Kisat ohi - mitä jäi käteen?

[Sportacus]

Suomi lähti sekä Englantia että Saksaa vastaan pelityylillä, jota mikään joukkue ei jaksa ylläpitää 90 minuuttia. Lähdettiin siis altavastaajana pelaamaan riskillä (mikä on OK) koska tuolla tyylillä pitäisi saada avausmaali, ja Englantia vastaan se oli onnistua. Lopussa oli jopa jalkoja jonkinlaiseen loppurynnistykseen.

Edelleenkin ihmettelen, että mikä siinä Suomen pelityylissä oli olevinaan niin kuluttavaa? Kun vastustaja joutuu juoksemaan Suomea enemmän, niin luulisi ettei homma ainakaan pelityylistä johtuvaan väsymiseen voi kaatua. Suomellahan oli lähinnä pari hyökkäyspään pelaajaa, jotka ehkä vähän turhaan väsyttivät itsensä liialla säntäilyllä, esimerkiksi Perpa. Kun vaihtopenkiltä ei löydy saman tason jätkiä, niin sitten lopussa Perpa ei enää jaksanut painaa samaan tahtiin ja koko Suomen peli vähän hiipui.


Jos mietitään siltä kantilta, että mitä Suomi olisi tarvinnut mennäkseen jatkoon tässä turnauksessa:
-Fyysisemmät ja kovista peleistä kokemusta omaavat topparit.
-Paremmin harjoitellut erikoistilanteet. Toki ne fyysiset ja pääpelivoimaiset topparit olisivat auttaneet paljon tässäkin.
-Hyökkäyspäähän Perpan lisäksi pari muuta pelaajaa, jotka pystyvät ratkaisuihin. Nyt vähän loppui keinot boksin rajalla.
-Hiukan parempaa tuuria. Kuusi laukausta maalia kohti, tuloksena neljä maalia.

[kisumow]

Ja mitä Bojaniin tulee, niin onhan tuo vitun iso vitsi.

Juu onhan maailman lupaavin hyökkääjä iso vitsi.

[suomifutiksen Janne Tähkä]

No Perpa pystyi menemään ohi vastustajista, mihin Parikka, Hämäläinen ja Vasara eivät pystyneet. Jokunen kohtalainen vetokin taisi lähteä, vaikka kokonaisuudessaan suuntaus niissä oli huono kuten myös ratkaisusyötöissä joita hän sentään välillä yritti. Ei liity varsinaisesti tähän lopputurnaukseen, mutta myöskään Perpan komealla kaukolaukauksella tekemää äärettömän tärkeää maalia Itävallassa ei pidä unohtaa.

[The Real Wolf]

-Hyökkäyspäähän Perpan lisäksi pari muuta pelaajaa, jotka pystyvät ratkaisuihin. Nyt vähän loppui keinot boksin rajalla.

Kaipaan lisätietoja Perpasta, joka pystyi ratkaisuihin?

No Perpa pystyi menemään ohi vastustajista, mihin Parikka, Hämäläinen ja Vasara eivät pystyneet.

- Jussi Vasara oli vähistä tekopaikoistaan kaksi kertaa lähempänä maalintekoa, kuin Perpa kertaakaan. Ja kyllä se Hämäläinenkin niitä vastustajia ohitteli.

[The Real Wolf]

Edelleenkin ihmettelen, että mikä siinä Suomen pelityylissä oli olevinaan niin kuluttavaa? Kun vastustaja joutuu juoksemaan Suomea enemmän, niin luulisi ettei homma ainakaan pelityylistä johtuvaan väsymiseen voi kaatua.

- Se on henkisesti kuluttavaa, kun ollaan muka parempia, mutta vastustaja käy silti korjaamassa hedelmät.

[koera]

Edelleenkin ihmettelen, että mikä siinä Suomen pelityylissä oli olevinaan niin kuluttavaa? Kun vastustaja joutuu juoksemaan Suomea enemmän, niin luulisi ettei homma ainakaan pelityylistä johtuvaan väsymiseen voi kaatua.

