vastaan sitten voitaisiin vähän rohkeammin mennä.

[jukka]

Jo lähtökohtaisesti se asetelma, että viime karsinnoissa saatiin puolustuspeli kuntoon ja nyt lisätään paukkuja hyökkäykseen ilman että puolustus kärsii on täysin epärealistinen. Tästähän on usein puhuttu. Jos sinulla on rajallinen määrä resursseja niin miten voisit lisätä nitä jonnekin, ilman että toinen osa-alue kärsii?

Niin kauan kuin Suomen taitotaso ja yksilöiden tekniset ominaisuudet ovat heikompia kuin pahimmilla vastustajilla, pitäisi mielestäni Suomen aina lähteä siitä, ettei omissa soi yhtään. Helvetin tarkkaa ja kurinalaista puolustamista ja oikeat roolitukset. Toki sillä erotuksella, että näitä kutos- ja seiskakorin maita vastaan sitten voitaisiin vähän rohkeammin mennä.

 Presiis näin.

[Sportacus]

Nyt vähän jäitä hattuun näiden pakka sekaisin puheiden kanssa. Suomen peli oli ensimmäisen jakson ajan ihan hyvää Portugalia vastaan, joka on TOP10 maa koko maailmassa. Ja Suomelta kuitenkin puuttui Tainio ja Väyrynen. Toinen jakso oli hirveätä kuraa pelaajavaihtojen ja pelipaikkakokeilujen takia.

[niftan]

Nyt vähän jäitä hattuun näiden pakka sekaisin puheiden kanssa. Suomen peli oli ensimmäisen jakson ajan ihan hyvää Portugalia vastaan, joka on TOP10 maa koko maailmassa. Ja Suomelta kuitenkin puuttui Tainio ja Väyrynen. Toinen jakso oli hirveätä kuraa pelaajavaihtojen ja pelipaikkakokeilujen takia.

Aika pitkälle samoilla linjoilla.

Lisätään tähän vielä, että jokainen pallonhallintaan pyrkivä jengi maailmassa tarvii keskikentän keskelle/10-paikalle pelaajan, joka pystyy palloa jakelemaan. Eilen toisella jaksolla tällaista ei ollut ja matka keskikentän pohjan ja hyökkäyksen välillä kasvoi liian pitkäksi. Tällöin palloa ei pystytty pitämään alkuunkaan ja paine kasaantui Suomen päähän. Myöskään tehdyt vaihdot ja heidän onnistumisensa pelissä henkilökohtaisella tasolla ei ollut kovin mairittelevaa.

Litmanen ei mitään ihmeitä oikeasti eilen esittänyt, mutta on pelaajatyyppinä täysin korvaamaton tämän hetken Suomen maajoukkueelle. Itse ole erittäin tyytyväinen muutoksesta Hodarin maajoukkueeseen, mutta pieni pelko perseessä on, löytyykö Litmaselle jatkossa korvaajaa, koska mieshän nykyään oikeasti on kuin vain varjo entisestään. Olisiko siis aika antaa Losalle vielä mahdollisuus?

Ekan puoliajan peli oli osin erittäin rohkaisevaa, vaikkakin aivan loppuminuutit turhaan annettiinkin täysin Portugalin haltuun. Ei tästä oikeasti ole huono jatkaa, mutta kehitystä pitää tietenkin tapahtua. Koko joukkueen liikkumista pitää parantaa, laitapelin pitää parantua eilisestä todella paljon (Kolkka ja JJ epäonnistuivat mielestäni todella karkeasti), 10-paikalle pitää saada Litmaselle vaihtoehto ja ennenkaikkea (liittyen toki koko joukkueen liikkumiseen) puolustavien keskikenttien pitää pystyä tukemaan puolustuslinjaa pallonmenetyksen jälkeen. Siinä mielestäni kiteytettynä koko Suomen pelaamisen tämän hetken ongelma.

Isoista asioista ei ole kyse, mutta pienillä asioilla huipulla pelattaessa on suuri painoarvo.

[Mr. Brownstone]

"Hodgsonin aikana Suomella oli enemmän maalipaikkoja".

Nopeasti unohtuu kanssafoorumisteilta se, kuinka monta todellista maalipaikkaa viimeisessä karsintamatsissa oli ja kuinka kusessa silloinkin Portugalin kanssa oltiin.

