Stadionrakentaminen Suomessa - missä pelaa?

[Ipaipa]

Bolt varmaan on se isoin esimerkki tässä. Haetaan näyttävyyttä, mutta ei sovi Suomen oloihin. Myös esimerkiksi tapaukset, jossa katsomon katto ei sovellu tarkoitukseensa, kun lippa on liian pieni. Kokkolassahan taitaa käydä näin.

Bolttihan olisi upea, jos kaikki katsomot olisivat yhtä korkeita kuin pääkatsomo. Arkkitehtuurin syyttämisen sijaan lopputulos vaikuttaa puolittaiseksi jääneeltä, ja jos ei olisi niin karsitun oloinen, olisi suomalaisella jalkapallolla oma ihan hieno kansallisstadion. Liiallisesta arkkitehtuurista tulee mieleen jonnekin Unkariin korruptiorahalla rakennettavat stadionit.

[Takatukka]

Eli se oli arkkitehteidellekin uutta ja ihmeellistä.

Oli, koska valittiin Atelier23, jolle futisstadikat olivat uutta ja ihmeellistä.

[Tölkkivaari]

Onhan se selvää, että tokmanni-peltihallit ovat sen suomalaisen esteettisen silmän huipentuma

[Chávez]

Rovaniemen pääkatsomo taitaa ainakin olla arkkitehtien pilaama. Vain yhden sivun katsomorakennus ja kentän remontti maksoivat yhteensä enemmän kuin Pietarsaaren stadion. Ja tämä oli 10 vuotta sitten, jolloin kustannustaso oli matalampi.

[Triangelikostaja]

Kyllä sitä ulkonäköä on minusta ihan fiksua miettiä jos tosiaan rakennetaan kantakaupunkiin yhdyskuntarakenteeseen niinkuin vaikka Töölön stadion. Sitten jos SJK:n tyyliin pellolle niin aika samahan se on miltä se näyttää kun mustia laatikko s-markettejakin rakennellaan.

Toki on omalla tavallaan aika suomalaista, että vaikka kaupungin keskustaan saa rakentaa asuinrakennukseksi ties minkälaisen laatikkohirvityksen ja se on kaikille ok, mutta sitten jalkapallostadionien pitää olla jotain arkkitehtuurisia luomuksia...

[Dirk Kuyt]

Boltissa taisi olla jonkinverran arkkitehdin kanssa vääntöä ennen kuin toisen päädyn myyntialueen kattaminen saatiin läpi? Eli arkkitehdeissä on kaiketi se haitta, että näillä säilyy jokin oikeus luomuksensa muutoksiin valmistumisen jälkeenkin, vaikka joskus muutostöitä pitäisi tehdä käytäntö ennen kauneutta ajatuksella.

Mutta joo, onhan Hjalliksen toinen luomus eli Ilmalan kendolato sitten taas näyte siitä, mitä saadaan aikaan, kun tarkoitus on luoda vain pelkkä urheilun katselupaikka ilman mitään arkkitehtuurista kunnianhimoa. Suomen suurin peltitynnyri, jossa neljä väljähtäneen sitruunajaffan väristä porrastornia.

[Gunner16]

Boltissa taisi olla jonkinverran arkkitehdin kanssa vääntöä ennen kuin toisen päädyn myyntialueen kattaminen saatiin läpi? Eli arkkitehdeissä on kaiketi se haitta, että näillä säilyy jokin oikeus luomuksensa muutoksiin valmistumisen jälkeenkin, vaikka joskus muutostöitä pitäisi tehdä käytäntö ennen kauneutta ajatuksella.

Hyvin vähän arkkitehtuurista tiedän, mutta ainakin näin maallikon silmään tuo katettu pääty on myös ulospäin huomattavasti kivemman näköinen kun kattamaton.

[Raikkaan Ted]

Rovaniemen pääkatsomo taitaa ainakin olla arkkitehtien pilaama. Vain yhden sivun katsomorakennus ja kentän remontti maksoivat yhteensä enemmän kuin Pietarsaaren stadion. Ja tämä oli 10 vuotta sitten, jolloin kustannustaso oli matalampi.

Aivan hirveä katiska. Tuonne jäätyy kesälläkin ja tuuli tuivertaa joka suunnasta ja helvetin lujaa.

[Lubins Fred]

Aivan hirveä katiska. Tuonne jäätyy kesälläkin ja tuuli tuivertaa joka suunnasta ja helvetin lujaa.

