Pukki pöydälle - tavoite EM-kisoihin 2016

[Okan Sakset]

On aika esittää inhorealistinen kysymys: Pitäisikö parit seuraavat karsinnat jättää vähemmälle huomiolle ja kiinnnittää kaikki resurssit ja huomio 2016 vuoden EM -kisoihin? Käytännössä tämä tarkoittaisi taloudellisen ja valmennuksellisen panoksen keskittämistä ikäluokkiin, jotka tuolloin ovat parhaassa iskussa. Valmentajaksi tietenkin Litmanen.

Tärkeimpänä perusteena 2016 vuoden kisoihin keskittymiselle on luonnollisesti EM -kisojen laajentuminen 24 maajoukkueen mittelöksi.

[Callit]

Koska kyse on hassuttelusta, niin jatkan pilke silmäkulmassa ja vertaan ajatusta siihen, että yleisurheilija kertoisi juoksevansa nyt muutaman vuoden 15 sekunnin satametrisiä ollakseen joskus muutaman vuoden päästä 9,5 kunnossa. Ihan päätöntä puhetta, mutta vähemmän karrikoituna todellisuutta yleisurheilussa vuodesta 1976 lähtien. Lasse Viren ajoitti kuntonsa niin hyvin Montrealin olympialaisiin, että kymmenet jollei sadat yleisurheilijat sekä hiihtäjät ryhtyivät vetämään puheissaan linjaa, jonka mukaan kunnon ajoitus on tärkeämpää kuin luokka ja, että näennäinen luokan puute on itse asiassa nerokasta kunnonajoitusta.

Futikseen tämä jo heti kättelyssä ontuva selitys on nyt tulossa ns. viralliseksi totuudeksi. Toinen toistaan seuraavat yhä surkeammat esitykset tullaan selittämään sillä, että "tässä nyt rakennetaan tulevaisuutta, hedelmät korjataan myöhemmin".

[tupoleevi]

Suomi on aina ollut ja on yhä joulupukkiodotusten kultamaa.
Jo lapsesta pitäen aletaan nähdä jokin tulevaisuuden pelaaja vipeltämässä pikkukentällä pikkumaaleihin.
"Tuosta tulee vielä todellinen jalkapalloilija", hokevat kylänmiehet kentän reunalla.

Olen pannut merkille, ettei juuri kenestkään (jos ei laisinkaankaan) 10-vuotiaasta lapsitähdestä sitten ole mitään tullutkaan. Tai jos on tullutkin, niin äärimmäisen harvinaista se on ollut. Niillä ei Suomen jalkapallon tulevaisuutta ole rakennettu pätkääkään.
Päinvastoin vierellä voi kulkea todellinen pikku-Slatan, joka jää näiden "ihmelasten" varjoon saamatta mitään tukea valmentajalta, seuralta jne.

Näin on menetetty Suomessa varmaan kymmenittäin lahjakkaita jalkapalloilija-alkuja, jotka ovat sitten lopettaneet, kun eivät ole niin hyviä (siinä kehitysvaiheessa) kuin tuettu pelaaja, josta sitten ei olekaan tullut mitään, kun todelliset lahjat ovat puuttuneet tai ne ovat olleet muuten niin kovin vajavaisia.

Hukkaan ovat ylikehumiset menneet. Kun lahjoja ei ole niin niitä ei ole ja sillä siisti.
Nytkin on lähimenneisyydessä ollut jos jonkinmoinen kehuprojektia käynnissä joistakin pelaajista.
Ei ole näkynyt konkreettista osaamista muualla kuin Suomen kehumediassa.
Mutta täällähän pärjääkin, kun vaan saa kehuja, niin pelaajasta tulee hyvä sinä samana päivänä.
Totuus paljastuu viimein, kun joutuu oikeille jalkapalloareenoille. Totuus on usein karvasta juotavaa kalkista.

[Ares]

Nokka kohti 2016 laajennettuja kisoja. Maajoukkueesta pois kaikki, jotka eivät ko. kisoissa enää ole mukana. Jos ei tähän sitoudu Suomen parhaaksi niin potkut maajoukkueesta heti. Nuoria sisään ja heti.

[abuuva]

Nokka kohti 2016 laajennettuja kisoja. Maajoukkueesta pois kaikki, jotka eivät ko. kisoissa enää ole mukana. Jos ei tähän sitoudu Suomen parhaaksi niin potkut maajoukkueesta heti. Nuoria sisään ja heti.

