Meikäläinen on puuttunut tähän asiaan kaksi kertaa. Sivulla 3 esitin lyhyen luonnehdinnan Niinistöstä ja siitä ei ole mitään syytä ottaa mitään pois. Ihmetyttää vain se, kuinka helposti ihmiset hurmaantuvat näihin paavolipposiin ja sauliniinistöihin, jotka sen sijaan, että viitsisivät perehtyä asioihin ja argumentoida, ärähtelevät, murahtelevat ja "sanovat suoraan". Oppihan Hodgsonkin tosi nopsaan, kuinka Suomessa julkisuushakuinen saa lehdistön syömään kädestä.
Pitempään kirjoitin sivulla 16 ja kun luin sen jälkeen kirjoitetut viestit, ei ole esitetty yhtään ainoata näkemystä siitä, mikä olisi Niinistön visio liiton kehittämisestä puhumattakaan, että joku olisi kyennyt sellaisen löytämään Niinistön omasta arsenaalista.
Se ei ole yllätys, sillä mietittyä sellaista ei ole. Jos olisi, olisi se vuosien varrella tullut esille. Niinistön propagandakoneisto esitti lehdistötiedotteessaan Niinistön meriitiksi urheilujärjestöelämässä taitoluisteluskabojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajuuden tms, koska muuta ei ollut esittää. Sehän on samaa rataa kuin "maaherra on keräyksen suojelija" tai "kirkkoherra avasi maatalousmessut".
Muistakaapa, että ennen tupakkalakia Niinistön imagoksi muovattiin hivenen paheellista, mutta kuitenkin reilua ja jämptiä, kapakassa istuvaa ja ketjussa röökiä vetävää puolivallatonta boheemia. Nää puissakiipeilylausunnot sopivat siihen mainiosti, mutta paremmin todelliset ansiot tulevat esiin, kun muistaa Niinistön roolin koululiikunnan käytännössä lopettajana. Nyt vissiin ovat mainosmiehet käyneet Uudenmaankadun baareissa ja bonganneet verkkarotsit ja sitä kautta olisi aika opetella uudet kujeet.
Kommentoin tässä nyt sivulta 16 lähtien joitain juttuja.
Ei foorumistien täydy tietää siitä mitään.
Tässä siis puhe Niinistön motiiveista ja tietämyksestä futiselämästä.
No nythän on niin, että ensinnäkin Palloliitto ja seurat toimivat käytännössä melko pitkälle verorahoilla, joten kaikilla veronmaksajilla on oikeus tietää, millä visioilla niitä rahoja käytetään. Toiseksi Palloliitto on järjestö ja minä sen jäsen seurani kautta. Minulla on suorastaan velvollisuus tietää, kuka on minun puheenjohtajani. Järjestössä valtaa täytyy käyttää jäsenten ja puheenjohtaja on jäsenistön luottamusmiesjohdon kärki, liiton johtaja, joka valvoo strategian toteumista.
Kerro nyt sitten Fingerström vielä, että miten hitossa suuryritysten hallitusten puheenjohtajat ovat niin usein huippujohtajia joltakin ihan toiselta alalta?
Tietysti koska ne hallitsevat teollisen suurtuotannon tuotannollisen ja kaupallisen logiikan. Yhtälailla suuryrityksen johtaja ei ole pätevä suutariyrityksen pitäjäksi, jos hän ei sitä ole opetellut.
Toinen puoli tässä on, että trendi, jossa johtajat kiertävät johtamassa erilaisia johdettavia yrityksiä, on johtanut siihen, että nämä tosiaan kiertävät parhaitten etujen perässä ankarasta sitouttamisesta huolimatta. Siksi meillä oli tämä finanssikriisi, joka kehkeytyi kuin kehkeytyikin lamaksi. Onkin ennakoitu, että tulevaisuudessa tähän kiertelyyn suhtaudutaan hivenen sordiinolla ja aletaankin painottaa sitoutumista ja asiantuntemusta omasta alastaan.
Mutta tällä ei tietenkään ole muuta kuin ehkä lievästi allegorinen yhteys Palloliittoon ja Niinistöön, sillä Palloliitto ei ole yhtiö vaan järjestö.
Ei ole Anna-lehdessä kertonut vuosien saatossa, että rakastaa jalkapalloa?
Haetaan keulakuvaa ja sparraajaa
Erikoinen näkemys siitä, että kokemus tai edes kiinnostus urheilujärjestöistä olisi urheilujärjestöille toimiville selvitettävissä ainoastaan Anna-lehdestä. Kyllä se olisi vuosien varrella tullut esiin ihan toiminnassakin. Toisaalta, Anna-lehti oli sikäli hyvä viittaus, että sen tyylin lehdistähän ne Niinistönkin kuulumiset ovat yleensä luettavissa.
