Suomen pelin suurin ongelma

[kerrihavari]

Suomen pelin suurin ongelma on se, että palloa ei pystytä pitämään oman joukkueen hallussa riittävän kauan sellaisia maaiman mahtimaita kuten Portugali ja Hollanti vastaan. Eli ongelma on tiedossa.

Nyt pitäisi kehittää pelisysteemi, joka tukee sitä seikkaa, että pallo pystytään pitämään aina kun se saadaan haltuun entistä kauemmin aikaa hallussa ennenkuin menetetään se vastustajalle.
Ihanne olisi, että pallo on jopa minuutin Suomen joukkueen hallussa ennenkuin lähdetään kontrolloituun hyökkäykseen. Tässä korostuu keskikentän ja hyökkääjien kyky pitää pallo oman joukkueen hallussa.

Nythän käy usein niin, että ensimmäisellä puoliajalla pystytään vielä hirveällä taistelulla pysymään pelissä mukana, mutta toisella jaksolla pelaajat väsyvät, koska ovat jo ensimmäisellä puoliajalla joutuneet juoksemaan liikaa vastustajan perässä eli joukkue ei kerkeä huippuvastustajaa vastaan hengähtämään vaan se joutuu olemaan paineen alla liian pitkiä jaksoja. Tämä kostautuu sitten pelin edetessä.

Tämän takia pitäisi saada joukkueen systeemi rakennettua siten, että pallo pysyy hallussa pidempään ja hyökkäyksiin lähdöt eivät tapahdu niin hätäisesti ja heti pallon saannin jälkeen oman joukkueen haltuun.

Tämä on se pelin suurin ongelma ja toivoisin konkreettisia ratkaisuja ja myös sitä, että A-maajoukkueen pelaajat alkaisivat ymmärtää mistä homma on kiinni.

Tämän vuoksi puhtaasta kärjestä tulisi luopua ainakin ensimmäisellä jaksolla ja panostaa pelaajiin, jotka pystyvät pitämään palloa hallussa. Eli selkeästi Eremenko jr korvaisi Forsselin eka jaksolla ja Johanssonin korvaisi paremmin palloa hallussa pitämään pystyvä pelaaja esim. Hakola tai Sjölund.

Näille pelaajille ja koko joukkueelle ja kannattajille pitäisi olla selvää mikä on tavoitteena, eli se, että ei ensimmäisellä puoliajalla jo juosta itseä piippuun vaan palloa pystytään pitämään kauemmin aikaa joukkueen hallussa vastustajan kustannuksella.

[kerrihavari]

Analyysi Portugali - Suomi ottelun 10 min ensimmäisestä puoliajasta.

Pallo saadaan haltuun ja se on  2-3 syötön jälkeen jo vastustajalla. Pisin aika joka palloa pidetään hallussa on 9 kosketusta, jossa 4 kohdalla pelkkää tuuria, ettei siinä menetetä. 2 x saadaan 7 syöttöä omilla. Muuten 2-3 syötön jälkeen menetetään heti vastustajalle.

[The Real Wolf]

Tämän takia pitäisi saada joukkueen systeemi rakennettua siten, että pallo pysyy hallussa pidempään ja hyökkäyksiin lähdöt eivät tapahdu niin hätäisesti ja heti pallon saannin jälkeen oman joukkueen haltuun.

- Chillaillen Etelä-Afrikkaan... 

[kerrihavari]

- Chillaillen Etelä-Afrikkaan... 

Vaikka chillailen. Olihan se törkeää katsottavaa tuo ensimmäinen puoliaika kun pallo on puolustuslinjassa hyypiällä ja BANG kolme syöttöä eteenpäin ja pallo on portugeesien hallussa. (miten siinä hyödynnät voimaa ja nopeutta, kun pallo pysyy suomen joukkueen hallussa 2-3 syöttöä ja on jo sen jälkeen menetetty)

[The Real Wolf]

(miten siinä hyödynnät voimaa ja nopeutta, kun pallo pysyy suomen joukkueen hallussa 2-3 syöttöä ja on jo sen jälkeen menetetty)

- Sinulla on yksi peruslähtökohta pielessä. Jos uskoo, että me on hävitty tää peli, niin mehän varmasti hävitään tää peli. Pitää uskoa pystyvänsä, eikä menettävänsä.

