Pannaas tämä ykkösfoorumilla kohahduttanut MOT:in juttu tännekin foorumille kun en pikaisella haulla löytänyt ja ennen kuin se katoaa kokonaan internetistä. Tällaisiin olisi mukava kuulla kantaa ehdokkailta, että mikä olisi jatkossa linja asioiden suhteen. Muutenkin ihan hyvä pitää nämä mielessä, että ei pääse unohtumaan.
TV1 / MOT / 06.10.2003
Toim. Simo Sipola
Huiput pelaavat - Junnut maksavat
Syyskuinen aamu Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suomen jalkapallon A-maajoukkue- ja olympiajoukkue ovat lähdössä karsintapeliin Azerbaidzhaniin.
Pelaajien, valmentajien ja huoltojoukkojen lisäksi Bakun lennolle on lähdössä kymmenkunta Suomen Palloliiton toimihenkilöä. Mukana ovat puheenjohtaja Pekka Hämäläinen, pääsihteeri Teuvo Holopainen, markkinointiviestintäpäällikkö Juha Kuosa ja muita liiton toimiston työntekijöitä. Onpa joukossa myös Palloliiton 60-70-lukujen pääsihteeri, 82-vuotias Erkki Poroila.
Bakuun on matkalla lisäksi useita Palloliiton yhteistyökumppaneiden eli sponsoreiden edustajia, tällä kertaa muun muassa Adidaksesta, Pohjolasta, Postista ja Veikkauksesta. Sponsorit ovat Palloliiton vieraita, joten liitto maksaa heidän matkansa, majoituksensa ja pääsylippunsa. Luvassa on myös juhlaillallinen ja muuta tarjoilua.
Pelaajat ja muu matkaseurue lentävät Bakuun Finnairin 140-paikkaisella koneella. Tilauslennon hinta on noin 100 000 euroa. Koko matkasta yöpymisineen, illallisineen ja päivärahoineen tulee Palloliitolle suurin piirtein 150 000 euron lasku.
Gustafsson: "Se on nykyaikaa, et yhteistyökumppaneista huolehditaan ja heistä pidetään hyvää huolta, mut se on tietysti sit muutakin sitten kun esim. joihinkin kansainvälisiin otteluihin mukaan ottamista."
Yksi Azerbaidzhanin matka ei kaada Palloliiton taloutta. Mutta miksi liiton kassa sitten on tyhjä, ja miksi liitto teki viime vuonna reilusti tappiollisen tuloksen? Niin, mihin Palloliitto on kolmessa vuodessa hukannut kolme miljoonaa euroa?
Suomen Palloliitto on rikas urheilujärjestö. Liiton varallisuuden perusta on Jalkapallo Säätiössä, joka perustettiin 1975 edistämään ja kehittämään jalkapalloilua Suomessa.
Säätiö sai varansa, kun Palloliitto myi omistamansa Veikkauksen osakkeet valtiolle. Rahoilla rakennettiin toimistotalo Helsingin Lassilaan. Säätiö myi rakennuksen 80-luvun lopussa lähes 36 miljoonalla markalla eli kuudella miljoonalla eurolla.
Kaupassa säätiö sai sekä rahaa että asunto- ja pörssiosakkeita. Asunto-osakkeista säätiö on sittemmin luopunut.
Holopainen: "(Se voidaan oikeastaan ilmaista näin, et…) jos nää säätiön investoinnit niinku toiminnallisesti tukevat jalkapalloilun edistämistä ja kehittämistä, niin se on tietysti hyvä asia ja jos sitten säätiön omaisuus pitkällä aikavälillä säilyttää reaaliarvonsa, niin me olemme säätiössä tyytyväisiä."
Eerikkilän urheiluopisto on Palloliiton toinen huomattava omaisuuskeskittymä. Opisto on valtakunnallinen jalkapalloilun valmennuskeskus. Siellä koulutetaan myös liikunnanohjaajia ja eräoppaita.