Niin tai sitten voitaisiin laittaa tavoitteeksi 2020 kisat ja nyt A-maajoukkueeseen otettaisiin korkeintaan 16-vuotiaita. Eivät ole ainakaan liian vanhoja. Päästäisiin kisoihin varmasti!

[Arakorn]

Valmentajaksi tietenkin Litmanen.

Argentiinassa nämä!

[Metso]

Suomi on aina ollut ja on yhä joulupukkiodotusten kultamaa.
Jo lapsesta pitäen aletaan nähdä jokin tulevaisuuden pelaaja vipeltämässä pikkukentällä pikkumaaleihin.
"Tuosta tulee vielä todellinen jalkapalloilija", hokevat kylänmiehet kentän reunalla.

Olen pannut merkille, ettei juuri kenestkään (jos ei laisinkaankaan) 10-vuotiaasta lapsitähdestä sitten ole mitään tullutkaan. Tai jos on tullutkin, niin äärimmäisen harvinaista se on ollut. Niillä ei Suomen jalkapallon tulevaisuutta ole rakennettu pätkääkään.
Päinvastoin vierellä voi kulkea todellinen pikku-Slatan, joka jää näiden "ihmelasten" varjoon saamatta mitään tukea valmentajalta, seuralta jne.

Näin on menetetty Suomessa varmaan kymmenittäin lahjakkaita jalkapalloilija-alkuja, jotka ovat sitten lopettaneet, kun eivät ole niin hyviä (siinä kehitysvaiheessa) kuin tuettu pelaaja, josta sitten ei olekaan tullut mitään, kun todelliset lahjat ovat puuttuneet tai ne ovat olleet muuten niin kovin vajavaisia.

Hukkaan ovat ylikehumiset menneet. Kun lahjoja ei ole niin niitä ei ole ja sillä siisti.
Nytkin on lähimenneisyydessä ollut jos jonkinmoinen kehuprojektia käynnissä joistakin pelaajista.
Ei ole näkynyt konkreettista osaamista muualla kuin Suomen kehumediassa.
Mutta täällähän pärjääkin, kun vaan saa kehuja, niin pelaajasta tulee hyvä sinä samana päivänä.
Totuus paljastuu viimein, kun joutuu oikeille jalkapalloareenoille. Totuus on usein karvasta juotavaa kalkista.

Mikä tämän viestin sanoma oikein on, missä on kultainen lanka...

[Herra Holmes]

Mikä tämän viestin sanoma oikein on, missä on kultainen lanka...

Ihan hyvin tuosta tulee idea selville. Lue uudestaan jos ei ekalla kerralla auennut.

[Metso]

Ihan hyvin tuosta tulee idea selville. Lue uudestaan jos ei ekalla kerralla auennut.

Miten liittyy tavoite EM-kisoihin 2016 aiheeseen. Ei kannata ketään kymmenen vuotiasta naskalia kehua kuinka hyvä hän on kun ei seiso kuitenkaan lopussa. Kaikki pelaa vain ja ollaan hiljaa niin ehkä jostain hyvä tulee. ??

[Herra Holmes]

Miten liittyy tavoite EM-kisoihin 2016 aiheeseen. Ei kannata ketään kymmenen vuotiasta naskalia kehua kuinka hyvä hän on kun ei seiso kuitenkaan lopussa. Kaikki pelaa vain ja ollaan hiljaa niin ehkä jostain hyvä tulee. ??

Nuorien urheilijoiden potentiaalista tehdään liian aikaisia johtopäätöksiä ja tämä näkyy oivasti siinä, kun huomio keskitetään lahjakkaina pidettyihin yksilöihin, joiden potentiaali usein saattaakin osoittautua virhearvioksi valmentajan taholta. Tällaisessa toiminnassa laiminlyödään usein muita nuoria urheilijoita, joiden todellinen lahjakkuus on jäänyt huomaatta. Eli niin sanotusti erotellaan liian nuorissa ikäluokissa jo "jyvät akanoista" ja tämän erottelun taustalla ovat juniorivalmentajien ja muiden taustatyöläisten täysin subjektiiviset näkemykset  -  ja ikävä kyllä heillä ei usein ole näkemyksensä taustalla todellista asiantuntemusta tulkita potentiaalia.

Tuo oli se punainen lanka, jonka minä ymmärsin viestistä. Kultaisesta langasta en sitten tiedä.

