FC BARCELONA 2006/07 - un club amb ànima

[ogami itto]

Asamblea on kokoontunut mm. naulaamaan menneen tilikauden ja hyväksymään kuluvan kauden presupueston. Näitä onkin jo käsitelty täällä aikaisemmin joten yhteenveto numeroina EMD:lta lainattuna heti kärkeen:



Kokouksessa on käyty avointa keskustelua jäsenten ja seuran johdon välillä niinkin inhimmillisen kokoluokan asioista kuin kotiotteluiden myöhäisestä ajankohdasta joka tekee otteluihin saapumisen hankalaksi kaupungin ulkopuolelta.
Muutamia huomioita. Can Rigaltin osittaisen myynnin lisäksi seura kaavailee Mini Estadin lihoiksi pistämistä, koska uuden Ciudad Deportivan valmistumisen myötä Minille ei enää käyttöä olisi. Tästä saaduilla tuloilla rahoitettaisiin mm. Camp Noun remppaa jossa katsomoa korotettaisiin kauttaltaan 'general' osan tasolle ja myös katettaisiin. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisen vastaanoton Minin myynti tulee saamaan, kun Can Rigaltin 31,8% osuuden myynti jo aiheutti arvostelua.
Seuran kuuluisa lainatilanne on hallinassa. Vuoteen 2010 mennessä se on Sorianon mukaan, joka on jo palannut töihin vaimonsa viime viikolla tapahtuneen kuoleman jälkeen, eliminoitu.
Pelaajille on muuten luvannut yhdestä tittelistä 14 miljoonaa euroa jaettavaksi, ja jos Champions voitettaisiin jäleen Ligan lisäksi, tulisi pelaajille tuplaten, eli 28 miljoonaa euroa.

[Revolver]

Mielenkiintoisinta noissa luvuissa ovat mielestäni nuo tasearvot, sillä Barcelonan kokoiselle seuralle tuollainen 370 m€ on jokseenkin vaatimaton luku... vaan kun voittoa tavoittelemattomalle yhdistykselle ei ole niin väliä, minkä arvoiseksi oman pelaajistonsa tai kiinteän omaisuutensa arvostaa. Siltikin pientä tilastoharhaa tuo aiheuttaa kun erilaiset instanssit tekevät listauksia arvokkaimmista jalkapalloseuroista, sillä esimerkiksi pelaajiston arvostus 92m€:n arvoiseksi on vedetty niin rankasti alakanttiin, että ainakaan varomattomuudesta ei Sorianon esikuntaa voi syyttää. Ilmeisesti valtaanastumisen jälkeen tehdyt alaskirjaukset ovat vielä sen verran hyvässä muistissa, että jatkossa vastaaviin ei haluta jouduttavan.

Samaten kiinteän omaisuuden arvo on taseessa varsin vaatimaton suhteessa sen kuvittelemaani reaaliarvoon. Pelkästään siitä kaupasta, jossa vajaa kolmasosa Can Rigaltin maista myytiin, tienattiin jotakuinkin 30m€ - mikä kertoo sellaisenaan jotain. Ja kyseessä oli vain häviävän pieni osa Blaugranan kokonaisvarallisuudesta maa-alueiden ja kiinteistöjen osalta. Mutta parempi näin, varovaisuuden periaate on olemassa ihan syystä. Mutta niin, todetaan se taas kerran, kaiken kaikkiaan mahdottoman hyvältä vaikuttaa Barcelonan taloustilanne juuri nyt, ja perustellusti sen voi olettaa entisestään vahvistuvan lähitulevaisuudessa.

[hollowi]

Tuosta taseesta voisi luulla, että aika prekaarisessa tilanteessa elellään, lähes kädestä suuhun. Silti tosiaankin esimerkiksi pelaajien arvostus on sitä luokkaa, että Eto'on ja Ronaldinhon myynneistä saisi jo yhteensä kevyesti enemmän kuin tuon 90 milliä. Vissiinkin tilanne kuvastaa enemmänkin pelaajien sopimuksien yhden kauden määrää, määrä tuskin eroaa ainakaan suuresti siitä. Taseessa on kenties tehty jonkinlaista vähennyslaskua, jossa täytellään pelaajien arvoa yms. arviotavaa kohdetta sen mukaan, mitä täyttöä tarvitsee. Olisi ihan kiinnostava nähdä ne kirjat, joista nämä on tehty, joskin siinä lienee aika paljon luettavaa :

Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, ettei rahan tuloa voi nykymenolla estää, ja mikäs sen mukavampaa. Niinistön sanoja tosin voisi tässä mukailla: hyvässä tilanteessa on erityisen tärkeää pitää taloudesta hyvää huolta. Ei sitten pääse huono tilanne yllättämään, vähän kuten Gaspartin tilanteessa kävi. Jos arvostaa jotain Saviolaa 30 miljoonan euron edestä, niin siinähän sitä tuleekin isoja miinuksia, jos ei "ihan" noita rahoja miehestä saakaan, eikä ole ymmärtänyt laittaa edes minkäänlaista poistosuunnitelmaa...