Eerikkilän alue rakennuksineen on parin miljoonan euron arvoinen. Urheiluopiston omistaa Palloilu Säätiö, jota hallinnoi joukko entisiä ja nykyisiä luottamusmiehiä ja työntekijöitä. Heidän joukossaan ovat muun muassa Palloliiton nykyinen puheenjohtaja Pekka Hämäläinen, entinen maaherra Mauri Miettinen ja Sampo-vakuutusyhtiön entinen pääjohtaja Jouko K. Leskinen.
Suomen Palloliittoa johtaa liittohallitus. Siihen kuuluu kymmenen jäsentä, jotka edustavat Palloliiton piirejä ja jäsenistöä eli seuroja. Hallituksessa istuu muun muassa kolme kansanedustajaa. Hallituksen sihteerinä toimii liiton pääsihteeri Teuvo Holopainen.
Holopainen on pitkään kuulunut hallituksen johtohahmoihin yhdessä puheenjohtaja Pekka Hämäläisen ja varapuheenjohtaja Jukka Gustafssonin kanssa.
Juntunen: "Siellä on pääsihteeri, siellä on puheenjohtaja, pääsihteeri Holopainen, puheenjohtaja Hämäläinen. Siel on varapuheenjohtaja Gustafsson…
Tämä on työryhmä, joka on siellä hallinnoinut nyt varmaan jo 10 vuotta... Tämä työryhmä tekee päätökset, esitykset ja sen mukaan kaikkien pitää toimia. Jos sen yli uskaltaa joku mennä, niin ei kauan liitossa ole."
Ydinryhmän lisäksi helsinkiläinen Kari Kontuniemi ja kuopiolainen Eija Vähälä kuuluvat hallituksen vaikutusvaltaisiin jäseniin. He kuuluvat myös Jalkapallo Säätiön hallitukseen. Siellä istuvat niin ikään Hämäläinen ja Gustafsson. Säätiön asiamiehenä toimii tuttu mies, pääsihteeri Holopainen.
Jalkapallo Säätiön harmaana eminenssinä toimii Palloliiton entinen puheenjohtaja Pentti Seppälä. Hän johtaa puhetta myös Palloilu Säätiössä, joka omistaa Eerikkilän urheiluopiston.
Todellinen taustavaikuttaja on Palloliiton entinen pääsihteeri Pertti Alaja. Hän johti yhteispohjoismaista, vuoden 2008 EM-kilpailujen hakuprojektia. Hanke epäonnistui: kisat menivät pohjoismaiden sijaan Itävaltaan ja Sveitsiin.
Nykyisin Alaja työskentelee urheilun keskusjärjestö SLU:ssa määräaikaisessa tehtävässä. Samaan aikaan Palloliiton johto suunnittelee hänelle tehtäviä A-maajoukkueen taustavoimana.
Gustafsson: "Mehän on kaavailtu sitä, että kun Pertin kansainvälinen osaaminen on niin huimaa, että hän olis esim. tässä meidän maajoukkuetoimintojen parissa mukana, mut et tällaiselta ikään kuin luottamuspohjalta sitten ja mut et mitään tällaista eksakstia toimenkuvaa tai muuta ei oo sovittu."
Alajasta povataan myös Palloliiton seuraavaa puheenjohtajaa Hämäläisen jälkeen. Hämäläinen on määrä valita kolmannen kerran peräkkäin liiton puheenjohtajaksi liittokokouksessa, joka pidetään marraskuussa Kuopiossa.
Hämäläisen kolmas kausi päättyy vuonna 2007 eli samaan aikaan, jolloin Alajan projektitehtävä loppuu SLU:ssa.
Valta on siis Palloliitossa keskittynyt harvojen käsiin. Muodollisesti ylintä valtaa käyttävää liittovaltuustoa moni entinen ja nykyinen jalkapallovaikuttaja pitää voimattomana kumileimasimena.
Hagfors: "Otan tässä karrikoidun esimerkin omalta ajaltani Palloliiton liittokokouksesta, jossa keskeisenä, keskeisimpänä kysymyksenä tuli esiin, millonka on lounas. Jos pohjoisesta, etelästä, idästä tai lännestä matkaava liittokokousedustaja pitää tätä asiaa tärkeimpänä, niin minusta ollaan ajauduttu aika paljon asioista pois ja annettu täysin blanco valtakirja liittohallitukselle hoitaa näitä asioita."