Eikös Suomi juossut jokaisessa matsissa vastustajaansa enemmän? Englanti-matsissa tulee vielä huomata lädien yhden miehen vajaa.
Edellä mainitussa ottelussa esim. Walcottin pimentämiseen käytettiin usein kahta miestä, ei niin että toinen varmistaa takana, vaan usein niin että molemmat ovat iholla, ja kolmas varmistaa takana. Mitään Raitalan loistosuorituksesta pois ottamatta. Nopea lyhytsyöttöpeli, jatkuva iholla oleminen, yms. vaatii alueellista miesylivoimaa, mikä oli Kanervan ase vahvempia ja kokeneempia joukkeita vastaan. Alueellisen miesylivoiman tuottaminen vaatii sitä, että porukka jaksaa juostaa väsymättä. Jos vastustaja vaihtaa puolta (niin kuin Englanti oppi toiselle puoliskolle tekemään) melkein koko pakka saa kirmata suu vaahdossa, ettei toiselle puolelle synny 1vs1 -tilanteita tai muita vaaran paikkoja.

Normaalisti toki enemmän palloa pitävä ja sitä liikutteleva joukkue juoksee vähemmän, mutta pikkuhuuhkajien myrskyalut ja hienosti pyörinyt lyhytsyöttöruletti mahdollistettiin poikkeuksellisen aktiivisella pallottomien liikkeellä. Kun sama liike piti säilyttää vielä puolustussuuntaankin, voi Kanervan pelitapaa kyllä kuvailla kuluttavaksi.

[Varastotyöntekijä]

Mikä siinä muuten on, ettei voitu edes merkityksettömässä Espanja-pelissä lähteä kahden kärjen taktiikalla peliin? Olisi ollut mukava nähdä, olisiko Sadik-Pukki -yhdistelmällä saatu mitään aikaiseksi hyökkäyspäässä.

[Champion]

Missä kohtaa Suomi johti ja kuinka paljon?

samaa naureskelin itsekin

[smiba]

Toiseen taas muistutuksena Englanti peli jossa johdettiin peliä ja pelattiin miesylivoimalla...En menisi tuotakaan suoritusta kehumaan.

Sparvista olisi maajoukkueen kakkosmiehistöön sopiva jyrä talviturnauksiin europelaajine pelatessa omia liigojaan.

bänniä jo tälle kendojanarille, ei näköjään ole katsonut edes koko kisoja :keskari:

[Sportacus]

Eikös Suomi juossut jokaisessa matsissa vastustajaansa enemmän? Englanti-matsissa tulee vielä huomata lädien yhden miehen vajaa.
Edellä mainitussa ottelussa esim. Walcottin pimentämiseen käytettiin usein kahta miestä, ei niin että toinen varmistaa takana, vaan usein niin että molemmat ovat iholla, ja kolmas varmistaa takana. Mitään Raitalan loistosuorituksesta pois ottamatta. Nopea lyhytsyöttöpeli, jatkuva iholla oleminen, yms. vaatii alueellista miesylivoimaa, mikä oli Kanervan ase vahvempia ja kokeneempia joukkeita vastaan. Alueellisen miesylivoiman tuottaminen vaatii sitä, että porukka jaksaa juostaa väsymättä. Jos vastustaja vaihtaa puolta (niin kuin Englanti oppi toiselle puoliskolle tekemään) melkein koko pakka saa kirmata suu vaahdossa, ettei toiselle puolelle synny 1vs1 -tilanteita tai muita vaaran paikkoja.

Normaalisti toki enemmän palloa pitävä ja sitä liikutteleva joukkue juoksee vähemmän, mutta pikkuhuuhkajien myrskyalut ja hienosti pyörinyt lyhytsyöttöruletti mahdollistettiin poikkeuksellisen aktiivisella pallottomien liikkeellä. Kun sama liike piti säilyttää vielä puolustussuuntaankin, voi Kanervan pelitapaa kyllä kuvailla kuluttavaksi.

No otteluiden lopullisista kilometrimääristä ei ole tietoa, mutta ainakin Saksa-ottelun puoliajalla näytettiin tilastot, joiden mukaan Saksa oli ekalla puoliskolla juossut Suomea enemmän. Ja tuskin Suomi toisella puoliskollakaan juoksi Saksaa enemmän, kun Suomi tuntui kuitenkin väsyvän enemmän. Englantipelin luvuista ei ole tarkkaa kuvaa, mutta hämärä muistikuva on, että jossain vaiheessa kesken pelin näytetyissä luvuissa Englanti oli juossut Suomea enemmän.