[Mosambik]

Hyvä että tämä on otettu esille. Itse olen pyöritellyt tätä samaista asiaa oikeastaan torstaiaamusta lähtien pienessä pääkopassani, kun söin käsi täristen paahtoleipää vaduzilaisessa hotellissa. Muuta en saanut syötyä, osasyynä oli useampi kolpakko ottelun jälkeen. Muutenkaan ei yhtään maittanut, syy lienee selvä. Asiaan.

Mielestäni maajoukkue alkaa olemaan viimeistään nyt kypsä sille kuuluisalle nuorennukselle. Pelaajan ikä ei saa olla itseisarvo kun joukkuetta valitaan, mutta olemme siinä tilanteessa että se on pakko ruveta ottamaan huomioon. Onko kehityksen kannalta parempi, että Joonas Kolkka saa peliminuutteja tiukassa tilanteessa Liechtensteinissa? Pitäisikö nekin minuutit antaa vaikkapa Kasper Hämäläiselle?

Voidaan ajatella, että katsotaan seuraavan karsinnan lohkoarvonta ja jos se on "helppo lohko", niin mennään sitten vielä seuraava karsinta näillä. Mutta? Mikä sitten on meille "helppo lohko", jos me jumalauta ryssitään Liechtensteinissakin?
Just nyt tuntuu siltä, että meidän unelmalohko olisi lohko, joka muodostuisi kolmos- ja neloskorin joukkueista. Ykkös- ja kakkoskorin joukkueita pystymme horjuttamaan yksittäisissä peleissä, mutta pitkässä sarjassa emme. Ja johonkin lilliputtiin me tunnutaan karahtavan joka jeesuksen karsinnassa.

Itse olisin valmis lataamaan kaiken EM-kisojen 2016 karsintaan. Vaikka majoitus Puolasta kesäkuulle 2012 on jo varattu
Vaikea aihe kaikkineensa, kuten todettua niin ikä ei saa olla itseisarvo, mutta.

Tulipa muuten sekavaa tekstiä

[Okan Sakset]

Tehdäänpä vertailu vaikkapa Slovakian maajoukkueeseen, joka on ensimmäistä kertaa menossa arvokisoihin. Slovakian maajoukkueen rakenne on terve. Joukkueessa on kaksi 30 -vuotiasta tai vanhempaa pelaajaa. Pääosa pelaajista on iältään 22-27 -vuotiaita.

http://en.wikipedia.org/wiki/Slovakia_national_football_team

Entäpä sitten Suomi. Joukkueessa on kahdeksan 30- vuotiasta tai vanhempaa pelaajaa. Olennaisinta on kuitenkin se, että alle kolmekymppisistä todella harvalla on useita maaotteluita tilillään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Finland_national_football_team

[Savon keisari]

Olennaista on myös se että Slovakian pelaajat ovat pikkuisen parempia kuin Suomella.

[jykke]

Jos Suomella olisi Slovakian maajoukkueen tasoinen pelaajamateriaali, niin täällähän odotettaisiin vähintään MM-puolivälieräpaikkaa.

[rupsupylly]

Näyttösaumoja nuorelle kaartille on varmasti syytä antaa, mutta se, että jokin 15 minuuttia merkityksellisessä ottelussa Liechtensteinia vastaan tekisi kappehämäläisistä kansainvälisen tason pelaajia, tuntuu melkoiselta omaan silmään kusemiselta. Sen sijaan kappehämäläisiä olisi tuossakin voinut peluuttaa ihan sillä perusteella, että Kolkan kipitys ei Liechtensteinista voittoa tuo. Todella, noista ottelun vaihdoista Palloliiton olisi syytä järjestää joku fani-ilta...

Maajoukkueen yhteisten tapahtumien yhteenlaskettukin kesto on niin olematon, että vaikka mukanaolo tietenkin on nuorille pelaajille tärkeää, mitään oikeasti näkyvää se ei saa aikaan. Valitettavasti moni eurooppalainen seuravaikuttaja tietänee ihan hyvin, että junnut ovat Suomen maajoukkueen mukana siksi, että ikärakenne on joulupukkiosastoa, eivät siksi, että olisivat absoluuttisesti niin hyviä ja lupaavia. Näin ollen pelkästään se, että janarit ovat Suomen maajoukkueringissä, ei saa Juventusta soittelemaan perpojen perään.