Kurittu: "Et se on vaan ollu semmonen ns. maan tapa, että valta keskitetään yksiin käsiin ja johdetaan lähestulkoon diktatorisesti ja sit tulee käskyjä ja ollaan tämmösessä komentojärjestelmässä."
Vallan keskittyminen harvoille on johtanut epäterveisiin ilmiöihin. Palloliiton johto on esimerkiksi ostanut palveluita lähipiiriltään.
90-luvulla silloisen pääsihteerin Pertti Alajan kaksoisveli Erkki hoiti Palloliiton markkinointia.
Nykyään Palloliitto ostaa turvapalvelut A-maajoukkueen kotiotteluihin Tapahtumapalvelu Paristo -nimiseltä yritykseltä. Sen toimitusjohtaja ja yksi pääomistajista on liittovaltuuston jäsen Risto Niironen.
Makra Oy on toistakymmentä vuotta vastannut A-maajoukkueen kotiotteluiden kentänlaitamainosten myynnistä. Lisäksi Makran toimitusjohtaja ja omistaja Arto Vallila neuvottelee Palloliiton puolesta maaotteluiden niin kutsutut ISPR- eli televisiointisopimukset.
Vallilan suvulla on Palloliiton kanssa pitkä yhteistyösuhde. Liiton markkinointia hoiti 80-luvulla Arto Vallilan isä Eero Vallila.
Arto Vallilan vahvaa asemaa kuvaa se, että Palloliitto on ilman kilpailuttamista antanut hänen neuvotella kaksi viimeisintä televisiointisopimusta, yhteisarvoltaan noin kymmenen miljoonaa euroa. Lähellä liiton johtoa olevat tahot kuvaavat Vallilan sopimusneuvotteluista saamaa palkkiota "muhkeaksi".
Holopainen: "Noh, hän on ollut pitkäaikainen ja hyvä yhteistyökumppani meille…
Mot:Onks teillä käynyt koskaan mielessä kilpailuttaa sitä? Se on aika huomattava potti, jonka Vallila siinä neuvottelee.
Holopainen: "Yleinen periaatehan meillä on, että kun me pyydetään tarjouksia eri asioihin liittyen, me kilpailutamme. Mutta et ehkä tän tyyppisessä asiassa niin se yhteistyö, mitä on tehty, niin se on toiminut erittäin hyvin ja sitä on koko ajan voitu kehittää. Et tää ei ehkä ole sentyyppinen, mitä nyt ensimmäisenä lähdetään kilpailuttamaan."
Eevert: "No mä aloitin fudiksen silloin, kun me muutettiin Oulusta. Mä taisin olla 6-vuotias... Se oli silloin MPS ja sit se oli Barcelona. Tota vuos tais olla... 97, 98."
Eevert: "Se on aina ollu kivaa musta, pallon potkiminen... Sitä pystyy kuitenkin pelaan, vaikkei niinkö tarvii ekana oppia luistelemaan tai sitte voi lähtee vaan pelaamaan, ei tarvi mitään varusteita, vaan pihalle vaan ja pallo mukaan...(Ei tarvi kauaa kerätä porukkaa, kun saa heti niinku pelin pystyyn.)"
Helsinkiläinen Eevert Kokkonen on tyypillinen jalkapalloa harrastava nuori. 12-vuotias Eevert pelaa jalkapalloa, koska se on hauskaa.
Eevert: "Ehkä se on harhauttaminen ja kikkailu. Ja sit pelit on aina kivoja. Kaikki peleissä on kivaa. Mä tykkään aika paljon harjotellakin, varsinkin yksin. Mä usein meen potkimaan tai pompotteleen."
