Missä on Suomen suurin heikkous?

[Litti 10]

Liian pieni materiaali, junnuvalmennus, veikkausliiga...

Pitäis saada enemmän jätkii isompiin sarjoihin PELAAMAAN (pohjoismaiden sarjoja ei lasketa). Omasta mielestäni Suomella on suht kova avauskokoonpano, mut ei se tarvi ku muutaman poissaolijan, nii alkaa näkymään jo.

Junnuvalmennukseen ammattilaisia, vaatii rahaa, jota ei ole...

Veikkausliiga ammattilaissarjaksi, kulkee tällä hetkellä puolammattilais sarjana. Pitäs saada liiga houkuttelevammaks, pelaajat ei lähtis esim. ruotsiin, norjaan, vaan pysyisivät muutaman vuoden pidempään ja lähtis sitte isompaan sarjaan. Tämä vaati rahaa, jota edelleenkään ei ole. Kovemmat yleisömäärät --> sponsorit innostuu = RAHAA!!

Täs on mun mielestä kolme suurinta ongelmaa ja on aika vaikea sanoa et miten noit asioita vois lähtee parantaa.

[Jayton]

Palloliitto > junnut > kaikki muu

[Taavetti_Merimies]

No kyllähän tähän ryhmään menevät vielä Patronen ja Halsti, jos kerran Nymankin mainitaan.

No tuo ikärakenteen katsominen kertoo aika hyvin että siellä vanhimmassa - nyt jo kolmevitosta lähentelevässä ikäluokassa - on kolme selkeästi kirkkainta tähteä koko joukkueesta sekä siihen päälle kaksi avauksen pelaajaa. Koko nuorempi polvi on selkeästi materiaalia jota pitää peluuttaa yhtenäisenä joukkueena, eli Litti-Miksu- maali- taktiikka voidaan unohtaa koska yksinkertaisesti taitotaso ei tähän riitä vastustajia haastamaan.

Lähivuosina tuo kokemus maalivahdin kohdalla (Enckelman suurin ehdokas ykköseksi Jääskeläisen jälkeen) sekä johtopelaajien puute muodostuu oman uskomukseni mukaan hienoiseksi ongelmaksi mutta vastaavasti joukkueen leveys tulee olemaan suurempi. Poissaolijoiden korvaajaksi on monen kohdalla mahdollisuus heittää toinen K-Euroopan sarjoja pelaava kaveri eikä tarvitse miettiä Allsvenskanin, Tippeliganin tai Veikkausliigan miehiä.

[MikaK]

1.
Kaikki pelaa. Palloliiton ajatus on hieno tietysti sinänsä hieno mutta samalla suomifutiksen syöpä. Pienessä maassa resurssit on pienet ja kaikki mahdollinen pitää keskittää niihin muutamiin huippuyksilöihin ikäluokittain jotta saamme maailmanluokan pelaajia niin paljon kuin mahdollista. Pitää päättää selvästi haluammeko menestystä vaiko sitä että kaikilla on kivaa. Silläkin uhalla että vanhemmat suuttuvat kun heidän poikansa istuu penkillä mikäli valitsemme ensimmäisen. Pitää tehdä päätöksiä. Menestys ei tule ilman uhrauksia ja suuria satsauksia.

2.
Oma sarja eli Veikkausliiga kiinnostavaksi. Jan Walldenille potkut, miehen komennossa liiga on mennyt vaan alaspäin. Pelaajapohja ei riitä 14 joukkueeseen, vaan joka vuosi on joku tai muutama täysi heittopussi. Tilalle 10 joukkueen kilpailullisesti laadukas ja kastojia sitä kautta vetävä sarja, kolminkertaisena. Se kasvattaa pelaajia ja siinä on mahdollsta myös kehittyä eikä pelaajan ole pakko lähteä 17 vuotiaana maailmalle kiertelemään reservisarjoja ja kuluttamaan vaihtopenkkiä. Samalla saadaan katsojia kun taso on hyvä ja buumi käynnistyy.

[niko1900]

"Kaikki pelaa. Palloliiton ajatus on hieno tietysti sinänsä hieno mutta samalla suomifutiksen syöpä."

Tämä on minusta ihan totta. Suomessa on kuitenkin joka kylässä niin monta joukkuetta, että kyllä sitä palloa potkimaan pääsee. Ainakin kaupunkien suurimmista seuroista pois ja äkkiä tällainen.

