FC BARCELONA 2006/07 - un club amb ànima

[idän_ihme]

Tuomari tosiaan suosi ehkä hieman Barcaa näissä "epäselvissä" tilanteissa, mutta kotiinpäniveto ei näyttänyt kovinkaan suurelta kun oli nähnyt edellisenä iltana Atletison pelin jonka kotijoukkue käänsi tappiosta voitoksi filmirankkarilla ja käsimaalilla tuomarin toki varmistaessa tulosta vielä heittämällä vierasjoukkueen pelaajan ulos...

Sevillan hylätystä maalista en vielä pelin aikana oikein itsekään ymmärtänyt miksi sitä ei hyväksytty, vaikka sen melkein parhaalta mahdolliselta suunnalta näin, eikä stadionilla yleensäkään kovin moni protestoinut tilannetta vaan lähinnä ihmettelivät kun tuomari vihelsi tilanteen. Olihan tuossa kuitenkin pieni rike kun oikein tarkkaan katsoi. 2-0 tilanteen vapari ei ollut kaiken selkeimpiä, mutta tuossa tilanteessa oli vain ajan kysymys milloin Dinhon ja Iniestan kikkailut johtavat joko maaliin, toiseen rankkariin tai vapariin vähintään noin hyvästä paikasta. Siis lähinnä kysymys normaalista kotiedusta eikä mistään sen ihmeellisemmästä.

Itse peli oli kyllä upeaa pyöritystä varsinkin Ronaldinho-Iniesta-akselilta. Messikin pääsi peliin mukaan paremmin kun Dinho lähti vaihtoon ja jätti suuremman vastuun hyökkäyspään pallollisesta pelistä hänelle. Eskimo ei hirveämmin saanut kärjessä aikaan vaikka tekikin ihan hyvin töitä. Kyllä Barsalla kuuluisi olla kärjessä taitavampia pelaajia. Ensi kerralla Saviola tai vaikka Giuly avaukseen kiitos. Puyolin poissaolo ei pahemmin näkynyt puolustuksessa, sillä Thuram pelasi kyllä todella vahvasti.

Ottelutapahtumasta jäi kyllä päällimmäisenä mieleen tietty vaisuus. Ylimmän katsomonosan alapuoliskolta (lateral 3) näki pelin erittäin hyvin ja 91 tuhatta ihmistä sinäänsä oli mahtava näky, mutta tunnelma ei kyllä vaikuttanut kovin huimalta. Monessa veikkausliigapelissäkin on tänä kesänä ollut paljon kovempi meteli ja sekä Barcan että Sevillan faniporukat häviäisivät huudossa kotimaan top5 ryhmille. Toki koko katsomosta muutama kertaa lähti kunnolla meteliä (kuten yli kahdesta olympiastadionillisesta pienempään tilaan ahdettuna pitääkin), mutta vähän enemmän olisi odottanut. En usko että kyse olisi ollut pelkästään huonoista paikoista vaan eiköhän kyse ole vaan siitä että ainakin 99% katsomosta on ns tuulipukuja...

Pieni kerettiläinen huomio eilisestä Sevilla pelistä:

Barcelona pelasi kaikkien raporttien mukaan loistavasti -etenkin ensimmäisellä puoliajalla-, mutta sittenkin sai lopputuloksen kannalta kenties ratkaisevasti apua tuomari César Muñizilta. Ensinnäkin Sevillan hylätty maali vaikutti täysin "lailliselta", tai siis Mottaan kohdistunut rike tuossa pääpallotilanteessa puhallettiin kyllä kovin heppoisin perustein (=eli mitään rikettä ei varsinaisesti ollut, Escude vain pystyi horjuttamaan Mottan tasapainoa sen verran, että tämä koomaili pallon omaan maaliin). Sitten tuo Barçan pilkku oli ihan siinä ja siinä... siis rike oli päivänselvä, mutta tapahtuiko se alueen sisällä vai ei? Itse  katselin tilanteen hidastusta varmaan parikymmentä kertaa, mutta mihinkään lopulliseen varmuuteen en asian tiimoilta päässyt. Madridilaismedia tietysti menee vieläkin pidemmälle ja huomauttaa, että 'Dinhon vaparimaaliin johtanut vihellys oli aiheeton ja että kolmanteen maaliin johtanut tilanne kuulemma lähti Motta selvästä käsivirheestä, mistä olisi pitänyt tulla toinen keltainen ja ulosajo :.

***

Mutta siis, erittäin hieno voitto kaikesta huolimatta... ja erittäin hienolla peliesityksellä, eikä vähiten siksi, että Barça onnistui tehokkaasti eliminoimaan Sevillan vaarallisimmat aseet, eli nopeat laitojen kautta pelattavat "vasta"hyökkäykset. Ex-Blaugrana Lobo Carrasco kirjoitti EMD:n pelianalyysissään, että kenties tärkein Barçan voiton avain oli kaksinkamppailujen voittaminen varsin kovalla prosentilla, ja tämä jos mikä kielii siitä, että peli on loksahtamassa kohdilleen. Tähän kun lisätään vielä Ronaldinhon ja Messin upeat kokonaissuoritukset, on vaikeaa olla olematta optimistinen tämänkin kauden suhteen. Niin, lokakuutahan vasta elellään ja jo ylihuominen Chelsea-peli voi palauttaa barcelonismon takaisin maanpinnalle, joten maltti lienee tälläkin kertaa se avainsana. Onhan se niinkin, että yhden esityksen perusteella on liian aikaista puhua mistään nousevasta (tai laskavasta) trendistä, mutta viimeistään viikon päästä olemme paljon viisaampia asian suhteen.