Eevertin kaltaisia, jalkapalloa rakastavia junioreita on Suomessa kymmeniätuhansia. Kun päälle lasketaan jalkapalloa liiton sarjoissa harrastavat aikuiset, rekisteröityjen pelaajien määrä nousee yli sadantuhannen. Tämän lisäksi kymmenet tuhannet nuoret ja aikuiset harrastavat jalkapalloa omaksi huvikseen.
Lapset ja nuoret ovat yksi Palloliiton toiminnan pääkohteista. Heille liitto on suunnannut Kaikki Pelaa -ohjelman, joka tunnetaan monipuolisuudestaan myös lajin ulkopuolella.
Kaksi muuta Palloliiton päätavoitetta ovat kansainvälinen eli maajoukkueiden menestys ja seurojen elinvoiman vahvistaminen.
Mutta kuinka paljon Palloliitto kanavoi rahaa tärkeimpiin tavoitteisiinsa?
Kuluvan vuoden reilun yhdentoista miljoonan euron budjetista oli nuorten toimintaan varattu neljä prosenttia eli 440 000 euroa.
Seurojen toiminnan vahvistamiseen liitto budjetoi täksi vuodeksi kuusi prosenttia menoistaan eli 665 000 euroa. Maajoukkueiden osuus budjetista on 53 prosenttia eli yli kuusi miljoonaa euroa. Osuudet ovat pysyneet kutakuinkin samansuuruisina jo vuosia.
Holopainen: "Suurin osa maajoukkuetoiminnan budjetista on myös nimenomaan tätä talenttitoimintaa, joka suuntautuu lahjakkaiden pelaajien kehittämiseen. Et se ei oo niin yksoikoista et se on maajoukkuetoimintaa lähes puolet, vaan kyllä suurin osa budjetista menee näiden peruspalveluiden tuottamiseen."
Mot: Kuinka paljon teillä sitten suurin piirtein menee vuodessa talenttitoimintaan?"
Holopainen: "En pysty sanomaan tarkkoja euromääriä. Täytyis laskea eri momenteilta."
MOT teki Holopaisen puolesta laskutoimituksen, joka oli yksinkertainen. Palloliiton tämän vuoden budjetissa on yksi ainoa momentti, jossa puhutaan nimenomaan talenttitoiminnasta. Se on toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea nuorten, 16-19-vuotiaiden pelaajien kehittymistä kohti kansallista huippua.
Liiton tämän vuoden suora satsaus talenttitoimintaan on 146 000 euroa. Suurin piirtein saman verran Palloliitto käytti ohjelman alussa mainittuun A- ja Olympiajoukkueiden matkaan Azerbaidzhaniin.
Talenttitoiminnan kulut kaatuvatkin pääosin seurojen maksettaviksi. Esimerkiksi Pietarsaaren Jaro käyttää nuorten kykyjen valmentamiseen lähes pelkästään omia varojaan.
Lars Mosander (Puhelinhaastattelu): "Me ollaan saatu anoa rahaa tämmöseen, mikä peittää matkakuluja, matkustamista, tuomari- ja hallivuokria. Tämmösiin asioihin on saanu hakee tukee. mutta valmentamiseen tai toiminnan kehittämiseen, siihen ei niinku Palloliiton budjetti riitä."
Seurat ovat Palloliiton toiminnan kivijalka. Tästä ovat yhtä mieltä niin liiton johto kuin piirit ja seuratkin. Monen järjestö- ja piirijohtajan mielestä Palloliitto ei kuitenkaan tue riittävästi seuroja.
Kurittu: "Kyllä meillä täytyy olla se seurakenttä ja tää kotimainen organisointi … siinä kunnossa, ett meillä seurat osais toimia, ettei joka toinen vuosi joku seura olis konkurssissa."
Juntunen: "Jos esimerkkinä otetaan Ruotsi. Ruotsin liitto antaa miljoona kruunua ykkösseuroille per vuosi ja liigaseuroille 4 miljoonaa kruunua per vuosi. Suomen Palloliitolta meille ykkösen seuroille ei tuu mitään, ni me ollaan naurettavassa tilanteessa."