[Herstein]

Suomen suurin heikkous on materiaalin laajuudessa, parhaat miehet ovat Euroopan hyvää keskitasoa, mutta sen jälkeen pudotus on todella suuri.

[Sandor]

Tosin valmennusta voi syyttää ihan yhtä lailla, sillä jostain syystä kolmella veikkausliigatason puolustajalla on kiintiöpaikka avaukseen, (köpi, sammy, tihi,) parhaan puolustajamme istuessa penkillä.

No huh huh. Kun katsotaan vaikka Hyypiän meriittejä, niin voidaan varmaan aika helposti todeta kysessä olevan jotain muuta kuin veikkausliigatason puolustaja. Sama pätee Tihiseen ja Kallioon. Kaikki liigavalmentajat ottaisivat varmasti kenet tahansa näistä kirkuen omaan avauskokoonpanoon.

Valmentajan syyttäminen on aina helppoa. Ei tämä valmentajasta tai pelaajavalinnoita tälläkään kertaa jäänyt kiinni. Suomi tarvitsisi enemmän tuollaisia Hyypiän tasolla pelaavia pelaajia melkein joka pelipaikalle.

[Belenoss]

No huh huh. Kun katsotaan vaikka Hyypiän meriittejä, niin voidaan varmaan aika helposti todeta kysessä olevan jotain muuta kuin veikkausliigatason puolustaja. Sama pätee Tihiseen ja Kallioon. Kaikki liigavalmentajat ottaisivat varmasti kenet tahansa näistä kirkuen omaan avauskokoonpanoon.

Valmentajan syyttäminen on aina helppoa. Ei tämä valmentajasta tai pelaajavalinnoita tälläkään kertaa jäänyt kiinni. Suomi tarvitsisi enemmän tuollaisia Hyypiän tasolla pelaavia pelaajia melkein joka pelipaikalle.

Jos nyt ihan vaan näitä karsintoja katsotaan niin hyypiän virheistä on tullut puolenkymmentä maalia... Se on ihan liikaa, paljon enemmän kuin köpillä...


Itse aiheeseen niin pelirohkeus puuttuu, lisäksi kentällä on taktiikkaan täysin sopimattomia pelaajia kuten Köpi ja Mako. Lisäksi välimatkat sekä puolustaessa että varsinkin hyökätessä on aivan karmaisevat, ei paljoa auta forssellin voittaa pääpalloja kun lähin suomalainen juoksee jossain 30 metrin päässä... Sama toki puolustaessa, hyypiä/tihinen saa hyökkäyksen poikki mutta  joko roiskasee pitkäksi tai pallo kimpoaa päästä lähimmälle vastustajalle.

[PureTrauma]

Varmaan mainittu jo miljuuna kertaa, mutta silti...

1. Pieni väkiluku ja jääkiekko, johtaa kovaan kilpailuun muiden lajien kanssa parhaista lahjakkuuksista. 2. Ilmasto, kausi on lyhyt ja hallit kalliita. 3. Tästä en ole varma, mutta mutuilen silti: Valmennuksen tiedoissa/taidoissa ollaan jäljessä muista samankokoisista maista.

[niko1900]

Suomessa jalkapalloammattilaisen ura on epärealistinen valinta.

[Lillunen]

'3. Tästä en ole varma, mutta mutuilen silti: Valmennuksen tiedoissa/taidoissa ollaan jäljessä muista samankokoisista maista.

Ei niinkään, mutta suuret erot tulevat 15-17 vuoden iässä. Monissa muissa maissa koulua käydään jalkapallon ohessa, meillä palloillaan koulun ohessa. Nuorempana katselin kateellisena jo ruotsalaisten mahdollisuuksia panostaa koulun ohella jalkapalloon hyvissä olosuhteissa, kun itse piti käydä koulua neljään ja sen jälkeen pääsi 1 1/2-2 tunniksi treenaamaan.
Toki meillä on Mäkelänrinne ja pari muuta jalkapallolukiota mutta se on vain promilleja halukkaista jotka niihin pääsevät.

Myös junioriharjoittelussa tulisi panostaa enemmän liikkuvuuteen, syöttönopeuteen eikä toistaa sitä mantraa "tukijalka pallon viereen ja siisti sisäteräsyöttö". Syöttönopeuteen ja vapaan miehen liikkumiseen tulisi mielestäni panostaa erityisesti junnupallossa. TEkniikassa ja voimassa kyllä hyvät suomalaiset junnujuokkueet pärjäävät mainiosti.