Mihin liittyen; jos minulta kysyttäisiin, niin kaksi tasapeliä tämän viikon kamppailuista kelpaisivat oikein hyvin, niin puhtaan matemaattisesti kuin myös "kunnian" säilyttämisen kannalta. Vaikka eihän voittaminenkaan tietenkään väärin ole, mutta mutta, nämä kaksi peliä ovat luonteeltaan sellaisia, että ainakin sivullekirjoittaneen mielestä olennaisempaa niissä olisi tappion välttäminen kuin voiton pakonomainen hakeminen. Uskonkin, että Barça lähtee molemmissa koitoksissa vähän normaalia maltillisemmin liikkeelle, aivan kuten viime helmikuussa Stamford Bridgellä. Keskitytään siihen, että keskialueen pallonmenetyksiä ei tule ja että vastustajan hyökkäykseenlähdöissä oma joukkuepuolustus on varmasti hyvin organisoitunut.

[ogami itto]

En usko että kyse olisi ollut pelkästään huonoista paikoista vaan eiköhän kyse ole vaan siitä että ainakin 99% katsomosta on ns tuulipukuja...

Kuuluit ilmeisesti enemmistöön?

[idän_ihme]

Aika pitkälti. Rupea siinä nyt sadan hiljaisen ihmisen keskellä mitään laulua vetämään. Varsinkaan vieraalla maalla. Ihan oikeesti aika outo fiilis kun noin iso porukka osaa olla noin hiljaa. Vähän vaan mietityttää kannattaako sitä tuhansien kilometrien päähän peliä mennä katsomaan kun sen kuitenkin näkee yleensä melkein yhtä hyvin telkkarista...

No ehkä vähän liioiteltua tuo viimeinen, mutta kyllä vaan oli outoa. Siis kuitenkin seuran vaikutuksen kaikkeen tuossa kaupungissa aisti varsin hyvin. Sportissakin oli hienot kuvat uusista jäsenistä joiden keski-ikä on varmasti ff^2:n ikää pienempi. Mestaruusjuhlissakin oli varmasti ihan suhteessa kaupungin kokoon enemmän porukkaa kuin mitä jääkiekkomaajoukkue vetäisi mestaruuden jälkeen Helsingin kadulle. Tuollaisen jälkeen luulisi matsissa toista kärkijoukkuetta vastaan olevan vähintäänkin yhtä hyvä tunnelma kuin vaikka Klubi-Honka-matsissa, jossa porukkaa kuitenkin oli paikalla 1/9 ja ihan samalla tavalla suurin osa tuulipukuja. Eivätkö laulavat faniporukat ylipäänsä kuulu espanjalaiseen/katalonialaiseen kulttuuriin?

[ogami itto]

Joo, eihän spanjuristadioneita maailman kovaäänisimmäksi voi sanoa. Se on toki asiantuntevaa, mutta välillä voi tuntua että katsomoihin mennään eväitä syömään perheen kera, niitä legendaarisia folionyyttejä. Näin varsinkin suurseurojen kaiken nähneillä stadioneilla.
Toisaalta stadionit ovat Espanjassa turvallisia paikkoja vaikka mukuloiden kanssa mennä, niinkuin kuuluukin, ja kyllä siellä tarvittaessa mökääkin lähtee. Camp Nou on taas niin iso paikka, että mökä ei tunnu mökältä ennenkuin koko stadion on äänessä, varsinkaan yläpritsille ei 'alakerran' kannustukset korvia vihlovasti kuulu.

[Blaugrana]

Phil Ball, ylivoimaisesti paras lontooksi kirjoittava espanjalaisen jalkapallon ystävä sekä tyylin että sisällön puolesta, kehuu Iniestan maasta taivaisiin viimeisimmässä kolumnissaan. Lukekaa ajatuksella.

Lähinnä juttu sai miettimään, kuinka me kaikki olemme kuin ohjelmoituja näkemään sen, mitä meidän oletetaan ja halutaankin näkevän - siis jutussakin mainitut ronaldinhot ja lampardit. Siinä mielessä ei yhtään jaksa hämmästytttää, että Andresitoa harvemmin kukaan suuresti noteeraa, vaikka aihetta kyllä olisi. Ei ole kerta eikä kaksi, kun on tarvittu juuri Iniestaa pelin kurssin muuttamiseen. Ei siis Ronnieta, Messiä tai muuta taikuria, vaan (teoriassa) yksinkertaisesti pelaavaa Iniestaa. Ja kun peli kääntyy sen jälkeen kun Iniesta on tullut puoliajan jälkeen kentälle, häntä ei muisteta tai ymmärretänostaa siitä jalustalle. Vielä kummempaa on, että on jotenkin trendikästä muistaa kehua makelelet maasta taivaisiin ja tehdä heistä MVP, mutta iniestat ja xavit saavat jäädä oman onnensa nojaan. Samaan hengenvetoon voisi myös pähkäillä huippupelaajahypetyksen polarisoitumista - otetaan siis joka paikassa esiin Gerrardin workrate ja Lampardin laukaukset, vaikka voisi yhtä lailla ihmetellä vaikkapa Torsten Fringsin työmäärää ja tulivoimaa - mutta olkoon nyt tällä erää.