Summattuna: Eka puoliaika eilen oli Suomelta ehdottomasti parempaa peliä kuin Hodarin aikana, mutta toinen taas selkeästi heikompaa. Tästä voi vetää johtopäätöksiä materiaalin suhteen.

No ei todellakaan oltu missään kusessa pelin aikana. Portugali piti kyllä palloa, mutta ei sekään niin montaa maalipaikkaa luonut ottelussa. Suomi ei toki ottelua olisi voittanut, vaikka peli olisi samalla tavalla pelattu 10 kertaa uudestaan. Tämä oli Suomelta organisoituna pelinä sata kertaa huonompi kuin kumpikaan karsinnan Portugali-peli ja niissä pelattiin sentään pisteistä ja kisapaikasta.

[niftan]

No ei todellakaan oltu missään kusessa pelin aikana. Portugali piti kyllä palloa, mutta ei sekään niin montaa maalipaikkaa luonut ottelussa. Suomi ei toki ottelua olisi voittanut, vaikka peli olisi samalla tavalla pelattu 10 kertaa uudestaan. Tämä oli Suomelta organisoituna pelinä sata kertaa huonompi kuin kumpikaan karsinnan Portugali-peli ja niissä pelattiin sentään pisteistä ja kisapaikasta.

Aika on ilmeisesti kullannut muistot. Tuossakin pelissä Jässi piti Suomea pystyssä koko pelin ajan.

Muistutukseksi:

http://www1.uefa.com/tournament/qualifying/matches/match=83804/index.html

[Mr. Brownstone]

Aika on ilmeisesti kullannut muistot. Tuossakin pelissä Jässi piti Suomea pystyssä koko pelin ajan.

Muistutukseksi:

http://www1.uefa.com/tournament/qualifying/matches/match=83804/index.html

Toki Jässi pelasi loistavan pelin, mutta niin jyrän alla ei oltu kuin tässä pelissä. Tässä pelissä murskalukemat esti vain Portugalin todella surkea viimeistely. Joku muu huippujoukkue olisi rökittänyt Suomen kuin Japani Suomen C-maajoukkueen. Sillä erolla, ettei Suomi olisi tehnyt yhtäkään maalia.

Ja mitä väliä oikeastaan edes edellisen karsinnan peleillä on tässä vaiheessa?

[niftan]

Toki Jässi pelasi loistavan pelin, mutta niin jyrän alla ei oltu kuin tässä pelissä. Tässä pelissä murskalukemat esti vain Portugalin todella surkea viimeistely. Joku muu huippujoukkue olisi rökittänyt Suomen kuin Japani Suomen C-maajoukkueen. Sillä erolla, ettei Suomi olisi tehnyt yhtäkään maalia.

Ja mitä väliä oikeastaan edes edellisen karsinnan peleillä on tässä vaiheessa?

Paremmat mahdollisuudet voittoon Suomella olisi ollut ensimmäisen puoliajan esityksellä kuin Hodarin totaalipuolustamisella.

Jyrän alla Suomi oli vasta toisella puoliajalla. Toisaalta toiselle puoliajalle ei varmasti oltaisi lähdetty samalla miehityksellä, jos kyseessä olisi ollut panoksellinen peli. Ensimmäinen puoliaikahan (viimeisiä minuutteja lukuunottamatta) Suomelta oli melko hyvä Portugalin tapaista huippumaata vastaan. Tästä kait olemme samaa mieltä?

Ja tuolla pelillähän Suomi olisi tehnyt pari maalia, koska Hyypiän kaatamisesta olisi ehdottomasti kuulunut viheltää rangaistuspotku, enkä oikein vieläkään näe, miksi Miklun maalia ei hyväksytty. Hyypiän päähän pallo ei tainnut osua.

[Elmo]

Ensimmäinen puoliaikahan (viimeisiä minuutteja lukuunottamatta) Suomelta oli melko hyvä Portugalin tapaista huippumaata vastaan. Tästä kait olemme samaa mieltä?

Se täytyy täältä sivusta todeta, että alas on vaatimustaso Baxterin kaudella tippunut, jos tuo ensimmäinen puoliaika menee melko hyvä kategoriaan.