[kerrihavari]

- Sinulla on yksi peruslähtökohta pielessä. Jos uskoo, että me on hävitty tää peli, niin mehän varmasti hävitään tää peli. Pitää uskoa pystyvänsä, eikä menettävänsä.

Niin puhuin tuossa Portugali - Suomi ottelun ensimmäisestä puoliajasta ja menetetty 2-3 syötön jälkeen on fakta.

Näinhän ei tarvitsisi olla ja todellakin ihmettelen Baxterin osaamista, jos ei tuon tason pelaajat pysty pitämään tuon kauempaa palloa hallussa. Minä ja sinäkin pystyttäisiin tuohon.

Katsokaa joku muukin "sillä silmällä" Portugali - Suomi ottelu ja kertokaa näkemyksenne. Esim. 10 minuutin kohdasta eteenpäin seuraavat 10 minuuttia.

[kerrihavari]

Itseasiassa Rautiainen ja Grönlund puhuu studiossa ennen pelin alkua R: "Sitten kun me saadaan energialatauksella se pallo viimein haltuun, niin äärimmäisen tärkeätä on, että sitä ei heti menetetä vastustajalle." G:"Joo, tästä on paljon puhuttu."

Mitä tapahtuu pelissä esim. ensimmäisen 10 minuutin aikana, jonka katsoin juuri tästä aspektista.

Pallo saadaan haltuun ja se on 2-3 syötön jälkeen vastustajalla.

TÄSTÄ EI NÄKÖJÄÄN OLE TARPEEKSI PUHUTTU. Niin lapsellista touhua tuo oli suomalaisten pelaajien toimista. Jätkät on ammattilaisia, huh huh. Mistä tuo kumpuaa, jostain junnutreeneistä, jossa joku amatööritahvo huutaa kentän laidalta pallo pois pallo pois, kun se saadaan jalkaan.

Ei tota voi edes käsittää ja jotenkin uskomatonta, että nämä pelaajat pelaa Liverpoolissa, Bremenissä, Kiovan Dynamossa yms. mahtiseuroissa.

Miten vitussa ne on sinne päässet ? Tämä on todellakin erittäin hyvä kysymys. Millä ihmellä noi on sinne päässeet ja vielä ammattilaisiksi ?

[Sportacus]

Pitäisikö maajoukkueen pelata modernin pelikirjan mukaista kolmen tempon hyökkäyspeliä? 

[Sivurajatapaus]

- Sinulla on yksi peruslähtökohta pielessä. Jos uskoo, että me on hävitty tää peli, niin mehän varmasti hävitään tää peli. Pitää uskoa pystyvänsä, eikä menettävänsä.

Kuinkahan paljon kerrihavarin - tai edes The Real Wolfin - uskomisilla on vaikutusta otteluiden lopputulokseen?

Lisätietoa kolmen tempon hyökkäyspelistä. Vai onko se joku kendotermi ja minua kusetetaan?

[Quillo]

Kolmen Kuqin taktiikka.. Njazi, Shefki ja Daut jatkossa kärkeen ja pitkää palloa aggressiivisesti kohti kärkeä.

[Plummer Joe]

Itseasiassa Rautiainen ja Grönlund puhuu studiossa ennen pelin alkua R: "Sitten kun me saadaan energialatauksella se pallo viimein haltuun, niin äärimmäisen tärkeätä on, että sitä ei heti menetetä vastustajalle." G:"Joo, tästä on paljon puhuttu."

Mitä tapahtuu pelissä esim. ensimmäisen 10 minuutin aikana, jonka katsoin juuri tästä aspektista.

Pallo saadaan haltuun ja se on 2-3 syötön jälkeen vastustajalla.

TÄSTÄ EI NÄKÖJÄÄN OLE TARPEEKSI PUHUTTU. Niin lapsellista touhua tuo oli suomalaisten pelaajien toimista. Jätkät on ammattilaisia, huh huh. Mistä tuo kumpuaa, jostain junnutreeneistä, jossa joku amatööritahvo huutaa kentän laidalta pallo pois pallo pois, kun se saadaan jalkaan.

Ei tota voi edes käsittää ja jotenkin uskomatonta, että nämä pelaajat pelaa Liverpoolissa, Bremenissä, Kiovan Dynamossa yms. mahtiseuroissa.