Sen sijaan nostan edesvastuun uhallakin esiin sr. van Gaalin. Nyt jos koskaan sopii nimittäin miettiä, kuinka hänen vaikutuksensa näkyy tämänkin päivän Barcassa. Niin paljon kuin kalkkunaa haukuttiinkin, kyllä hän talentin päälle ymmärsi. Xavi, Puyol, Iniesta, Valdes... kaikki van Gaalin ykköseen nostamia nuorukaisia. Joskus sopisi miettiä, kuka muu olisi nostanut vaikkapa Puyolin esiin - hänhän ei ollut enää mikään teinipoika eikä erityisen lahjakas suuren yleisön silmissä. Niin, ei olisi kiva huomata Veljeni Leijonamielen niittävän kunniaa jossain Sevillassa, joten kehutaanpa van Gaalia, kun kerran aihetta on. Sama periaate kylläkin näkyi aiemmin Cruyffin teoissa ja sittemmin Frankien toimissa, kuten osin unohdettu Oleguer todistaa. Toisin sanoen, tämä poikkeuksellinen skouttaus on jotenkin hollantilaista.

[ogami itto]

van Gaal ansaitsee tunnustuksen tuplamestaruuden tuojana. Mies kyllä muistetaan myös plantillan ylenpalttisella hollannistamisella spanjureiden kustannuksella, kun kaiken maailman zendenit, bogardet ja 'litmaset' ja overmarsit piti raahata mukaan. Van Gaalilla oli sokeita pisteitä aika paljon, eikä miehen tyyli ollut ainakaan yleisöä kosiskeleva. Siihen nähden mies sai hyviä tuloksia aikaan, jos ei Gaspartin joutsenlaulua oteta huomioon.

edit. Litti lainausmerkkeihin hollantilaisena, ajaxilainen kuitenkin.

[Revolver]

Lähinnä juttu sai miettimään, kuinka me kaikki olemme kuin ohjelmoituja näkemään sen, mitä meidän oletetaan ja halutaankin näkevän - siis jutussakin mainitut ronaldinhot ja lampardit. Siinä mielessä ei yhtään jaksa hämmästytttää, että Andresitoa harvemmin kukaan suuresti noteeraa, vaikka aihetta kyllä olisi. Ei ole kerta eikä kaksi, kun on tarvittu juuri Iniestaa pelin kurssin muuttamiseen. Ei siis Ronnieta, Messiä tai muuta taikuria, vaan (teoriassa) yksinkertaisesti pelaavaa Iniestaa. Ja kun peli kääntyy sen jälkeen kun Iniesta on tullut puoliajan jälkeen kentälle, häntä ei muisteta tai ymmärretänostaa siitä jalustalle.Vielä kummempaa on, että on jotenkin trendikästä muistaa kehua makelelet maasta taivaisiin ja tehdä heistä MVP, mutta iniestat ja xavit saavat jäädä oman onnensa nojaan. Samaan hengenvetoon voisi myös pähkäillä huippupelaajahypetyksen polarisoitumista - otetaan siis joka paikassa esiin Gerrardin workrate ja Lampardin laukaukset, vaikka voisi yhtä lailla ihmetellä vaikkapa Torsten Fringsin työmäärää ja tulivoimaa - mutta olkoon nyt tällä erää.

Niin, itse asiassa minusta asia ei Iniestan erityistapauksessa mene ihan näin, ainakaan enää, eikä etenkään barcelonismon tai Barçasta "elävän" median piirissä. Espanjassa ja etenkin Kataloniassa Iniestan arvo kyllä tiedetään ja osataan tuoda julki. Esimerkiksi UCL-finaalia kommentoitaessa käytännössä kaikki culét ja ns. asiantuntijat pitivät miehen kentälle ottoa puoliajalla kenties merkittävimpänä syynä siihen, että pytty lopulta Ciutat Comtaliin tuli. Ja niin ikään maajoukkueen viime aikaisten esitysten kommentoinnissa on Iniestan nimi ollut ensimmäisenä kaikkien huulilla, myös Madridissa siis, jossa Andrés ollaan vakaasti sitä mieltä, että ilman Iniestaa Aragones olisi nyt työtön (tai eläkkeellä).

Muuten kyllä ymmärrän ja allekirjoitan Blaugranan (ja siis Phil Ballin) ajatuksenjuoksuun sisältyvän laajemman näkemyksen siitä, miten olemme "ohjelmoituja" (yhteiskuntatieteilijä käyttäisi kai termiä indoktrinaatio) näkemään huippupelaajien ympärille luotavan sädekehän ja sitä tukevat ominaisuusstereotypiat jonkinlaisena itsestäänselvänä totuutena pelaajan tasosta tai tasottomuudesta. Etenkin brittimedia on ansioitunut tässä rummutuksessa (tämä voi tosin olla osin näkökulmaharhaa, sillä englantilaisen/englanninkielisen jalkapallomedian volyymin ylivalta on globaalisti niin huomattava), mikä niin ikään sopii paremmin kuin hyvin niin näiden mediaattisten pelaajien lähipiirille sekä heidän yhteistyökumppaneilleen paisuvan markkina-arvon takia.