En kyllä yhtään ihmettele, kun katsoo esim. tätä kuvaa. Sivulla ja takaosassa hirveät Railot nimensä mukaisesti, kun seinälevyt on kauniisti jätetty vinoon ja pleksilasit jätetty ylhäältä vajaaksi. Mutta voitti sentään vuoden 2016 Finlandia arkkitehtuuripalkinnon päihittäen mm. Löylyn. Tämä valmistui 2015 eli vuotta ennen Seinäjokea, joten ihanteellista mallia suomistadionille ei vielä ollut. Seinäjoen merkitystä Suomen stadionrakentamiselle ei voi kyllä liikaa korostaa.

[idänihme]

Töölön ja Rollon tuulitunnelien lisäksi pidän hieman riskialttiina arkkitehtuurisuuntana "malli Tammelan". Korkea lasiseinä on kiva Tammelassa missä on kivoja taloja takana, mutta ei muuten, korkea katto on ok kun sivuissa on isot katsomot, matalat päädyt on vähän niin näin ovatko liiankin matalat yhtään isommille kannattajaryhmille (ja korkea katto ei ole akustiikan kannalta hyvä vaikka suljettu takaseinä pelastaakin paljon). Jos tätä mallia käydään monistamaan pienempiin stadioneihin peltomaisemmilla sijainneilla ja esim päätyjen lasituksesta tingitään (ei tehdä täyskorkeana, käytetään ohutta bleksiä joka heijastaa äänen huonommin ja naarmuuntunut rumaksi jne) niin helposti tulee aika huono stadion. Pellon keskelle tai puistomaisen ympäristöön (esim Tapiola tai Oulunkylä) malli Seinäjoki tai Pietarsaari olisi todennäköisesti parempi valinta. Tietenkin jos Tammelan skaalaaminen 5-6k kokoluokkaan tehtäisiin poistamalla madaltamalla pitkiä katsomoita ja laskemalla kattoa reilusti alas voisi lopputulos olla hyväkin, mutta oliskohan arkkitehdeillä halua tai uskallusta tuollaiseen.

[Maakuntasatraappi]

Pietarsaaressa oli sekin, että stadion ei tullut minnekään pellolle vaan vakiintuneelle asuinalueelle (tai siis sillä sijainneelle harjoitus-/alasarjakentälle urheilukeskuksen yhteyteen) keskustan tuntumaan jolloin se oli pidettävä mahdollisimman matalana koska kaava.

[fingerström]

Pietarsaaressa oli sekin, että stadion ei tullut minnekään pellolle vaan vakiintuneelle asuinalueelle (tai siis sillä sijainneelle harjoitus-/alasarjakentälle urheilukeskuksen yhteyteen) keskustan tuntumaan jolloin se oli pidettävä mahdollisimman matalana koska kaava.

Telkkarikuvasta arvioiden Pietarsaaren stadikka on just niinkuin hieman pienemmän pitääkin olla. Tyylikkään ja viihtyisän oloinen ja myös ehkä klassisten brittikenttien mukaisesti suunniteltu.

[Jair Bolsoaarnio]

Boltissa tai siis silloin Finskissä oli ongelmana myös se, että pääkatsomo rakennettiin Urheilukadun puolelle liian lähelle katua, eikä eläintarhan galtsien puolelle. Näin aurinko ei päässyt paistamaan suoraan itse kentälle kuin vähän aikaa vuorokaudessa, ja silloin kun aurinko on matalalla, ei ollenkaan. Luonnonnurmi ei päässyt oikeastaan koskaan kasvamaan kunnolla pääkatsomon varjon alla. Mitään muiden katsomoiden takaseiniä tai muita fasiliteetteja ei ehditty miettiä koska Hjallis halusi saada nopeasti valmista. Näin itäkatsomon ja päätyjen mukavuudet jäivät täysin torsoksi, koska ideana oli varmaan että rakennetaan valmiiksi sitten joskus.

[Rudolfsheim]

Telkkarikuvasta arvioiden Pietarsaaren stadikka on just niinkuin hieman pienemmän pitääkin olla. Tyylikkään ja viihtyisän oloinen ja myös ehkä klassisten brittikenttien mukaisesti suunniteltu.

Kyllä ja onhan siellä, briteissä siis, uuttakin saman tyylistä rakennettu. Esim 2020 valmistunut Wimbledonin Plough Lane (kapasiteetti vajaa 10k) sopisi hyvin myös Suomeen. Erona tuossakin lähinnä on vain et kulmat ovat kiinni (kolmelta sivulta) ja isompi pääkatsomo aitioineen ja VIP-tiloineen.