Miten vitussa ne on sinne päässet ? Tämä on todellakin erittäin hyvä kysymys. Millä ihmellä noi on sinne päässeet ja vielä ammattilaisiksi ?

Tämä on perusongelma ja on ollut jo pitkään Suomessa. Tämä syntyy kun 90% jalkapallon parissa toimivista ei ymmärrä lajia. Tästä syystä juniiorien valmennus ja myöhemmin valinnat piiri, yms maajoukkueisiin tehdään väärillä perusteilla. Kun olet nuorena junnuna nopea ja vahva, on menestyksesi Suomessa varma. Vaikka kykysi nopeaan syöttöpeliin on heikko puutteellisen tekniikan ja puutteellisen pelinlukutaidon tähden. Esimerkkinä nyt vaikka takavuosien tähti Jami Puustinen jota hehkutettiin hänen mennessä ManU akatemiaan. Kaikki kunnia jamille, joka taitaa olla Hongassa ja joka on sinänsä hieno saavutus. Ongelma on vain siinä, että palloliiton päättäjiä myöten luultiin ja ilmeisesti luullaan vieläkin että tällaisiin pelaajiin kannattaa satsata ja jättää syrjään ne todelliset kyvyt ja heidän kehittäminen.
Tuosta lajin ymmärtämisestä vielä: On tosiaan ollut surkuhupaisaa katsella eri valmentajien (erit. Muurinen) aikana kuinka Suomi aasin raivolla jotenkin pärjää ensi puoliajalla mutta juostuaan itsensä puhki porkkanan perässä sammuu lopussa ja vastustaja korjaa potin.

[idänihme]

Analyysi Portugali - Suomi ottelun 10 min ensimmäisestä puoliajasta.

Pallo saadaan haltuun ja se on  2-3 syötön jälkeen jo vastustajalla. Pisin aika joka palloa pidetään hallussa on 9 kosketusta, jossa 4 kohdalla pelkkää tuuria, ettei siinä menetetä. 2 x saadaan 7 syöttöä omilla. Muuten 2-3 syötön jälkeen menetetään heti vastustajalle.

Olikos se 90% maaleista jotka tehdään alle viidellä syötöllä? Ei palloa ole pakko pitää loputtomiin hyvän hyökkäyspelin vuoksi. Myöskään pallottomana ei tarvitse juosta itseään puhki. Toki nämä on vaikea yhdistää.

[Sivurajatapaus]

Olikos se 90% maaleista jotka tehdään alle viidellä syötöllä? Ei palloa ole pakko pitää loputtomiin hyvän hyökkäyspelin vuoksi. Myöskään pallottomana ei tarvitse juosta itseään puhki. Toki nämä on vaikea yhdistää.

Tällä suoraviivaisen prosenttipelin tyylillä Norja pärjäsi melko hyvin 90-luvulla, mutta en usko että se olisi ratkaisu 2000-luvun Suomelle. Pelityyli vaatisi ensinnäkin loistavan target-pelaajan, ja Suomella ei ole edes hyvää sellaista. Ylipäätään nämä suoraviivaisen pelin prosentit ovat yhtä harhaanjohtavia kuin ne kuuluisat Jyväskylän liikuntatieteellisen syöttöprosentit. Vaikka 90 % maaleista tulisi alle viidellä syötöllä, se ei tarkoita että pallo kannattaisi antaa viidennen syötön jälkeen suosiolla vastapuolelle, koska maalintekemisen todennäköisyys pienee joka syötön myötä. Suunnilleen näinhän Drillo Olsen & co taisi ajatella.

[koera]

Tämän vuoksi puhtaasta kärjestä tulisi luopua ainakin ensimmäisellä jaksolla ja panostaa pelaajiin, jotka pystyvät pitämään palloa hallussa. Eli selkeästi Eremenko jr korvaisi Forsselin eka jaksolla ja Johanssonin korvaisi paremmin palloa hallussa pitämään pystyvä pelaaja esim. Hakola tai Sjölund.

Näille pelaajille ja koko joukkueelle ja kannattajille pitäisi olla selvää mikä on tavoitteena, eli se, että ei ensimmäisellä puoliajalla jo juosta itseä piippuun vaan palloa pystytään pitämään kauemmin aikaa joukkueen hallussa vastustajan kustannuksella.