Jos junnut saisivat omilla näytöillään vastuuta semikovalla seurajoukkuetasolla, näyttöpaikkoja varmasti tulisi helpommin maajoukkueessa, ja toisaalta jos yksikin sadik oikeasti käyttäisi vähäisen näyttöpaikkansa maajoukkueessa vimpan päälle, seurajoukkuekin saattaisi luottaa yhden-kaksi maalitonta peliä enemmän ennen kuin pudottaa avauksesta. Jos kotimaisittain lupaavillakin on vaikeuksia saada sopimusta tai edes penkkipaikkaa seuransa edustusjoukkueessa, tarvitaan maajoukkueen tasokkaassa nuorentamisessa taikakeinoja ja päävalmentajaksi Milla Magia tai Pelle Peloton.

[Callit]

Näyttösaumoja nuorelle kaartille on varmasti syytä antaa, mutta se, että jokin 15 minuuttia merkityksellisessä ottelussa Liechtensteinia vastaan tekisi kappehämäläisistä kansainvälisen tason pelaajia, tuntuu melkoiselta omaan silmään kusemiselta.

Olen täsmälleen samaa mieltä, ja tuota olen koittanut vuosia takoa ihmisille päähän. Turhaan. Se on virallinen totuus, että nuoret kehittyvät kansainväliselle tasolle pelaamalla 10-30 minuuttia Lichtensteinia vastaan. Lisäksi tietysti ne kolmet treenit, jotka kansainvälisesti meritoitunut Baxter/Mursu pitää.

Näin ollen pelkästään se, että janarit ovat Suomen maajoukkueringissä, ei saa Juventusta soittelemaan perpojen perään.

Ei Juventus, mutta niin uskomatonta kuin se onkin, niin aladivarijengeihin pääsyä helpottaa kummasti, jos on ns. maajoukkuepelaaja. Olen usein ihmetellyt, että milloin scoutit oppivat tajuamaan tämän asian järjettömyyden, mutta muutosta ei ole kuulunut.

[Tonton Drozdowski]

On aika esittää inhorealistinen kysymys: Pitäisikö parit seuraavat karsinnat jättää vähemmälle huomiolle ja kiinnnittää kaikki resurssit ja huomio 2016 vuoden EM -kisoihin? Käytännössä tämä tarkoittaisi taloudellisen ja valmennuksellisen panoksen keskittämistä ikäluokkiin, jotka tuolloin ovat parhaassa iskussa. Valmentajaksi tietenkin Litmanen.

Tärkeimpänä perusteena 2016 vuoden kisoihin keskittymiselle on luonnollisesti EM -kisojen laajentuminen 24 maajoukkueen mittelöksi.

Jos tavoitteeksi otettaisiin "taloudellisen ja valmennuksellisen panoksen keskittämistä ikäluokkiin, jotka tuolloin (2016, tai tietysti jo sitä ennen karsinnoissa 2014 ja 2015) ovat parhaassa iskussa", oltaisiin liikkeellä pikkuisen myöhässä, sillä tuona ajankohtana parhaassa peli-iässä olevat ovat nyt jo kaksikymppisiä tai sen yli. Jos tällaista - jokseenkin järjetöntä ideaa tosin - edes harkittaisiin, tulisi tähtäin tästä laskettuna olla jossakin 15 vuoden päässä, jotta mitään konkreettista ehdittäisiin ehkä tekemään mainittujen  panostusten suhteen.

[Yeah]

Olen pannut merkille, ettei juuri kenestkään (jos ei laisinkaankaan) 10-vuotiaasta lapsitähdestä sitten ole mitään tullutkaan. Tai jos on tullutkin, niin äärimmäisen harvinaista se on ollut.

Tosiasiassa lähes kaikki pitkälle päässeet futaajat ovat osoittaneet lahjakkuutensa jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Nappulaikäisistä ei voi millään varmuudella sanoa kenestä tulee isona tähti, mutta sen voi melkoisella varmuudella sanoa, kenestä sitä ei ainakaan tule. Näin se vain valitettavasti menee.

[Callit]

Jos tavoitteeksi otettaisiin "taloudellisen ja valmennuksellisen panoksen keskittämistä ikäluokkiin, jotka tuolloin (2016, tai tietysti jo sitä ennen karsinnoissa 2014 ja 2015) ovat parhaassa iskussa", oltaisiin liikkeellä pikkuisen myöhässä, sillä tuona ajankohtana parhaassa peli-iässä olevat ovat nyt jo kaksikymppisiä tai sen yli. Jos tällaista - jokseenkin järjetöntä ideaa tosin - edes harkittaisiin, tulisi tähtäin tästä laskettuna olla jossakin 15 vuoden päässä, jotta mitään konkreettista ehdittäisiin ehkä tekemään mainittujen  panostusten suhteen.