[Sted-J]

Ei Suomella ole suurta heikkoutta. Suomi on suuri heikkous.

[virhe]

Maantieteellinen sijainti yhdistettynä yleiseen urheiluihanteeseen ja se, että jalkapallo ei ole ykköslaji. Veikkausliigaa verrataan Mestareiden liigaan, maajoukkueelta odotetaan lähes mahdottomia ja tappion tullessa haukutaan koko joukkue pystyyn. Realistiset lähtökohdat huomioon ottaen karsintalohkon kolmas sija on jo saavutus sinänsä. Mutta kovin monen silmissä jalkapallomaajoukkue on ryhmä häviäjiä, koska he eivät voita suurmaita ja selviydy arvokisoihin.

Miksi menestys merkitsee niin paljon, ja kuinka voi vaatia suurtekoja potkupallo -nimisessä lajissa, jos lajia suorastaan halveksutaan. Minäkin haluan nähdä Suomen arvokisoissa, mutta se ei ole vaatimus, vaan unelma johon haluan uskoa.

[Kanuuna-Keen]

Suomella on heikkoja kohtia tällä hetkellä paljon. Valmennus ei vakuuta, materiaali on liian kapea ja ikävä kyllä alkaa olemaan liian vanha, pari paskaa pelaajaa pelaa aina ja yksinkertaisesti kulttuuri. Sanoisin, että suuri heikkous on asenne. Kovia maita vastaan ei löydy uskoa tekemiseen. Media julistaa pelin hävityksi, katsojatkaan ei usko, eikä näemmä ainakaan Baxterillakaan ollut rohkeutta. Ja heikkoja vastaan jaksetaan aina muistuttaa, kuinka kyseinen vastustaja on paaljon parempi kuin 10 vuotta sitten ja kuinka paha vastustaja se on. Paskat, tuollaisiin peliin pitäisi lähteä hieman ylivoimaisena. Niin, että tiedostettaisi oma paremmuus ennen peliä.

Suurin heikkous suomalaisessa jalkapalloilussa on Kaikki Pelaa-systeemi.

[Markus_x]

En ymmärrä, miksi tuota Kaikki pelaa-systeemiä pidetään heikkoutena , koska eihän se ole ollut voimassa kuin muutaman vuoden?, eikä sen vaikutuksia nähdä kuin vasta 5-10v päästä, jos silloinkaan.

[Lillunen]

Ei kaikki pelaa-järjestelmä ongelmaa tuota siellä, minne se on tarkoitettu. Toisaalta kyseessä on pikkujunnuille tarkoitettu järjestelmä jolla saadaan lapsosten mielenkiinto säilymään penkillä istumisen sijasta. Ei monessa muussakaan maassa 5-10 vuotiaat pelaa voitosta ja kunniasta.
Sen sijaan vanhempien on pakko hyväksyä se tosiasia että "edustusjoukkueet" tehdään viimeistään 13-vuotiaina ja jos oma lapsi ei ole siellä, on ainoa tie harjoittelu ja vielä harjoittelu.
Kääkän puolella kaikenmaailman kallaveden kiekot ovat jo vuosikymmeniä matkanneet ympäri pohjois-amerikkaa oppia hakemassa, kun taas futispuolella suurin osa ei pääse nauttimaan ja oppimaan ulkomaalaisilta kuin helsinki cupissa.
Itse ainakin nautin ulkomaan matkoilla juuri siitä, että pääsi testaamaan osaamista myös muita kuin Kupsia tai TPSää vastaan. Ja toihan se muualla häviäminen vähän motivaatiotakin.

[Necro]

Siinä, että jalkapallo ei ole Suomessa johtavan lajin asemassa. Ironista on se, että tämän asian korjaamiseksi tarvitaan vähintään juuri se arvokisapaikka. Toivottavasti pikkuhuuhkajien mahdollinen menestys kisoissa toisi edes jonkinlaista potkua tähän.

[TKK]

Suomen kansa pääpiirteittäin pilaa kaiken.

[pilkku seiska]

Näen ongelman valmennuksessa, runkopelaajien iässä, pelipaikoista olevan kilpailun puutteessa ja "parhaat pelaa"-sepustuksessa.
Ajateltaessa sitä, että voittavaa joukkuetta ei vaihdeta, pitäisi samanaikaisesti ajatella hävinneen joukkueen vaihtamista. Mielestäni ei pitäisi ajatella, että hävinneen joukkueen kokoonpanoon ei voida puuttua, koska parempia ei löydy. Miten voimme määritellä sen, että parempia ei löydy, jos ikinä ei kokeilla?