Jos Portugalin viimeistely olisi ollut laatumaan tasolla niin tauolle oltaisiin lähdetty 3-1 tilanteesta.

Suomella ei toiminut puolustuspeli eikä laitapeli oikein mitenkään. Keskikentän keskusta vielä jotenkin onnistui ensimmäisellä puoliajalla ja Miklu väläytti pari kertaa. Paljon toivottavasti tapahtuu ennen Walespeliä.

[Sportacus]

Toki Jässi pelasi loistavan pelin, mutta niin jyrän alla ei oltu kuin tässä pelissä. Tässä pelissä murskalukemat esti vain Portugalin todella surkea viimeistely. Joku muu huippujoukkue olisi rökittänyt Suomen kuin Japani Suomen C-maajoukkueen. Sillä erolla, ettei Suomi olisi tehnyt yhtäkään maalia.

Aika on ilmeisesti kullannut muistot. Tuossakin pelissä Jässi piti Suomea pystyssä koko pelin ajan.

Muistutukseksi:

http://www1.uefa.com/tournament/qualifying/matches/match=83804/index.html

Tuossa pelissä laukaukset Portugalille 18-2. Paljonkos oli vastaavat lukemat nyt?

Väittäisin kyllä, että ensimmäisellä puoliajalla Suomi oli huomattavasti paremmin pelissä mukana kuin kummassakaan tuossa karsintaottelussa. Toinen puoliaika vaihtojen ja kokeilujen myötä on sitten oma lukunsa.

[domergue]

Mitä järkeä on ylipääänsä verrata ratkaisevaa karsintaottelua ja ystävyysottelua toisiinsa? Portugali pelasi tuossa karsintaottelussa ehkä vähän eri asenteella.

[niftan]

Mitä järkeä on ylipääänsä verrata ratkaisevaa karsintaottelua ja ystävyysottelua toisiinsa? Portugali pelasi tuossa karsintaottelussa ehkä vähän eri asenteella.

Ja Suomiko ei?

[JiiPee]

Pahinta tuossa Hodgsonin Portugali-pelissä oli, että Suomi ei missään vaiheessa edes yrittänyt voittaa ko. peliä, eikä Portugalin käytännössä tarvinnut muuta kuin nuhjata pallon kanssa omalla alueellaan ja hyökkäillä silloin tällöin. Aika erikoista, että täällä hurrataan kyseistä peliä "loistavasti organisoituna" pelinä, vaikka Suomi oli pakkovoiton edessä ja maalipaikkoja luotiin tasan nolla. Ilmeisesti tärkeämpää on se, että voidaan turvallisesti jossitella "yhden maalin päähän" jäänyttä kisapaikkaa kuin että yritettäisiin saada sitä maalia edes pienellä riskillä.

[Gheddafi]

Pahinta tuossa Hodgsonin Portugali-pelissä oli, että Suomi ei missään vaiheessa edes yrittänyt voittaa ko. peliä, eikä Portugalin käytännössä tarvinnut muuta kuin nuhjata pallon kanssa omalla alueellaan ja hyökkäillä silloin tällöin. Aika erikoista, että täällä hurrataan kyseistä peliä "loistavasti organisoituna" pelinä, vaikka Suomi oli pakkovoiton edessä ja maalipaikkoja luotiin tasan nolla. Ilmeisesti tärkeämpää on se, että voidaan turvallisesti jossitella "yhden maalin päähän" jäänyttä kisapaikkaa kuin että yritettäisiin saada sitä maalia edes pienellä riskillä.

Itse nyt puhuin ainakin kokonaisuudesta. Lähtökohtaisesti pidän Hodarin tapaa pelata Suomelle parhaimpana. Jos on vika karsintapeli menossa, pakkovoitto päällä ja 10 minuuttia aikaa eikä johdeta, kyllä silloin voidaan hyökätä rohkeamminkin.

[Rikkiviisas]

Itse nyt puhuin ainakin kokonaisuudesta. Lähtökohtaisesti pidän Hodarin tapaa pelata Suomelle parhaimpana. Jos on vika karsintapeli menossa, pakkovoitto päällä ja 10 minuuttia aikaa eikä johdeta, kyllä silloin voidaan hyökätä rohkeamminkin.