Totta tuokin. Toisaalta muistuttaisin, ettei asiat ole ihan on/off-juttuja. Jos vaikka resursseja satsattaisiin kovastikin jostain ikäluokasta lähtien, niin ei se tarkoita, että maaotteluihin lähetetään Kiffenin ikikset. Eikä toisaalta resurssien voimakaskaan kohdentaminen takaa oikeastaan mitään. Toki lisää onnistumisen todennäköisyyttä jne.

[Callit]

Tosiasiassa lähes kaikki pitkälle päässeet futaajat ovat osoittaneet lahjakkuutensa jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Nappulaikäisistä ei voi millään varmuudella sanoa kenestä tulee isona tähti, mutta sen voi melkoisella varmuudella sanoa, kenestä sitä ei ainakaan tule. Näin se vain valitettavasti menee.

Kukaan ei ole vielä, ainakaan tietääkseni, keksinyt parempaa systeemiä kuin se, että aikaisessa vaiheessa kartoitetaan talentit ja annetaan parhaille erityisvalmennusta. Näistä osa sitten karsiutuu hiljalleen pois ja uusia tulee tilalle. Ajax-mallissa valitaan 18 parasta yli 1500 tarjokkaasta, ja sen jälkeen aloitetaan tehovalmennus, josta heikoimmin pärjäävät vaihtuvat muualta scoutattuihin. Saksan malli on hyvin samanlainen, mutta sitä täydentää liiton eliittiseurojen ulkopuolelta 11-vuotiaana valitsemat n. 11000 talenttia, jotka saavat liitolta erityisvalmennusta siten, että pysyvät seuroissaan ihan normaalisti, mutta ovat toki suurseurojen scoutattavissa akatemioihin.

Monet lapsitähdet jäävät tienvarteen, ja jotkut nousevat vasta 16- ja jopa 17-vuotiaina tuonne akatemiatasolle ja sieltä huipulle. Kokonaisuutta ajatellen aikainen erityisvalmennus on kuitenkin kiistatta osoittanut tuloksellisuutensa.

[donpeelo]

Kukaan ei ole vielä, ainakaan tietääkseni, keksinyt parempaa systeemiä kuin se, että aikaisessa vaiheessa kartoitetaan talentit ja annetaan parhaille erityisvalmennusta. Näistä osa sitten karsiutuu hiljalleen pois ja uusia tulee tilalle. Ajax-mallissa valitaan 18 parasta yli 1500 tarjokkaasta, ja sen jälkeen aloitetaan tehovalmennus, josta heikoimmin pärjäävät vaihtuvat muualta scoutattuihin. Saksan malli on hyvin samanlainen, mutta sitä täydentää liiton eliittiseurojen ulkopuolelta 11-vuotiaana valitsemat n. 11000 talenttia, jotka saavat liitolta erityisvalmennusta siten, että pysyvät seuroissaan ihan normaalisti, mutta ovat toki suurseurojen scoutattavissa akatemioihin.

Monet lapsitähdet jäävät tienvarteen, ja jotkut nousevat vasta 16- ja jopa 17-vuotiaina tuonne akatemiatasolle ja sieltä huipulle. Kokonaisuutta ajatellen aikainen erityisvalmennus on kuitenkin kiistatta osoittanut tuloksellisuutensa.

OT: Moni vanhempi Suomessa luultavasti ajattelee, että 11-vuotias on vielä lapsi, eikä valmis tehokarjaksi ja vie lapsensa mieluummin rannalle leikkimään, kuin erityisvalmennukseen. Onko tämä sitten väärin? Vai onko väärin viedä tehovalmennukseen? Riippuupi paljolti lapsesta, mut sanoisin, että 95% prosenttia ipanoista valitsisi rannan.

Ja vastataampa vielä kysymykseen eli ei kannata keskittyä pelkästään 2016 kisoihin. Maajoukkue ei pelaajan henkilökohtaisia taitoja kehitä. Ne taidot kehitetään aivan muualla sieltä 3-5 vuotiaasta lähtien. A-Maajoukkue on paikka jossa pelaa valmiit pelaajat... Mikä saatanan järki on panna jotain junnuja pelamaan jo nyt sinne ja jotain tulevaa varten? Ketä se hyödyttää? Parempi vaan reenailla vaikka itsekseen sekin aika mikä menee matkusteluun ympäriinsä.