Tältä osin voisi esittää jopa niinkin kovan väitteen, että kenties juuri tämän takia tiettyjä ennen kaikkea englantilaisia (mutta esimerkiksi myös brasilialaisia) pelaajia arvostetaan maailmanlaajuisesti paljon korkeammalle kuin mitä oikeastaan pitäisikään. Siis tottahan oman maan huippupelaajien "yliarvostaminen" suhteessa muiden maiden vastaaviin on enemmän sääntö kuin poikkeus kaikissa jalkapallon suurmaissa (pl. ehkäpä Saksa), mutta juuri tuo englantilaislähtöisen jalkapallomedian ja -markkinoinnin ylivalta siirtää nämä harhakuvitelmat globaalille tasolle.

Sen sijaan nostan edesvastuun uhallakin esiin sr. van Gaalin. Nyt jos koskaan sopii nimittäin miettiä, kuinka hänen vaikutuksensa näkyy tämänkin päivän Barcassa. Niin paljon kuin kalkkunaa haukuttiinkin, kyllä hän talentin päälle ymmärsi. Xavi, Puyol, Iniesta, Valdes... kaikki van Gaalin ykköseen nostamia nuorukaisia. Joskus sopisi miettiä, kuka muu olisi nostanut vaikkapa Puyolin esiin - hänhän ei ollut enää mikään teinipoika eikä erityisen lahjakas suuren yleisön silmissä. Niin, ei olisi kiva huomata Veljeni Leijonamielen niittävän kunniaa jossain Sevillassa, joten kehutaanpa van Gaalia, kun kerran aihetta on. Sama periaate kylläkin näkyi aiemmin Cruyffin teoissa ja sittemmin Frankien toimissa, kuten osin unohdettu Oleguer todistaa. Toisin sanoen, tämä poikkeuksellinen skouttaus on jotenkin hollantilaista.

Niin, van Gaal on niin helppoa demonisoida ja nähdä miehen Barça-taipaleet pelkkänä siirtymänä kurjuudesta kurjuuteen. Tosiasiassa kuitenkin, kuten Blaugrana mainitsikin, nykymiehistössä avainasemassa olevien canteranojen matka kohti maailmantähteyttä on alkanut juuri LvG:n käskytyksessä ja ennen kaikkea tämän oivaltavan, aktiivisen ja jääräpäisenkin cantera-skouttauksen takia. Itse ainakin muistan sen porun, mikä barcelonismon piirissä oli, kun oikean laitapakin paikalla pelasi yht'akkiä kömpelön ja vähän säikähtäneen peikon näköinen nuorukainen, josta kukaan ei ollut odottanut mitään suurta, ja joka tosiaan teki debyytin vasta 21-vuotiaana, ja kaiken lisäksi oli ykkösjoukkueuransa alkutaipaleella kaikkea muuta kuin vakuuttava tai virheetön. Jotain poikkeuksellista van Gaal kuitenkin pojassa näki, ja jotain todella poikkeuksellista miehestä myös tuli... ja yhä edelleen niin Puyol, Xavi kuin Váldeskin muistavat säännöllisesti mainita, miten juuri van Gaal oli kaikkein tärkein valmentaja heidän uransa kannalta, ja miten ilman van Gaalin aikanaan osoittamaan luottamusta he tuskin olisivat sillä tasolla kuin nyt ovat Ja sama siis pätee osin Iniestaankin, jota tosin pidettiin jo teinivuosista alkaen erittäin kovana tulevaisuudenlupauksena - jopa niin, että hätäisimmät ehtivät välillä puhumaan jopa osin menetetystä potentiaalista :.

[aquel]

Muistan jonkun laittaneen joskus kesällä tämänkin tiedon tänne, mutta kysympäs silti..eli millä näppäinyhdistelmällä saa Barca-lyhenteeseen tämän kirjaimen: ç Kiitos!

Ja vielä, että sattuuko kukaan tietämään mistä saisi ladattua viikonloppuisen Barcelona - Sevilla -pelin kokonaisuudessaan?

[Penya Blaugrana FF]

ALT+0231 = ç

Peliä ei pitäisi saada mistään, koska siitä ei ole koskaan näytetty millään tv-kanavalla tms. muuta kuin kooste.

[aquel]

Kiitos... Chelsea vastaan kenties helpompi lähteä jos niillä kolmosveskari maalin suulla, mutta silti..vaikea peli.

[Vavá]

ALT+0231 = ç

Peliä ei pitäisi saada mistään, koska siitä ei ole koskaan näytetty millään tv-kanavalla tms. muuta kuin kooste.

Wordissä Ctrl+Alt+Shift tai sitten voi laittaa merkistöstä oman pikanäppäimen. Itse käytän näppäinyhdistelmää Alt+c.

[^amoresperros^]

Oli huikea ottelu Barça-Sevilla! Pikaisesti luin muita kommentteja tässä ketjussa, ja mielestäni tunnelma oli kyllä sunnuntaina keskimääräistä huomattavasti parempi. Meteliä riitti ihan kivasti. Jotenkin tuntuu siltä, että osassa kohtaa stadionia sitä ei vaan aina huomaa. Ja toinen juttuhan on se, että noin 100k ihmisen stadionilla ääni hajoaa niin helposti siten, että esim. etelä-päädyn huudot/laulut kuuluvat täysin eriaikaan kuin pohjoisessa ja sitten pakka hajoaa.