Toinen vaihtoehto on muuten se, että pelaajien ostohinta on jaettu ensimmäisen sopimuksen vuosimäärillä, ja tehty niistä suunnitelmien mukaiset poistot, eli jos Ronaldinholle lyötiin kouraan viisivuotinen sopimus, on hyvinkin saatettu poistaa miehen arvosta sen viitisen miljoonaa euroa vuodessa. Tuskin näin radikaalisti (harvaa pelaajaa lienee ostettu viideksi vuodeksi isolla rahalla, ja sitten arvioitu pelaajan poistuvan ilman minkäänlaista korvausta) kuitenkaan on toimittu, mutta mikä ettei vaikka arvioitu pelaajien arvon olevan nollan, sen kauden jälkeen, jolla 32-vuotissynttärit koittavat. No, varovainen saa ja pitääkin olla, ja mikäs sen parempaa, kuin kirja-arvoa korkeampi tuotto. Olisi oikeasti ihan kiinnostava saada hieman lisätietoa laskutekniikasta, sillä tuo 92 miljoonaa ei tosiaankaan ole mikään arvioitu markkina-arvo, tai edes sen puolikas, ja sama pätee kyllä muuhunkin omaisuuteen.

edittiä:
Lueskelin vähän noita juttuja MD:stä, ja joukkueen pankkilaina on tällä hetkellä siis 68 miljoonaa, Can Rigaltista saadut $$$:t pistettiin pitkälti velkojen maksuun, sillä ennen operaatiota velka oli vielä 92M€, ja kauden lopulla luvataan sen olevan vaivaiset 36 kiloa (en muuten ymmärrä tätä kilo-sanan käyttöä espanjassa, kun kilo = 1000, ja miljoona puolestaan mega). Telkkusopimus vissiinkin 120 milliä ja vuodesta 2008 lähtien 150 milliä, joka on sen verran suuri, että tosiaan kattaa koko budjetista puolet. Ottaen tämän huomioon, tuo budjetti tuntuu jokseenkin pieneltä, vaikka se kovin suuri onkin. Noh, Joan & Ferran -duo lupasi hurmoksessaan vuoteen 2010 mennessä nollavelat ja 400 miljoonan budjetin. Sattumoisin tuo taitaakin olla seuraava vaalivuosi

edit, part 2:
Jos joku löytäisi jostain vähän raportteja liittyen Barçan talouteen, olisin kovin kiitollinen (ja ilmeisesti myös toinen resurssifetisisti Revolver )

edit, part n:
Löysin muuten aiheeseen liittyen parikin pirun kiinnostavaa juttua, joista kiitokset IESE:lle ja Deloittelle! Taitavat vaatia pitkälti rekisteröitymistä, mutta sikäli, kun aihe kiinnostaa, niin...
IESE Insight: Real Madrid - Barça: Whose Strategy Is Better?
Tämä onkin jo tuttu kaikille: Futiksen tulotaulukot, mutta sivuilta löytyy linkki Football Money League 2006:een, joka on tuon tynkäversion alkuperäisartikkeli. Vaatii toki rekisteröintiä, mutta sikäli mikäli tuo nyt kiinnostaa, lienee rekkaaminen vaivan arvoista. IESE:n julkaisema, ilmeisesti (en nyt vielä sentään lukea kerinnyt) ylempään liittyvä 29-sivuinen pikkujättiläinen aiheesta Real Madrid CF - FC Barcelona: Análisis de las estrategias económica y deportiva del periodo 2000-2006 löytyy täältä. Nyt saa opiskelu jäädä, tämä kiinnostaa enemmän

[Revolver]

Hienoa, en ollut tuohon IESE:n (näköjään Universidad de Navarran alainen yksikkö) tutkimukseen aikaisemmin törmännytkään... lueskelin sen läpi, ja täytyy kyllä todeta, että muutamien vekkulien taulukkojen ja diagrammien lisäksi vaikutti olevan koko lailla vanhan toistoa ja muutenkin melkoista itsestäänselvyyksien verhoamista tieteellisen kirjoittamisen finesseihin. Niin ja olihan siellä toki yksi nelikenttäkin - mitä olisikaan kauppatieteellinen julkaisu ilman sellaista ;D.

Tuota Deloitten raporttia olen aikaisemminkin lueskellut, ja tälläkin kertaa tuo FC Barcelona -kappaleen viimeinen lause "For all Barca's success on and off the pitch, a place in the top five revenue earners remains a very tough challenge." pisti hymyilyttämään. (Tili)kauden 2005/06 jälkeen Barça lienee vähintäänkin kolmantena tuolla rikkaiden listalla, tai jopa toisena (Man Utd:n tilanteesta ei sen pörssistä vetäytymisen jälkeen ole aina yhtä tarkkaa tietoa kuin aikaisemmin). Eli ihan hirveän kaukonäköisiä tai tarkkasilmäisiä ei Deloittenkaan kokoisessa ja tasoisessa firmassa jakseta aina olla, sillä jo kesällä 2005 Barça ilmoitti budjetoineensa tulevalle kaudelle 240m€:n liikevaihdon (ja tähän liittyen verrattain tarkat laskelmat ja yksityiskohdat sen suhteen, mistä se tulisi koostumaan). Tuosta arviosta mentiin siis yli melkein 20m€ lähinnä paremman UCL-menestyksen myötä. Ja uskoa sopii, että kun Soriano lupailee 300m€:n liikevaihtoa 20m€:n liikevoitolla (voidaan myös puhua budjetista ja ylijäämästä, ihan sama), sen myös tulemme saamaan, todennäköisesti vieläpä niin, että sekä liikevaihto että -voitto ovat vielä ennalta "ennustettua" mittavammat.

[kaappi]

Menevätkö tilikaudet muuten kalenterivuoden vai pelikauden mukaan?

[^amoresperros^]

Ei tullut voittoa, mutta sarjakärkeen noustiin silti. Pibiton minuuteille vahva

[Revolver]

Menevätkö tilikaudet muuten kalenterivuoden vai pelikauden mukaan?