[Callit]

OT: Moni vanhempi Suomessa luultavasti ajattelee, että 11-vuotias on vielä lapsi, eikä valmis tehokarjaksi ja vie lapsensa mieluummin rannalle leikkimään, kuin erityisvalmennukseen. Onko tämä sitten väärin? Vai onko väärin viedä tehovalmennukseen? Riippuupi paljolti lapsesta, mut sanoisin, että 95% prosenttia ipanoista valitsisi rannan.

Tuo 11-vuoden ikä otetaan tehovalmennuksessa tietysti kaikin tavoin huomioon.

Voi todellakin olla, että 95% lapsista valitsee rannan. Homman juju on siinä, että ne 95% eivät ole tässä valintatilanteessa missään roolissa, vaan valinta tehdään sen 5% joukosta. Siihen kuuluvat kokevat tämän tehovalmennukseen pääsemisen ihan hillittömänä kunnia-asiana ja ovat siitä innoissaan. Itse asiassa tämän liian vakavasti ottamisen hillitseminen on se suurin haaste.

Saksassa liitto tosiaan ottaa scouttausten perusteella 11000 11-vuotiasta erityisvalmennukseen. Ihan akateemisen ennusteen mukaan, niistä 0,7% tekee joskus ammattilaissopimuksen. Tuota lukua ei voi liikaa korostaa, kun koittaa kertoa suomalaisille kuinka armottomassa maailmassa futisuraa pitää luoda, ja kuinka vaikeata huipulle pääsy sekä yksilöille että maajengille on. Voin olla väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että lätkämaailmasta on tullut sellainen ajattelu, että riittää, kun on kaupungin liigajoukkueen eliittiä junnuikäluokassa, sillä se ammattilaisura, kenties jopa änhooällässä, urkenee. Näin ei futiksessa todellakaan ole.

[Ia]

Tosiasiassa lähes kaikki pitkälle päässeet futaajat ovat osoittaneet lahjakkuutensa jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Nappulaikäisistä ei voi millään varmuudella sanoa kenestä tulee isona tähti, mutta sen voi melkoisella varmuudella sanoa, kenestä sitä ei ainakaan tule. Näin se vain valitettavasti menee.

Ei se meidän Köpi miltään tulevalta maajoukkuepelaajalta vaikuttanut vielä vuosikymmenen alussa. Klubin mestaruuskaudella 2003 Köpi oli 25 vuotias. Tämä siis tarkoittaa, että joku nykyinen liigajyrä voikin olla maajoukkueen tärkeä pelaaja noissa vuoden 2016 kisojen karsinnoissa. Mikko Innanen? Antti Hynynen? Mika Hänninen? Ilari Äijälä?

Tulevaisuutta on oikeasti todella vaikea ennustaa. Moniko uskoi nykyiseen talouskriisiin samana vuonna kun Toni Kallio lähti Klubista maailmalle?

Maajoukkue ei sitäpaitsi ole se paikka, jossa pelaajat kehittyvät. Pelaajat kehittyvät seuroissa, ja maajoukkue kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Mielestäni parhaiden pitää pelata kaikkina aikoina, ja rotaation pitää olla maltillista.

Jätetään nämä pelaajien sisäänajot seurajoukkueisiin ja viisivuotissuunnitelmat Neuvostoliittoon, ja annetaan ajan kulua ja pelaajien kehittyä. Jooko?

[tupoleevi]

Tulisi pohtia, missä suomalaiset pelaajat todella kehittyvät, jos/kun seurojen urheilullinen toiminta on vankasti korruptoitunutta ja erilaisia lieveilmiöitä on niissä. Lahjakkaat pääsevät jos pääsevät esille, sattumanvaraisesti. Kokonaisvaltainen ihmisvalmennus vaatii uutta otetta koko valmennusrakenteeseen.
Pitäisi tehrä jottain. Nykymeno tuhoaa sen vähäisenkin, mitä Suomella on.

[Okan Sakset]

Tässäpä yksi lähtökohta tähän tavoitteeseen. MM -karsinnat tulee väliin, mutta mitäpä siitä.

Fredriksson
Lehtovaara
Hradecky

Juhani Ojala
Portin
Raitala
Toivio
Moisander
Lampi

Tainio
Sparv
A. Eremenko
R. Eremenko
Hämäläinen
Väyrynen
P. Hetemaj
Westö
Hakola
 
Pukki
Riski
Forssell