Hä?
Jääkiekko on maailman huipulla, jalkapallo ei, eikä tule koskaan olemaan. Siksi ei vaadita kovin suurta ennustustaitoa sen arvaamiseen, että futikselle ei koskaan Suomessa synny loistavia olosuhteita ilman rikkaita kummisetiä.
Mutta olis helvetin hienoa, jos olisin väärässä!
E: sen myönnän, että suljettavalla katolla varustettu stadion toisi edun, mutta jos tällä hetkellä joukkueiden yleisötuloissa puhutaan kymmenistä tai korkeintaan sadoista tuhansista, täytyy investointiin tarvittavien rahojen tulla ns. lahjana jostain, sillä yleisötuloilla kustannuksia ei kovin nopeasti kateta
Se heittoni kateudesta ei liittynyt sinuun, vaan oli noin yleisempi huomio. Sitä kun nimittäin kuulee ei niin harvoinkaan sellaista "argumentaatiota" suomifutiksen(kin) ympärillä, että yhden seuran olosuhteiden parantuminen on (jollei suorastaan vahingollista muille), niin ainakin turhaa koko lajia ajatellen... Ja yleisötulojenkaan määrä ei ole välttämättä annettu ihan maailman tappiin: suomijäkiksessä
siirtyminen halleihin nosti lajin yleisömäärät jo
kauan ennen kuin kv. menestyksestä oli tietoakaan.
Muuten(kin) voit tosiaan olla oikeassa, mutta tietty epävarmuus ennustamiseen (varsinkin tulevaisuuden) aina liittyy. Siksipä muistuttelin mm. 70-luvulla useaan otteeseen kuulemastani väitteestä, että Suomessa ei koskaan tulla pelaamaan ammattilaissarjaa missään lajissa... Miljoonasetien ohella on tietysti vielä olemassa sama taho mikä on nostanut Suomessa mm. klassisen musiikin olosuhteet ympäri maata toimivine ammattilaisorkestereineen kansainvälisestikin varsin korkealle tasolle. Elikkä 50 v eteenpäin on varsin pitkä aika sanoa myös mitään varmaa, mihin lajiin yhteiskunta tulee jatkossa satsaamaan...jopa niin pitkä aika, että mailmalta tutun futiksen yleisöpotentiaalin siirtyminen vihdoin viimein myös Härmään käväisee joskus mielessä. Mutta vaikka aika syökin suomijäkiksen "maailman huipulla" mainetta hissun kissun suuren yleisön keskuudessa, niin odottavan aika on pitkä ja siksi pyörittely mitä olisi
aktiivisesti tehtävissä.
Summa summarum. Tietynlainen noidankehä tulee hakemattakin mieleen: katsomossa kylmä ja kastuu --> ei yleisöä --> sponssit puuttuu --> kv. menestys futiksessa vaikeaa saavuttaa käytössä olevin resurssein --> yleisö ei kiinnostu... Kyse lienee, missä kohtaa kierrettä tehokkainta pyrkiä muutokseen. Minusta tässä on kaksi painopistettä:
a. lajin kv. tason nosto, mikä edellyttää harjoittelun/pelaamisen määrien plus laadun hinaamista kohti kv. ammattilaistasoa,
b. suomifutiksen yleisömäärien ja sitä myötä sponssikiinnostuksen kasvattaminen, mikä edellyttää kohdan a.
lisäksi erityisesti katsomo-olosuhteiden parantamista tasolle, jolla yleisö voi luottaa siihen, että katsomossa voi välttää paleltumisen ja kastumisen myös huonommilla keleillä.
Nämä molemmat tavoitteet vaativat tietysti resursseja. Ja tässä tullaan kipupisteeseen. Mutta teen nokkelahkon (?) väistöliikkeen eli korostan, että olipa resurssit mitkä tahansa, niin ne voi ja tulee aina käyttää em. kahden tavoitteen
hinta/laatu-suhteeltaan mahdollisimman tehokkaaseen toteuttamiseen. Katsomo-olosuhteiden osalta se tarkoittaa sitä, että kaikessa futisrakentamisessa on Suomessa aina pidettävä fokus keskeisimmässä prioriteetissa: miten varmistetaan tehokkaimmin, että katsomossa ei
ainakaan kastu ja (mahdollisuuksien rajoissa) ei myöskään palellu. Eli futisrakentamisessa Suomessa jatkossa "ilmasto edellä" kaikki rakennusratkaisut, kiitos. Paras keino välttää turhautuminen on muistaa, että olipa sitten kyseessä katettu stadion tai halvin peltikatto, voi molemmissa tapauksissa väärillä rakennusratkaisuilla rahat satsata toisarvoiseen (vrt. Hjalliksen Finskin yhdistetty tuuli+sadeputki).