Jos puhtaasta kärjestä eli hyökkäyksen ylimmästä pelaajasta luovutaan, vastustajan linja ei jää odottelemaan kuudentoista rajalle, josko sinne ilmaantuisi töitä, vaan nousee takuuvarmasti ylemmäs. Tästä seuraisi se, että Suomen pallollisilla olisi vielä vähemmän aikaa ja tilaa, kun prässi voitaisiin aloittaa ylempää. Pallonhallinta perustuu käytettävissä olevaan tilaan, pallottomien liikkumiseen ja ennenkaikkea pelaajien henkilökohtaiseen taitoon. Hyvin prässäävä, nopea joukkue kuten Portugali ennakoi usein myös helpoimman syötön, eikä sen antaminen pura painetta.

Tämän vuoksi henkilökohtaisella pallonkäsittelytaidolla, eli pienillä siirroilla ja yllättävillä käännöksillä pallollinen pelaaja itse voi tehdä joukkuetovereitaan pelattavaksi. Litmanen on yhä tässä(kin) hommassa Suomen paras. Roma on myös hyvä, joskin hänen viimeaikaisena taipumuksena on ollut järjestää ensin vapaita syöttösuuntia ja sitten yrittää liian vaikeaa syöttöä. Losalla riittää maltti ja taito pallon kanssa, mutta mies ei aina malta luopua siitä riittävän nopeasti.

Edellinen siis lyhytsyöttöpelistä. Portugalin kaltaisten vastusajien kanssa (Wales on muuten yllättävän nopea joukkue nykyään, joten siinä mielessä Portugali oli todella hyvä valinta valmistavaksi vastustajaksi) usein nopeita lyhyitä syöttöjä parempi vaihtoehto on puolenvaihdot. Aluepuolustuksessa on jo sen määritelmän mukaan jossain aina tyhjää tilaa. Ylhäältä aggressiivisesti prässävää joukkuetta vastaan tämä vielä korostuu. Se että prässin keskellä on taitava pallollinen pelaaja varmasti parantaa mahdollisuuksia pallonhallintaan, mutta Suomen kaltaiselle joukkueelle suunnitelmallinen paineen purkaminen puolenvaihdoin (pelin leventäminen) olisi tärkeä lisä syöttöpeliin.

Puolustuslinjan liikkeillä yritettiin jo viime matsissa järjestää tarvittaessa tilaa (pelitilan pidentäminen). Pääsääntönä linjan liikeistä voisi kai sanoa, että oman hyökkäyksen lähtiessä nopeana linja nousee puoleen kenttään tukemaan, kun taas useamman syötön hyökkäksissä voidaan tarvittaessa laskea alemmas ja lisätä näin prässäävän vastustajan juoksumatkoja.

[MikaK]

Joku tilasto että valtaosa maaleista syntyy muutamalla syötöllä antaa kuitenkin vähän väärän kuvan. Aika suuri osa maaleista tehdään ottelun lopussa kun tappiolla oleva joukkue epätoivoisesti nostaa koko joukkueen ylös ja toinen joukkue katkaisee ja pääsee parilla syötöllä ylivoimalla lähes yksin läpi ja näistä tehdään maaleja kovalla prosentilla lopussa kun toinen joukkue pelaa upporikasta ja rutiköyhää. Valhe, emävalhe, tilasto. Jos peli on 0-0 niin kyllä niitä maaleja silloin tehdään syöyyökuvioidenkin jälkeen aika lailla. Entäs rangaistus- ja vapaapotkumaalilt, kulmapotkuista lähes suoraan tehdyt tai sitten hyökkäyspään rajaheitto+keskitys maalille, ilmeisesti kaikki nämäkin maalit lasketaan siihen "alle 5 syötöllä" kategoriaan joten ei ihme että tilasto antaa väärän kuvan. Suomella lisäksi tärkeämpää kuin se että tehdään maali on se että vastustaja ei tee ja jos Suomella on pallo niin silloinhan ainakaan vastustaja ei voi saada maalia (ellei tehdä omiin).

[jmh77]

Tarvittais maailmanluokan kärki, joka tekisi siitä yhdestä paikanpuolikkaasta maalin!