[Raahaaja]

Boltissa tai siis silloin Finskissä oli ongelmana myös se, että pääkatsomo rakennettiin Urheilukadun puolelle liian lähelle katua, eikä eläintarhan galtsien puolelle. Näin aurinko ei päässyt paistamaan suoraan itse kentälle kuin vähän aikaa vuorokaudessa, ja silloin kun aurinko on matalalla, ei ollenkaan. Luonnonnurmi ei päässyt oikeastaan koskaan kasvamaan kunnolla pääkatsomon varjon alla. Mitään muiden katsomoiden takaseiniä tai muita fasiliteetteja ei ehditty miettiä koska Hjallis halusi saada nopeasti valmista. Näin itäkatsomon ja päätyjen mukavuudet jäivät täysin torsoksi, koska ideana oli varmaan että rakennetaan valmiiksi sitten joskus.

Lisäksi hanketta skaalattiin selvästi pienemmäksi kuin suunnitelma oli. Oliko vielä niinm että kustannuksia piti miljoonilla alentaa. Siitä syntyi Finnair Stadium.

Ei sillä että kaava-arkkitehdit varmaa tuolla seudulla aika vittumaisia erinäisten määräyksien kanssa


Tähtien tarinassa tätä oli avattu.

[Dirk Kuyt]

Kyllä ja onhan siellä, briteissä siis, uuttakin saman tyylistä rakennettu. Esim 2020 valmistunut Wimbledonin Plough Lane (kapasiteetti vajaa 10k) sopisi hyvin myös Suomeen. Erona tuossakin lähinnä on vain et kulmat ovat kiinni (kolmelta sivulta) ja isompi pääkatsomo aitioineen ja VIP-tiloineen.

Kävin tätä kerran ulkopuolelta tutkailemassa, ja täähän on sellainen Tammela ilman krumeluureja. Ympärillä uusia asuintaloja, ja pääosa stadikasta eristetty siistillä muurilla jolloin perustadikka ei pääse ainakaan rumentamaan maisemaa, jos joku asian niin kokee ja sitten pääsisäänkäynnin kohdalla julkisivu Plough Lanen suuntaan on siisti. Ja ymmärtääkseni muurien takana on myös tilaa laajennella katsomoita, jos tarvetta ilmenisi.

[Gustaf Björneborg]

Kaipa sijannillakin on merkitystä. Vaikea uskoa, että kaupunkien paraatipaikoille saataisiin helpolla tehtyä mitään aaltopeltistä futislatoa vaan sitten sijainti olisi jossain ihan muualla (esim. case Rovaniemi).

[harkkapilli]

Tietenkin jos Tammelan skaalaaminen 5-6k kokoluokkaan tehtäisiin poistamalla madaltamalla pitkiä katsomoita ja laskemalla kattoa reilusti alas voisi lopputulos olla hyväkin, mutta oliskohan arkkitehdeillä halua tai uskallusta tuollaiseen.

Tammela oli alkujaan 6000 katsojan stadion ilman B-sivun aurinkokatsomon parvea. Silloin B-sivulla olisi ymmärrykseni mukaan ollut enemmän tyhjää katsomon ja katoksen välillä. Sitten haluttiin kasvattaa yleisökapasiteettia UEFAn 4-kategorian 8000 katsojaan. Stadionin hinta nousi hieman, mutta kokonaisuuden kannalta ratkaisu oli järkevä. Onneksi tuo laajennus saatiin nuijittua valtuustossa läpi.

Todennäköisesti alkuperäisissä suunnitelmissa oli jo valmiiksi otettu huomioon jonkinlainen vaihtoehto parvikatsomolle, mutta ensiksi tarjottiin edullisempaa 6000 katsojan stadionia poliittisista syistä ja kun se saatiin läpi, niin samaan vauhtiin oli todennäköisesti helpompi saada lupa laajennukselle kuin suoraan 8000 katsojan stadionin rakentamiseen. Tämä on kuitenkin omaa tulkintaani ja spekulaatiota.

Tottakai jokaisessa kaupungissa on oma tilanteensa ja Tammelan malli ei ole kaikilta osin yleispätevä ratkaisu joka paikkaan. Tammelan kohdalla juuri mikään muu malli ei olisi kuitenkaan ollut toteuttamiskelpoinen ratkaisu, sillä sijainnin, poliittisten raamien ja taloudellisten ehtojen rajaamana stadionista tuli tuollainen kompromissi. Toki kompromissina pidän ainakin itse stadionia lähes kaikilta osin onnistuneena.

Todennäköisesti Pietarsaaren malli on enemmän monistamiskelpoinen muillekin paikkakunnille kuin Tammelan sijaintiin räätälöity stadion.

[Jänkhäkoira]

Kun arkkitehdit osaavat suunnitella hienoja ja lämpimiä rakennuksia muutenkin, niin eiköhän sellainen stadionkin tule kuin refleksin omaisesti, jos vaan tilaajan prioriteetit ovat tiedossa kaikilla.