Blaugranalla ne menevät nykyään pelikauden mukaan mukaan 1.7.-30.6. Tietysti myös presidentin nelivuotiskausi alkaa sääntöjen mukaan heinäkuussä, millä silläkin lienee merkitystä tilikauden jaksotukseen.

[Rikkiviisas]

Ensimmäisen puoliajan perusteella Barcelona saa olla tyytyväinen pisteeseen.
Toisen puoliajan perusteella Valencia saa olla tyytyväinen pisteeseen.

Edmilson oli ihan yössä, Iniesta taas ihan liekeissä ja eilisen perusteella Saviolaakin olisi mukava nähdä enemmän. Jos Pibitoa ei saada myytyä niin pistetään sitten kentälle.

Joukkue näytti väsyneeltä ja silti Rijkaard teki vain kaksi vaihtoa, joista toisen aivan lopussa.
Joku taktinen neronleimaus on mennyt minulta täysin ohitse.

[ogami itto]

Lueskelin vähän noita juttuja MD:stä, ja joukkueen pankkilaina on tällä hetkellä siis 68 miljoonaa, Can Rigaltista saadut $$$:t pistettiin pitkälti velkojen maksuun, sillä ennen operaatiota velka oli vielä 92M€, ja kauden lopulla luvataan sen olevan vaivaiset 36 kiloa (en muuten ymmärrä tätä kilo-sanan käyttöä espanjassa, kun kilo = 1000, ja miljoona puolestaan mega).

Kilo lienee peruja peseta ajoilta, jolloin lehdistössä varsinkin käytettiin miljoonista puhuttaessa 1000 kiloa jne. Lienee 'jäänyt päälle'.

IESEN tutkielma on jo tuttu ja kovalevyllä, ja se onkin monella tapaa hyödyllinen ja antoisa väsäys. Lähdeaineistona käytetty mm. Marcan Guia de la Ligaa  ja tutkimuksen yhteenveto on vähemmän yllättävä:

-A corto plazo, los resultados no necesitan apoyarse en una situación económica eguilibrada.
- A largo plazo, la realidad económica resulta decisiva para el mantenimiento de los éxitos deportivos de los clubes.

[Blaugrana]

Kumman vähälle huomiolle näyttää jääneen Saviolan "debyytti". Nähtäväksi jää onko noilla jämäminuuteilla mitään painoarvoa pidemmän päälle, mutta on sitä huonompiakin kuusiminuuttisia vaihtomiehiltä nähty. Oikein sydäntä lämmitti katsella Pibiton halua näyttää osaamistaan. Maali olisi tietysti kruunannut kaiken, mutta kaikkea ei voi saada. Kuusi minuuttia on kuusi minuuttia, mutta jokin sinäkin aikana viestitti siitä, ettei hän ole vielä unohdettava tapaus. (Mikä kyllä nähtiin jo MM-kisojen kahdessa ensimmäisessä pelissäkin.) Minusta Saviola ansaitsee näyttöpaikkoja jatkossakin, vaikka mitenkään isoa roolia hänelle ei tule tuossa seurueessa löytymään. Syyt tiedetään - eihän Barca pelaa Pibitolle sopivaa argentiinalaista jalkapalloa - mutta vaihtomiehenä hänestä voisi iloa yhä olla. Tosin tuollaisen yllättäviä variaatioita tarjoavan jokerin mantteli on pikemminkin Gudjohnsenin lokerossa. Ja hänellekin sitä toivoisi peliaikaa...

[Xavi Hernández]

Pibito . Mites on, siitä Saviolan parhaasta paikasta, oliko se loppujen lopuksi paitsio vai ei?

[Jaakob]

Ei ainakaan liputettu mielestäin.

[Freddy]

Kyllä oli mukava nähdä millaiset taputukset Saviola sai, kun asteli kentälle!

[hollowi]

Hienoa, en ollut tuohon IESE:n (näköjään Universidad de Navarran alainen yksikkö) tutkimukseen aikaisemmin törmännytkään... lueskelin sen läpi, ja täytyy kyllä todeta, että muutamien vekkulien taulukkojen ja diagrammien lisäksi vaikutti olevan koko lailla vanhan toistoa ja muutenkin melkoista itsestäänselvyyksien verhoamista tieteellisen kirjoittamisen finesseihin. Niin ja olihan siellä toki yksi nelikenttäkin - mitä olisikaan kauppatieteellinen julkaisu ilman sellaista ;D.

Sama. Todellakin tämän "syväanalyysin" (tuollaisen 29 sivua voinee kertoa kymmenellä, jos haluaa laajamittaisesti kuvata maailman kahden suurimman seuran urheilullista ja ekonomista strategiaa useamman vuoden ajalta ;D) koko taulukoiden ulkopuolinen anti on pitkälti kuvattu tuossa nelikentässä. Kohtuullista näkemyksen puutetta osoittaa myös se, että Barçan kohdalla oli päätelty mentävän tähän "flores sin jardin"-ruutuun, vaikka totta puhuen suunta kohti paraísoa on melko selkeä Sinänsä tuota kauttahan Barçan tie paratiisiin vie - tai vei - mutta ei nyt ehkä noin suoraviivaisesti, puhumattakaan siitä käsittämättömästä finanssipuolella alaspäin osoittavasta nuolesta. Onhan tässä koko Laportan aika kuitenkin kyhäilty joukkuetta pitäen myös taloudesta erittäin hyvää huolta. Muutenkin koko hommassa tuntuu olevan jonkinlaista intohimon puutetta (sinänsä hauskaa puhua intohimosta taloudellisen analyysin yhteydessä, tämähän alkaa mennä jo Sarasvuomaiseksi ), kun analysointi vaikuttaa yhtä huikealta kuin tämä suomalaismedian tilastomerkintöjen tulkinta MTV3:n tyyliin, jossa laitetaan väkinäisiä urheilutyyppisiä ilmauksia kertomaan, missä vaiheessa ottelua maalit on tehty, ja onko punaisia tullut. Todella huikeaa :keskari: Olisin suoraan sanoen odottanut enemmän laskentatoimen osaamista, joko suorina lukuina tai edes viittauksina.