Alueellinen miesylivoima on varmaan aika lailla jokaisen joukkueen tavoitteena puolustuspelissä. Ei Suomi tuossa suhteessa pelannut eri lailla kuin muut.

[kisumow]

Mikä siinä muuten on, ettei voitu edes merkityksettömässä Espanja-pelissä lähteä kahden kärjen taktiikalla peliin? Olisi ollut mukava nähdä, olisiko Sadik-Pukki -yhdistelmällä saatu mitään aikaiseksi hyökkäyspäässä.

Varmasti olisi. Luulen että tuolla parivaljakolla olisi ollut hyvä tasapaino hyökkäyksessä. Muutenkin jäi semmone fiilis että Pukki oli aina "väärällä puoliajalla" eikä hänestä päästy näkemään parasta.

[urponaattori]

Laukausten tulee olla tehokkaampia, parempia, laadukkaampia, voimakkaampia, painavampia ja tarkempia, tästedes. Paikoista maalit. Hereillä koko ajan. Erot huipulla syntyy pienistä, pienen pienistä asioista. Mitään ei saa helpolla, tyhmän tuurilla maalin pari, muttei menestystä. Kilpailu on kovaa ja kovenee koko ajan, tarvitaan järjenkäyttöä, altavastaajana menestyäkseen jopa uhkarohkeutta ja tähtien oikeaa asentoa. Suomi pelasi silti hyvin. Arvosana 8+.

[TED MEAT]

Pelillisesti kisat olivat hyvä realitycheck kaikille niille janareille, jotka ovat kuvitelleet suomen olevan jalkapallokartalla merkittävä tekijä.

Ööö? Lisätietoa tällaisista janareista? Ok, ehkä joku alle 10 -vuotias naivi lapsi voi kuvitella Suomen olevan merkittävä tekijä jalkapallokartalla. Alle 10 -vuotiaiden realitycheckille toki

[TED MEAT]

Pukki oli aina "väärällä puoliajalla" eikä hänestä päästy näkemään parasta.

Eli suomeksi sanottuna Pukin esitykset olivat pettymys. Vähän sama kuin Forssellista pitkään jauhettiin: "kylhän se muuten mutku...". Itsekin odotin Pukilta kyllä enemmän, mutta toisaalta, eihän se paska suinkaan ollut ja ikää on vielä niin vähän, että (kuten Callit jo totesi) mikä tahansa on mahdollista.

[Kossi Agassa]

Eli suomeksi sanottuna Pukin esitykset olivat pettymys.

Esitykset olivat varmaan pettymys niille, jotka odottivat Teemusta jotain sateentekijää näissä kisoissa. Eihän Pukki mitään maagista esittänyt, mutta muutama väläytys nähtiin varsinkin Englanti-pelissä. Tämä turnaus osoitti kuitenkin sen, että ainakaan ihan vielä ei kannata huudella Teemua maajoukkueen avaukseen, kuten aika moni tuntuu tuolla maajoukkuepuolella tekevän ja on jo pitkään tehnyt.

[BorisC]

20-vuotiaana aletaan olemaan siinä tilanteessa, että kehittyminen tapahtuu pelien kautta jos on enää tapahtuakseen. Sadik on tällä tasolla nähty, ei jatkoon sitten millään. Ei mitään lisäarvoa ja vertailu Sefkiin on Sefkin rienaamista. Hetemajt ovat nojjoo kamaa, hyvänä päivänä ehkä, mutta kisojen perusteella ei. Näistä Mehmet oli auttamatta liian hidas ja Perpa taas ei ymmärtänyt pelistä mitään. Sparvista olisi maajoukkueen kakkosmiehistöön sopiva jyrä talviturnauksiin europelaajine pelatessa omia liigojaan.

En usko, että yksikään mainituista (Pl Raitala) tulee koskaan tekemään uraa huipputasolla seurajoukkueissa. Nuorista Pukki, Turunen ja Raitala omaavat kohtuullisen potentiaalin uusiksi eurosarjajyriksi.