[shefki18]

Kolmen Kuqin taktiikka.. Njazi, Shefki ja Daut jatkossa kärkeen ja pitkää palloa aggressiivisesti kohti kärkeä.

Kannatetaan!   

[rukkanen]

Joku tilasto että valtaosa maaleista syntyy muutamalla syötöllä antaa kuitenkin vähän väärän kuvan. Aika suuri osa maaleista tehdään ottelun lopussa kun tappiolla oleva joukkue epätoivoisesti nostaa koko joukkueen ylös ja toinen joukkue katkaisee ja pääsee parilla syötöllä ylivoimalla lähes yksin läpi ja näistä tehdään maaleja kovalla prosentilla lopussa kun toinen joukkue pelaa upporikasta ja rutiköyhää. Valhe, emävalhe, tilasto. Jos peli on 0-0 niin kyllä niitä maaleja silloin tehdään syöyyökuvioidenkin jälkeen aika lailla. Entäs rangaistus- ja vapaapotkumaalilt, kulmapotkuista lähes suoraan tehdyt tai sitten hyökkäyspään rajaheitto+keskitys maalille, ilmeisesti kaikki nämäkin maalit lasketaan siihen "alle 5 syötöllä" kategoriaan joten ei ihme että tilasto antaa väärän kuvan. Suomella lisäksi tärkeämpää kuin se että tehdään maali on se että vastustaja ei tee ja jos Suomella on pallo niin silloinhan ainakaan vastustaja ei voi saada maalia (ellei tehdä omiin).

Lisäksi olisi mielenkiintoista nähdä tilasto näistä alle 5 syötön maaleista, että mistä "alle 5 syötön" ensimmäinen syöttö on lähtenyt? Ihan lonkalta heittäen voisin melkein lyödä vetoa, että ylivoimaisesti suurin osa näistä ensimmäisistä syötöistä on päästy antamaan vastustajan kenttäpuoliskolta pallonriiston seurauksena. Voisi myös kuvitella, että näihin vastustajan kenttäpuoliskon pallonriistoihin on suurempi todennäköisyys päästä, jos on ensin itse kontrolloidusti pelannut sen pallon sinne (ts. alueella on omia pelaajia vähän enemmänkin kuin se yksi päättömästi pelivälineen perässä juokseva atomivoimala).

[Jennings]

(miten siinä hyödynnät voimaa ja nopeutta, kun pallo pysyy suomen joukkueen hallussa 2-3 syöttöä ja on jo sen jälkeen menetetty)

Lisätietoa Suomen nykyavauksen voimasta ja nopeudesta? Pallohan menetetään nimenomaan siksi, että joukkue on laidasta lukien H  I  D  A  S, ja voimakin on perinteiseen suomalaiseen tapaan pikemminkin turpaanlyöntivoimaa kuin tilannekovuutta. Rakenna siinä sitten peliä, kun taidoiltaan vajavaisten pelaajien syöttölinjat ovat pelikavereiden heikon liikkuvuuden takia kroonisesti tukossa, ja silloin kun pallo omalle saadaankin, ympärillä on sekunnissa pari kolme vastustajaa, joista pallon haltija ei pääse irtautumaan yhtään sen enempää kuin Ulmala sai kiinni Gebreselassieta. Ei tämän nyt pitäisi olla niin monimutkaista -- luulisi itse kullekin olevan selvää jo junnu- ja puulaakipeleistä, että parempia vastaan on vittumaista pelata.

[Dopeman]