Barçan current ratio oli muuten 2003 sellaiset 0,35, kun hyvä olisi 2. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että senhetkinen tilanne lyhytaikaisten velkojen ja olemassaolevien sekä tulossa olevien rahojen suhde on aika helvetin huono: lyhytaikaisia velkoja oli siis karkeasti kolme kertaa enemmän kuin rahaa maksaa niitä. Ei ihan ideaalia, ¿qué? Vuoteen 2005 mennessä tämä luku oli tuplaantunut 0,71:een, mikä sekin on vielä huono, mutta suunta on ehdottomasti oikea. Kyllä tästäkin seurasta vielä pörssiyhtiöihin verrattava saadaan Voi muuten olla, että koska talousespanjan osaamiseni on (toistaiseksi, sillä aion opiskella kyllä talousepsanjaa tuolla koulussa ) aika helvetin huonoa, ymmärsin luvut väärin. Epäilen kuitenkin, sillä vuoden 2003 tilanteen huomioon ottaen tuo 0,35 kuulostaa kyllä ihan realistiselta.

Jutun conclusiones-osuus on, vaikka ehkä hieman itsestäänselvä, aika perseptiivinen, joskaan tähän ei olisi tarvinnut tuhlata viiden tutkijan aikaa ties kuinka pitkään. Päätelmät olivat niinkin yllättäviä kuin:

- Urheilumenestystä voi saavuttaa lyhyellä aikavälillä välittämättä taloudellisuudesta. Yllättävää.
- Pitkällä aikavälillä urheilumenestyksen ylläpito vaatii hyvää taloudenpitoa. Lähes yhtä yllättävää.
- Kun organisaatio skulaa ja urheilutoiminnassa tiedetään, kuka tekee mitäkin, tulee tulosta.
- Kun pelaajapolitiikka on suunniteltua ja joukkue on tasapainoinen, tulee parempia tuloksia.

Tällaiseen tutkimukseen tuskin oltaisiin tosiaankaan tarvittu professoreita... varsinkaan kolmin kappalein. Veikkaanpa, että jopa ff:n (miten niin jopa, täällähän on joka alan asiantuntemusta vieläpä ilman liksaa ) porukat olisivat saaneet vastaavanlaisen hökötyksen aikaan

[hollowi]

Pibito . Mites on, siitä Saviolan parhaasta paikasta, oliko se loppujen lopuksi paitsio vai ei?

Lippu tosiaan pysyi alhaalla, ja hidastuksista päätellen tossu taisi olla sen 10cm pakin tossua kauempana päätyrajasta, joten maali oltaisiin sellaisen syntyessä varmaankin hyväksytty. Ihan hyvä tilannehan tuo periaatteessa kai oli (no ei kai niitä huonoja tilanteita mv-alueella olekaan), mutta tuollaisesta tilanteesta - vauhti, pallon tulokulma, mv:n sijoittuminen - maalin tekeminen Cañizaresia vastaan lienee mahdottomuus Newtonin toisen lain mukaan (mikä ikinä lieneekään). Fyssan tuntemukselle

[Revolver]

Barçan current ratio oli muuten 2003 sellaiset 0,35, kun hyvä olisi 2. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että senhetkinen tilanne lyhytaikaisten velkojen ja olemassaolevien sekä tulossa olevien rahojen suhde on aika helvetin huono: lyhytaikaisia velkoja oli siis karkeasti kolme kertaa enemmän kuin rahaa maksaa niitä. Ei ihan ideaalia, ¿qué? Vuoteen 2005 mennessä tämä luku oli tuplaantunut 0,71:een, mikä sekin on vielä huono, mutta suunta on ehdottomasti oikea. Kyllä tästäkin seurasta vielä pörssiyhtiöihin verrattava saadaan Voi muuten olla, että koska talousespanjan osaamiseni on (toistaiseksi, sillä aion opiskella kyllä talousepsanjaa tuolla koulussa ) aika helvetin huonoa, ymmärsin luvut väärin. Epäilen kuitenkin, sillä vuoden 2003 tilanteen huomioon ottaen tuo 0,35 kuulostaa kyllä ihan realistiselta.

Niin, muistaakseni on olemassa sellainenkin Barçaa koskeva tutkimus (mahtaakohan manga-sankariltamme löytyä sellainenkin kovalevyltä?), missä todettiin, että mikäli Barça olisi yksityinen yritys, sitä ei olisi enää edes olemassa, ts. se olisi ajautunut konkurssiin ja/tai lopetettu omistajien taholta voimakkaasti negatiivisen sijoitetun pääoman tuoton takia. Tosin Blaugrana ei liene ihan ainoa jalkapalloseura, josta voi todeta vastaavaa, sen verran omalakista toimintaa tuollainen huippuseuran toiminta verrattuna muuhun taloudelliseen toimintaan on - ja toisaalta sen tuleekin olla. Joskin taloudellisten reaaliteettien ja mahdollisuuksien erinomainen tunteminen ja aistiminen á la Soriano ja Ingla voi muodostua merkittävän kilpailuedun seuralle pidemmälle aikavälillä... aivan kuten myös maanmainio IESE-hutkimus osoittaa .