Sadikia ei ole tällä tasolla nähty, ei sitten millään. Mies esitti lupaavia otteita ja taatusti herätti kiinnostusta scouttien mielessä. Mehmet pelasi erinomaisesti, voi hyvinkin nousta maajoukkueen vakiokasvoksi. Perparim esitti myös hyvää peliä ja voi päästä urallaan vielä vaikka kuinka pitkälle, potentiaalinen a-maajoukkuemies. Sparv oli etenkin Englanti-pelissä loistava, omasta mielestäni Raitalan ohella Suomen paras. Ehdottomasti vielä maajoukkueen vakiokasvo, ei siis ole turhan takia ollut maajoukkueen mukana. Raitala oli erinomainen, mahtuisi maajoukkueeseen jo nyt Kallion edelle, olettaen että Moisander on topparina. Joukkueessa on paljon potenttiaalisia maajoukkuemiehiä. Se 2-3 tulevaisuuden maajoukkuemiestä on hyvä arvio, uskon että vähintään tuon verran tästä joukkueesta heitä tulee.

Teksteistäsi paistaa ns. "Kaikki on paskaa" -asenne.

[Viinioksa]

Esitykset olivat varmaan pettymys niille, jotka odottivat Teemusta jotain sateentekijää näissä kisoissa. Eihän Pukki mitään maagista esittänyt, mutta muutama väläytys nähtiin varsinkin Englanti-pelissä. Tämä turnaus osoitti kuitenkin sen, että ainakaan ihan vielä ei kannata huudella Teemua maajoukkueen avaukseen, kuten aika moni tuntuu tuolla maajoukkuepuolella tekevän ja on jo pitkään tehnyt.

Näkihän tuossa ettei Pukin haltuunotot eivät ole Dalla Vallen tai edes Forssellin tasoa, vaan hänellä on oikeastaan aika kova kosketus. Tinttimäinen nopeudella oleva hyökkääjä, joka tarvitsee juoksupalloja.

[Callit]

Sadikia ei ole tällä tasolla nähty, ei sitten millään. Mies esitti lupaavia otteita ja taatusti herätti kiinnostusta scouttien mielessä.

Sorry nyt vaan, mutta ei ole sustakaan scoutiksi. Sadik jatkoi siitä mihin on jättänyt, eli ei siis riitä, ei sitten millään.

[rojadirecta]

Sadikia ei ole tällä tasolla nähty, ei sitten millään. Mies esitti lupaavia otteita ja taatusti herätti kiinnostusta scouttien mielessä. Mehmet pelasi erinomaisesti, voi hyvinkin nousta maajoukkueen vakiokasvoksi. Perparim esitti myös hyvää peliä ja voi päästä urallaan vielä vaikka kuinka pitkälle, potentiaalinen a-maajoukkuemies. Sparv oli etenkin Englanti-pelissä loistava, omasta mielestäni Raitalan ohella Suomen paras. Ehdottomasti vielä maajoukkueen vakiokasvo, ei siis ole turhan takia ollut maajoukkueen mukana. Raitala oli erinomainen, mahtuisi maajoukkueeseen jo nyt Kallion edelle, olettaen että Moisander on topparina. Joukkueessa on paljon potenttiaalisia maajoukkuemiehiä. Se 2-3 tulevaisuuden maajoukkuemiestä on hyvä arvio, uskon että vähintään tuon verran tästä joukkueesta heitä tulee.

Teksteistäsi paistaa ns. "Kaikki on paskaa" -asenne.

Ihan puhtaasti näiden kisojen näytöillä Sparv ei todellakaan ollut loistava. Hyvää peruspeliä, mutta paljon saa tapahtua ennen kuin mies kasvaa vakiomieheksi maajoukkueeseen. Lyytikäisen heittämä idea miehen pelaamisesta topparina ei välttämättä ole hassumpi. Sparv ja Mehmet muodostavat puolustussuuntaan toimivan kaksikon, mutta hyökkäyssuuntaan anti ei ole riittävä. Miehet tarvitsisivat joko pelintekoon kykeneviä laitureita (Perpasta ei tähän ollut ainakaan näissä kisoissa) tai kymppipaikalle oikeasti ratkaisuihin kykenevän pelaajan.