Pelistä sen verran, että tuomari oli kyllä avuton. Sevillalta hylättiin maali erittäin kyseenalaisesti, Barçalta vietiin yksi selvä pilkku ja Sevillalta peräti kaksi. Ensimmäinen puoliaika oli yhtä parasta futista mitä olen nähnyt. Ja mielestäni vierasjoukkue oli parempi, vaikka olikin tappiolla. Jesus Navas - aivan tajuton. Piti 1. jaksolla FCB:n puolustusta pilkkanaan. Daniel Alves - huikea apu Navasille. Barçalta Gaucho teki toki upean vaparimaalin sekä väläytteli, mutta jonkun verran tuli lipsahduksiakin. Iniesta, kuten aina, pelasi jälleen loistavasti. Ja MEEEESSSSI, MEEEESSSSI, MEEEESSSSIIIIII  -  toisen puoliajan Maradonamainen maali hakee vertaistaan. Sevillasta pitää vielä mainita kärkipari Kanoute & Fabiano, jotka olivat todella vaarallisia. Toisella puoliajalla Barcelona jäädytti peliä eikä Sevilla pystynyt enää ensimmäisen puoliajan tavoin pelaamaan. Nostan silti hattua todella korkealle. Sevilla on ainoita joukkueita, jotka ovat tulleet Camp Noulle hyökkäämään ja pelaamaan omaa peliä. Lähes kaikki muut tulevat vain puolustamaan. Ja allekirjoitan sen väittämän, että sunnuntaina pelasivat juuri kaksi la ligan parasta joukkuetta vastakkain.

Ja yleisöä siis oli käsittämättömät 91 tonnia ja kai käytännössä loppuunmyyty. Loppuunmyyminen oli poikkeuksellista juuri sen takia kun matsia ei televisioitu lainkaan. Tuota ei voinnut tietää etukäteen, että noin kävisi. Toivottavasti kaikki forumistit, jotka kyselivät lippujen hankkimisesta pääsivät paikalle. Jos ei, niin oli kyllä pirun huono tsägä.

Ja mennään sen verran ohi topicin, että nauretaan säälittävän madridin kuninkaalliselle vireelle: Ikerman: "En muista, koska Madrid olisi pelannut näin huonosti. EI YHTÄÄN LAUKAUSTA KOHTI MAALIA 90minuutin aikana! Hyvä Capello! Puolustakaa vaan - ja odottakaa sunnuntaita. 0-5??? 

Visca el Barça i Visca Catalunya lliure!

ps. Huomenna viime kauden uusinta sitten Stamford Bridgeltä.

[Rikkiviisas]

ps. Huomenna viime kauden uusinta sitten Stamford Bridgeltä.

Ei muuta kuin laukauksia maalia kohti.
Jos vaikka Hilariolla olisi jännäkakka häiritsemässä.

Kuiteskin pelaa elämänsä hienoimman pelin ja pitää nollan...

[ogami itto]

Tältä osin voisi esittää jopa niinkin kovan väitteen, että kenties juuri tämän takia tiettyjä ennen kaikkea englantilaisia (mutta esimerkiksi myös brasilialaisia) pelaajia arvostetaan maailmanlaajuisesti paljon korkeammalle kuin mitä oikeastaan pitäisikään. Siis tottahan oman maan huippupelaajien "yliarvostaminen" suhteessa muiden maiden vastaaviin on enemmän sääntö kuin poikkeus kaikissa jalkapallon suurmaissa (pl. ehkäpä Saksa), mutta juuri tuo englantilaislähtöisen jalkapallomedian ja -markkinoinnin ylivalta siirtää nämä harhakuvitelmat globaalille tasolle.

Eto'ohan sanoi männä tai edellisenä vuonna, vähemmän nöyrästi mutta ehkä sitäkin oikeutetummin, että jos hän olisi syntyjältään brasilialainen otsikot olisivat paljon suurempia.
Eto'on kohdalla otsikot ovat jo koko lailla kohdallaan, mutta afrikkalaisen ruipelon on täytynyt tehdä oikeasti tulosta maineensa eteen.

Sevilla- voiton eväät on jo pikkuhiljaa makusteltu. Chelsea-matsi alkaa jo jännittää, paska homma että töiden vuoksi jää matsin seuranta pakostakin satunnaiseksi.

[El Conejo]

Tänä iltana Stamford Bridgelle juoksee oranssipaidassa Sportin mukaan seuraavat pelaajat:

Valdes (ok, ei oranssissa paidassa), Gio, Thuram, Puyol, Zambrotta; Deco, Marquez(!), Xavi; Ronaldinho, Gudjohnsen, Messi

Nyt ei auta kuin toivoa, että Sport osuisi tällä kertaa arvailuissaan oikeaan (viime aikoina veikkaukset ovat tosin menneet poikkeuksellisen pahasti harakoille). Marquez keskikentän pohjalla on sitä, mitä minä haluan nähdä. Oleguerin ja Zambrottan oleminen kentällä samaan aikaan taitaa olla Rijkaardin silmissä mahdottomuus. Siksi voimakkaasti Frank on osoittanut, että hänen mielestään Zambrotta on yksinomaan oikea puolustaja. Puolustuslinjan Zambrotta-Thuram-Puyol-Oleguer perään en jaksa enää haikailla, vaikka sen niin hyvältä tuntuisikin. Toinen samanlainen juttu olisi tietysti Saviola tuolla Messin ja Ronaldinhon kanssa, mutta kun mies ei kelvannut Frankille avaukseen Sevillaan vastaan, niin ei taida kannattaa pahemmin odotella paikkoja avauksessa, paitsi ehkä Copassa tai UCL-lohkojen viimeisellä kierroksella...