Hodarin tapa pelata isoja ja Suomen kanssa samantasoisia maita oli hyvä.
Ainoastaan Serbia-kotipelissä tapahtui järkyttävä romahdus.

Hodarin tapa hakea tasapeliä Armeniasta ja Azerbaidzanista johti siihen, että Suomi ei päässyt EM-kisoihin.

Samoin Portugalia vastaan olisi voinut lopussa hyökätä aktiivisemmin niin kotipelissä ylivoimalla kuin sitten vieraspelissäkin, jossa Suomen oli pakko tehdä maali.

[Sportacus]

Mitä järkeä on ylipääänsä verrata ratkaisevaa karsintaottelua ja ystävyysottelua toisiinsa? Portugali pelasi tuossa karsintaottelussa ehkä vähän eri asenteella.

No kun tässä nyt haluttiin verrata Hodgsonin Suomea ja Baxterin Suomea toisiinsa ja helpointa tätä vertailua on tehdä samaa joukkuetta vastaan.

[Mr. Brownstone]

Hodarin tapa hakea tasapeliä Armeniasta ja Azerbaidzanista johti siihen, että Suomi ei päässyt EM-kisoihin.

Täyttä pistepottia Jerevanista ei tullut, koska Suomi ei osannut käyttää lukuisia maalipaikkojaan. Muutenhan ottelu oli Suomelta varsin hyvä vierasottelu ja kaikki hehkuttaisivat rutiinivoittoa jos olisi joku niistä huippupaikoista kelvannut Shefkille, Forssellille ja/tai Johanssonille. Azerbaidzhan-ottelusta samaa mieltä, siinä yritti varmistella tasapeliä. Mutta vaikka nämä ottelut olisi voitettu, ei ole kirkossa kuulutettu, että Suomi olisi myös lopuissa otteluissa menestynyt miten menestyi eli vähintään kohtuullisesti. Paineet voittamiseen olisivat olleet aivan toista luokkaa esim. Belgia-kotiottelussa.

Hodaria kritisoitiin monessa ottelussa siitä, ettei vaihtanut mutta siitä olen eri mieltä. Toki Azerbaidzhanissa olisin itse vaihtanut, mutta kuten on nähty niin Suomen peli ei tuosta vaan vaihtoja tekemällä parane. Oikeastaan vain heikkenee. Hodgson sai aika lähelle maksimaalisen tehon irti Suomen materiaalista. Se melkein riitti.

[idänihme]

Olivatko Puola- ja Belgia-voitot mielestäsi tuuria? Kiitos annistasi tähän keskusteluun.

Pitää kommentoida vaikkei tänne päin ollut suunnattukaan.

Puola peli oli tuuria (kimmoke Kolkan perseestä Litille) ja Belgia peli taitoa. Puola pelissäkin toki hyvän puolustustaktiikan ansiosta voitto ja tappio livat suunnilleen yhtä todennäköiset (tasapeli silti ehkä todennäköisin). Belgia-pelit olivat ylipäänsä ainoat joissa Suomi todellakin lähti vahvasti hakemaan voittoa eikä vain puolustanut.

Tämä sinäänsä oli ihan ok strategia, sillä kovempia vastaan voiton todennäköisyys olisi vahveminkin hyökäten pieni ja heikompia vastaan olisi luullut sen maalin jotenkin tulevan vaikkei hyökkäykseen hirveästi panostaisikaan. Homma vaan kusahti pienempiä vastaan puppelointiin (olsiko sittenkin pitänyt hyökätä enemmän?) ja Serbia-tappioon.

[blackhawk]

Hodarin tapa pelata isoja ja Suomen kanssa samantasoisia maita oli hyvä.
Ainoastaan Serbia-kotipelissä tapahtui järkyttävä romahdus.

Ei Serbia-kotipelissäkään mitään romahdusta tapahtunut, vaan siinä tehtiin heti alussa se yksi virhe, josta vastustaja sillä kertaa rankaisi. Serbian aikainen johtomaali pakotti Suomen pelaamaan hyökkäävämpää peliä kuin Hodari olisi halunnut, mistä seurasi Serbian toinen maali. Muuten Suomen peli pysyi siinäkin ottelussa hyvin kasassa ja ilman nopeaa avausmaalia maaliton tasuri olisi ollut aika todennäköinen lopputulos. Vastaavia yksittäisiä virheitä tehtiin muissakin matseissa, mutta niitä ei tehty liikaa. Eivät vastustajatkaan jokaisesta paikasta onnistu.