Jutun conclusiones-osuus on, vaikka ehkä hieman itsestäänselvä, aika perseptiivinen, joskaan tähän ei olisi tarvinnut tuhlata viiden tutkijan aikaa ties kuinka pitkään. Päätelmät olivat niinkin yllättäviä kuin:

- Urheilumenestystä voi saavuttaa lyhyellä aikavälillä välittämättä taloudellisuudesta. Yllättävää.
- Pitkällä aikavälillä urheilumenestyksen ylläpito vaatii hyvää taloudenpitoa. Lähes yhtä yllättävää.
- Kun organisaatio skulaa ja urheilutoiminnassa tiedetään, kuka tekee mitäkin, tulee tulosta.
- Kun pelaajapolitiikka on suunniteltua ja joukkue on tasapainoinen, tulee parempia tuloksia.

Tällaiseen tutkimukseen tuskin oltaisiin tosiaankaan tarvittu professoreita... varsinkaan kolmin kappalein. Veikkaanpa, että jopa ff:n (miten niin jopa, täällähän on joka alan asiantuntemusta vieläpä ilman liksaa ) porukat olisivat saaneet vastaavanlaisen hökötyksen aikaan

No siis jonain graduna tällainen itsestäänselvyyksien toistelu olisi varmaan mennytkin, ja mitä nyt yhtään tiedemaailmaa tunnen, niin jotenkin minun on hankala kuvitella, että noiden professorien panos tämän paperin tekemisessä on ollut mitään muuta kuin kosmeettinen. No, saivatpahan yhden artikkelin lisää julkaisuluetteloonsa.

Ja tottahan toki me kaikkien alojen Blaugrana-asiantuntijat täällä FF:llä olisimme paremman väsänneet... sin o con pasión

[El Conejo]

Kovasti moititaan IESEn poikien (ja tytön) tutkimusta. Vaikka meneekin täysin off topic, niin kommentoinpa kuitenkin tuota kritiikkiä, koska mielestäni paperi saa aiheetonta kritiikiä osakseen. Ensinnäkin väite, että paperi on liian lyhyt. Tietysti on totta, että aiheesta voisi loruilla loputtomasti, mutta jos tehdään artikkelia, 30 alkaa olla jo melko lailla maksimipituus. Monet journaalit julkaisevat käytännössä vain enintään 10-15 sivun pituisia artikkeleja. Tuo onkin julkaistu jonkinlaisessa työpaperisarjassa, joten on mahdollista, että siitä työstetään vielä oikeaa artikkelia, joka on siis vieläkin lyhyempi. Taidatte tosin olla kauppatieteilijöitä... siinä maailmassa nuo yleiset tiedemaailman kriteerit kun heittävät vähän häränpyllyä... olen esimerkiksi kuullut kauppatieteiden tohtorin päivittelevän, kuinka paljon helpommalla yliopistolla voi väitellä, kun väitöskirja voi olla jopa alle 100 sivua, kun kauppakorkeakouluissa pitää olla 300 sivua...

Toiseksi professorien ajankäytöstä. Niin kuin Revolver jo sanoikin, he eivät kuitenkaan ole tuohon montaa päivää uhranneet. Käytännössä auttaneet tutkimuksen sunnittelussa ja kommentoineet raporttia... ja auttaneet mahdolisesti matkan varrella tulleissa ongelmatilanteissa. Nimi paperissa on kuitenkin kiva olla... Jos tuosta vaikka saadaan työstettyä oikea artikkeli joka kelpaa johonkin huuhaajournaaliin.

Ja entäpä johtopäätösten itsestäänselvyydet. Tietenkin ne ovat itsestäänselvyyksiä. Mutta niiden arvo on siinä, että ne eivät enää ole pelkästää itsestäänselvyyksiä, vaan niiden taustalla on myös analyysiä. Tietysti tutkimuksen tulokset olisivat seksikkäämpiä, jos nuo hypoteesit olisivat osoittautuneet vääriksi, mutta ihan yhtä arvokkaita nuo tulokset ovat siitä huolimatta, että johtopäätökset olivat odotusten mukaisia.

Lopuksi vielä kommentti siitä, mihin kohtaan nelikenttää Barça sijoittuu. Nykyään joukkue varmaan onkin paratiisissa, mutta on otettava huomioon, että analyysissä on käytetty aineistona kausia 00-01 - 04-05. Takana siis monta vuotta alisuorittamista ja yksi Espanjan mestaruus. Ei Barça silloin vielä ollut Doble Campeon eikä Campeon de Europa. Siksi kyseessä ei ole näkemyksen puute, vaan johtopäätösten tekemisessä käytetty "väärä" aikaväli.

Tähän liittyykin yksi muotoseikka, mistä itse antaisin raportin tekijöille kritiikkiä. Aineistona on käytetty em. kausia, mutta taulukossa 3 mainitaan, että Barça on Rijkaardin aikana voittanut kaksi Espanjan mestaruutta, Espanjan Super Cupin ja Euroopan cupin. Tuohan on epäjohdonmukaista ja saattaa vääriin tulkintoihin. Tilannetta toki lieventää, jos raportissa (en jaksanut yrittää lukea sitä kokonaan, koska kielitaitoni ei ole läheskään riittävä) mainitaan tuosta. Mutta siitä huolimatta pikainen lukija (jollaisia väitän valtaosan tieteellisten artikkelien lukijoista olevan...) saattaa ymmärtää väärin.