Sadikilla oli hyvää rymistelyä aina välillä, mutta viimeistelyssä on vielä valovuoden verran parannettavaa. Nykyisellä tasolla ei mitään asiaa maajoukkueen avaukseen. Raitala oli joukkueen suurin onnistuja, kuten täällä monta kertaa on jo mainittu.

Kaikilla yllämainituista on vielä edellytyksiä nousta mukaan maajoukkueeseen, mutta paljon saa vielä kehitystä tapahtua. Esimerkiksi seuraaviin karsintoihin ei tästä joukkueesta mitään sateentekijää löydy, ei vaikka foorumilla kuinka huudeltaisiin.

[BorisC]

Kaikilla yllämainituista on vielä edellytyksiä nousta mukaan maajoukkueeseen, mutta paljon saa vielä kehitystä tapahtua. Esimerkiksi seuraaviin karsintoihin ei tästä joukkueesta mitään sateentekijää löydy, ei vaikka foorumilla kuinka huudeltaisiin.

Sateentekijää ei löydy, eikä odoteta. Sanomani oli (piti olla) se, että joukkueessa on potentiaalisia pelaajia maajoukkueeseen lähivuosina.

[Nice10]

Näkihän tuossa ettei Pukin haltuunotot eivät ole Dalla Vallen tai edes Forssellin tasoa, vaan hänellä on oikeastaan aika kova kosketus. Tinttimäinen nopeudella oleva hyökkääjä, joka tarvitsee juoksupalloja.

Pukilla on ihan ok kosketus, mutta ongelmana on (iän vuoksikin) heikko fysiikka. Pienikin horjuttaminen ja fyysisen tilan puute johti aina heikkoon kosketukseen. Pallon kontrolliin saadessaan ihan ok suorituksia kovassakin vauhdissa ja juoksuliikkeet tosiaan oikeaoppisia. Monesti oli myös yliyrittämistä ja haluja ottaa pallo vaikeasti juoksuun, koska tiesi itsekin kontaktin tullessa olevansa heikoilla. Mies yritti tavallaan olla askeleen edellä koko ajan vartioijaansa ja se vaatii todella paljon.

Tuon tyyppisen pienikokoisen hyökkääjän pitää olla vaan helvetin kova voidakseen nykyfutiksessa pelata vahvuuksillaan. Varsinkin ainoana kärkenä aika hyödytön vielä noissa peleissä, joskin aikaa kehittyä vielä on aidosti. Olisiko sittenkin enempi laiturityyppiä?

[Rätinä]

järkyttävä darra

[Sterling]

Murtunut oikean käden pikkurilli

[koera]

Alueellinen miesylivoima on varmaan aika lailla jokaisen joukkueen tavoitteena puolustuspelissä. Ei Suomi tuossa suhteessa pelannut eri lailla kuin muut.

Se on toki tavoiteltavaa, mutta kaikki joukkueet eivät suinkaan panosta siihen samalla tavalla. Jos puolustavat pelaajat ovat riittävän rutinoituneita, pakit jätetään melko usein 1vs1 -tilanteisiin. Jossain Hollannissa jopa toppareiden peli muistuttaa paikoitellen miesvartiointia. Ekassa matsissa Suomi otti varsinkin Walcottin laidan tarkasti, mikä lisäsi juoksumääriä. Aika usein esim. Perpa oli melkein puolustuksen sylissä, kun näitä pallonriiston jälkeisiä nopeita syöttömyllyjä pelattiin. Täällä on kyselty nopean suunnanmuutospelin perään, mikä on käytännössä mahdotonta, jos samaan aikaan halutaan puolustuksen laidollekin varmistus. Tällöin vastahyökkäystä varten ei yksinkertaisesti jää riittävästi pelaajia ylös.

Juoksumäärät olisi kyllä todella mielenkiintoista nähdä, tai edes se kumpi joukkue juoksi enemmän. Muistaako kukaan, tai onko jollain matsit nauhalla?

[Chevron]

Neljä lavaa Beck'siä ja yksi Falconin folköl.

Ja monta vitun hienoa muistoa ja kokemusta