Miksi esimerkiksi Sveitsin liigan Zurichin keskustoppari on automaattisesti parempi valinta maajoukkueen avauskokoonpanoon kuin yksi Norjan liigan parhaimmista toppareista, jolla löytyy kokemusta aina Mestarien Liigasta asti? Tarkoitan Tihinen vs. Koppinen.
Käsittääkseni Koppinen on vielä suht kova maalinmättäjä kulmatilanteissa, joten menee ainakin minun listalla Tihisen edelle. On mennyt jo useamman vuoden ajan.

Ja mikä instituutio on määritellyt, että jatkuvasti isommilleen(jopa pienemmilleen) häviävä nykyinen runkomiehistö(Litmanen, Hyypiä, Tihinen, Johansson, Kolkka, Kuqi, Heikkinen, Forssell, Kallio) on automaattisesti ilman keskinäistä kilpailua parempi kuin mikään muu variaatio?

Näissä nykyisissä runkopelaajissa esiintyy paljon loukkaantumisherkkyyttä korkean ikänsä vuoksi ja muutamat näistä eivät edes saa säännöllisesti peliaikaa omissa seurajoukkueissansa, joten miten heidän paremmuus verrattaessa nuorempiin on muka sanomattakin selvää?

[yksi]

Vaihetaan suoraa U21 A-maajoukkueeksi. Ei se nyt paljon huonommin vois mennä.

[leikkaa tukkas aja partas]

Siinä, että jalkapallo ei ole Suomessa johtavan lajin asemassa. Ironista on se, että tämän asian korjaamiseksi tarvitaan vähintään juuri se arvokisapaikka. Toivottavasti pikkuhuuhkajien mahdollinen menestys kisoissa toisi edes jonkinlaista potkua tähän.

Pahoin pelkään että olet täysin väärässä
Innostus tulee puolittain hypestä ja odotuksesta. Ja media kohtelee junnujen EM-kisoja hyvin pintapuolisesti ja odotus on minimissään. Ja en henk.koht. usko että jos Suomi ottaa pataan arvokisoissa että rakkaat kansalaisemme muistelevat sitä lämmöllä.

[BlueForce]

Todella helppo kysymys: Futiskulttuuri! Suomella ei ole mitään omaa identiteettiä tai perinnettä futiksessa. Meillä on ihan tarpeeksi harrastajia, urheilullisuutta ja osaamista jalkapalloilussa, kysymys ei ole tästä.Me pystyisimme menemään aika ajoin arvokisoihin, jos meillä olisi selvä tyyli ja idea hommassa!! Mutta sitä ei vittu vaan ole, Suomen futiksessa ei ole mitään suuntaa tai selvää kuvaa :keskari:

[vasurinho]

Vastasin Kallio, koska joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Juniorivalmennuksesta kaivaisin esiin Kaikki Pelaa -systeemin ja syötä -kulttuurin.
Vain muutaman suuremman kaupungin alueella voidaan harrastaa lahjakkuuksien keräilyä yhteen seuraan, muualla joudutaan tyytymään demokraattisesti määriteltyihin minuuttehin. Ja nekin minuutit tuleva zlatan kuulee aina palloon koskiessaan "syötä" komennon. Päästyään 15-17 ikään on toistuva syötä -komentelu tehnyt tehtävänsä; vastuun siirtäminen sujuu helpommin kuin riskin ottaminen. Syötä -kulttuuri pohjautuu suomalaiseen kansanluonteeseen jossa itsensä ylentäneet alennetaan ja kaiken maailman koreilijat sekä kikkapellet laitetaan häpeäpaaluun.

Pelipaikoista ei A-maajoukkueessa ole kilpailua.
mm. Kuqin ja Kolkan kuivat kaudet olivat/ovat niin pitkiä, että selostaja mainitsee niistä kunnioittavalla äänensävyllä. A-maajoukkueessa miehet saavat kuitenkin toistuvasti esittää taitojaan. 23 -vuotias hollannin mestari on lupaus, jota ei uskalleta kentälle laittaa tärkeässä ottelussa. Valmentajat toisensa jälkeen päättävät suuressa viisaudessaan, mitkä sarjat euroopassa tuottavat pelimiehiä ja missä sarjoissa sama kokemus saavutetaan vaihtopenkillä istuen.