Ja myönnettäköön, että olihan tuo paperi menetelmällisesti aika heppoinen, mutta tiedemaailmassa sellainenkin voi saada osakseen huomiota, jos aihe on riittävän kiinnostava, ajankohtainen tai peräti tuore. Uskokaa minua, minä tiedän tämän kokemuksesta...

[Revolver]

Jatketaan vahvalla off-topic -linjalla:

Kovasti moititaan IESEn poikien (ja tytön) tutkimusta. Vaikka meneekin täysin off topic, niin kommentoinpa kuitenkin tuota kritiikkiä, koska mielestäni paperi saa aiheetonta kritiikiä osakseen. Ensinnäkin väite, että paperi on liian lyhyt. Tietysti on totta, että aiheesta voisi loruilla loputtomasti, mutta jos tehdään artikkelia, 30 alkaa olla jo melko lailla maksimipituus. Monet journaalit julkaisevat käytännössä vain enintään 10-15 sivun pituisia artikkeleja. Tuo onkin julkaistu jonkinlaisessa työpaperisarjassa, joten on mahdollista, että siitä työstetään vielä oikeaa artikkelia, joka on siis vieläkin lyhyempi. Taidatte tosin olla kauppatieteilijöitä... siinä maailmassa nuo yleiset tiedemaailman kriteerit kun heittävät vähän häränpyllyä... olen esimerkiksi kuullut kauppatieteiden tohtorin päivittelevän, kuinka paljon helpommalla yliopistolla voi väitellä, kun väitöskirja voi olla jopa alle 100 sivua, kun kauppakorkeakouluissa pitää olla 300 sivua...

Pituudesta minulla ei ole valittamista... ja jos tosiaan joku kauppatieteiden tohtori tai sellaiseksi pyrkivä kuvittelee, että "oikeiden" tieteiden puolella pääsee helpommalla jatko-opinnoissa tai väikkäriä tehdessä, niin se kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa. Vaikka toki jotkut kovien kauppatieteiden (kansantaloustiede, erilaiset tilastolliset menetelmät, laskentoimi sen rigidissä muodossa jne.) jatko-opiskelijat varmasti saavat tehdä töitä tohtorinhattunsa eteen aivan siinä missä esimerkiksi yhteiskuntatieteilijätkin (luonnontieteet ovat monilta osin aivan omalakinen alueensa...), pääsevät kaiken maailman johtamisen, markkinoinnin ja taloussosiologian huuhaa-jatko-opiskelijat paljon helpommalla - tämä siis yleistyksenä, ei koskien jokaista erityistapausta; eli ei sitten revitä niitä pelihousuja... vaikkei täällä dosentteja liiemmin taidakaan olla, kun he ovat tunnetusti läsnä vain ja ainoastaan Jatkoajalla.

Niin, satun tietämään, olenhan pelkkää huuhaata itsekin koko mies .

Ja entäpä johtopäätösten itsestäänselvyydet. Tietenkin ne ovat itsestäänselvyyksiä. Mutta niiden arvo on siinä, että ne eivät enää ole pelkästää itsestäänselvyyksiä, vaan niiden taustalla on myös analyysiä. Tietysti tutkimuksen tulokset olisivat seksikkäämpiä, jos nuo hypoteesit olisivat osoittautuneet vääriksi, mutta ihan yhtä arvokkaita nuo tulokset ovat siitä huolimatta, että johtopäätökset olivat odotusten mukaisia.

Niin no, toisaalta nuo hypoteesitkin ja sitä myöten niiden perusteella suoritettu analyysi ovat itsestäänselvyyksiä - eikä sitä sovi unohtaa, että yksi (uus)klassisista hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteereistä on sen hyödyllisyys. Itsestäänselvyyksien tai suoranaisten truismien toistelu ei nähdäkseni ole erityisen ansiokasta tieteentekemistä, ei vaikka itse tutkimusprosessi olisi suoritettu miten suurella pieteetillä tahansa.

Ja juuri tätä tarkoitin tuolla Gradu-viittauksella, tutkimus kyllä antaa hyvän ja jäsentyneen kuvan tutkimusalueestaan ja johtopäätökset johdetaan loogisesti hypoteeseista/premisseistä näennäisesti validin analyysin kautta (vaikka kovemman linjan empiristi voisi kysellä kausaliteetin perään, tutkimuksessa kun osoitetana korkeintaa korrelaation olemassaolo, mutta ei nyt valiteta aina niin kovin epämuodikkaista positivisteista), mutta mitään tieteellistä tietoa lisäävää tai vanhaa tietoa kumoavaa vaikutusta työllä ei ole. Toisin sanoen sen konkreettiset tieteelliset ansiot ovat kovin heppoiset.

Ja myönnettäköön, että olihan tuo paperi menetelmällisesti aika heppoinen, mutta tiedemaailmassa sellainenkin voi saada osakseen huomiota, jos aihe on riittävän kiinnostava, ajankohtainen tai peräti tuore. Uskokaa minua, minä tiedän tämän kokemuksesta...

Niinpä, ja ottaen huomioon kauppatieteiden luonteeseen sisään rakennetun yleisen opportunismin, paistaa tästä(kin) tutkimuksesta läpi sellainen väkisin tekemisen maku; aihe kun on sen verran raflaava, että näkyvyyttä on varmasti luvassa --- ja onhan sitä, aina suomalaista jalkapalloaiheista keskustelupalstaa myöden .

[El Conejo]

suoranaisten truismien toistelu ei nähdäkseni ole erityisen ansiokasta tieteentekemistä, ei vaikka itse tutkimusprosessi olisi suoritettu miten suurella pieteetillä tahansa.

