FC RP-67 - MynPa
1-2 (0-1)
Lannanhajuiset maaseudun derbyt ovat usein päättyneet Mynämäkeläisten maatalon kasvattien voittoon kaupunkilaistuneiden ruskolaisten jäädessä nuolemaan näppejään, eikä tämäkään kerta tuonut muutosta.
Ruskolaisilla oli takana selvä 0-6 vierasvoitto uskomattoman heikosta PIF/2:sta, sekä hieno taistelu HJK:n A-junnuja vastaan cupissa, jossa kuitenkin lopulta taivuttiin 4-2 tappioon. Vappuiselta reissulta Finnair-stadionille - anteeksi, TÖÖLÖN JALKAPALLOSTADIONILLE - piti tuoda mukanaan sama taistelutahto ja järkevä kurinalainen puolustuspeli, mutta se taisi pudota matkalla moottoritielle hurjien Fast & the Furious -tyylisten ohitusten seurauksena.
Niinpä MynPa rokotti puolustuksen Tero Aaltosen antaessa kohtalokkaan poikittaissyötön kun pelikello näytti aikaa 1:48. Hieno alku, jonka seurauksena ruvettiin jännittämään, haettiin välittömästi ratkaisuja, mutta pelattiin TAKTIIKAN MUKAISESTI paskapalloa ylös jossa kärjen Thomas Fröberg ja Ville Pere juoksivat itseään tainnoksiin. Kaikki kunnia 175 senttiselle Fröbergille, joka voitti lähes kaikki pääpallot järkälemäisiä toppareita vastaan, mutta MynPan linjan valuessa hyvin alas tai varmistuksen toimiessa, ei Pere, eivätkä laiturit Ville Mäki ja Kalle Ojalehto päässeet irti. Harvat paikkansa RP sai pelatessaan maata pitkin, MynPan pelin ollessa klassista "Punt it up there and just get it done, mate" -antijalkapalloa. Niinpä RP:n puolustuslinja Turta-Aaltonen-Välilä sai juosta läpi koko 90-minuuttisen oman maalin suuntaan. Luonnollisesti MynPa sai luotua muutaman hyvän maalipaikan, mutta viimeistely ontui tai maalivahti Joonas Koppanen sai näppinsä väliin.
RP:llä oli perinteisesti paikkoja vaikka kuinka paljon, mutta viimeistely oli luokatonta. Kuvaavaa lienee kuitenkin se, että suurin osa koko pelin maalipaikoista oli pomppupalloja alueella tai sen rajoilla, joista itse kukin sitten piiskasi pallon yli maalin. MynPan maalivahti ei avauspotkujen ohella joutunut venymään varmaankaan kertaakaan, mutta otti ne pallot mitkä tuli melko varmasti kiinni. Paras maalipaikka siunaantui kapteeni Turtalle, jonka komeaan puskuun sai MynPa puolustaja päänsä väliin. Tunnustus myös maalivahdille, sekä pelaajille, jotka eivät pahemmin kuumentuneet Mäen tavoiteltua liukumalla palloa ja tullessa (hahhah) molarin jaloille. Toisella puoliajalla Virsu Virtanen tuli taas jostain syystä Fröbergin tilalle, Jokela raatamaan Momo Lindströmin tilalle keskikentälle ja Pelle Wilkman Ojalehdon tilalle. Samalla Ahlman pääsi laidalle omalle paikalleen ja Wilkman hyökkääjien taakse omalle paikalleen. MynPa selvästi rupesi väsymään ja Seablues sai peliä yhä paremmin haltuunsa. Maalipaikkoja tuli yhä enemmän ja lopulta Pere vapautti Ahlamanin läpiajoon, eikä tämä erehtynyt, vaan sijoitti pallon varmasti maaliin.
Tasapeli olisi ollut oikeutettu tulos, niinkuin myös SIF-ottelusta, mutta perinteisesti "boss topic, mate"-antijalkapallojoukkueet hakevat roiskinnallaan pisteet, mikäli Seablues ei onnistu ensimmäisenä maalinteossa. Ensi viikolla vastaan asettuu KaaRe, joka kohdattiin jo aikaisemmin treenipelin merkeissä. Ottelusta pitäisi tulla tasainen, mutta tällä systeemillä ja peliajatuksella ei hyvä heilu.
Turta
Kanu
Tuomarit