Mosander (puhelinhaastattelu): "Tietysti kaikki seurat toivoo, että Palloliitosta tulis niinku taloudellista tukea, mutta jos ei oo sponsoreita, jotka on niinku esimerkiks Ruotsissa on, Tippselit. Tää Veikkaus Ruotsissa tukee tätä toimintaa hirveellä summalla joka vuosi."
Ruotsin Veikkaus eli Svenska Spel tukee seuroja suoraan muun muassa antamalla rahaa nuorisovalmentajien palkkaukseen. Suomessa Veikkaus antaa rahaa Palloliitolle ja Veikkausliigalle mutta ei suoraan seuroille.
Juntunen: "Nyt jos sinne juuriin ruvettais laittamaan sitä vettä, elikkä antamaan niitä rahatuloja ja –lähteitä siirtämään sinne seuroihin, niin ne pystyis kasvattamaan hyviä juniorivalmentajia, jotka kasvattais hyviä junioreita ja sitten niistä hyvistä junioreista tulis niitä hyviä maajoukkuepelaajia."
Vaatimukset liiton suorasta tuesta seuroille eivät ole perusteettomia.
Seurat nimittäin perustivat Palloliiton oman toimintansa tukemiseksi ja pelien järjestämiseksi. Liiton piti myös hankkia rahaa suomalaiseen jalkapalloiluun. Nyt seurat kuitenkin rahoittavat liiton toimintaa.
Hagfors: "80-luvullahan se kääntyi sillä tavalla, että varoja ryhdyttiin hankkimaan ja keräämään seuroilta ja yksittäisiltä pelaajilta entistä enemmän. Tehtiin sopimuksia, joihin lisenssimaksuun laitettiin siivu päälle, joka sitten tuloutettiin Palloliiton toimintaan. Minun mielestäni olisi pitänyt lähteä siitä liikkeelle, että yhteistyösopimuksilla oltaisiin tällainen tarve saatu toteutettua ja tyydytettyä."
Palloliitto saa lähes neljänneksen tuloistaan pelaajien lisenssimaksuista, jotka se kerää seuroilta. Kyse on noin puolestatoista miljoonasta eurosta. Tästä se palauttaa alle kymmenesosan suoraan seuroille ja osan piireille.
Kurittu: "Jos meillä on karkeesti 94-95 prosenttia Suomessa pelaajista piirien järjestämissä kilpailuissa ja se loppu sitten liiton järjestämissä kilpailuissa... Se lisenssimaksujen... jakosuhde ei oo lähelläkään siellä vaan jostain syystä se raha sitten kanavoidaan ehkä vähän enemmän sinne liitolle kun piireille."
Holopainen: "Meillä on henkilöitä, jotka ovat päätoimisesti ainoastaan tätä lisenssijärjestelmää varten. Meidän lehden kustannukset, jotka sisältyy tähän, ne maksaa noin 700 000 euroa. Ett loppujen lopuksi se netto, joka meille jää, se on 200 000 euroa."
Eevert: "En mä paikan päällä oo käyny kattoon muita kuin näitä Suomen matseja."
Eevert: "Maajoukkueessa on enemmän tuttuja pelaajia, et ne tietää kaikki ja se on varmaan parempaa peliä, jos siinä on Suomen parhaat, niin ainakin pitäs olla kovatasosempaa. (Ja sitte siitä huippumaa vastaan, se tietenkin kiinnostaa, joku Italia tai Saksa.)"
Maajoukkueisiin Palloliitto on satsannut 80-luvun lopusta lähtien. Yhtenä huippuna oli miesten A-maajoukkueen päävalmentajan palkkaaminen Tanskasta 90-luvun lopussa. Richard Möller-Nielsen nautti parinsadan tuhannen euron vuosipalkkaa ja asui Helsingin Kaivopuistossa Palloliiton ostamassa asunnossa.
Möller-Nielsenin avulla Suomen piti päästä arvokisoihin. Kisapaikka jäi kuitenkin – jälleen kerran – vain haaveeksi.