[Mágico Madrid]

Mutta onko Suomessa sitten pilattu jalkapallostadioneita liiallisella arkkitehtuurilla? Aiemmat kymmenen vuoden aikana rakennetut uudet stadionit Seinäjoella, Vaasassa ja Tammelassa ovat toimivia paikkoja seurata jalkapalloa. Toki hintalappua sillä saadaan alaspäin, mutta esimerkiksi Turussa Veritas-stadionin uusi päätykatsomo näyttää... halpuutetulta, joka ei sovi ollenkaan stadionin muihin katsomoihin, ja jossa olisi ehkä voinut miettiäkin niitä arkkitehtuurillisia kysymyksiä.

Ei se Olympiakatsomo sovi myöskään vanhemman päädyn ja Veritaksen kanssa. Tämä uusi itäpäätyhän on moduulirakenteinen "siirrettävä" katsomo, joten arkkitehtuuri on mitä on. En tiedä miksi moiseen päädyttiin, ehkä oli UEFAn rahoituksen ehto.

[Ipaipa]

Tammela oli alkujaan 6000 katsojan stadion ilman B-sivun aurinkokatsomon parvea. Silloin B-sivulla olisi ymmärrykseni mukaan ollut enemmän tyhjää katsomon ja katoksen välillä. Sitten haluttiin kasvattaa yleisökapasiteettia UEFAn 4-kategorian 8000 katsojaan. Stadionin hinta nousi hieman, mutta kokonaisuuden kannalta ratkaisu oli järkevä. Onneksi tuo laajennus saatiin nuijittua valtuustossa läpi.

Todennäköisesti alkuperäisissä suunnitelmissa oli jo valmiiksi otettu huomioon jonkinlainen vaihtoehto parvikatsomolle, mutta ensiksi tarjottiin edullisempaa 6000 katsojan stadionia poliittisista syistä ja kun se saatiin läpi, niin samaan vauhtiin oli todennäköisesti helpompi saada lupa laajennukselle kuin suoraan 8000 katsojan stadionin rakentamiseen. Tämä on kuitenkin omaa tulkintaani ja spekulaatiota.

Tottakai jokaisessa kaupungissa on oma tilanteensa ja Tammelan malli ei ole kaikilta osin yleispätevä ratkaisu joka paikkaan. Tammelan kohdalla juuri mikään muu malli ei olisi kuitenkaan ollut toteuttamiskelpoinen ratkaisu, sillä sijainnin, poliittisten raamien ja taloudellisten ehtojen rajaamana stadionista tuli tuollainen kompromissi. Toki kompromissina pidän ainakin itse stadionia lähes kaikilta osin onnistuneena.

Todennäköisesti Pietarsaaren malli on enemmän monistamiskelpoinen muillekin paikkakunnille kuin Tammelan sijaintiin räätälöity stadion.

Se, että tuollaiselle jättimäiselle parvelle oli varattu tilaa, ja saatiin mukaan täyteen ahdetulle stadionille ja tontille vielä jälkisuunnittelussa, on kyllä hyvä osoitus arkkitehtuurin ja suunnittelun tärkeydestä. Lisäksi lopputuloshan näyttää siltä kuin olisi alusta asti näin suunniteltukin. Jos stadion olisi rakennettu halvimmalla ratkaisulla, niin parvi olisi varmasti jäänyt toteutumatta, ja Tammela olisi ollut jo ekalla kaudella liian pieni Ilvekselle.

[Wissi]

Veikkausliiga: Nämä kolme kaupunkia joutaa nurkkaan häpeämään

...
20 000 asukkaan Pietarsaaressa koettiin historiallisen euforinen kesäilta, kun uusi ja upea jalkapallostadion avattiin loppuunmyydyllä FF Jaron ja VPS:n derbyllä. Laulut raikuivat, liput liehuivat ja meno jatkui kaupungilla pitkälle yöhön. Pietarsaaren jalkapalloihmiset ovat näyttäneet mallia, kuinka järkevän kokoisen jalkapallostadionin rakentaminen on mahdollista pienempäänkin kaupunkiin. Monta kertaa suuremmat Kuopio, Lahti ja Jyväskylä saavat mennä nurkkaan häpeämään kun todellinen jalkapallokaupunki näyttää mallia.

https://www.is.fi/veikkausliiga/art-2000011393241.html (lainausta lukuunottamatta OT)

[Sokratesinho]

Käytettävyys on osa arkkitehtuuria. Vika ei ole arkkitehtuurissa sinänsä, vaan epäonnistuneessa arkkitehtuurissa.