Boris muuten uhoaa tuttuun tapaan, tällä kertaa UCL-kausiotsikossa

Eikun juurihan tuossa esitin toiveen, että Barcagllorihunttaajat jäisi kotiin. Vai meinaatko, että blaugranat ovat niitä vaikeuksienkin kautta voittoon faneja. Monta monituista kertaa Nou Campilla matseja nähneitä pitkän linjan kannattajia.
Jos Majakasta löytyy sellainen Barcafani, joka on nähnyt enemmän Barcelonan matseja livenä, kuin minä Chelsean matseja, niin tarjoan tuopin.

Haluaako joku saada tuopin? Veikkaanpa, että täältä kuitenkin löytyy muutamakin sellainen, joka sen voisi halutessaan lunastaa. Itse en toki niihin kuulu, mutta en kyllä tunnista itseäni glory hunteriksikaan...

[Blaugrana]

Tältä osin voisi esittää jopa niinkin kovan väitteen, että kenties juuri tämän takia tiettyjä ennen kaikkea englantilaisia (mutta esimerkiksi myös brasilialaisia) pelaajia arvostetaan maailmanlaajuisesti paljon korkeammalle kuin mitä oikeastaan pitäisikään. Siis tottahan oman maan huippupelaajien "yliarvostaminen" suhteessa muiden maiden vastaaviin on enemmän sääntö kuin poikkeus kaikissa jalkapallon suurmaissa (pl. ehkäpä Saksa), mutta juuri tuo englantilaislähtöisen jalkapallomedian ja -markkinoinnin ylivalta siirtää nämä harhakuvitelmat globaalille tasolle.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe. Minusta tällainen ei-kotimaisen (mistä tahansa asiaa katsookin) median luoma kuva pelaajista leikkii melko pahasti stereotypioilla. Totta kai paikallisuus vaikuttaa asiaan, mikä pitkälti selittääkin esimerkiksi valtavan ja yliampuvan brittihypen, mutta taustalla on muutakin. Esimerkiksi brasseja mainostetaan kaikkialla, joten se ei perustu mihinkään kotiinpäinvetämiseen. Uskoakseni brassihype perustuu juuri näihin stereotypioihin, siis käsitykseen sambaavista pallotaitureista, joka pelaavat aina silmiähivelevän kauniisti ja hyökkäävästi. Totta kai ronaldinhot ja kakat täyttävätkin nämä vaatimukset, mutta minusta vaakakupissa painaa - miesten taitojen lisäksi - tällainen romanttinen (lapsen)usko, ikään kuin he edustaisivat sitä käsitystä brasseista, joka meillä oli pikkupoikina. Ronaldinho on ronaldinho, ja vaikka kieltämättä onkin vaikea kuvitella tuollaisen pelaajan ja henkilön olevan muuta kuin brasilialainen, vaikuttaa myös tuo kansalaisuus jollain lailla asiaan. Hän siis täyttää stereotyyppiset odotuksemme prikulleen. Ennen ihmettelin, miksi Brasilia on aina hot ja Argentiina yleensä not, mutta sehän johtuu pitkälti edellämainitusta. Argentiinalaisia pidetään mitä tahansa voiton eteen tekevinä vilunkimiehinä. Jos brassi on katupoika, se lasketaan eduksi, mutta kun argentiinalainen pelaa kuin katupoika, se katsotaan viaksi. Argentiina kasvattaa käytännössä yhtä hyviä pelaajia kuin Brasiliakin (toki vähän pienemmällä volyymilla, mutta silti hämmästyttävän tehokkaasti), mutta he ovat erilaisia. He ovat argentiinalaisia, ja päästäkseen parhaimpaansa heidän pitää saada pelata niin kuin Argentiinassa on tapana pelata. Esimerkkinä tapaus Saviola: Euroopassa lähes unohduksissa pari vuotta, mutta viime kesän MM-kisoissa loistava - koska hän sai pelata muiden argentiinalaisten kanssa argentiinalaisella tavalla. (No, myönnän teoriassani olevan aukon: Inter ei silti vain osaa.) Toki Argentiinaa maailmalla arvostetaan, mutta he eivät kuitenkaan saa samanlaista sädekehää kuin Brasilia. Jos se johtuu bilardismosta, se on ymmärrettävää mutta turhauttavaa, sillä siten unohdetaan menottismo. 