Melkoinen näkemys myös järjestön jäsenistöstä ja sen luottamusmiesjohdosta palkkalaisen harjoitusvastustajana. Vaikka tässähän tää ideologinen pyörittely oikeastaan selviää kaikkein avoimimmin: kansalaisjärjestöt eivät sovi ideologiaan. Futis ja sitä Suomessa järkkäävä helvetin iso järjestö ja sen jäsenet eli seurat ovat tässä sitten kärsijöitä, kun siirrytään vähän niingo lintukodosta maailmalle sano.
Antaa siis omasta puolestani olla.
Älä nyt hyvä mies. Onhan asiat pengottava jos niissä jotain pengottavaa on. Ei se, että Palloliitto ei olisi voinut saada enempää teeveesopimuksista, tee Makraa mitenkään sen oikeutetummaksi. Esimerkkisi Norja on sikäli huono, että Norja toden totta ON kiinnostavampi kuin Suomi. Ja kun puhutaan tällaisen bisneksen asioista, pitää ottaa huomioon, että summat ja itse pondus eivät etene vieri vieressä lineaarisesti. Eivät ruotsalaiset futaajatkaan ole kymmenen kertaa parempia kuin suomalaiset, vaan hintaerossa on (1) ruotsalaisten riittävä paremmuus (2) kv. tieto siitä (3) aikojen kuluessa paremmin neuvotellut diilit (4) ja kaiken takana vahvemmat ja itsetuntoisemmat seurat. Hintaero on sitten potenssiin.
Painoarvoa ei kukaan ole antamassa ellei sitä itse ota ja tässä mielessä Niinistön arvovallalla varustettu PJ olisi Palloliitolle ainutlaatuinen tilaisuus.
Tää nyt on täyttä roskaa. Joku kysyi myös että eikö kunnallis- ja urheilupolitiikkaan voi hoitaa valtakunnan jäppinen. Toki voi, mutta se eritoten kunnissa se valtakunnallinen tunnettuus ei ole mikään meriitti muuten kuin kuvitelmissa. Itsekin olen joitain vuosia funtsaillut projektia, joka pitäisi onnistuakseen hoitaa valtakunnallisesti, mutta joka sijoittuisi kuntiin. Siinä on nimittäin dilemma, jota alaa tuntematon valtakunnan julkkis ei ratkaise kuin jippotemppuna saamalla kuntien päättäjät sanomaan "no joo, hieno ajatus" ja nämä unohtavat koko jutun ennenkuin se on edes ehditty julkistaa lehdistötiedotteessa.
Kunnissa tapahtuu kuitenkin se käytännön rakentaminen. Ne jutut hoidetaan kuntien tasolla piireissä ja seuroissa ja liitto voi auttaa tuntemalla asian ja hoitamalla mm. kansainvälistä tukea. Siihen puolestaan vaaditaan ammattimies, jonka kv. kabinetit tuntee. Eihän Niinistöä tunne ammattipiireissä kukaan ja miksi tuntisikaan.
Puheenjohtajan tehtäviin ei nykyään tarvitse välttämättä kuulua kaikki ne asiat, joita Pekka Hämäläinen teki, kuten presidentin tehtäviin ei nykyään kuulu samat valtaoikeudet kuin UKK:n aikana.
Tehtävät tietty vaihtelevat vähän sen mukaan, mitä kukin tekee, mutta järjestön puheenjohtaja on järjestön jäsenten kärki ja hän vastaa strategisesta suunnittelusta, jota palkkalaiset toteuttavat. Hän ei ole mikään ihme harjoitusvastustaja "toimitusjohtajan ja miksei Jakosenkin" ajatelmille vaan nämä on valittu palikoiksi toteuttamaan strategiaa, jonka luomista ja toteuttamista puheenjohtaja valvoo vastaten siitä jäsenistölle. Palkkalaiset ovat taktisia toimijoita. Näin se vain on jos mennään oikein. Presidentin tehtävillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä edes allegorisessa mielessä.
Useemman kerran on tullut esiin myös se, kuinka järjestöelämää hoidetaan nykyisin yhä enemmän yritysmäisesti. Ja näinhän se on ja tässä on se perustava näkemysero. Esimerkkejäkin on ja ne eivät ole kovin lohdullisia, kuten Jokerit ja Allianssi tai vaikkapa ACO osoittavat. Ja kunnallisella puolella Espoo, missä aluksi myytiin omaisuus ja sitten rakennettiin niin mielettömän joustava hallintokoneisto, ettei siitä ota selvää malmikoirakaan ja rahaakaan ei ole enää edes kirjastokirjojen ostoon, vaan espoolaisten odotetaan kaukolainaavan kirjat Stadista, missä ei ole oltu näin joustavia ja yritysmäisiä.
...futari että osaa johtaa Palloliittoa.
No eipä todellakaan... Futarilla on kova kohtalo, mutta että vielä Palloliitonkin johtoon...