Maaotteluissa ei edes yritetä löytää vaihtoehtoja hyvin palvelleelle miehistölle:

Norja:
Mäenpää
Nyman-Pasanen-Tihinen-Kallio
Johansson-Heikkinen-Eremenko, R-Porokara 
Litmanen-Forssell

Portugali:
Jääskeläinen
Pasanen-Tihinen-Hyypiä-Kallio
Johansson-Heikkinen-Eremenko-Kolkka
Litmanen-Forssell

Nykyinen maajoukkue debytoinut yli 10 vuotta sitten

Litmanen 1989
Hyypiä 1992
Kolkka 1994
Johansson 1996
Jääskeläinen 1998
Tihinen 1999
Forssell 1999
Kallio 2000
Pasanen 2000
Heikkinen 2002
Eremenko 2007

Keskiarvoksi tulee 11,18 vuotta. Se on pitkä aika olla huipulla. Ja a-maajoukkueessa pelaaminen on huipulla olemista.

Toivon U21:lle loistavaa turnausta, jotta voivat nuoret miehet rinta kaarella vaatia itselleen A-maajoukkuepaikkaa. Moisander näytti mallia jo Venäjä-pelin jälkeen, miten nuoren miehen ei tarvi nöyristellä lausunnoissaan. Itsevarmuus näkyy myös kentällä. Parhaani teen, katsotaan mihin se riittää -mentaliteetti (jota on vallalla) kuuluu maastohiihdon puolelle. Maajoukkueessa menestyminen vaatii tiettyä zlatanismia.

Kun lopetusilmoituksia alkaa tulla, en ole ketään ilkkumassa, edes Kalliota. Nykyinen joukkue on sentään Suomen vakiinnuttanut yhtä arvontakoria korkeammalle eli eteenpäin ovat meitä vieneet.

[urponaattori]

Suomalaisten pelaajien SURKEA laukaustaito ja tekniikka. Laukaukset, jos ne lähtee lähtee vääriltä miehiltä väärään aikaan ja paikkaan, ja kaiken lisäksi vielä täysin päin vittua. Joko yli kymmenen metriä tai ohi 20 metriä. Esim. Mako Heikkisen ei koskaan tule antaa laukaista mistään kohdasta kenttää, ei koskaan. Sellaiset hyökkäykset on tuhoontuomittuja ja käytännössä taktisesti itsemurhia. Ainoat pelaajat jotka saa puhtaat paperit on Eremenko jr. ja Pasanen, jmolempien laukaukset on KELVOLLISIA, mutta lähtevät turhan harvoin.

http://www.youtube.com/watch?v=reUjiZnBkMc&feature=haxa_popt11us15
Siitä Meksikon voittomaalista vähän pojille mallia, tollasta pommia harvoin näkee suomalaiselta. Toivotaan, että uusi sukupolvi Pukkeineen ja Hetemajneen tuo Suomen maajoukkueeseen kunnolla ruutia.

[Sandor]

Todella helppo kysymys: Futiskulttuuri! Suomella ei ole mitään omaa identiteettiä tai perinnettä futiksessa. Meillä on ihan tarpeeksi harrastajia, urheilullisuutta ja osaamista jalkapalloilussa, kysymys ei ole tästä.Me pystyisimme menemään aika ajoin arvokisoihin, jos meillä olisi selvä tyyli ja idea hommassa!! Mutta sitä ei vittu vaan ole, Suomen futiksessa ei ole mitään suuntaa tai selvää kuvaa :keskari:

Periaatteessa kaikessa karmeudessaan aika hyvin sanottu. Kun tarkemmin ajattelee, niin maajoukkueella ei ole oikein mitään selvää pelillistä identiteettiä. Jotain pelitapaa tai pelillistä ominaispiirrettä, jota toteutettaisiin vuodesta toiseen. Jääkiekossakin menestys on tullut vasta sen jälkeen kun Suomi on löytänyt jonkinlaisen oman pelillisen identiteetin jostain Kanadan agressiivisuuden, Ruotsin taktisuuden ja Tsekin taidon välistä.

Tosin tämäkin saattaa hyvin olla seurausta siitä kylmästä tosiasiasta, että Suomella ei yksinkertaisesti ole riittävästi kovia kansainvälisen luokan pelimiehiä, jotta valinnanvaraa olisi.