Vastaavasti Ballack kärsii jonkin verran saksalaisuudestaan. (Ok, tiedän kyllä, ei tarvitse huomauttaa  - mutta yhtä lailla voisin mainita vaikka Podolskin, Fringsin, Mertesackerin jne.) Saksalaisiin on aina - no niin, aina; ainakin 80-luvulta lähtien - liitetty harmauden ja konemaisuuden määritelmät, ikään kuin saksalainen olisi ohjelmoitu pelaamaan vähä tylsä peli. Vaikuttaa siltä, että mediakin elää tämän ajatuksen voimalla; ajatellaan, ettei Saksasta voi tulla mitään mielenkiintoista ja hyvää. Kyllähän heidän osaamisensa on aina tunnustettu, mutta siitä ei olekaan kyse. Kyse on siitä, millä tavalla heidät tuodaan esille. Legendaarinen J. Wellingin esittely Länsi-Saksasta Urheilulehden MM-numerossa vuodelta 1990 on kaikessa myyttisyydessäänkin tästä paras esimerkki. Saksalaisia vastaan puhuu jossain määrin myös heidän oma (yli)kriittinen tapansa tuoda asiat julki. Tosin viime aikoina olen ollut aistivinani pientä suhtautumistavan muutosta. Saksan miellyttävä esiintyminen kotikisoissa on ollut mitä parhainta propagandaa sakuille koko maanosassa, joten ehkä tällaisesta ennakkoluuloisuudesta voidaan päästä eroon.

Niin ja tuo R:n Iniestan koskeva aloitus - se on kyllä asiaa. Mutta pointti on sittenkin siinä, että vain espanjalainen media ja sitä seuraavat ovat avanneet silmänsä. Muualla Iniestasta ei hihkuta juuri mitään (tai en ainakaan ole huomannut), minkä vuoksi Phil Ballkin kai kolumninsa tuollaiseksi teki. Joku voi sanoa, että eihän nimi Iniesta sano suurelle yleisölle mitään, mutta sitten ollaan pahasti metsässä. Jos maailman ykkösseuran yhdeksi johtavaksi pelaajaksi noussut mies ei sano mitään, ollaan juuri käsitellyn ongelman ytimessä.

[Blaugrana]

Heh, antoihan se José-poika Setubalista hersyvän kommenttinsa:

"I also hope to see eleven men finish the game on each side."

[El Conejo]

Jose kai luulee, ettei hänellä ja hänen pelaajillaan ole osaa eikä arpaa siihen, kuinka monella pelaajalla kumpikin joukkue ottelu lopussa pelaa...

Onko Stamford Bridgern kenttämestarit muuten saaneet kentän taas huonoon kuntoon...

[Revolver]

Tänä iltana Stamford Bridgelle juoksee oranssipaidassa Sportin mukaan seuraavat pelaajat:

Valdes (ok, ei oranssissa paidassa), Gio, Thuram, Puyol, Zambrotta; Deco, Marquez(!), Xavi; Ronaldinho, Gudjohnsen, Messi

Nyt ei auta kuin toivoa, että Sport osuisi tällä kertaa arvailuissaan oikeaan (viime aikoina veikkaukset ovat tosin menneet poikkeuksellisen pahasti harakoille). Marquez keskikentän pohjalla on sitä, mitä minä haluan nähdä. Oleguerin ja Zambrottan oleminen kentällä samaan aikaan taitaa olla Rijkaardin silmissä mahdottomuus. Siksi voimakkaasti Frank on osoittanut, että hänen mielestään Zambrotta on yksinomaan oikea puolustaja. Puolustuslinjan Zambrotta-Thuram-Puyol-Oleguer perään en jaksa enää haikailla, vaikka sen niin hyvältä tuntuisikin. Toinen samanlainen juttu olisi tietysti Saviola tuolla Messin ja Ronaldinhon kanssa, mutta kun mies ei kelvannut Frankille avaukseen Sevillaan vastaan, niin ei taida kannattaa pahemmin odotella paikkoja avauksessa, paitsi ehkä Copassa tai UCL-lohkojen viimeisellä kierroksella...

Tuo kokoonpano vaikuttaa tosiaan vähän liian hyvältä ollakseen totta... mutta niinköhän se Rijkaard viimeinkin "ottaisi sen lusikan kauniiseen käteen" ja näihin kaikkein kovimpiin peleihin Márquez nostettaisiin sittenkin ankkuriksi hollantilaisen päinvastaisista lausunnoista huolimatta. Itse en jaksa tähän SPORTin kokoonpanoveikkaukseen uskoa ennen kun sen kentällä näen, mutta toivoa toki saa... ja niin teen minäkin. Muissa peleissä Rijkaard toki saisi minunkin puolestani jatkaa normaalilla rotaatiolinjalla, sillä sen hedelmiä kerätään varmasti vielä ennen kuin kuluva kausi on finaalissa.

Ja Saviolan avauspaikka Messin rinnalla ei minun korviini kuulosta kovin optimaaliselta vaihtoehdolta Blaugrana-hyökkäykseen, vaan mieluummin turvaisin Terryn ja Carvalhon puristuksessa fyysisempään ja laajemmalla säteellä tehokkaasti operoivaan Gudjohseniin. Ja niin, tottahan täälläkin nähtäisiin enemmän kuin mielellään Oleguer nöyryyttämässä Robbenia oikeana puolustajana, mutta kun ei niin ei...

***

Ja niin, Rijkaard puolestaan jatkaa kommenteissaan omalla hyväksi havaitulla herrasmieslinjallaan; mies ei alentunut lainkaan kommentoimaan 'Moun' jälleen kerran varsin tragikoomisia kommentteja.