Hagfors: "Tässä suhteessa rahankäyttö nimenomaan ylikorostuneesti suunnattiin tähän huippu-urheiluun. Voin todeta tässä yhteydessä, nyt kun Euroopan mestaruuskilpailujen karsinnat on käyty, että edelleenkin tilastojen valossa olemme sillä tasolla missä olemme olleet 70-80-luvulla. En kiistä sitä, etteikö pelin laatu olisi parantunut, mutta sarjataulukossa olemme edelleen niillä samoilla sijoilla kuin sinäkin aikana."
Junioreissa maajoukkueisiin panostaminen on kantanut hedelmää, vaihtelevasti. Esimerkiksi Suomessa elokuussa pidettyihin alle 17-vuotiaiden MM-kisoihin Palloliitto satsasi paljon. Juniorimaajoukkue leireili ja pelasi kisoja edeltäneenä vuotena Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Euroopassa. Rahaa valmistautumiseen paloi enemmän kuin muilla poikamaajoukkueilla yhteensä.
Kotikisojen urheilullinen tulos jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Suomi ei päässyt alkulohkostaan jatkoon.
Holopainen: "Oli aika realistista odottaa, että vintiöiden sijoitus on 9-12. Parempikin olis tietysti ollut mukava, mutta näin kävi."
Taloudellisesti nuorten MM-kisat olivat Palloliitolle lähes pomminvarma satsaus. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA tuki kisoja 2,5 miljoonalla eurolla. Se kattoi neljä viidesosaa kisojen budjetista.
Lisäksi Palloliitto varmisti selustansa valtion tuella.
Holopainen: "Meillä on haettu opetusministeriöltä tappiotakuu ja meille on myönnetty 100 000 euron tappiotakuu.
Mot: Pystytkö sanomaan nyt jo, että tuleeko se tarpeeseen ( vai miten käy)?
Holopainen: "Noh, kunhan nyt katotaan nää paperit ensin. Me on lokakuun loppuun mennessä saatu varmaan nää tilitykset tehtyä."
Suomen A-maajoukkue pelasi maaliskuussa 2001 Liverpoolissa MM-karsintaottelun Englantia vastaan. Paikalla oli tuhti Palloliiton edustus. Liitto oli lennättänyt otteluun liittohallituksen ja -valtuuston sekä toimistonsa väkeä, siis useita kymmeniä luottamusmiehiä ja liiton työntekijöitä.
Gustafsson: "Jaa, nää on kaikki pitkän linjan ansioituneita jalkapalloihmisiä, jotka on seura- ja piiritasolla useimmat tehny kymmeniä vuosia työtä ja varmaan siin oli tämmösestä palkintomatkasta ja huomioimisestakin kysymys."
Juntunen: "Sekin puoli miljoonaa kun olis hakattu seuratasolle taikka jollekin sarjatasolle, ni ois ollu tervetullut raha. Mutta ku siellä pitää ison porukan vaan päästä syömään ja juomaan ja kattomaan, ja leikitään isoa maata, kun ei me vielä olla."
Liverpoolin-matka ajoittui Palloliiton lihaviin vuosiin. Liitto oli muutamaa vuotta aiemmin saanut miljoonia euroja televisiointisopimuksesta. Samaan aikaan myös Jalkapallo Säätiön sijoitukset tuottivat hyvin, koska pörssikurssit hipoivat ennätyksiä. Säätiöltä liikenikin vuosituhannen vaihteessa liitolle vuosittain satoja tuhansia euroja.
Koska rahaa tuli ovista ja ikkunoista, Palloliitto käynnisti uusia hankkeita ja palkkasi lisää henkilöstöä. Tähän kului myös valtion tukea, jota liitto saa vajaat puolitoista miljoonaa euroa vuodessa.
Palkat nousivat, ja osa työntekijöistä sai mukavat luontoisedut. Esimerkiksi pääsihteerin palkka oli viime vuonna luontoisetuineen lähes ministeritasoa, yli 6 500 euroa. Pienemmät päälliköt saivat tyytyä reiluun 4 000 euroon, osa jopa vähempään.
Liiton rahan käyttö onkin viime vuosina ylittänyt budjetoidun reilusti. Samaan aikaan varainhankinta on jäänyt tavoitteistaan.