[Tsei Tsei]

e: idealistinen ajatus siitä, että pidetään samanlainen puolustuspeli, mutta avataan hyökkäystä, on osoittautunut juuri siksi, mitä osasi ennustaakin. Kaunis ajatus, mahdotonta toteuttaa tällä materiaalilla.

Mielestäni Hodgsonin Suomi pelasi oikein Puolaa vastaan kotona, Portugalia vastaan kotona, jopa Serbiaa vastaan vieraissa (koska tulos oli hyvä) ja Puolaa vastaan vieraissa. Portugalia vastaan vieraissa esitys olisi myös kelvannut, mutta koska pelistä tarvittiin voitto, oli esitys aika heikko. Belgia-pelit olivat myös ihan ok, mutta näissä peleissä tovoisin enemmän riskiä. Suomi pelasi surkeasti kaksi kertaa Azereita ja kotona Armeniaa vastaan. Näihin peleihin toivoisin parempaa hyökkäyspeliä. Venäjää vastaan vieraissa olisi kelvannut erinomaisesti sumppu.

[Tsei Tsei]

Hodgsonin aikaan Suomella oli kilpikonnapuolustuksesta huolimatta myös enemmän maalipaikkoja, joten kieltämättä hieman ikävä noita viime karsintojen pelejä jo on. Tietysti Hodgsonilla oli omat ongelmansa pelissä, mutta tuloksellisesti huomattavasti parempaahan tuo silloin oli.

No ei näitä pahoissa peleissä niin hirveästi ollut. Serbiaa vastaan nolla maalipaikkaa molemmissa otteluissa. Puolaa vastaan vieraissa ei yhtään rakennettua maalipaikkaa ennen maalia. Portugalia vastaan vieraissa ei yhtään maalipaikkaa. Armeniaa vastaan kotona yksi maalipaikka. Azereita vastaan kotona maalipaikkoja oli Baxterilla ja Hodarilla kutakuinkin yhtä paljon. Baxterin Suomi sai kuitenkin maalipaikkoja Saksaa vastaan kotona aivan kuin Hodgson sai Portugalia vastaan. Venäjää vastaan vieraissa ei ollut yhtään maalipaikkaa, mutta ei ollut Hodarillakaan näitä Serbiassa. Erona oli vain puolustuksen tiiveys ja vastustajan viimeistely.

[tamman siika]

Serbiaa vastaan nolla maalipaikkaa molemmissa otteluissa.

Eikös joku suomalainen puskenut ylärimaan kotipelissä?

[Tsei Tsei]

Hämmentävää, että yhä saa täälläkin useissa topikeissa lukea, että "pelaajathan ne henkilökohtaiset virheensä siellä kentällä tekee, ei tätä nyt valmentajan piikkiin jne.". Hogdsonin aikana ei paljon tarvinnut tälläistä tekstiä lukea, Muurisen ja Baxterin aikana ihan solkenaan, voisiko se herättää jotain ajatuksia?

Tähän sama. Hodgsonin taktiikassa pelaajilla oli selkeät ja yksinkertaiset roolit. Pakin ei tarvinnut miettiä nousujen ajoitusta, kun ei noustu yms. Toisaalta tässä on nyt hyvässä muistissa nimenomaan ne Hodgsonin ajan parhaimmat pelit. Melkoista sekoiluahan nähtii mm. kotimatsissa Armeniaa vastaan. Yhdistävänä tekijänä Portugali-pelin toisen puoliajan kanssa taitaa olla keskikentän keskustan materiaali.

[Tsei Tsei]

Olivatko Puola- ja Belgia-voitot mielestäsi tuuria? Kiitos annistasi tähän keskusteluun.

Puola-voitto oli todellakin tuuria. Dudekin kämmi kääntyi Suomen eduksi. Muutenhan tuo peli olisi päättynyt 0-0. Hodarin taktiikka antoi lähes joka pelissä mahdollisuuden voittoon, mutta onnea se vaati lähes aina. Toisaalta vastustaja tarvitsi monesti myös onnea voittaakseen.