En ole kyllä täysin samaa mieltä topikin aloittajan kanssa tuosta pallonhallinnan välttämättömyydestä Suomen kohdalla ottelun voittamisen suhteen. Nähdäkseni meidän on lähes pakko pitää pakka tiukasti yhdessä ja hyvinkin alhaalla, sillä pelaajamme ovat esim. portugalilaisiin verrattuna tosi hitaita, eikä puolustajiemme todellakaan kannata joutua juoksukilpailuihin näiden luigien kanssa. Tämä taas johtaa siihen, että meidän on ymmärrettävästi helvetin vaikeaa pitää palloa, koska vastustajan joukkue on koko ajan erittäin ylhäällä ja jatkuvasti siinä on joku liimatukka kyljessä kiinni odottamassa, että persejalkainen Pasi Peräjärvi tekee virheen ja lahjoittaa pallon gigoloröhmyille. Tuohon kun vielä lisää sen, että meidän joukkue ei myöskään ole riplailutasoltaan sieltä Euroopan taitavimmasta päästä, niin lähtökohta on vaikea. Jos Suomen puolustuslinja olisi nopeampi jaloistaan, uskon, että Suomella kuitenkin olisi valmiuksia pelata ylempänä ja pelata hallitsevampaa peliä, sillä Suomesta kyllä löytyy keskikentälle ne tarvittavat 4-5 pelaajaa, jotka pystyvät palloa pitämään. Hallitsevampaa jalkapalloa pelaavaa Suomea olisi kyllä nautinnollista katsella, mutta nykyisellä joukkueella mielestäni siihen ei ole kovinkaan realistisia mahdollisuuksia. Sitä päivää odotellessa.. Sanoisin itse omien havaintojeni perusteella, että suurimmat ongelmat nykyisessä taktiikassa ja hyökkäyspelissä ovat:

a) syöttöjen taso (tuntuvat usein jäävän harmittavasti vähän liian taakse, jolloin eteenpäin lähtemiseen menee turhan paljon aikaa)
b) haltuunottojen taso (tuntuvat usein olevan turhan louhikkomaisia, jolloin eteneminen jälleen turhaan hidastuu)
c) pelaajien nopeus
d) laitapelaajien yllätyksettömyys

Nuo neljä asiaa yhdistettynä nähdäkseni luovat sen, ettei hyökkäämisestä meinaa, etenkään paineen alla, tulla yhtään mitään. Näkisin, että suurin yksittäinen ongelma on laitapelaaminen kokonaisuudessaan. Itse en kauheasti pidä Kolkka-Johansson laituriparista ja näkisinkin mielelläni hiukan erityyppisiä laitureita joukkueessa (tämä etenkin Johanssonin kohdalla). Ehdotuksille saa vapaasti nauraa, jos siltä tuntuu, mutta omissa papereissani Tintin paikan oikealla laidalla ottaisi luultavasti Mannisen Mikko. Ei kai Mikkokaan mikään älyttömän nopea pelaaja ole, mutta korvaa kyllä pallollisella osaamisellaan tuon puolen. Puolustussuuntaan voisi olla melko avuton lisä, mutta mielestäni Suomen laitapelaajien pitäisi muutenkin kyllä pysyä edes vähän ylempänä siellä kentällä puolustustilanteidenkin aikana. En tarkoita, etteikö pitäisi osallistua puolustamiseen, mutta mielestäni ei tarvitse välttämättä ihan sinne puolustuslinjan tasolle tippua. Kolkan hienosta maajoukkueurasta huolimatta näkisin mielelläni myös vasemmalla laidalla jotain uutta, sillä Kolkan korvaaminen on väistämättä kohta edessä joka tapauksessa.

Ei olisi myöskään varmasti haitaksi, jos suomalaiset oppisivat potkimaan maaleja myös boksin ulkopuolelta. Toivotaan, että mm. Mika Ojala ja Sakari Mattila kehittyisivät maajoukkuetason pelaajiksi tulevaisuudessa. Potkutekniikasta puheenollen: Losa pitäisi myös nostaa mukaan rinkiin, sillä Suomi kaipaa yllätyksellisyyttä ja maalintekijöitä kentälle ja Losa on molempia. Tehnyt urallaan monen monta tärkeää maalia Suomelle ja vaikka miestä onkin helppo vihata, on hän Suomen mittapuulla erittäin taitava pelaaja, jollaista Suomen kaltaisella maajoukkueella ei mielestäni ole varaa pitää ringin ulkopuolella.

[shefki18]

on hän Suomen mittapuulla erittäin taitava pelaaja, jollaista Suomen kaltaisella maajoukkueella ei mielestäni ole varaa pitää ringin ulkopuolella.
 
 
 

   

Juuri näin! Losa jokkueeseen ja äkkiä!