[Vavá]

Eto'ohan sanoi männä tai edellisenä vuonna, vähemmän nöyrästi mutta ehkä sitäkin oikeutetummin, että jos hän olisi syntyjältään brasilialainen otsikot olisivat paljon suurempia.
Eto'on kohdalla otsikot ovat jo koko lailla kohdallaan, mutta afrikkalaisen ruipelon on täytynyt tehdä oikeasti tulosta maineensa eteen.

Sevilla- voiton eväät on jo pikkuhiljaa makusteltu. Chelsea-matsi alkaa jo jännittää, paska homma että töiden vuoksi jää matsin seuranta pakostakin satunnaiseksi.

Juu!

Tarvitaan lisäksi jotain muuta kuin hienoja pelisuorituksia ja uhoamista. Eto'ossa tökkii tuollainen möläyttely, että "Jos nimeni olisi Eto'odinho, olisin saanut kultaisen pallon". Kaikella kunnioituksella, vaikka nimimerkkini on "Vavá", niin kyllä se edellisinä vuosina on ollut Ronaldinho, joka on aiheuttanut Barcelonan renessanssin. Tähän lisätään vielä Ronaldinhon vahva rooli maajoukkueessa, vaikka tietysti tänä kesänä MM-kisat sujuivat mollivoittoisesti, niin monen forumistin riemuksi. Kaikesta huolimatta, viimeisin kultainen pallo kuuluisi oikeutetusti nyt vaikkapa Eto'olle, vaikka katson, että Rijkaard sen ansaitsisi - tai tarkennetaan - tällä kertaa yksikään pelaaja ei ollut ehdottomasti paras - koko joukkue loisti. Tälläkin kaudella Ronaldinhon meriitit ovat kiistattomat - hurja määrä maaleja ja maalin johtaneita syöttöjä eritoten UCL:ssä. Toisaalta, kuten edellä mainitsin, moni muukin pelaaja pelasi erinomaisesti viime kaudella. Ronaldinho olisi todennäköisesti yhtä suosittu vaikka olisi argentiinalainen, tai en tiedä  ;D.

Edit: Anteeksi lievä sekavuus, flunssa sotkee ajatuksen kulkua...

[El Conejo]

Tuo kokoonpano vaikuttaa tosiaan vähän liian hyvältä ollakseen totta... mutta niinköhän se Rijkaard viimeinkin "ottaisi sen lusikan kauniiseen käteen" ja näihin kaikkein kovimpiin peleihin Márquez nostettaisiin sittenkin ankkuriksi hollantilaisen päinvastaisista lausunnoista huolimatta. Itse en jaksa tähän SPORTin kokoonpanoveikkaukseen uskoa ennen kun sen kentällä näen, mutta toivoa toki saa... ja niin teen minäkin.

Niin, en minäkään tuohon uskalla vielä uskoa... toivon kuitenkin kovasti. Ja toisaalta, aika usein nuo Grupo Zetan lehdet ovat olleet hyvin perillä Rijkaardin ja hänen edeltäjiensä ajatuksista juuri avauskokoonpanojen suhteen. El Periodico tosin on osunut Sportiakin paremmin, mutta EP:n www-sivuston uudistuksen jälkeen en suureksi surukseni enää pääse käsiksi po. lehden pdf-painokseen.

Ja Saviolan avauspaikka Messin rinnalla ei minun korviini kuulosta kovin optimaaliselta vaihtoehdolta Blaugrana-hyökkäykseen, vaan mieluummin turvaisin Terryn ja Carvalhon puristuksessa fyysisempään ja laajemmalla säteellä tehokkaasti operoivaan Gudjohseniin.

Niin, minähän en tuota mitenkään järjellä edes yritä perustella. Pelkillä tunteilla vain. Tietysti on totta, että islantilainen sopii tähän otteluun argentiinalaista paremmin niin ominaisuuksiltaan kuin taustaltaakin. Ja tietysti senkin takia, että kun mies tekee maalin pari vanhalla kotikentällään, on mukava lukea täällä muutamien häntä kovasti halveeraavien Chelsea-fanien kirjoituksia...

[Coulijoe]

Kuka herjaa Gudia, näille faneille  . Eskimo on pelimies, vaikkei mikään taituri ala Dinho tai maalitykki. Joukkuepelaaja isolla J.llä...sydäntä kehiin ja persettä kenttään. kävisköhän päivän teemasta ? 

[Revolver]

Äh, Edmílson siellä on ankkurina ja Thuram vaihtopenkillä. Muutoin SPORTin ennustama kokoonpano pitää paikkansa.

Sin Thuram, sin Iniesta

[El Conejo]

Tule sinäkin, natsimode, tänne

http://futisforum2.org/index.php/topic,4626.50.html

[ogami itto]

Äh. Okei, tiukan viikon puolivälissä kopsahti katajaiseen. Peli jäi näkemättä, mutta raporteista päätellen ei hyvältä näyttänyt. Championseissa ei nyt tunnu kulkevan, vaikka Chelsealle häviäminen ei nyt mikään kummajainen olekaan.
Bremenin odotettu voitto teki lohkosta toisen jatkoonmenijän osalta tiukan. Parin viikon päästä, kun Chelsea vierailee Camp Noulla, olisi hyvä jäädä jotain taas taskuunkin. (Yle muuten lähettää tämän.)
 
Pakko luottaa siihen, että el clásicossa kulkee. Muutama päivä aikaa nuolla haavoja ja hoivata Puyol kondikseen.