Ei olekaan, mutta koska on totta että...

...kun aihe (sorry, muuti sanajärjestystä) on sen verran raflaava, että näkyvyyttä on varmasti luvassa...

...tutkimus kannattaa tehdä, vaikka se olisikin vain maisterin opinnäytteeksi kelpaava. Ja sitä päitsi, on varsin todennäköistä, että tässä onkin kyseessä Magdalenan tai Carlosin opinnäytetyö, jota on ehkä hieman laajennettu. Herrojen professorien nimet ovat paperissa vain koska he ovat A) ohjanneet työtä ja B) silloin on helpompi saada huomiota niin tiede- kuin todellisessakin maailmassa. Onko mieletäsi väärin, että jonkun graduntekijän gradu saa vähän julkisuutta?

 En voi väittää tietäväni, miten Navarran yliopistossa rahaa jaetaan, mutta varsin monissa paikoissa julkaisujen, ja erityisesti journaaliartikkelin, määrällä on varsin suuri painoarvo rahanjakomalleissa. Silloin tutkijat joutuvat toisinaan, useinkin, tutkimaan aiheita, joita eivät monestakaan syystä haluaisi tutkia, mutta joita vaan kannattaa tutkia. Eikä silloin aina ole mahdollisuutta tehdä erityisen ansiokasta tiedettä. Eikä varaa kunnioittaa tieteenfilosofian ihanteita turhan tarkasti. Perseestähän se on, mutta niin se akateeminen vapaus vaan on häviämässä maailmastamme, onneksi kuitenkin vähän kerrallaan.

yksi (uus)klassisista hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteereistä on sen hyödyllisyys.

Niin, voisin melkeinpä väittää, että tuon kriteerin perusteella jo tutkimusaihe rajaa tämän tutkimuksen hyvän tieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle. Ja aika hemmetin monta muutakin tutkimusta. Tieteenfilosofisena kysymyksenä tuosta voidaankin tulla siihen, että kenelle sitä hyötyä pitää olla. Riittääkö se, että yhtä hammastahnaa menee paremmin kaupaksi kun kliinisissä tutkimuksissa on todettu sen vähentävän hampaiden reikiintymistä? Ja ekonomistina tietysti tarkastelen tätäkin ongelmaa ceteris paribus, eli jätän huomioimatta kansanterveydelliset vaikutukset ja niiden kansantaloudelliset kerrannaisvaikutukset.

[^amoresperros^]

Tulee vieläkin kylmät väreet ajatellessa sitä sunnuntai-illan hetkeä, kun Pibito astui Camp Noun kauniille viheriöille ja yleisö antoi suuret suosionosoitukset. Muistan viime vuodelta hyvin, kun Sevillan vieraillessa Kataloniassa, Saviola esiteltiin niin culét antoivat samanluokan aplodit kuin blaugranan edustajille. Bremenin vierailulle Saviola ei mahtunut plantillaan, mutta eiköhän saa jatkossakin näyttöpaikkoja.

Saviolalle sekä Rijkaardin sunnuntaiselle peluutuspäätökselle

[Revolver]

...tutkimus kannattaa tehdä, vaikka se olisikin vain maisterin opinnäytteeksi kelpaava. Ja sitä päitsi, on varsin todennäköistä, että tässä onkin kyseessä Magdalenan tai Carlosin opinnäytetyö, jota on ehkä hieman laajennettu. Herrojen professorien nimet ovat paperissa vain koska he ovat A) ohjanneet työtä ja B) silloin on helpompi saada huomiota niin tiede- kuin todellisessakin maailmassa. Onko mieletäsi väärin, että jonkun graduntekijän gradu saa vähän julkisuutta?

Ei ei ei, en tarkoittanut asiaa ollenkaan noin. Kerroin vain oman mielipiteeni tutkimuksen "tieteellisestä" arvosta --- tai sen puolen sen arvosta käsiteltävään aiheeseen jollakin lailla perehtyneelle lukijalle (jollaiseksi itseni lasken). Kyseessä oli vain subjektiivinen mielipiteeni paperista, eikä mikään manifesti sen tekijöitä tai tekemisen reunaehtoja vastaan. Sinällään tiedän, että esimerkiksi sinulla (Kaniinilla) on huomattavasti paremmat edellytykset pohdiskella näitä asioita yksitapauksia laajemmalla tasolla, mutta katson tietäväni sekä tutkimusaiheesta että hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteereistä sen verran, että voin esittää perustellun mielipiteeni tutkimuksen arvosta minun silmissäni.

En voi väittää tietäväni, miten Navarran yliopistossa rahaa jaetaan, mutta varsin monissa paikoissa julkaisujen, ja erityisesti journaaliartikkelin, määrällä on varsin suuri painoarvo rahanjakomalleissa. Silloin tutkijat joutuvat toisinaan, useinkin, tutkimaan aiheita, joita eivät monestakaan syystä haluaisi tutkia, mutta joita vaan kannattaa tutkia. Eikä silloin aina ole mahdollisuutta tehdä erityisen ansiokasta tiedettä. Eikä varaa kunnioittaa tieteenfilosofian ihanteita turhan tarkasti. Perseestähän se on, mutta niin se akateeminen vapaus vaan on häviämässä maailmastamme, onneksi kuitenkin vähän kerrallaan.

Lienet jotakuinkin asian ytimessä. Aamen ja valitettavasti.