Rajala: "No viime vuosinahan kaikist suurin heikkous on ollut tää, että siellä on äärettömän iso tämmönen kulujäämä. Eli toiminnan tuottojen ja kulujen välinen erotus on suuri ja sitä ei pystytä tällä Palloliiton varainhankinnalla eli varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuotoilla kattamaan."
Lihavien vuosien innostamana liitto aloitti 90-luvun lopulla mittavan sijoitusohjelman. Se, tai oikeammin Jalkapallo Säätiö, meni osakkaaksi Finnair Stadioniin ja sitä pyörittävään yhtiöön. Tätä varten liitto lainasi Säätiölle rahaa.
Rajala: "Kun säätiöllä ei ollu likviditeettiä, se ei halunnut purkaa tätä sijoitusomaisuuttaan investointeihin, niin sillon Palloliitto lainaa rahaa säätiölle, joka tekee investoinnin, jolloin se tulee tähän säätiön taseeseen."
Jalkapallo Säätiö osti lisäksi enemmistöosuuden Eerikkilän Jalkapallohalli Oy:stä. Yhtiö rakennutti ja pitää yllä urheiluopiston uutta jalkapallohallia. Sen toisena osakkaana on Eerikkilän urheiluopiston omistava Palloilu Säätiö.
Näihin kahteen sijoitukseen meni yli kaksi miljoona euroa. Summan merkitys Palloliiton taloudelle selviää parhaiten, kun liittoa ja Jalkapallo Säätiötä tarkastelee yhtenä kokonaisuutena.
Rajala: "Jos Palloliiton puolella… tulee likviditeettiongelmia, niin silloin se voidaan helposti hoitaa tätä likvidiä sijoitusomaisuutta hyödyntämällä. Jos se on kokonaisuudessaan kiinni Eerikkilän palloiluhallissa tai Finnair-stadiumissa… niin sillon niitten likvidointi on kyllä paljon hitaampaa ja vaikeampaa."
Suomen Palloliiton ja Jalkapallo-Säätiön eli Palloliito-konsernin kassa on kolmen viime vuoden aikana tyhjentynyt. Syynä tähän ovat olleet liiton tappiollinen toiminta, säätiön sijoitustuottojen ehtyminen ja säätiön suuret sijoitukset. Konserni on tehnyt kolmessa vuodessa tappiota lähes kolme miljoonaa euroa. Pelkästään viime vuonna tappiota kertyi kaksi miljoonaa euroa. Tästä puolet oli säätiön sijoitusten arvonalennusta.
Säätiöllä on kuitenkin yhä kiinni 2,5 miljoonaa euroa osakerahastoissa. Ne ovat tiukan paikan tullen muutettavissa rahaksi, ja näin säätiö on jo viime vuonna osin tehnytkin.
Holopainen: "Ne on sentyyppisiä sijoituksia, että niitä voidaan tarvittaessa realisoida. Ja toivotaan, että niissä arvokehitys on mahdollisimman hyvä."
Nykyisellä tappiovauhdilla rahasto-omaisuus ei kuitenkaan kauaa riitä. Rajalan mukaan pelivaraa on noin puoleksitoista vuodeksi.
Rajala: "Siellä näyttäis konsernitasolla olevan pientä likviditeettiongelmaa eli alijäämää lyhytaikaisessa rahoituksessa. Sen paikkaaminen saattaa vaatia jonkun näköistä realisointia näistä sijoituksista… Jos siihen vielä lisäis sen, että Palloliiton taloutta ei saada vakautettua… Ei se sijoitusomaisuus kauheen pitkäks aikaa siellä kuitenkaan riitä."
Mot: Mitäs sulle sanoo Suomen Palloliitto?
Eevert : "Se pyörittää tätä toimintaa, et keskusjärjestö."
Mot: Mitä muuta?
Eevert: "Noh, miten sen nyt sitten sanoo. Hoitaa Suomen jalkapalloilua."
LOPPU
http://yle.fi/mot/ss061003/kasikirjoitus.htmMe emme unohda
Äänestys