[Sportacus]

Lisätietoa Suomen nykyavauksen voimasta ja nopeudesta? Pallohan menetetään nimenomaan siksi, että joukkue on laidasta lukien H  I  D  A  S, ja voimakin on perinteiseen suomalaiseen tapaan pikemminkin turpaanlyöntivoimaa kuin tilannekovuutta. Rakenna siinä sitten peliä, kun taidoiltaan vajavaisten pelaajien syöttölinjat ovat pelikavereiden heikon liikkuvuuden takia kroonisesti tukossa, ja silloin kun pallo omalle saadaankin, ympärillä on sekunnissa pari kolme vastustajaa, joista pallon haltija ei pääse irtautumaan yhtään sen enempää kuin Ulmala sai kiinni Gebreselassieta. Ei tämän nyt pitäisi olla niin monimutkaista -- luulisi itse kullekin olevan selvää jo junnu- ja puulaakipeleistä, että parempia vastaan on vittumaista pelata.

Suomen joukkuehan ei sinänsä paperilla ole kovin hidas. Kuten siitä Saksa-pelin GPS-statistiikasta nähdään, niin suomalaisten juoksun huippunopeudet ja juostut kilometrit ovat ihan samaa tasoa vastustajan kanssa. Ongelma on ehkä enemmänkin räjähtävissä lähdöissä, ketteryydessä, juoksunopeudessa pallon kanssa jne.

Ja pallon hallinnan puutteesta johtuen suomalaiset juoksevat noita suuria kilometrejaan pallottomana. Jos palloa halittaisiin enemmän, niin tuohon puolustussuuntaan juoksemiseen ei tarvisi käyttää niin paljoa energiaa ja sitten jaksettaisiin ehkä hyökkäyssuuntaankin tehdä vähän enemmän pystyjuoksuja.

[Leyton Orient]

Hyvää settiä ja analyysiä joka lähtöön!  

Sen lisäksi, että Losan kaltaista lahjakkuutta ei ole vara hyllyttää näillä resursseilla, mietiskelin, että pitäisikö majuun alkaa ajamaan nuorempia pelaajia aiemmin sisään? Täällä on jo joitakin nimiä mainittu, mutta näytöt A-maajoukkueessa ovat vähäisiä. Toki Japanin turneen kaltainen tapahtuma on juuri sitä mitä tässä haetaankin, mutta toimisiko se myös muissa otteluissa? Mistä sitä esimerkiksi sarjapelien perusteella tietää, vaikka Mika Ojalalla olisi kuin lähes telepaattinen yhteys vaikka Losan kanssa pelatessa jne. Eli kokeiltaisiin ketkä pelaajat pelaavat paremmin yhteen - eräs joukkuepelaamisen perusteesejä siis. Tätä kautta haettaisiin sitten se joukkue isolla jiillä, jolla pystytään pistää dunkkuun koville maille, mutta myös Azereille ja Andorralle kotikentillään.

[Sportacus]

Kuinka suuri osuus Suomen hyökkäyspelin ongelmista johtuu pallottomien pelaajien liikkumisesta ja sen puutteista? Jos pallottomien liike ei toimi, niin taitavinkaan syöttelijä ei pysty tekemään peliä.

[Kratos]

Hyvää settiä ja analyysiä joka lähtöön!  

Sen lisäksi, että Losan kaltaista lahjakkuutta ei ole vara hyllyttää näillä resursseilla, mietiskelin, että pitäisikö majuun alkaa ajamaan nuorempia pelaajia aiemmin sisään? Täällä on jo joitakin nimiä mainittu, mutta näytöt A-maajoukkueessa ovat vähäisiä. Toki Japanin turneen kaltainen tapahtuma on juuri sitä mitä tässä haetaankin, mutta toimisiko se myös muissa otteluissa? Mistä sitä esimerkiksi sarjapelien perusteella tietää, vaikka Mika Ojalalla olisi kuin lähes telepaattinen yhteys vaikka Losan kanssa pelatessa jne. Eli kokeiltaisiin ketkä pelaajat pelaavat paremmin yhteen - eräs joukkuepelaamisen perusteesejä siis. Tätä kautta haettaisiin sitten se joukkue isolla jiillä, jolla pystytään pistää dunkkuun koville maille, mutta myös Azereille ja Andorralle kotikentillään.

Maajoukkueella on rajallisesti testausaikaa, joten aika hankala testata kaikenmaailman mikaojalat ja näiden yhteispeli vaikka Losan kanssa.