Edit: tuosta hyödyllisyydestä; taidat Kaniini viedä viestisi tuolta osin vähän sarkasmin puolelle; tutkimus on hyödyllinen esimerkiksi kun se tuo tutkittavasta ilmiöstä esiin jotain uutta tietoa, tai kun sillä pystytään testaamaan tietyn teorian perusteella muotoiltujen hypoteesien validiteettia joko falsifionnin tai korroboraation kautta. Tiedon määrä siis kasvaa, ja näin vaikka kaikenlaiset postmodernit välipuheet muuta väittäisivätkin (itsehän olen edelleen jumittunut valistuksen suureen projektiin). Mitään pelkässä rahassa mitattavia mittareita ainakaan minä en tällaisena vaaleanpunaisena idealistina suostu hyväksymään kuin korkeintaan yhtenä alakategoriana.

Mutta niin, minun paukkuni ovat tässä keskustelussa nopeasti käytetyt, joten pidättäydyn menemästä pidemmälle alueella, jota en voi väittää erityisen syvällisesti tuntevani.



Ja ihan noin muuten, tässä topiikissa on jotain melko taianomaista, kun täällä sujuvasti siirrytään kokoonpanospekulaatioista tieteen harjoittamista koskevien kysymysten pohdiskeluun. Taas kerran täytyy todeta, että tähän eivät muut pysty .

[El Conejo]

Tulee vieläkin kylmät väreet ajatellessa sitä sunnuntai-illan hetkeä, kun Pibito astui Camp Noun kauniille viheriöille ja yleisö antoi suuret suosionosoitukset. Muistan viime vuodelta hyvin, kun Sevillan vieraillessa Kataloniassa, Saviola esiteltiin niin culét antoivat samanluokan aplodit kuin blaugranan edustajille. Bremenin vierailulle Saviola ei mahtunut plantillaan, mutta eiköhän saa jatkossakin näyttöpaikkoja.

Saviolalle sekä Rijkaardin sunnuntaiselle peluutuspäätökselle

Arvaapa oliko minusta kivaa!?!

Edit: Ai niin, piti vielä sanomani, että on se vaan niin mukavaa täällä junnujen kesken arvailla, ketkä ovat Barssan avauksessa...

[El Conejo]

Tämä keskustelu jääköön tähän, vain pari lyhyttä kommenttia, jotka eivät vaadi vastineita.

Edit: tuosta hyödyllisyydestä; taidat Kaniini viedä viestisi tuolta osin vähän sarkasmin puolelle;

Kyllä, enkä minä muutenkaan ihan 100 % tosissani ollut. Halusinpa vain tuoda vähän toistakin näkökulmaa... Lisäksi epäilen, että yksi syy kovaan kritiikkin oli se, että teitä kauppatieteilijöitä harmitti, kun ette keksineet (gradu jo tehtynä)/ehtineet (gradu vielä edessä) tehdä omaa opinnäytettänne tästä aiheesta...

Mitään pelkässä rahassa mitattavia mittareita ainakaan minä en tällaisena vaaleanpunaisena idealistina suostu hyväksymään kuin korkeintaan yhtenä alakategoriana.

En minäkään. Pikemminkin päin vastoin. Ja siis muussakin kuin tieteenfilosofisessa keskustelussa.

[Revolver]

Kaniini varmasti katsoi lajitoverinsa kentälle marssia pöksyt kost... ei kun... tarkoitin siis liikuttuneessa mielentilassa .

Vaikka koskettava hetki tuo sivullekirjoittaneellekin oli. Toivottavasti Frankielta riittää Pibitolle minuutteja jatkossakin, kun kerran mies vahvuudessa mukana on.

***

Itse asiassa Frankien on ennemmin tai myöhemmin uskallettava penkittää myös 'Dinho tai Eto'o näissä kunnon peleissä, sillä ainakin jos kumpikaan ko. pelaajista ei loukkaannu, jää hyökkäyspään rotaatio aivan liiaksi yhden pelipaikan ja satunnaisten 70+. minuutilla tapahtuvien vaihtojen varaan - ja se ei vaikuta minusta riittävältä. Esimerkiksi Guddy on saanut potentiaaliinsa nähden aivan liian vähän peliaikaa; liigassa ja UCL:ssä yhteensä 53 minuuttia. Rohkeasti vaan esimerkiksi 'Dinho vilttiketjuun viikonloppuna San Mamesilla, niin on jalat ja ehkäpä pääkin vähän tuoreemmassa kunnossa koitoksissa Sevillaa, Chelseaa ja RMA:ta vastaan . 'Dinhon tuuraajaksi puolestaan Messi, joka levännee huomisen matsin Giulyn palatessa avaukseen.

***

Melkoiset härkäviikot Blaugranalla edessä muuten; paljon pelejä, ja ennen kaikkea kovia pelejä. Saa nähdä miten kuivin jaloin lokakuusta selvitään...

[El Conejo]

Kaniini varmasti katsoi lajitoverinsa kentälle marssia pöksyt kost... ei kun... tarkoitin siis liikuttuneessa mielentilassa .

No pöksyt pysyi sentään kuivana, mutta silmännurkasta sain pyyhkiä kyyneleen!

Niinpä, viikon sisällä Sevilla, Chelsea ja el Real, ja kaksi jälkimmäistä vieraissa, ei kyllä kuulosta kovin helpolta. Musta marraskuu tulee tänä vuonna etuajassa?

Onko missään muuten ollut mitään ennakointeja siitä, miten Barçan osallistuminen seurajoukkueiden mm-turnajaisiin (tjsp) vaikuttaa joulukuun sarjapeleihin? Ne kisat on kai taas jossain Kauko-Idässä?